Vantaan aikuislukio Tikkurila O P A S 2003-04

Vantaan aikuislukio Tikkurila O P A S 2003-04

AIKUISOPISKELIJALLE Tervetuloa opiskelemaan Vantaan aikuislukioon! Koulu pyrkii tarjoamaan sinulle sopivan opinto-ohjelman ja mahdollisuuden määrätietoiseen opiskeluun. Tämä opas sisältää lukuisia käytännön asioita, kuten oppikirjat, koepäivät, koulun työpäivät, vastaanottoajat jne. Kurssien opiskeluun liittyviä käytännön asioita löytyy lisäksi lukuvuoden kurssijärjestyksestä, jaksojen lukujärjestyksistä ja kurssien kurssiohjelmista, joita saa opettajalta kurssin alkaessa. Näistä selviävät mm. oppituntien ajat, tilat, koejärjestelyt, kokeiden palautukset yms. Mikäli ongelmia ilmaantuu, älä jää epätietoiseksi - kysy! Saattaa olla, että opiskelutoverisi tietää, opettajalta voi aina kysyä, toimistossa tunnetaan käytännön asiat, vahtimestarikin voi neuvoa. Opinto-ohjaaja selvittelee vastaanotollaan kurssivalintoja, lukujärjestyksiä, aikaisempien opintojen vastaavuuksia ja jatko-opintojen suunnittelua. Oppituntien kellonajat Jaksot 1 ja 2 Oppitunnin pituus 65 min Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.05 Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 18.15-19.20 Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 19.30-20.35 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.05 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 18.15-19.20 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 19.30-20.35 Jakso 3 Oppitunnin pituus 90 min Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.30 Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 18.45-20.15 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.30 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 18.45-20.15 Jaksot 4 ja 5 Oppitunnin pituus 80 min Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.20 Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 18.35-19.55 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.20 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 18.35-19.55 Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 2

OPISKELU ILTAKOULUSSA Oppilaaksi ilmoittautuminen Kouluun ilmoittaudutaan koulun toimistossa täyttämällä henkilötietolomake. Ilmoittautuessa on hyvä olla mukana aikaisempien koulutodistusten jäljennökset. Lähes kaikki halukkaat lukion oppimäärän suorittajat on voitu ottaa oppilaiksi. Ennen lukukauden alkua järjestetään koululla tiedotustilaisuuksia uusille opiskelijoille. Opiskelupaikka varmistuu näihin tilaisuuksiin mennessä. Edellisenä lukuvuonna koulussa opiskelleiden ei tarvitse ilmoittautua uudelleen, mutta opiskelijan on täytettävä läsnäoloilmoituslomake. Opintosuunnitelma Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jossa sovitaan opiskeluaikataulu, valinnaiset oppiaineet ja -kurssit, lukioasteella osallistuminen päättökokeeseen jne. Tätä suunnitelmaa voidaan muuttaa opiskelun edistyessä. Lukion alusta aloittavien ohjelmassa ei valinnaisia kursseja ole kovinkaan paljoa ensimmäisen lukukauden aikana, mutta niiden, joilla on aikaisempia korvaavia opintoja, on syytä laatia opintosuunnitelma opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen. Aikaisemmat vastaavat opinnot otetaan yleensä huomioon, mutta vastaavuuksista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa. Huomattava on, että saman numeroiset päivälukion kurssit eivät varsinkaan reaaliaineissa vastaa iltakoulun kursseja. Muutoinkin aiemmin suoritettujen kurssien vastaavuus on selvitettävä opintosuunnitelmaa laadittaessa, koska aikusilukion opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt eivät kaikin osin ole samoja kuin aikaisemmin. Opiskeluaika Tavallinen opiskeluaikataulu perustuu kurssijärjestykseen, jonka mukaan lukio voidaan suorittaa noin kahden ja puolen vuoden aikana. Myös hitaampi tai nopeampi opiskeluvauhti on mahdollinen. Yli neljä vuotta kestäviin opintosuunnitelmiin on oltava rehtorin lupa. Aineopiskelijat Aineopiskelijoiksi sanotaan niitä, jotka opiskelevat vain tiettyjä oppiaineita, eivätkä suorita koko lukion oppimäärää. Aineopiskelijoiksi sanotaan myös niitä toisten, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten oppilaita, jotka opiskelevat aikuislukiossa ylioppilastutkintoa varten tai täydentääkseen ainevalikoimaansa. Aineopiskelijan kurssimaksu on 74 euroa lv 2003-04. Etälukio-opiskelu Aikuislukion kursseja järjestetään myös etäkursseina. Niillä osa oppitunneilla tapahtuvasta opiskelusta korvataan itsenäisesti suoritettavilla harjoitustehtävillä. Muutoin etälukiokurssit ovat samoja kuin muutkin aikuislukion kurssit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 3

OPETUSJÄRJESTELYT Jaksot Lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Jaksot 1. ja 2. sisältävät yhteensä 28 opetuspäivää, kuusi koepäivää ja palautuspäivän. Jaksot 3. - 5. sisältävät yhteensä 22-23 opetuspäivää, neljä koepäivää ja palautuspäivän. Kesällä (elokuussa tai kesäkuussa) on muita lyhyempi jakso ja sen aikana opiskellaan vain yksi kurssi tiiviissä aikataulussa. Kurssit on koulun "lukujärjestyksissä", siis kurssitaulukossa ja jaksokohtaisessa opetustilataulukossa sijoitettu jaksosta riippuen neljään tai kuuteen eri ajankohtaan, joita merkitään kirjaimilla make1, make2, make3, tito1, tito2 ja tito3. Jaksoilla 1. ja 2. opetustunnit pidetään 65 minuutin rupeamina. Maanantaina ja keskiviikkona tunnit ovat luonnollisesti make ja tiistaina ja torstaina tunnit tito. Jaksolla 3 tunnit pidetään 90 minuutin rupeamina siten, että maanantaina ja keskiviikkona on kurssien make1 ja make2 tunnit, tiistaisin ja torstaisin taas kurssien tito1 ja tito2 tunnit. Jaksoilla 4-5 toimitaan muutoin samalla tavalla, mutta oppitunnin pituus on 80 min. Perjantaisin on etäkurssien lähiopetustunteja, joilla on oma aikataulunsa. Koepäivinä ohjelmassa on vain kokeet, jotka alkavat klo 17.00. Palautuspäivänä pidetään yksi tunti kutakin kurssia järjestyksessä make1-make2 - (make3)-tito1-tito2-(tito3) lukujärjestyksestä ilmenevän aikataulun mukaan. Lukujärjestys ja opiskeltavat aineet vaihtuvat jakson vaihtuessa. Kurssit Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden jakson aikana. Kurssin opetukseen sisältyy 14 tai 11 opetusrupeamaa, koe ja kokeen palautus. Kunkin aineen kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Ainekohtaiseti tästä voidaan poiketa. Oppimäärän kurssien lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia kursseja. Ne voi siis halutessaan sisällyttää opinto-ohjelmaan. Eri aineiden oppimäärien kurssimäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä tässä oppaassa. Opiskelijanumero Jokaiselle opiskelijalle annetaan tilastointia, arvosteluja, todistuksia yms. varten opiskelijanumero, joka pysyy samana koko opiskelun ajan. Numeron saa tietoon ilmoitustauluilta tai koulun toimistosta. Kirjoita opiskelijanumerosi läsnäololistoihin kurssin alussa ja koepapereihin sen lopussa. Näin helpotat koulun henkilökunnan työtä suoritustesi kirjaamisessa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 4

OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjausta järjestetään hajautetusti koko koulun käymisen aikana ohjaustuntien ja tiedotustilaisuuksien muodossa. Oppilaanohjaukseen sisältyy monenlaista asiaa: koulunkäyntiin liittyvät ja toisaalta tarvittaessa uransuunnitteluun ja jatko-opintomahdollisuuksiin liittyvät aihepiirit. Oppilaanohjauksen aiheista esimerkkeinä vaikkapa seuraavia: Opiskelu iltakoulussa Opiskelutekniikkaa: miten luen, teen tehtäviä, valmistaudun kokeeseen jne. Opetusjärjestelyt, arvostelu Lukioasteella ylioppilaskirjoitukset: ainevalinnat, järjestelyt, ilmoittautumiset Jatko-opiskelumahdollisuudet iltakoulun jälkeen Työvoimahallinnon palvelut Oppilaanohjaukseen sisältyy myös henkilökohtaisia vastaanottoja. Niihin on mahdollisuus pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa, vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi. Opintojen alussa täytyy kaikkien muissa kouluissa aiemmin vastaavia kursseja opiskelleiden sopia opintosuunnitelmastaan opinto-ohjaajan kanssa kurssien vastaavuuden ja lukujärjestyksen selvittämiseksi. Opinto-ohjaaja Reijo Grönthal on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaan. OPPILASKUNTA Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotus tai antaa lausunto koulun järjestyssäännöistä ja muista koulun toimintaa koskevista asioista. Oppilaskunta voi tehdä ehdotuksia ja lausuntoja esim. opetussuunnitelmasta ja työsuunnitelmasta, oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjastohankinnoista. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 5

LUKIOASTEEN OPETUSSUUNNITELMA Lukioasteen opetussuunnitelma sisältää monenlaisia kursseja. Ensimmäisen ja tärkeimmän ryhmän muodostavat pakolliset kurssit. Niihinkin sisältyy jonkin verran valinnaisuutta: matematiikassa on kaksi erilaajuista oppimäärää ja elämänkatsomustiedon voi valita uskonnon asemasta. Pakollisten lisäksi on useissa oppiaineissa myös valinnaisia kursseja. Näitä on kahdenlaisia. Osa valinnaisista kursseista on kertaavia, osin tukiopetuksen luonteisia. Osa valinnaisesta oppimäärästä taas koostuu jatkokursseista, joilla opiskellaan uusia asioita. Opetussuunnitelmassa on lisäksi kokonaan valinnaisia oppiaineita. Lukiossa alkava vieras kieli (B3-kieli: espanja, saksa, ranska, venäjä) on valinnainen aine, samaten psykologia. Vähimmäiskurssimäärä Lukion oppimäärän suorittamiseksi on opiskeltava kaikki yhteiset, siis pakolliset kurssit. Lisäksi on opiskeltava valinnaisia kursseja niin monta, että tulee suoritetuksi vähintään 44 kurssia. Enemmänkin saa tietysti opiskella. Valinnaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia harkittaessa on pidettävä mielessä monenlaisia asiaan vaikuttavia seikkoja. Aiottuihin jatko-opintoihin tarvittavat aineet on tietysti syytä opiskella, ylioppilastutkinnon valinnaisuus sanelee tarpeita kielen ja matematiikan/reaaliaineiden kurssivalintoihin jne. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat korvata aikuislukion kursseja. Esimerkiksi harjoitusaineiden (liikunta, musiikki, kuvaamataito jne.) kurssit voidaan tietyin edellytyksin lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuina; niitä ei yleensä järjestetä aikuislukiossa. Kaikkiin opetussuunnitelmaa koskeviin kysymyksiin voi pyytää neuvoja opettajilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Vähimmäiskurssimäärä alle 18 vuotiaina aloittaneille Niiden oppilaiden, jotka ovat aloittaneet lukion alle 18-vuotiaina, vähimmäiskurssimäärää on 48. Pakollisena lisänä on opinto-ohjelmaan sisällytettävä 2 kurssia taideaineita (musiikki ja/tai kuvaamataito) sekä 2 kurssia liikuntaa ja terveystietoa. Säännöstä sovelletaan kaikkiin lukion opinnot jossain oppilaitoksessa ennen 18 vuoden täyttämistä aloittaneisiin, ellei opinnoissa ole ollut yli vuoden mittaista taukoa. Koulua vaihtavan opiskelijan vähimmäiskurssimäärä Päivälukiosta aikuislukioon siirtyvän vähimmäiskurssimäärän täyttyminen lasketaan siten, että päivälukion 75 kurssista puuttuvasta määrästä on aikuislukiossa suoritettava 60%. Jos siis esimerkiksi päivälukiosssa on suoritettu 55 kurssia, puttuuva määrä on 20 ja aikuislukiossa on suoritettava 12 kurssia. Niihin on sisällytettävä kaikki aikuislukion oppimäärän pakolliset kurssit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 6

Lukioasteen tuntijako Oppiaineet pakolliset valinnaiset kurssit kurssit Pakolliset aineet Äidinkieli 4 1- Vieras kieli, A 6 3- Vieras kieli, B 5 2- Matematiikka, lyhyt 5 2- tai pitkä 11 3- Kuvamataito tai musiikki 2 ** Liikunta ja terveystieto 2 ** Yhteiskunnalliset ja katsomukselliset aineet Uskonto tai 1 2- elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi 4 2- Filosofia 1 2- Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 7- Kemia 1 2- Biologia 2 2- Maantieto 1 2- Psykologia 2- Muita aineita *) Vieras kieli, B3 6- Kuvaamataito 1- Musiikki 1- Liikunta 1- Tietotekniikka 2- Muu aine 0- Yhteensä vähintään 44/48 kursssia. Opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit ja valittava valinnaisista kursseista vähintään niin monta, että kokonaiskurssimäärä on 44. *) Muitten aineiden kursseja voivat korvata muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. **) pakollisia vain alle 18 vuotiaina opinnot aloittaneille Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 7

KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITUSSÄÄNNÖT Kurssien suorittamisessa on kaksi tasoa. Kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas on ollut läsnä vähintään 2/3 pidetyistä oppitunneista ja osallistunut kurssikokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan (vähintään 5). Useilla kursseilla voi olla kokeen lisäksi erilaisia arvosteltavia kotitöitä, esseitä, aineita yms. Niiden hyväksytty suorittaminen kuuluu kurssin suorittamiseen. Kurssin arvosana muotoutuu opettajan määrittelemällä tavalla eri osa-alueista, joita voivat olla tuntiaktiivisuus, kotikokeet ja muut kotona suoritettavat tehtävät, sekä kurssikoe. Kurssi on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten, mutta oppilas on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan (4 tai huonompi). Todistuksessa kurssin kohdalla on tällöin merkintä 4. On syytä huomata, että tyhjän paperin tai tai täysin ala-arvoisesti tehtyjen vastausten jättäminen kurssikokeessa antaa merkinnän P, eli kurssia ei ole suoritettu. Kurssia ei ole suoritettu, jos oppilas ilman pätevää syytä on ollut poissa yli 1/3 tunneista, tai ei ole tehnyt kurssiin kuuluvia harjoitustöitä, tai ei ole ollut kurssikokeessa. Mikäli poissaoloja on enemmän kuin 1/3 pidetyistä oppitunneista, voi rehtori tai opettaja myöntää luvan kurssikokeeseen osallistumiseen, jos poissaoloille on hyväksyttävä syy. Mikäli perusteita poissaoloille ei ole, on kurssi käytävä uudelleen, ennenkuin oppilas saa osallistua kurssin kokeenseen. Säännön tarkoitus on kannustaa läsnäoloon; sen on vuosien mittaan todettu vaikuttavan myönteisesti opiskelun edistymiseen. Säännön tarkoitus ei ole vaikeuttaa opiskelua; sairauden, työesteiden tai vastaavan johdosta tenttiluvan yleensä saa. Yli sallitun määrän poissa olleille kurssin opettaja voi antaa korvaavia harjoitustehtäviä, jotka on palautettava arvioitaviksi. Tiedot osakokeista tai välikuulusteluista ym. kurssiin liittyvistä suorituksista annetaan yleensä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla jaettavassa kurssisuunnitelmassa. Aineen oppimäärän suorittaminen edellyttää vähintään 2/3 oppimäärän pakollisten kurssien suorittamista hyväksytysti, kuitenkin siten, että kurssijärjestyksessä viimeisen pakollisen kurssin on oltava hyväksytysti suoritettu. Näin esimerkiksi lyhyessä matematiikassa hyväksytysti suoritettuja kursseja on oltava vähintään 4 ja pitkässä matematiikassa 7. Joissakin aineissa, esim. matematiikka ja fysiikka, ei kurssien järjestys ole olennainen tiettyjen peruskurssien suorittamisen jälkeen. Kurssit voidaan näissä aineissa toteuttaa eri vuosina eri järjestyksessä. Oppimäärään voi sisältyä myös valinnaisia kursseja. Opiskelijan oma opintosuunnitelma määrittelee silloin, kuinka monta kurssia oppimäärään sisältyy. Viereisen sivun kaaviosta selviää, miten kurssien suoritus määräytyy eri tilanteissa. Haarautuvissa vinoneliöissä haara E tarkoittaa, että laatikon ehto ei täyty. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 8

Oppilas aloittaa kurssin Kurssia ei suoritettu, merkintä E E Poissaoloja korkeintaan 1/3 E Hyväksyttävä selitys opettajalle tai rehtorille Kurssiin liittyvät tehtävät tehty E Opettaja antaa lisätehtäviä Oppilas seuraavaksi järjestettävässä kurssikokeessa E Kurssia ei suoritettu, merkintä P Oppilas osallistuu uusintakokeeseen Kurssin arvosana 5 tai parempi E Kurssiarvosanoja 4 korkeintaan 1/3 aineen kurssien lukumäärästä ja ei viimeinen kurssi E E E Oppilas tyytyväinen arvosanaan Oppilas tyytyväinen arvosanaan 4 Kurssi suoritettu hyväksytysti, kurssiarvosana 5 tai parempi Kurssi suoritettu, arvosana 4 Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 9

UUSINTAKUULUSTELUT Poissaolo kurssikokeesta Kurssin opetukseen osallistunut oppilas saa aina osallistua ko. kurssikokeeseen myöhemmin järjestettävän kurssin yhteydessä. Hyväksyttävästä syystä kokeesta poissa ollut saa suorittaa kurssin kokeen myös erikseen järjestettävässä uusintakuulustelussa. Hyväksyttäviä syitä ovat esim. työesteet, oma tai lapsen sairaus jne. Poissaolosta on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava opettajalle etukäteen, mikäli mahdollista. Poissaolon syystä on annettava ao. opettajalle tai rehtorille selvitys viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa. Selvitykseksi käy lääkärintodistus, työnantajan todistus tai vastaava. Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava täyttämällä erityinen lomake ja jättämällä se ilmoitettuun määräaikaan mennessä kansliaan. Suoritetun, mutta ei hyväksytysti suoritetun kurssin uusintakuulustelu Oppilaalla, jonka kurssikoetta ei ole hyväksytty, on oikeus kerran osallistua erikseen järjestettävään uusintakuulusteluun seuraamatta kurssin opetusta. Korotussuorituksesta on syytä aina neuvotella asianomaisen opettajan kanssa. Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen Kunkin aineen kolme viimeksi käytyä hyväksyttyä kurssia saa aina käydä uudelleen tai opetusta seuraamatta osallistua kurssikokeeseen, kun se on opetusohjelmassa. Mikäli oppilaalla tällöin on kaksi kurssikoetta samana koepäivänä, on asiasta koejärjestelyjen vuoksi ilmoitettava ao. opettajille. Hyväksytysti suoritetun kurssin kurssikoetta ei saa suorittaa uudelleen uusintakuulustelujen yhteydessä. ARVOSTELU Kurssi Kukin kurssi arvostellaan aina erikseen ja muista kursseista riippumatta. Opetukseen osallistuminen on osa kurssin suorittamista. Kurssin lopussa on aina loppukoe. Opettaja merkitsee loppukokeen koepaperiin koearvosanan lisäksi myös kurssiarvosanan. Kurssiarvosanan riippuminen muista suorituksista kuin kurssikokeesta selvitetään yleensä kurssisuunnitelmassa. Oppimäärä Oppimäärä arvostellaan kustakin aineesta, kun se on suoritettu, siis kun kyseisen aineen viimeinen kurssi on suoritettu ja kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytyksi. Jos aineessa on sekä yhteisiä että valinnaisia kursseja, annetaan siitä yksi yhteinen arvosana. Oppimäärän arvosana lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvona. Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään 0,5 aina ylöspäin. Kouluun muista kouluista (esim. päivälukiosta tai peruskoulusta) siirtyneille annetaan arvosanat yleensä iltakoulusuoritusten perusteella, mikäli niitä on riittävästi. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 10

Lukion päästötodistus Lukion päästötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien (vähintään 44 tai 48 kurssia) hyväksytty suorittaminen. Kaikki kurssit, jotka kuuluvat vähimmäiskurssimäärään, otetaan mukaan arvosteluun. Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi aineessa opiskeltu kurssimäärä. TODISTUKSET Koulusta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista, todistuksia oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja perusasteen tai lukion päästötodistuksia. Suoritetuista opinnoista annettavaan todistukseen merkitään vain tässä koulussa suoritetut kurssit. Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän toimitusajalla. Päästötodistuksiin merkitään myös aiemmat iltakoulukursseja vastaavat opinnot. Sellaisia esim. päiväkoulussa opiskeltuja aineita, jotka eivät kuulu iltakoulun opetussuunnitelmaan, ei todistuksiin merkitä. Nämä opinnot voi halutessaan esim. keskiasteen yhteishaussa näyttää toteen liittämällä niistä saadun todistuksen iltakoulutodistuksen liitteeksi. AINEOPISKELU Iltakoulussa voi myös opiskella vain yhtä tai muutamaa oppiainetta. Aineopiskelijaksi voidaan sekä perus- että lukioasteelle ottaa henkilö, joka jatko-opintosuunnitelmiensa tai ammattinsa vuoksi tarvitsee tietyn oppiaineen suorittamista. Aineopiskelijoiden suorituksia koskevat samat ohjeet ja säännöt kuin varsinaisten oppilaidenkin suorituksia. Aineopiskelijana suoritetut opinnot ovat samoja kuin varsinaisten oppilaidenkin opinnot, ja siirtyminen varsinaisesta oppilaasta aineopiskelijaksi tai päinvastoin on mahdollista. Kaikista suoritetuista kursseista kirjoitetaan pyynnöstä todistus. Huomattava on, että muita kuin päästötodistuksia ei esimerkiksi keväällä kirjoiteta automaattisesti, vaan pyydettäessä n. 2 koulupäivän toimitusajalla. TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien voittamiseen. Esimerkiksi sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen saattaa ryhmän kiinni saaminen olla työlästä, jokin erityisen vaikea kohta vaatii lisäselvittelyä tms. Tarvittaessa voi tukiopetusta tiedustella asianomaisen aineen opettajalta tai rehtorilta. Tukiopetusta voidaan antaa kaiken suuruisille ryhmille, tarkoituksenmukaisuuden niin vaatiessa yhdelle oppilaalle tai koko kurssiryhmälle. Opettajana voi järjestelyjen vaatiessa toimia muukin kuin kyseisten kurssien opettaja. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 11

