Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet



Samankaltaiset tiedostot
Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

1. Tietokoneverkot ja Internet

OSI ja Protokollapino

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Tietoliikenne II (2 ov)

Chapter 1 Introduction

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

1. Tietokoneverkot ja Internet

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

Tietokoneverkot. Internet

Tietoliikenne II (2 ov)

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Tietoliikenteen perusteet

Internet ja tietoverkot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

1. Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

S Teletekniikan perusteet

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Tietoliikenne II Kurssikoe

Tietokoneverkot. Internet

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

Luento 7: Verkkokerros

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Tietokoneverkot. Internet

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Kanavointi (multiplexing)

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

kaistanleveys, bandwidth

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

Tietoliikenteen perusteet

T Harjoitustyöluento

Kaisu Keskinen 100 % 1-1

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Tietoliikenteen perusteet: Kokeeseen tulevista asioista

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

T Tietokoneverkot kertaus

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Chapter 4 Network Layer

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Miten selain muodostaa TCP- tai UDP-yhteyden? TCP-osoite = IP-osoite + porttinumero ( tässä 80) SOCKET BIND (80) LISTEN ACCEPT. Connection Request

Tietokoneverkot ja Internet

100 % Kaisu Keskinen Diat

Transkriptio:

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet a 28.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento 1 28.10.2013 1

segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H l H n H n H t H t H t Lähettäjä (sender) Sovellusk. Kuljetusk. Verkkok. Linkkik. Fyysinen k H l kytkin H n H t Tavallinen käyttäjä Linkki Fyysinen Fig 1.24 [KR12] Internet H l H n H n Vastaanottaja (recipient) H t H t H t application transport network link physical H n H t H l H n H t H n H t Verkko Linkki Fyysinen reititin Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 28.10.2013 1-2

segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H l H n H n H t H t H t Lähettäjä (sender) Sovellusk. Kuljetusk. Verkkok. Linkkik. Fyysinen k H l kytkin H n H t ICT-ammattilainen Linkki Fyysinen Fig 1.24 [KR12] H l H n H n Vastaanottaja (recipient) H t H t H t application transport network link physical H n H t H l H n H t H n H t Verkko Linkki Fyysinen reititin Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 28.10.2013 1-3

Tietoliikenteessä runsaasti lyhenteitä - Älä eksy termiviidakkoon LAN AN AT ISDN WAN SAP ISO TCP UDP ACK ITU-T PPP ARP CRC RFC FDDI P2P DoD STP TD RSA IEEE URL IPv6 PSTN QA IE FTP IPS VC FD X.25 FUNET IAP POTS DSL WD CDN NIC OA GS PCN DNS HDLC DoS SLIP AC ALOHA CSA LLC FEC DES HEC IETF ADSL HFC IANA NAP HTL NAK API GBN TU HTTP CSA/CD ITU POP3 WAP UTP POP ARPA RTT TLD ARQ SR SS SYN TTL ICANN HDCP LS 28.10.2013 4

Eksymisen välttäminen: Tee töitä! uodosta asiasta mielekäs kokonaisuus Pysyttele hereillä luennoilla ja kirjaa lukiessasi! Yritä koko ajan ymmärtää ja jäsentää Tee omia muistiinpanoja Kirjaa omat ajatukset ja kysymykset saman tien paperille Kysymykset eivät koskaan ole tyhmiä Kysy luennoilla luennoijalta ja harjoituksissa ohjaajalta (vaikka luennon väliajalla tai harjoitusten lopuksi) Kysy kavereilta Kerää kaveriporukka => opintopiiri Pohtikaa yhdessä harjoitustehtäviä Selvittäkää kurssin ongelmakohtia 28.10.2013 5

Kurssin oppimistavoitteita (1/2) Hankkia kaikille tietokoneen käyttäjille hyödyllistä yleissivistystä tietoliikenteestä perustiedot, joita täydennetään muilla kursseilla Ymmärtää tietoliikenteen toiminnan keskeiset periaatteet ja käsitteet voi jatkossa seurata alan perusjulkaisuja (mitä ongelmia, mitä ratkaisuja) esim. kandidaatin tutkielmaa tehdessä Käyttäjän näkökulma mitä verkon käyttäjän on hyvä tietää, verkkosovellusten perusideat, turvallisuusuhat ja -lääkkeet 28.10.2013 6

