Helsingin kaupungin paikkatiedon 2011-2014 Tiivistelmä Hyväksytty kaupunginjohtajistossa 22.9.2010
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 2/27 1 Johdon yhteenveto... 3 2 Johdanto... 6 2.1 Työn lähtökohdat... 6 2.2 Työn tavoitteet... 6 3 Strategiset päämäärät... 7 4 Nykytila ja tavoitetila paikkatiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä... 10 4.1 Nykytila... 10 4.2 Tavoitetila... 11 5 Paikkatiedon kehittämiskokonaisuudet ja ohjausryhmän tehtäväalueet... 12 5.1 Toimintarakenteet... 13 5.2 Tietopolitiikka... 15 5.3 Tietosisältö... 16 5.4 Tekninen paikkatietoinfrastruktuuri... 17 5.5 Osaaminen... 18 6 Paikkatiedon n toteuttaminen... 19 6.1 Taloudellinen näkökulma... 19 6.2 Eteneminen... 19 Liite 1. Kehittämisohjelman muodostaminen... 20 Liite 2. Määritelmiä... 22 Liite 3. SWOT-analyysi nykytilanteesta... 24 Liite 4. Alustava hankkeistussuunnitelma... 26
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 3/27 1 Johdon yhteenveto Kaupungin vastuulla oleva yhdyskuntasuunnittelu ja -rakentaminen perustuvat tehokkaaseen ja suunnitelmalliseen paikkatietojen hallintaan ja hyödyntämiseen. Tämän perinteisen paikkatiedon ydinalueen lisäksi paikkatietojen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti lähes kaikilla kaupungin toiminnan alueilla. Karttapohjainen visualisointi tuo merkittävää lisäarvoa kuntalaisten palveluhin sekä palvelutoimintaa koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja johtamiseen kaikilla kaupungin toimialoilla. Kaupungin IT-hankeohjelmassa olevien paikkatiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen kytkeytyvien hankkeiden kustannusarvio on yhteensä yli 18 milj. EUR. Paikkatietojen hallintaan ja käyttöön liittyvät kustannukset ovat tätäkin suuremmat ja sulautuvat laajaan toiminnan kenttään. Kehittämisohjelma tähtää tavoitetilaan, jossa nykyistä kustannustehokkaammin ohjataan hankkeita tukemaan kaupungin strategisia tavoitteita ja vastaamaan nopeasti kasvavaan paikkatietojen kysyntään. Tavoitetilassa säästetään paikkatietojen hallintaan tarvittavia voimavaroja ja nopeutetaan tiedon hyödyntämisen kehittymistä kaupungin toiminnoissa ja palveluissa. Yhtäältä laki Paikkatietoinfrastruktuurista velvoittaa kaupunkia osallistumaan yhä enemmän paikkatiedon kansalliseen yhteiskäyttöön tarkoitettujen tietojen tuottamiseen. Toisaalta kaupunginhallitus on tehnyt valtioneuvostolle aloitteen julkaishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämiseksi. Lisääntyvä tiedonvaihdon määrä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tietoyhteiskuntatavoitteet tuovat painetta myös kaupungin paikkatietopohjeisten verkkopalvelujen kehittämiseen. Paikkatiedon lla esitetäänkin siirtymistä nykyisestä paikkatiedon hajautetun kehittämisen tilanteesta keskitetyn hallinnan ja tehostetun hyödyntämisen uudelle kehityskaarelle, jolla tiedon hallinta ja laajentuva hyödyntäminen sisältyvät kaupunkiyhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 4/27 Paikkatiedon n toteuttaminen edellyttää kaupunkiyhteistä voimavarojen panostuksia muutaman vuoden aikajänteellä. Yhteisellä suunnittelutyöllä tehtävien panostusten perusteena on vääjäämättömään paikkatiedon kysynnän kasvuun vastaaminen sekä hyödyntämisestä saatavat tuottavuushyödyt: 1 yhtenäinen infrastruktuuri helpottaa yhtenäisten palvelujen tuottamista, 2 hallintokuntien rajoja ylittävät prosessit tehostuvat