KESÄOPETUS Iltakoulun varsinaisen työajan lisäksi ovat kesällä ns. kesäjaksot kesä- ja elokuussa. Nämä ovat vapaaehtoisia. Kesäjaksoilla järjestetään useimmiten kertaavia kursseja, mutta riittäväksi katsottavan oppilasmäärän ilmoittautuessa voidaan ohjelmaan ottaa muitakin kursseja. Kesäjaksot ovat ajallisesti muita lyhyempiä. Näin ollen opiskelija voi yleensä osallistua vain kahteen kurssiin kerrallaan. YLIOPPILASTUTKINTO Osallistumisoikeus Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheessa, kun opintosuunnitelman mukaan tutkintoaineen pakolliset kurssit tulevat opiskelluiksi ennen kirjoituksia ja lukion oppimäärän vähimmäiskursimäärä tulee täyteen. Hajauttamisen huomioiden opintosuunnitelmaa tehdään tällöin melko pitkäksi ajaksi eteenpäin, ja on hyvä arvioida mahdollisuudet sen läpiviemiseen realistisesti. Tutkinto on suoritettava kolmen kirjoituskerran aikana, ja samassa ajassa on saatava lukion oppimäärä kokonaan suoritettua. Osallistuminen ja hajauttaminen Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä. Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, siis kevät-syksy-kevät tai syksy-kevätsyksy. Mahdollista on tietysti suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla. Kokeiden ajoitus Kokeisiin osana kuuluvat kuullun ymmärtämisen kokeet aloittavat kevään tutkinnon helmikuun alussa. Kirjoituskokeet ovat maalis-huhtikuussa. Syksyllä aikataulu on tiukempi, kuuntelukokeet sijoittuvat syksyllä kirjallisten kokeiden välipäiviksi. Kokeet ovat syyskuun jälkipuoliskolla. Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta, joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Koulun opettajat suorittavat vain alustavan arvostelun. Lopulliset tulokset ja arvosanat riippuvat kokeen vaikeusasteesta sikäli, että valtakunnalliset keskiarvot ja eri arvosanojen suhteelliset osuudet pyritään pitämään vuosittain vakiona. Ylioppilastutkintolautakunta voi myös jälkikäteen jossain määrin muuttaa esim. kielikokeiden pisteytystä. On siis huomattava, että ylioppilastutkinto on koulun toiminnasta täysin erillään oleva järjestely, josta vastaa yliooppilastutkintolautakunta. Kokeen rakenne Ylioppilastutkinnossa on suoritettava neljä pakollista koetta: äidinkieli, ruotsin kieli, vieras kieli sekä joko matematiikan koe tai reaalikoe. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa on kaksi eri tasoista koetta. Vähintään yhdessä näistä on suoritettava vaativampi koe. Lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisiä kokeita. Näitä voivat olla matematiikan tai reaalikoe ja ylimääräiset vieraat kielet. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 12

Uusimismahdollisuudet Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Parempi suoritus otetaan huomioon. Reaalikokeen saa uusia kahdesti, jolloin paras suoritus huomioidaan. Uusimismahdollisuudet voi käyttää myös vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Ylioppilastutkinnossa hylätyn kokeen saa uusia kahdesti, aikaa on kolmen seuraavan tutkintokerran verran. Tutkintoa saa täydentää ilman aikarajoitusta sellaisella kokeella, mihin ei ole aikaisemmin osallistunut. Myös saman aineen laajemman kokeen suorittaminen täydentäjänä on mahdollista. Ilmoittautuminen Kevään kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 23.ll. mennessä. Tällöin on kaikkien siihenastisten opintojen kyseisessä aineessa oltava suoritettu, niin että jäljellä ovat vain ohjelmassa olevat kurssit. Syksyn kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 5.6. mennessä. Arviointi Arvostelusta, koetehtävistä, kompensaatiosta ym. tutkintoon liittyvistä asioista on yksityiskohtaisempaa tietoa abiturientin oppaissa, joita jaetaan kirjoituksiin osallistuville. Muiden nähtävillä ohjeita on ilmoitustauluilla ja kirjastossa ja lautakunnan verkkosivuilla http://www.minedu.fi/yo-tutkinto/index.html Yo-tutkinto ammatillisen koulutuksen pohjalta Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen tutkinnon suoritettuaan. Tällöin ei yleensä edellytetä pakollisia opintoja aikuislukiossa, mutta kirjoitusaineiden opiskelu on käytännössä välttämätöntä kokeiden menestyksellisen suorittamisen kannalta. Tutkintotodistukset Lukiolainen/aikuislukiolainen saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen, mikäli lukion/aikuislukion oppimäärä on kokonaan suoritettu. Varsinkin tutkintoa hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun päätösajankohtaa. Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa esim. vähimmäiskurssimäärään luettavia kursseja koskevissa kysymyksissä. Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta, ei ylioppilastutkintotodistusta saa ennenkuin kaikki opinnot on saatettu loppuun. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 13

KURSSIT ja OPPIKIRJAT Äidinkieli Äidinkielen taidot edistävät oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuriin kasvamista. Äidinkielen opetus pyrkii monipuoliseen oman kielen hallitsemiseen ja yhteiskunnan vaatimukset täyttävään kielen taitamiseen. Äidinkieli on taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Kielitaidon, viestinnän, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kirjoittamisen taidot ovat sen sisältönä. Oppikirjat: kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 Kurssit 1 ja 2. Mikkola-Julin-Kauppinen-Koskela-Valkonen: Äidinkieli ja kirjallisuus käsikirja Kurssit 3, 4 ja 5. Kirstinä-Mörssäri: Aikuisopiskelijan äidinkieli Leino: Kielenhuollon opas (AI1) Kielitietoa Lukion opiskelutekniikasta: perusvalmiudet tiedon hankkimiseen ja välittämiseen; lukemisen ja kirjoittamisen taidot; mitä kieli on; kielemme ominaispiirteet (suomi suomalais-ugrilaisena kielenä, Suomi monikielisenä alueena, naapurikielien erilaisuus); aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. (AI2) Kirjallinen viestintä Oman tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely; tekstin rakenteeseen liittyvien strategioiden harjoittelua; omatoimisen, koko lukion ajan jatkuvan kielenhuollon aloittaminen; kirjallisuutta (saatavuuden mukaan); puheviestintään liittyviä harjoituksia ryhmäkoon sallimissa rajoissa. (AI3) Kieli vaikuttaa yylistä; asiatyylin lajeja; kielen vaikutuskeinoja; kirjallisuuden lajeja; kirjallisuuden lukemistapoja (kritiikki); novelli lukukokemuksena; novelli aineistokirjoitelman pohjana. (AI4) Kirjallisuus Taiteen tyylisuunnista; suomalaisen kirjallisuuden suuntia; Suomi ja sen kulttuuri osana Eurooppaa ja muuta maailmaa; kirjallisuus suomalaisen identiteetin kuvaajana. Valinnaiset kurssit kursi 5 (AI5) Tekstin rakentaminen Harjoitellaan monipuolista kirjoittamista lähtökohtana erilaiset tekstit, esim. ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset ja kulttuurikysymykset; kaunokirjallisen tekstin analysointi ja tulkinta. Harjoitellaan päättökoetyyppistä kirjoittamista, perinteinen aine, aineistopohjainen aine. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 14