Kurssin oppimistavoitteita (2/2) Internetin rakenteelliset, tekniset ja toiminnalliset periaatteet illaisista komponenteista Internet koostuu? ikä on niiden tehtävä? iten lähetetty data saadaan siirrettyä lähettäjältä vastaanottajalle? TCP/IP-protokollapinon periaatteet yhteiset käyttäytymissäännöstöt kerros kerrokselta ja kokonaisuutena Verkon toimintaperiaatteita ja lainalaisuuksia, yleiskeinoja ja patenttiratkaisuja 28.10.2013 7

Oppimistavoitematriisin pääteemat Tietokoneverkon rakenne ja TCP/IP-arkkitehtuuri Verkkosovellukset, sovellusprotokollat Kuljetuskerros, luotettava tiedonsiirto prosessien välillä epäluotettavan verkon yli käyttäen TCP- ja UDPprotokollia Verkkokerros, pakettien siirto verkossa lähdekoneelta kohdekoneelle, IP-osoitteet, IPprotokollat, reitittimen toiminta, reititysprotokollat Linkkikerros, ethernet-lähiverkko, datan siirto siirtolinkin yli koneelta toiselle Tietoliikenteen turvallisuus 28.10.2013 8

Asema ja esitiedot TiTo Aineopintojen 2. vuoden pakollinen kurssi. Esitieto-oletus Algoritmien lukutaito Bittitason esityksen tunteminen Järjestelmän hierarkkinen rakenne Kuinka sovellus saa käyttöjärjestelmältä palvelua? = palvelupyyntö Kuinka laitteisto saa käyttöjärjestelmältä palvelua? = keskeytysmekanismi 28.10.2013 9

Kurssimateriaali Kurssikirja Kurose J.F., Ross K.W., Computer Networking. A Top- Down Approach. (6th ed.) Addison Wesley, 2012. Kirjan omat www-sivut: http://www.awl.com/kurose_ross/ (3-5 editiot käyvät, mutta lukunumeroinnissa eroja) Kurssin www-sivut Luentokalvot - ennen luentoja Harjoitustehtävät - edellisellä viikolla Tiedotteita -tarvittaessa 28.10.2013 10

Lisää (kurssi)materiaalia uita oppikirjoja (näitä on paljon) sisältävät vähän eri painotuksella samat perusasiat Tanenbaum A.S: Computer Networks, Pearson Education, 2010 (5th ed.). Stallings W.: Data and Computer Communications, Pearson Education, 2011 (9th ed.). Halsall, F.: Computer Networking and the Internet, Addison- Wesley, 2005 (5th ed.). Forouzan B.A.: Data Communications and Networking, cgraw- Hill, 2007 (4th ed.). Verkosta löytyy hyvin paljon tietoliikennettä käsittelevää asiaa.. 28.10.2013 11

Kurssin karkea sisältö viikko per teema 1. Tietokoneverkot ja Internet Internetin rakenne, terminologiaa 2. Verkkosovelluksia ja sovellusprotokollia Web, sähköposti, nimipalvelu, tiedostopalvelu, pistokerajapinta 3. Kuljetuskerros: TCP, UDP yhteydellinen / yhteydetön, ruuhkanhallinta 4. Verkkokerros: IP reitittimet ja reititys 5. Linkkikerros, lähiverkot Ethernet, kytkimet 6. Tietoturvasta Uhkat, palomuuri 28.10.2013 12

Tämän kurssin jälkeen: Aineopintojen harjoitustyö: Tietoliikenne (4 op) Tietoturvan perusteet (4 op) Verkkosovellusten toteuttaminen (7 op) Web-sovellusohjelmointi (4 op) Internet-protokollat (4 op) Hajautetut järjestelmät (4 op) Erikoiskursseja (vaihtelee, yleensä 1-2 per lukukausi) Overlay and Peer-to-Peer Networks (kevät 2013) obile iddleware (kevät 2013) Seminaareja: osa aina tietoliikenneteemaisia 28.10.2013 13

Aikataulu syksy 2013 Luennot 29.10.-4.12. (6 viikkoa, 12 luentoa) A, TO 12-14 CK112, Tiina Niklander (1. luento ma 29.10. salissa B123) Harjoitukset 31.10.- 7.12. (max 10 p) Irina äkipaja KE 14-16 B222 Irina äkipaja TO 8-10 B222 Tiina Niklander TO 16-18 B222 Kurssikoe ti 10.12. klo 16.00-19 A111 (max 50 p + harjoituspisteet) Uusintakoe pe 31.1.2014 klo 16.00-20 A111 (U) (max 60 p tai max 50 + harjoituspisteet) 28.10.2013 14