kun niiden osat kytkeytyvät toisiinsa koordinoidun hallinnan kautta, 3 hyvällä tiedon laadulla ja visualisoidulla tiedolla tehostetaan ja tuetaan suunnittelutyötä ja sitä kautta parempia päätöksiä ja palveluja, 4 tiedon tuotannon ja ylläpidon päällekkäinen työ vähenee yhteisillä tietokohteilla ja standardien rajapintojen kautta käytössä olevalla yhteisellä tiedolla, 5 tiedon käsittelyssä säästyy aikaa kun ajantasaisimmat tiedot (ml. seudulliset ja kansalliset tiedot) ovat helposti löydettävissä ja yhdisteltävissä ilman käsityötä, 6 karttapohjaisen suunnittelun ja tiedon keräämisen mahdollistamisella aktivoidaan asukkaiden ja asiakkaiden mukaantuloa kaupungin innovatiiviseen kehittämiseen. Paikkatiedon kehitysohjelman toteuttaminen etenee vaiheittain tehtävien valmistelujen ja päätösten kautta alla olevan kaavion mukaisesti. Kehitysohjelmaa täsmentävien linjausten ja kustannusarvioiden perusteella tehdään lopulliset päätökset kehitysohjelman konkreettisista tavoitteista ja toimeenpanevista hankkeista. Johtajisto syyskuussa 2010: Kehittämisohjelman esitysten käsittely Päätös tavoitetilan hyväksymisestä eli kehittämislinjausten valmistelutöiden aloittamisesta ja resursoinnista Päätös n toteuttavan ohjausryhmän muodostamisesta ja valtuutus tarvittavien valmisteluryhmien käynnistämiseksi Kehittämisohjelman mukaiset linjaukset Ratkaisut toimintarakenteiden uudistamisessa Linjaukset tietopolitiikassa (tiedon avoimuus, tietotuotteet jne.) Päätös paikkatietoarkkitehtuurista (järjestelmät ja teknologiat) Resursoinnit osaamispääoman kehittämiseen Kehittämisohjelman mukaiset hankevalmistelut Päätös toiminnan käynnistämisestä uusissa rakenteissa Päätökset käynnistettävistä hankkeista ja niiden resursoinnista Taske/titek IThankeohjelmaan
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 5/27 Kehittämisohjelma jäsentyy kehittämisalueisiin, joita ovat: toimintarakenteet, tietopolitiikka, tietosisällöt, tekninen paikkatietoinfrastruktuuri ja osaaminen. Tarvittavien panostusten koko täsmentyy n ensimmäisessä vaiheessa tehtävien kehittämisalueiden kehityslinjausten valmistelun yhteydessä. Paikkatiedon a toteutetaan sekä kaupunkiyhteisinä keskitettyinä toimenpiteinä ja hankkeina että kaupungin toiminnoissa hajautetusti toteutettavina hankkeina. Kaupunkiyhteisesti paikkatiedon a toteutetaan etenemistä ja toimintatapoja linjaavilla päätöksillä ja niiden valmistelulla sekä kaupunkiyhteistä paikkatietoinfrastruktuuria rakentavilla hankkeilla. Kaupunkiyhteiset linjapäätökset (toimintarakenteet, tietopolitiikka, tietosisällöt, tekninen paikkatietoinfrastruktuuri ja osaaminen) tulee olla tehtynä ennen kuin hankkeet voidaan käynnistää. Tietotekniikan hankeohjelmassa tällä hetkellä olevat paikkatietoinfrastruktuuria kehittävät hankkeet määritellään tarvittaessa uudelleen n mukaisiksi. Nykyiset kaupungin eri toimintojen paikkatietoa hyödyntävät hankkeet jatkuvat edelleen. Niitä ohjataan asteittain n määrittämien linjausten suuntaan. Kehittämisohjelman toteutus tapahtuu hallintokuntien hankeresurssien kautta talousarvion puitteissa. Paikkatiedon n ohjausryhmä (ks. liite 1) on työstänyt laajan dokumentaation ja tiivistää tulokset Johtajistolle tähän dokumenttiin. Ohjausryhmä esittää hyväksyttäviksi: 1 Toimeksianto 2 Strategiset päämäärät (luku 3) 3 Tavoitetila (luku 4.2) 4 Kehittämisohjelman tähän raporttiin tiivistetyt ehdotukset (luvut 5 ja 6).