Kirjallisuus Kirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Sekä suullisesti (esitellen, keskustellen jne) että kirjallisesti perehdytään sekä omaan että maailmankirjallisuuteen. Syvennetään tekstin tulkinnan ja analysoinnin taitoja. Mahdollisia ovat myös teatterikäynnit ja taiteilijavierailut. Puheviestintä Keskeistä on esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoitteleminen. Puheen ja kuuntelun vuorovaikutukseen perehdytään keskustelu-, neuvottelu-, kokous- ja väittelyharjoituksin. Suomalainen puhekulttuuri kansainvälisyyden ja yrittäjyyden näkökulmasta. Sukellus kielen rakenteisiin Äidinkielen kirjoittamisen ja vieraiden kielten rakenteiden hahmottamisen kannalta keskeisten suomen kielen rakenteiden kertausta. Historia ja yhteiskuntaoppi Kurssi 1 Kurssi 2 Kurssi 3 (HY 1) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Kauppinen, Michelsen: Ihmisen ja ympäristön AIKAKIRJA Ihmiskunnan vaiheita kivikaudesta nykypäivään luonnon ja ympäristön vuorovaikutuksena. Kuinka luonto valloitettiin? Ihmiskunnan taloudellinen ja väestöllinen kehitys. Kuinka yhteiskunta, ajattelutavat ja arkielämä muuttuivat vuosituhansien kuluessa? (HY 2) Ahtiainen, Aromaa, Hentilä, Kauppinen: Kansainvälisten suhteiden AIKAKIRJA Kansainvälisten suhteiden muutokset 1900-luvun alusta nykypäivää. Ovatko sodat vain seurausta taitamattomasta diplomatiasta? Ensimmäisen ja toisen maailmansodan syyt ja seuraukset. Kaksinapaisen maailmanjärjestyksen synty ja murtuminen. Kylmän sodan päättyminen ja Euroopan taloudellinen yhdentyminen. (HY 3) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppila: Suomen historian AIKAKIRJA Suomen historian käännekohtia 1800-luvulta nykypäivään. Autonomiasta itsenäisyyteen. Vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Suomen vaiheet ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan liittyen. Vaaran vuodet ja kriisit. Olisiko kehitys voinut mennä toiseenkin suuntaan? Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 15

Kurssi 4 Kurssi 5 (HY 4) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola: Yhteiskunnan AIKAKIRJA Valtio-organisaation tarkastelua. Suomen erityispiirteet. Yksilön vaikutusmahdol- lisuudet yhteiskunnassa. Valtio-organisaation ja muiden julkisyhteisöjen rakenteet ja toimintaperiaatteet. Julkisen vallan toiminta. EU:n vaikutus Suomen valtarakenteisiin. (HY 5) Ahtiainen, Aromaa, Haapala, Hentilä, Kauppinen, Sihvola: Eurooppalaisen ihmisen AIKAKIRJA Eurooppalaista aate- ja kulttuurihistoriaa antiikista nykypäivään. Osoitetaan, että eurooppalaisen ihmisen henkiset juuret ovat antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurissa sekä juutalais-kristillisessä perinteessä. Lisäksi huomioidaan modernin luonnontieteen merkitys. Psykologia Kurssi 1 Kurssi 2 Kurssi 3 Kurssi 4 (PS 1) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Psykologian perusteet. Psykologia tieteenä. Ihmiskuvia ja psykologisia suuntauksia. Minäkäsitys ja itsetunto. Havaitseminen, muistaminen, ajattelu ja oppiminen. Tavoitteisiin pyrkiminen. Yksilö ryhmässä. Tutkimusmenetelmät ja tiedonkeruutavat. (PS 2) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Kehityspsykologia (Elämänkaaripsykologia) Kehityspsykologian keskeiset käsitteet ja teoriat, esim. Eriksonin ihmien psykososiaalinen kehitys, Mahlerin lapsen psykologinen syntymä. Ihmisen fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja psyykisen kehityksen sidonnaisuus. Kehityksen eri osa-alueet kaikissa ikäkausissa. (PS 3) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Kognitiivinen psykologia Ihminen tiedon käsittelijänä. Havaitseminen ja näkeminen. Tarkkaavaisuuden lajit. Muistijärjestelmät: sensoriset muistit, työmuisti ja säilömuisti. Kieli ja sen käyttö. Ajattelu, päättely ja ongelmanratkaisu. Älykkyys. Eksperttien tiedonkäsittelytavat. (PS4) Eronen, Kalakoski ym. Persoona. Neuropsykologia. Ihmisen toiminnan hermostollinen perusta. Biologiset perustoiminnot. Aistitiedon käsittely. Muistin hermostollinen perusta. Aivopuoliskojen toiminnalliset erot. Toiminnan toteutus ja ohjaus. Hermoston muotoutuvuus. Neuropsykologian tutkimusalueita: aivotutkimus, unitutkimus, tietoisuuden tutkimus, kliininen neuropsykologia. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 16

Biologia kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 (BI1) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 1, eliömaailma. Eliöt, niiden ryhmittely ja elämän edellytykset, solubiologia, kasvien ja eläinten rakenne ja elintoiminnot, ekologia. (BI2) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 2, perinnöllisyys ja evoluutio. Solujen ja yksilöiden lisääntyminen, perinnöllisyyden perusteet DNA:sta ominaisuuksien periytymiseen, evoluution periaatteet ja vaiheet. (BI3) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 3, ihminen. Ihmisen lisääntyminen ja yksilönkehitys, rakenne ja elintoiminnot, ravitsemus ja terveys. (BI4) Tast ym.: Koulun biologia, lukio 4, solubiologia ja biotekniikka. Mikrobit, solut, kasvien ja eläinten jalostus, biotekniikka, ihmisen perimän tutkiminen, geenitekniikan mahdollisuuedet ja riskit. Maantieto kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 (GE1) Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus, toimiva maapallo, ihminen ja ympäristö. Maailmankaikkeus ja maapallo, maapallon ilmasto ja kasvillisuus, maanpinnan muutokset. (GE2): Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus, toimiva maapallo, ihminen ja ympäristö sekä Kakko ym.: Koulun maantieto, riskien ja mahdollisuuksien maailma Kaupungit, kulttuurien maailma, teollisuus- japalvelutuotanto, kehityksen ohjailu, kestävä kehitys, alueelliset rakenteet, ajankohtaisia ympäristöongelmia. (GE3) Aluemaantieteellinen tutkielma. Itsenäisesti suoritettava tutkielmakurssi, johon annetaan ohjeita kurssilla 2. Kysy lisätietoja maantiedon opettajalta. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 17