Hyödynnä harjoitukset! Tee tehtävät etukäteen Yksin tai porukalla; ieti ja yritä ratkaista tehtäviä parina eri päivänä. Vaikeat tehtävät jäävät hautumaan ja aivot tekevät taustatyötä. Kysele ongelmakohdista Kun ratkaisuja esitetään Tilaisuuden jälkeen ohjaajalta tai jopa seuraavalla harjoituskerralla Yritä ratkaista epäselväksi jääneet tehtävät itsenäisesti harjoitusten jälkeen Jos ei onnistu, kysele lisää 28.10.2013 15

Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu Pääsy Internetiin, fyysinen media Verkon sisällä Piirikytkentäinen, pakettikytkentäinen verkko Datasähkeverkko, virtuaalipiiriverkko Viivytykset ja katoamiset siirrossa itä viipeitä? iksi dataa katoaa Protokolla ja protokollapino Kerrosarkkitehtuuri Internet-protokollapino: kerrokset ja sanomat Internetin rakenne Oppimistavoitteet: -Perusterminologia tutuksi -Yleiskuva Internetistä - rakenne - toiminnallisuus -Internetin protokollapino ja sen eri kerrosten tehtävät 28.10.2013 16

Internet: 1969: 4 konetta (ARPAnet) 1972: 30 konetta, sähköposti 1979: 200 konetta 1985: 2000 konetta (1983: TCP/IP ) 1989: 160 000 konetta (1989-91: Web) 1995: 6 miljoonaa konetta 1998: 37 miljoonaa konetta 2002: 162 miljoonaa konetta 2006: 450 miljoonaa konetta 2008: 1464 miljoonaa käyttäjää 2012: 2405 miljoonaa käyttäjää 34% maailman väestöstä (6/2012) http://www.internetworld stats.com/stats.htm Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 28.10.2013 17

Tietoliikenneverkon osat Fig 1.1 [KR12] Verkon reunoilla Isäntäkoneet (hosts) Asiakkaat (clients) Palvelimet (servers) Palvelimet usein palvelinkeskuksissa (data center) Pääsy Internetiin Verkon syövereissä Verkkoja yhdistävät reitittimet Verkkojen verkko mobiiliverkko kotiverkko yritysverkko maailmanlaajuinen ISP alueellinen ISP Tietoliikenteen 18 perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento 1 28.10.2013

PC palvelin kannettava älypuhein reititin langaton linkki johdollinen yhteys Internetin rakenneosat Osittainen kuva: http://www.cheswick.com/ches/map/gallery/isp-ss.gif iljoonia isäntäkoneita (hosts, end systems) suorittavat hajautettuja sovelluksia (network apps) Tietoliikennelinkkejä (communication links) optinen kuitu, kuparijohto, elekromagneettiset aallot (radio, infrapuna, satelliitti) Siirtonopeus (transmission rate) : bittiä sekunnissa (bps) Kaistanleveys (bandwidth) Pakettikytkentäinen (Packet switches): Siirtää paketteja (bittijono) Reitittimiä (routers) ja kytkimiä (switches) mobiiliverkko kotiverkko yritysverkko Fig 1.1 [KR12] maailmanlaajuinen ISP alueellinen ISP 28.10.20131-19

Internet rakenteesta vielä Internet = verkkojen verkko (löyhä kytkentä) Internet-palveluntarjoajien (Internet service provider, ISP) verkot yhdistetty toisiinsa reitittimillä Julkinen Internet vs. rajattu intranet ja extranet Päästä-päähän suunnittelumalli tila ja toiminnot reunoilla Protokollat - säännöt kommunikointitavoille Standardeja RFC request for comments Dokumentteja erilaisille kommunikointitavoille IETF Internet Engineering Task Force Organisaatio, joka valvoo RFC:den laatimista 28.10.2013 20

Protokolla? = käyttäytymissäännöt Ihmisten välinen protokolla Tietokoneiden välinen protokolla Hei Hei Paljonko kello on? 2:00 time TCP connection request TCP connection response Get http://www.awl.com/kurose-ross <file> Fig 1.2 [KR12] 28.10.20131-21

