Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat suorittaa ammatillisia perustutkintoja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin.
Oppisopimus on kustannustehokas tapa tutkintojen suorittamiseen, yksilön, työnantajan sekä yhteiskunnan näkökulmasta Oppisopimukseen kuuluva työsopimussuhteisuus vahvistaa ajatusta siitä, että koulutuksen muodossa yhdistyvät työnteko ja oppiminen Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen väheneminen vaikuttaa myös oppisopimuskoulutukseen Aloituspaikkoja on vähemmän vuosittain tarjottavana Vuonna 2012 lähes 36 000, vuonna 2014 28 500. Määrä laskee edelleen tulevina vuosina Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisen ohjelmat tuovat kohdennettua kompensaatiota Täytyy kuitenkin muistaa, että työelämän muutoksissa myös jo ammatillisen tutkinnon suorittaneet aikuiset tarvitsevat oppisopimuskoulutusta uuden ammatin opiskeluun. Oppisopimus soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin
Nuorten oppisopimuksen kehittäminen Osana nuorisotakuuta on vuodesta 2013 lukien maksettu kyseisenä vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10 lk.) päättäneiden oppisopimusopiskelijoiden työnantajille korotettua koulutuskorvausta. Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 e/kk, toisena 500 e/kk ja kolmantena 300 e/kk. Tarkoituksena on kannustaa työnantajia ottamaan suoraan peruskoulusta siirtyviä oppisopimusopiskelijoita.
Ennakkojakso Vuodesta 2014 lukien nuorilla, alle 25-vuotiailla, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla on mahdollisuus eityösopimussuhteiseen ennakkojaksoon. Ennakkojaksolla voi sekä työnantaja että opiskelija kokeilla, olisiko oppisopimuskoulutus sopiva vaihtoehto. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus. Ennakkojaksoa voi käyttää sekä koko perustutkintoon että tutkinnon osaan johtavaan oppisopimuskoulutukseen. Ennakkojakson pituus voi vaihdella tarpeiden mukaan, kuitenkin enintään 20 opintoviikkoa
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Työryhmä asetettu (jatkettu) 23.10.2013, jatkaa 31.12.2014 asti. lisätä työssäoppimispaikkoja ja vahvistaa työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja ohjausta monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia vahvistaa työelämäyhteistyötä.
Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (5 miljoonaa euroa) Työpaikkaohjaajien koulutus (2,5, miljoonaa euroa) Korotettu koulutuskorvaus työnantajille (5 miljoonaa euroa) Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen (838 000 euroa) Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen (8 miljoonaa 4 miljoonaa euroa)
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kohta 4.7: Nuorten työllistymisen edistäminen Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti seuraavia asiakokonaisuuksia: A) Työssä oppimisen esteiden poistaminen B) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm. työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013 tekemien ehdotusten pohjalta C) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen, Sanssikortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehtiin täsmennetyt esitykset, jotka hyväksyttiin osana työllisyys- ja kasvusopimusta 25.10.2013
Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja laajuus Pidetään tärkeänä kehittää uusia työvaltaisia tutkinnon hankkimisväyliä Edellytykset nykyistä laajemmalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyntämiselle osana oppilaitosmuotoista peruskoulutusta arvioidaan 2014-2017 toteutetuissa kehittämishankkeissa saatujen kokemusten pohjalta
Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen 2+1-mallin vakiinnuttaminen 2 vuotta oppilaitosmuotoista opiskelua ja kolmas vuosi oppisopimuksella työpaikalla oppien. Malli voi pitää sisällään myös muunlaisia yhdistelmiä. Mallin toteuttamiseen pitäisi varata riittävät resurssit, jotta se voi vakiintua valtakunnalliseksi toimintamalliksi.
SAK:n näkökulmia oppisopimukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen Oppisopimus on ollut ennen kaikkea aikuisväestön koulutusmuoto Nuorten tuetun oppisopimuksen kehittäminen on kannatettavaa. Samalla voidaan kehittää koko oppisopimuskoulutuksen tukipalveluja. Oppisopimus on vaativa koulutusmuoto, joka ei sovi kaikille, eikä ole yksin ratkaisu nuorten syrjäytymiseen. Soveltuvuus on aina määriteltävä yksilöllisesti. SAK tukee voimakkaasti 2+1-mallisten yhdistelmämallien kehittämistä
Työssäoppiminen Uusien ammatillisten perustutkintojen työssäoppimisen vähimmäismääräksi tulee 30 osaamispistettä. Tämä vastaa käytännössä noin puolen vuoden jaksoa Työssä oppiminen on lainsäädännöllisesti määritelty yhdeksi koulutuksen järjestämismuodoksi ja rinnastuu koulutuksen toteuttamistavaksi samoin kuin lähi, etä- ja monimuotokoulutus tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä opetus. Työssäoppisjaksosta sovitaan aina koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisellä kirjallisella sopimuksella. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä
Laajennettu työssäoppiminen SAK:n mielestä erityyppisten työvaltaisten opetusmenetelmien, kuten laajennetun työssäoppimisen kokeilun, yleistyessä on syytä selkeyttää työpaikoilla tapahtuvan opetuksen käytäntöjä ja vastuita Pullonkaulana on SAK:n näkemyksen mukaan ei-työsuhteisen työssäoppimisen epämääräinen määrittely. Nykyisen lainsäädännön mukaan (laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta) opiskelija ei ole työssäoppimisen aikana työsopimussuhteessa työnantajaan.
SAK:n näkemys laajennettuun työssäoppimiseen SAK on esitti laki- tai asetusmuutosta TUTKE 2 työryhmässä. Saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti toteutettavat pidemmät jaksot tulisi tulkita työsuhteisiksi. Niistä tulisi tällöin pääsääntöisesti sopia työsopimuksella tai oppisopimuksella. Ei-työsuhteisen työssäoppimisen enimmäismäärän säätäminen selkeyttäisi käytänteitä yhtäältä työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä toisaalta oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä. SAK:n hallituksen vuonna 2012 linjaama kanta on, että yli 6 kuukautta kestävät yhdenjaksoiset työssäoppimisjaksot tulee olla työsuhteisia.