Uskonto Oppimäärän tavoitteena on tutustua eri uskontoihin kulttuuria ja yhteiskuntaa muovaavina tekijöinä. Uskontoa tai elämänkatsomustietoa on opiskeltava vähintään yksi kurssi. kurssi 1 (UE1) Ketola, Kääriäinen ym.: Maailmanuskontojen arkki Filosofia kurssi 1 kurssi 2 (FI1) Timo Airaksinen: Lukion filosofia, perusteet Ffilosofian määrittely, filosofian osa-alueet, eurooppalaisen ajattelun perinne antiikin ajoista nykyaikaan, filosofian keskeisiä suuntauksia (FI2) Timo Airaksinen: Lukion filosofia, filosofisen etiikan perusteet Arvot, velvollisuusetiikka, oikeudet, seurausetiikka, hyve-etiikka, rationaalinen ja vapaa yksilö, ihminen yhteiskunnan jäsenenä, soveltava etiikka Fysiikka Fysiikan kurssi 1 on kaikille pakollinen, kurssit 2-8 ovat valinnaisia. Lukuvuonna 2003-2004 vain kurssit FY1 ja mahdollisesti FY2 ovat ohjelmassa. kurssi 1 (FY1) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Vuorovaikutus Syventävät kurssit kurssi 2 (FY2) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Fysiikka ihmisen käytössä kurssi 3 (FY3) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Voima ja liike 1 kurssi 4 (FY4) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Voima ja liike 2 kurssi 5 (FY5) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Lämpö ja aallot kurssi 6 (FY6) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Sähkö ja magnetismi 1 kurssi 7 (FY7) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Sähkö ja magnetismi 2 kurssi 8 (FY8) Hassi-Hatakka-Saarikko-Valjakka: Moderni fysiikka Taskulaskin ja MAOL ry:n kustantama Matemaattisten aineiden taulukkokirja ovat kurssilla 1 hyödyllisiä apuvälineitä. Kemia Kemiasta suoritetaan yksi kaikille pakollinen kurssi. Sen tarkoituksena on antaa yleiskuva kemiasta. Kurssilla valotetaan kemian historiaa, kemiaa tieteenä ja kemian keskeistä roolia niin luonnon prosesseissa kuin teollisuudessa. Päiväkoulun pakolliset kurssit 1 ja 2 vastaavat aikuislukion pakollista kemian kurssia. Ne oppilaat, jotka ovat päiväkoulussa suorittaneet vain pakollisen kurssin 1, voivat suorittaa aikuislukion kemian kurssin joka normaalisti osallistumalla kurssille tai täydentämällä omatoimisesti puuttuvat aihealueet. Tästä Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 18

on aina sovittava erikseen opettajan kanssa, joka myös antaa kotona suoritettavien tehtävien materiaalin. kurssi 1 (KE1) Haavisto ym. : Kemia kokeellinen luonnontiede 1 kurssi 2 (KE2) Haavisto ym. : Elämän kemia Orgaanisen kemian perusteita, tavallisimmat hiilivedyt. Alkoholit, fenolit, aldehydit, ketonit, karboksyylihapot, amiinit ja aminohapot. Näiden valmistus, ominaisuudet, reaktioita, yhdisteitä ja käyttöä. Biokemiaa: proteiinit, rasvat, hiilihydraatit ja heterosykliset yhdisteet. Sovellutuksina saippuat ja muut pesuaineet, polymeerit. Matematiikka, lyhyt oppimäärä Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa sekä arkielämässään tarvitsemiaan matemaattisia tietoja ja taitoja että valmiudet jatkaa opintojaan lähinnä yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla. Lyhyen matematiikan opintojen alussa pyritään erityisesti huomioimaan se seikka, että monien opiskelijoiden matemaattiset perusvalmiudet ovat päässeet pahasti ruostumaan. Lyhyt matematiikka sisältää 5 pakollista kurssia. Niiden lisäksi oppilas voi valita yksi tai kaksi syventävää ja kertaavaa kurssia. Näitä suositellaan erityisesti niille oppilaille, jotka kirjoittavat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Oppikirjat Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jakkola: Variaabeli 1-6 kurssi 1 (MAB1) Matemaattinen ongelmanratkaisu kurssi 2 (MAB2) Tilastot ja todennäköisyys kurssi 3 (MAB3) Geometria ja trigonometria kurssi 4 (MAB4) Matemaattisia malleja Syventävät kurssit kurssi 5 kurssi 6 kertauskurssi 1 kertauskurssi 2 (MAB5) Matemaattinen analyysi (MAB6) Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MABK1) Monistemateriaalia (MABK2) Monistemateriaalia Kursseista on huomattava, että kurssi 1 ja kurssi 2 käydään eri järjestyksessä kuin päivälukioissa yleensä. Myös oppikirjassa kurssi 2 on ennen kurssi 1:tä. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, mutta myös muunlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Poikkeavasta järjestyksestä on syytä kuitenkin sopia etukäteen. Kertauskursseilla on mahdollista suorittaa puuttuvia kursseja tai korottaa jo suoritettujen kurssien numeroita. Kertauskurssi 1:llä voi korvata jonkin kursseista 1-3 ja kertauskurssi 2:llä jonkin kursseista 4-6. Kertauskursseilla suoritettavista korvaavista kursseista tai numeron korotuksista on aina sovittava etukäteen opettajan kanssa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 19

Mikäli pitkää matematiikkaa opiskellut vaihtaa oppimäärän lyhyeen, korvaavat pitkän matematiikan kurssit lyhyen kursseja seuraavasti. Huomaa, että eri lukioiden kurssien numerointi poikkeaa, taulokossa on aikuislukion numerointi. MAB1 = MAA2 MAB2 = MAA9 MAB3 = MAA3 MAB4 = MAA1 MAB5 = MAA6 MAB6 = MAA8 Matematiikka, pitkä oppimäärä Oppimäärän hyvä suorittaminen edellyttää opiskelijalta kiinnostusta matematiikkaan, pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelytaitoa. Koska useimmat opiskelijat tähtäävät ylioppilastutkinnon suorittamiseen, vastaa oppimäärän laajuus valtakunnallista pitkän matematiikan oppimäärää. Kurssien asiat opiskellaan tiiviimmin kuin päivälukiossa. Oppimäärän suorittajille on tarjolla runsaasti jatko-opiskelumahdollisuuksia, koska matematiikan taitajista on vajausta eri oppilaitoksissa. Oppimäärästä ja yksittäisistä kursseista hyötyvät mm. kaupallisilla, teknisillä ja ATKaloilla opiskelevat. Kertaavista kursseista suositellaan kertauskurssi 1 niille opiskelijoille, joiden peruskoulun oppimäärän taidot ovat puutteelliset. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville suositellaan erityisesti kertauskurssia 3. Oppikirja: Kirjasarja Kangasaho, Mäkinen, ym. /WSOY, Pitkä matematiikka A. Pakolliset kurssit: Kurssi 1 (MAA1): Funktiot ja yhtälöt 1 Prosenttilaskut, verrannollisuus, potenssilaskuja sisältäen murtolukueksponentin, yleinen juuri, eksponentti- ja logaritmifunktiot kuvaajineen sekä käytännön sovellutuksia mm. yhtälöihin. Kurssi 2 (MAA2): Funktiot ja yhtälöt 2 Kurssilla käsitellään mm itseisarvoja, polynomilaskuja, ensimmäisen- ja toisen asteen yhtälöitä sekä epäyhtälöitä, murtolausekkeiden laskutoimituksia sekä murtoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Tietoja sovelletaan yhtälöihin ja probleemoihin. Kurssilla opitaan paljon perustietoja, joita tarvitaan myöhemmillä kursseilla. Kurssin 1 tietoja tarvitaan jonkin verran pohjatiedoiksi. Kurssi 3 (MAA3): Geometria Kulmien ominaisuuksia, yhdenmuotoiset kuviot ja kappaleet, trigonometrian perusteet laajentaen tylpille kulmille, Pythagoraan lause, yhdenmuotoisuus ja geometrinen todistaminen, sini- ja kosinilause, peruskuviot tasossa, kulma avaruudessa, pallo, lieriö, kartiot sovellutuksin sekä geometrista piirtämistä. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 20