Sanomien välitys Sovellukset voivat lähettää sanomia toisilleen yhteydellinen (connection-oriented) palvelu yhteydetön (connectionless) palvelu Yhteydellinen: Yhteyden muodostus yhteyden käyttö yhteyden purku (~puhelu) Yhteydetön: yhteyden käyttö (~posti) luotettava (reliable) (= pyrkii estämään, havaitsemaan ja paikkaamaan virheet) / epäluotettava (unreliable) (= hälläväliä ) Internetissä: TCP-protokolla => yhteydellinen ja luotettava UDP-protokolla => yhteydetön ja epäluotettava tai 28.10.2013 22

Tietoliikenteen perusteet Verkon reunoilla, päästä päähän (network edge) 28.10.2013 23

Verkon reunoilla Isäntäkoneet (hosts) suorittavat hajautettuja sovelluksia (sähköposti, verkkosamoilu, essenger, ) ovat verkon reunalla Asiakas/palvelija-malli - pyyntö-vastaus-protokolla www-selain / www-palvelin, postisovellus / postipalvelija,. Vertaistoimijamalli (peer-to-peer, P2P) isäntäkone sekä asiakkaana että palvelijana Napster, Gnutella, KaZaA (FastTrack), EDonkey, eule, BitTorrent, ute, Internet-puhelin: Skype 28.10.2013 24

Asiakas-palvelija-malli asiakasprosessi www-selain palvelijaprosessi www-palvelija pyyntö always on verkko vastaus sanomien reititys verkossa Oikea kone, oikea prosessi 28.10.2013 25

Palvelu vs. protokolla Palvelu: joukko toimintoja, jotka ovat käytettävissä Internetin kuljetuspalvelu, API = miten ohjelma pääsee käyttämään Internetin infrastruktuurin palveluja ~ postin kuljetuspalvelu: kirje postilaatikkoon Protokolla: säännöt, jotka määräävät, miten sanomia vaihdetaan palvelun toteuttamiseksi Sanomien muoto, sanomien järjestys,.. Päästä-päähän-protokolla (end-to-end) (sovelluksen prosessilta toisen sovelluksen prosessille) palvelu API protokolla 28.10.2013 26

Tietoliikenteen perusteet Verkon syövereissä, reititys (network core) 28.10.2013 27

Verkon syövereissä: verkon ydin (core) Fig 1.10 [KR12] Toisiinsa liitettyjen reitittimien verkko (mesh) isäntäkoneet pilkkovat sovelluskerroksen sanomat paketeiksi (packets) Reitittimet siirtävät kunkin paketin seuraavalle linkki (hop) kerrallaan, näin muodostuu polku lähettäjältä vastaanottajalle Koko linkin kapasiteetti siirrettävälle paketille 1-28 Luento 1 28.10.2013

Reitittimet, reititys iten sanoma kuljetetaan verkon läpi lähettävältä koneelta vastaanottavalle koneelle? Verkkojen verkko, Piirikytkentä: varaa ensin linkit, joita pitkin kaikki data kulkee Pakettikytkentä: kuljeta data verkossa pieninä paketteina ja reititä kukin paketti itsenäisesti verkot on yhdistetty reitittimillä! 28.10.2013 29

Reititys Fig 4.2 [KR12] Reititys (routing): Reititysalgoritmit laskevat parhaat reitit ja päivittävät taulukkoa Edelleenlähetys (forwarding): Reitittimessä taulukko => mihin linkkiin kukin kohdeosoite on ohjattava routing algorithm local forwarding table header value output link 0100 0101 0111 1001 3 2 2 1 3 2 1 4-30 Kohdeosoite saapuvan paketin otsaketiedoissa Luento 1 28.10.2013

Pakettikytkentä: animointi - jokainen paketti reititetään erikseen paketti siirtoyhteys S S reititin isäntäkone A S A S A A A S 31

Pakettikytkentä: etappivälitys Fig 1.11 [KR12] Paketissa L bittiä lähettäjä 3 2 1 R bps R bps vastaanottaja Etappivälitys (store and forward) paketti vastaanotetaan kokonaan ja vasta sitten lähetetään eteenpäin Paketin (koko L bittiä) lähettämiseen linkin (nopeus R bps) yli kuluu L/R sekuntia Esimerkki yhden linkin yli: L = 7.5 bits R = 1.5 bps siirtoaika linkin yli = 5 sec 32 Luento 1 28.10.2013

Pakettikytkentä (packet switching) Ei varata resursseja eikä siis reittiä etukäteen, Varaus tarvittaessa (on-demand) Tilastollinen kanavointi (Statistical multiplexing) jokainen paketti reititetään erikseen => paketit voivat kulkea eri reittejä lähettäjältä vastaanottajalle Yhteenlaskettu siirtotarve voi ylittää lähtevän linjan siirtonopeuden Paketti joutuu odottamaan vuoroaan reitittimen muistissa (jonotusviive, queueing delay) Ruuhka (congestion) => jopa paketin häviäminen 33 Luento 1 28.10.2013