Kurssi 4 Kurssi 5 (MAA4): Analyyttinen geometria 1-, 2- ja 3-ulotteinen koordinaatisto, suoran yhtälöt ja kulmakerroin sovellutuksin, yhtälöryhmät ja lineaarinen optimointi, ympyrä ja ympyrän yhtälöt sovellutuksin, paraabelit, ellipsi sekä hyperbeli. Tietoja sovelletaan monipuolisesti. Kurssi antaa perustietoja analyyttisen geometrian sovellutusmahdollisuuksista monille aloille ja on tärkeä myöhempiä kursseja ajatellen. Tietokoneen grafiikkaohjelmoijat hyötyvät kurssin asioista. (MAA5): Vektorit ja trigonometria Vektorit taso- ja avaruuskoordinaatistossa sekä niiden sovelluksia mm. geometriaan, pistetulo, kulmakäsitteen (radiaani) ja trigonometristen funktioiden yleistys, trigonometrisia yhtälöitä ja niiden sovellutuksi. Kurssilla voidaan käyttää apuna useita tietokoneohjelmia. Kurssi antaa tärkeitä pohjatietoja mm. fysiikkaan (mekaniikka ja aaltoliikeoppi). Kurssin sisältö on laaja ja monille opiskelijoille uuden tyyppistä asiaa. Kurssi 6 (MAA6): Differentiaalilaskenta 1 Funktio, funktion raja-arvo, jatkuvat funktiot ja niiden ominaisuudet, funktion kasvu ja derivaatta, derivoinnin perusteet ja sovellukset funktion kuvaajan tutkimiseen ja ääriarvotehtäviin (etupäässä polynomi- ja rationaalifunktiot). Kurssi antaa perusteet funktion jatkuvuuskäsitteestä sekä derivaatasta ja sen soveltamismahdollisuuksista kaupallisille, teknisille ja tietenkin luonnontieteellisille aloille. Monia kurssin asioita voi havainnollistaa tietokoneohjelmilla ja graafisilla laskimilla. Kurssi 7 (MAA7): Differentiaalilaskenta 2 Derivoinnin yleistys potenssi-, juuri-, eksponentti-, logaritmi-, trigonometrisille - ja yhdistetyille funktioille sekä funktion käänteisfunktiolle. Sovellutuksia on mm. funktion kulkuun, ääriarvotehtäviin ja yhtälöiden sekä epäyhtälöiden tutkimiseen. Kurssi on melko vaativa ja edellyttää kursien 5 ja 6 tietoja. Kurssin tietoja voi soveltaa kaupallisilla ja erityisesti teknisillä sekä luonnontieteiden aloilla. Se on tärkeä myös integraalilaskennan kurssin pohjatiedoiksi. Kurssi 8 (MAA8): Lukujonot ja sarjat Lukujoukkoja ja niiden ominaisuuksia, aritmeettiset-, geometriset- ja rekursiiviset lukujonot ja niiden ominaisuudet. Jonon kasvaminen, väheneminen ja raja-arvo sovelluksin ja todistustehtävin. Induktiotodistus sekä sarjateoriaa etupäässä aritmeettisille ja geometrisille sarjoille. Kurssin voi suorittaa ilman kursien 6 ja 7 pohjatietoja. Kurssin tietoja voivat hyödyntää mm. luonnontieteilijät, ATK- ja kaupallisia aloja opiskelevat. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 21

Kurssi 9 Kurssi 10 (MAA9): Todennäköisyyslaskenta ja tilastot Todennäköisyyskäsite ja sen sovellutukset binomijakaumiin, normaalijakaumiin ja muihin jatkuviin jakaumiin, kombinaatio-oppia, todennäköisyysjakaumista ja niiden tunnusluvuista sekä tilastotieteen perusteita. Kurssin pohjatiedoiksi riittää pääosin perusmatematiikan hallinta. Kurssi soveltuu kaupallisille ja luonnontieteellisille aloille sekä mm. yhteiskuntatieteitä harrastaville. Todennäköisyyslaskenta antaa uusia mielenkiintoisia näkökulmia monien asioiden käsittelyyn. (MAA10): Integraalilaskenta Integraalifunktion määritys aiemmin käsitellyille funktiolle, määrätty integraali ja sen sovellutukset mm. käyrien rajoittamiin pinta-aloihin ja kappaleiden tilavuuksiin. Sisältö edellyttää erityisesti kurssien 5, 6 ja 7 tietoja. Monet tietokoneohjelmat sekä graafiset laskimet ovat hyviä apuvälineitä kurssin opiskelussa. Kurssin tietoja tarvitaan laajasti mm. luonnontieteissä, tekniikassa ja taloudellisilla aloilla. Kertauskurssi 3 (MAA11) Lukion oppimäärän keskeiset sisällöt, joista sovitaan vielä tarkemmin opetusryhmän kanssa. Kurssia on suunnattu erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautujille. B. Koulukohtaiset kertaavat, syventävät ja soveltavat kurssit sekä niiden sisällöt Kertauskurssi 1 (MAAK1) Kurssilla kerrataan ja täydennetään peruskoulun oppimäärän keskeiset sisällöt. Kertauskurssi 2 (MAAK2) Kurssilla kerrataan ja täydennetään kurssien MAA1 - MAA4 keskeisiä sisältöjä. Opiskelija voi kokeen yhteydessä voi suorittaa jonkin puutuvan kurssin tai korottaa jonkin aikaisemman kurssin arvosanaa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 22