Pakettikytkentä: jonotus ja katoaminen Fig 1.12 [KR12] A R = 100 b/s C B R = 1.5 b/s Jono paketteja odottamassa lähettämistä Jonotus (queuing) ja katoaminen (loss): D E Jos paketteja saapuu hetkellisesti nopeammin kuin niitä ehditään lähettää eli saapumistiheys (arrival rate) > lähetystiheys (transmission rate) paketit jonottavat lähetysvuoroaan jos reittimen muisti täyttyy, se kadottaa saapuvia paketteja 1-34 Luento 1 28.10.2013

Piirikytkentä (circuit switching) Fig 1.13 [KR12] Varaa yhteydelle omat resurssit päästä-päähän koko yhteyden ajaksi Varataan puskurit, linjakapasiteetti Yhteydenmuodostus ( call ) Yhteydenpurku ( shutdown ) Resurssit varattuna, vaikka niitä ei käytettäisi Takaa tasaisen nopeuden puhelinverkko vrt: vesipisteiden yhdistäminen letkuilla ja veden valutus 35 Luento 1 28.10.2013

Piirikytkentä - ensin varataan resurssit yhteyttä varten - sitten koko datan siirto yhteyttä pitkin - vapautetaan resurssit circuit 36 Luento 1 28.10.2013

Piirikytkentä: kanavointi (multiplexing) Fig 1.14 [KR12] Linkille on limitetty usean yhteyden sanomia Taajuusjako, FD (frequencydivision multiplexing): linkin kaistanleveys (taajuudet) jaettu käyttäjien kesken taajuus FD Esimerkki: 4 yhteyttä Aikajako, TD (time-division multiplexing): jokainen saa käyttöönsä koko kaistanleveyden tietyn aikajakson ajaksi taajuus TD aika time 1-37 Luento 1 28.10.2013

Pakettikytkentä vs. piirikytkentä Pakettikytkentä sallii enemmän samanaikaisia käyttäjiä! Esimerkki: 1 b/s linkki Jokainen käyttäjä: 100 kb/s kun aktiivinen aktiivinen 10% ajasta N käyttäjää 1 bps linkki Piirikytkentä: 10 käyttäjää Pakettikytkentä: kun 35 käyttäjää, todennäköisyys että > 10 aktiivista samaan aikaan on vähemmän kuin 0.0004 Q: istä tulee tuo arvo 0.0004? tn (aktiivisia >10) = 10 1-( ( 35 k )(0.1) k (0.9) 35-k ) k=0 1-38 Luento 1 28.10.2013

Tietoliikenteen perusteet Viivettä siirtotiellä 28.10.2013 39

Viive reitittimessä Prosessointiviive prosessointiviive reititin R jonotusviive siirtoviive etenemisviive R Tarkista bittivirheet, hylkää virheelliset paketit Tutki paketin otsake, selvitä reititystaulusta, mille linkille menossa Jonotusviive (queuing delay) Joutuu odottamaan reitittimen puskureissa / jonoissa vuoroaan Siirtoviive + etenemisviive Siirtoviive = paketin lähettämiseen (linkille siirtämiseen) kuluva aika Etenemisviive = bittien etenemiseen linkillä kuluva aika 28.10.2013 40

Etenemisviive Java-animaatio (ei toimi laitoksen koneilla): http://wps.pearsoned.com/ecs_kurose_compnetw_6/ - companion website, student resourses linkki1 linkki 2 linkki 3 R R R RR etenemisviive siirtoviive aika Aika, joka kuluu paketin siirtoon kolmen linkin yli Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 28.10.2013 41

Etenemisviive (propagation delay) Bitit (signaalit) etenevät siirtomediassa mediasta riippuen noin 2/3 valonnopeudesta Riippuu etäisyydestä ja hieman siirtomediasta merkitystä etenkin satelliittilinkeillä, myös pitkissä mannerten välisissä yhteyksissä Valonnopeus on kattonopeus kaikelle liikenteelle ~300.000 km/s (tyhjiössä: 299.792.458 m/s) Etenemisviivettä ei yleensä tarvitse huomioida tällä kurssilla, ellei sitä ole erikseen mainittu tai kysytty. 28.10.2013 42