Tietotekniikka kurssi 1 (ATK1) Tietotekniikan peruskurssi 1 Kurssi on valinnainen. Kurssin sisältöä: *tietotekniikan kokonaiskuva ja sen merkitys eri aloilla *tutustuu tietokonelaitteistoon ja sen peruskäyttöön *käyttöjärjestelmä ja sen käyttö ohjelmien toimintaympäristönä *tekstinkäsittelyn alkeita: mm. tekstin kirjoittaminen, muokkaaminen, tulostaminen ja tallentaminen *taulukkolaskenta- ja piirto-ohjelman käyttöä sekä tiedon siirto asiakirjasta toiseen *ajan salliessa jonkin tietosanakirjan tai muun yleisohjelman, internetin ja sähköpostin käyttöä Huom.! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kurssin sisällön vastaamaan ns. ajokorttikokeen kahden ensimmäisen moduulin sisältöjä vastaaviksi kursseiksi. kurssi 2 (ATK2) Tietotekniikan peruskurssi 2 Kurssi on valinnainen. Kurssin sisältöä: *tekstikäsittelyn perusteet noudattaen osin ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn moduulin sisältöä *taulukkolaskennan perusteet osin ajokorttikokeen taulukkolaskennan moduulin sisältöä noudattaen Huom.! Aktiivinen opiskelija voi itsenäisesti laajentaa kursin sisällön vastaamaan ns. ajokorttikokeen tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan kurssien sisältöjä vastaaviksi kursseiksi. Tietotekniikan kursseja järjestetään kysynnän ja tarpeiden mukaan. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 23

Ruotsin kieli, B1-kieli Pakolliset kurssit kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 kurssi 5 (RUB1) Opiskelu ja vapaa-aika Kanal Ett, Kanal Grammatik Lukion työtapoihin perehdyttävä kurssi, jossa käsitellään perusrakenteista substantiivejä ja adjektiiveja. Aihepiireinä mm. vapaa- ajan vietto ja harrastukset. (RUB2) Nuorten arkielämää Pohjoismaissa Kanal Två, Kanal Grammatik Syvennetään substantiivi-, adjektiivi- ja verbioppia. Perehdytään eri sivulauseisiin ja niiden sanajärejstykseen. Aihepiireinä mm. pukeutuminen, asuminen ja perhesuhteet. Aloitetaan oman kirjallisen tuottamisen harjoittelu. (RUB3) Kotimaa Kanal Tre, Kanal Grammatik Rakenteista käsitellään pronominit, erisnimen suku, lukusanat, käskymuodot ja adverbit. Aihepiireinä mm. Suomen luonto, ihmiset, yhteiskunta, historia ja kulttuuri. (RUB4) Muuttuva maailma Kanal Fyra, Kanal Grammatik Verbiopissa käsitellään s-passiivi ja konditionaali; adjektiivit substantiivina, adverbien vertailu ja ryhmittely. Aiheet käsittelevät tietoyhteiskuntaa, ympäristökysymyksiä ja teknologiaa. (RUB5) Ihmisten väliset suhteet Kanal Fem, Kanal Grammatik Kieliopista käsitellään partisiipit ja passiivit, sananmuodostusta ja kertausta. Aihepiireinä mm. viestintävälineiden eettinen pohdinta ja ruotsin kieli Virossa. Syventävät kurssit kurssi 6 kurssi 7 (RUB6) Pohjoismaat Kanal Norden, Kanal Grammatik Kerrataan sanajärjestys, konjunktiot, substantiivit, adjektiivit ja verbit. tekstit kertovat eri Pohjoismaista. (RUB7) Kansainvälisyys Kanal Världen, Kanal Grammatik Kerrataan verbioppia, lukusanat, pronominit, adjektiivit ja prepositiot. Tutustutaan mm. yhteiskuntakriittisiin liikkeisiin ja radioamatöörien maailmaan. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 24

lisäkurssi K1 lisäkurssi K2 (RUBK1) Kerrataan kurssilla 1 opiskeltuja asioita. Kurssin suorittamisella voi korottaa kurssin 1 arvosanaa. (RUBK2) Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoitusten kokeeseen valmentautuville. Kurssin suorituksella voi korottaa joko kurssin 6 tai 7 arvosanaa. Englannin kieli, A1-kieli Pakolliset kurssit Oppikirjat: Kurssit 1 3 : Culture Cafe 1-3 sekä kielioppikirja Grammar rules Kurssit 4 8 : Blue Planet 4 8 sekä kielioppikirja Laptop Grammar kurssi 1 kurssi 2 kurssi 3 kurssi 4 (ENA1) MINÄ JA MUUT Culture Cafe 1 Aihepiireinä kulttuurien kohtaaminen, nuorten maailma ja perhesuhteet. Kurssilla kerrataan perusrakenteita: aikamuodot, kysymyslauseet, ehtolauseet, jälkikysymykset ja pronomineja. (ENA2) VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Culture Cafe 2 Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika. Rakenteista käsitellään apuverbit, passiivi, sanajärjestys, it ja there. (ENA3) OPISKELU JA TYÖ Culture Cafe 3 Kurssin aihepiirejä ovat koulutus, opiskelu- ja työelämä. Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuora kerronta, relatiivipronominit ja kansallisuussanat. (ENA4) IHMINEN JA YHTEISKUNTA Blue Planet 4 Kurssin aihepiirejä ovat yhteiskunnalliset ilmiöt ja yksilön vaikutusmahdollisuudet. Keskeiset rakenteet ovat relatiivilauseet, artikkelit, substantiivit ja yhdisteverbit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 25

kurssi 5 kurssi 6 (ENA5) TIEDE JA TEKNIIKKA Blue Planet 5A Aihepiirejä ovat luonnontieteiden ja tekniikan saavutukset. Keskeisiä rakenteita ovat ing-muoto, infinitiivit, pronominit ja lukusanat. (ENA6) KULTTUURI Blue Planet 6 Aihepiirejä ovat teatteri, elokuva, ooppera, kirjallisuus ja muut kulttuurin osa-alueet.rakenteet: konjunktiot, lauseenvastikkeet, prepositiot. Syventävät kurssit kurssi 7 kurssi 8 (ENA7) IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Blue Planet 7 Aihepiirejä ovat luonto, sen suojelu ja sitä uhkaavat tekijät. Rakennekertausta. Sananmuodostusta. (ENA8) KANSAINVÄLISTYVÄ MAAILMA Blue Planet 8 Aihepiirejä ovat maailman nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Rakenteita kerrataan. Verbi, substantiivi, adjektiivi + prepositio Lisäkurssit lisäkurssi 1 lisäkurssi 2 lisäkurssi 3 (ENAK1) Kurssilla kerrataan kursseilla 1 3 opiskeltuja asioita. Kurssin suorittamisella voi korottaa yhtä kurssien 1 3 arvosanaa. (ENAK2) Kurssilla kerrataan kurssien 4 ja 5 keskeisiä asioita. Kurssin suorittamalla voi korottaa joko kurssin 4 tai 5 arvosanaa. (ENAK3) Kurssi on tarkoitettu valmentamaan opiskelijoita ylioppilaskokeeseen. Kurssilla voi korottaa joko kurssin 7 tai 8 arvosanaa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 26

Syksyn 2003 ylioppilastutkinto Kuullunymmärtämiskokeet Kokeeseen osallistuvan tulee olla paikalla puoli tuntia ennen kokeen alkamisaikaa! ma 8.9. ti 9.9. ke 10.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo 8.30 vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo 11 venäjä klo 13 ranska klo 15 vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 venäjä klo 11 englanti klo 13 ranska klo 14 espanja/italia klo 15 Kirjalliset kokeet (Kokeessa paikalla klo 8.30) ma 15.9. ke 17.9. pe 19.9. ma 22.9. ke 24.9. pe 26.9. ma 29.9. äidinkieli I suomi toisena kielenä -koe reaalikoe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli II, suomi ja ruotsi matematiikka vieras kieli, pitkä oppimäärä vieras kieli, lyhyt oppimäärä Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2003-04 sivu 27