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 6/27 2 Johdanto 2.1 Työn lähtökohdat 2.2 Työn tavoitteet Helsingin kaupungin tietotekniikkastrategiassa 2007-2010 on asetettu strategiseksi tavoitteeksi, että kartta- ja paikkatiedot liitetään entistä tiiviimmin tukemaan verkkopalveluja, asiointia ja kaupungin palvelutoiminnan suunnittelua ja johtamista. Helsingin tietotekniikan hankeohjelmassa on suuri määrä eri tavoin paikkatietoja hyödyntäviä hankkeita, joilla on jatkuvasti haasteita yhtenäisen ja tietotarpeisiin vastaavan paikkatiedon käyttämisessä. Samoin koko yhteiskunnasta tulevan paikkatiedon käytön suuri tilaus vaatii kaupungin sisäisen toiminnan ja tiedojen yhtenäisempää kehittämistä. Kokonaistuottavuuden kannalta hankkeissa tapahtuvaa kehittämistä on syytä koordinoida kaupunkiyhteisellä paikkatiedon lla. Ks. määritelmät liitteestä 2. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedon laajempaa yhteiskäyttöä edistämään on käynnistetty useita kansallisia ja kuntayhteistyöhankkeita, joiden takana on kansallinen paikkatietostrategia ja EU:n paikkatietodirektiivi Inspire. Keskeisissä kansallisissa paikkatietoon liittyvissä hankkeissa mukanaolo ja vaikuttaminen on myös nähty tärkeänä lähtökohtana kaupunkiyhteiselle kehittämistyölle. Helsinki Region Infoshare hanke tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia paikkatiedon avaamiselle ja jakelun toteuttamiselle. Se haastaa kaupungin sisäistä geokoodatun tiedon jakamista ja käyttöä. Kaupungin lakisääteiset tehtävät ja tietojen jakelu viranomaisten kesken on ratkaistava. Paikkatiedon kohdentuu alla olevan kuvan paikkatiedon tukiprosessien parantamiseen, joiden avulla tietoja hyödyntävissä toimintaprosesseissa voidaan vastata sidosryhmien tarpeisiin.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 7/27 Tavoitteena on ollut tuottaa ehdotus ksi, jonka avulla on mahdollista siirtyä tehokkaampaan ja laajempaan paikkatietojen hyödyntämiseen lähtien kokonaiskäsityksestä tiedonhallinnan päällekkäisyyksissä ja puutteissa, hyötykäytön potentiaalista ja paikkatietolain vaikutuksista kaupungin tiedontuotantoon. Kehittämisohjelmassa nostetaan esiin tärkeimmät tiedon tehokasta hyötykäyttöä edistävät kehittämiskohteet. 3 Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan tapahtuvaa toimintaa tuottamillaan paikkatiedoilla tehokkaasti ja tarpeisiin vastaten. Visio: Helsingissä toimitaan vuoteen 2015 mennessä laadukkaan, yhtenäisen ja tehokkaasti palvelevan paikkatietoinfrastruktuurin puitteissa ja tuetaan kaupungin strategiaohjelman tavoitteiden saavuttamista. Strategia: Paikkatiedon n ohjaamana siirrytään asteittain nykyiseltä paikkatiedon hajautetun hallinnan ja hyödyntämisen kehityskaarelta uudelle kehityskaarelle, jolla paikkatiedon hallinta ja laajentuva hyödyntäminen perustuu kaupunkiyhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin. Kehittämistä ohjataan kaupunkitasoisesti. Paikkatiedot tukevat hyvinvointia ja palveluja Paikkatietoon perustuvilla verkkopalveluilla parannetaan palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja saatavuutta. Paikkatietoa hyödyntävät palvelut tukevat kaupungin asukkaiden arkielämää, liikkumisen, asumisen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen alueilla. Vuorovaikutteisten palvelujen toteuttaminen karttakäyttöliittymien avulla tuo uudenlaisia mahdollisuuksia viestiä sijaintiin ja alueisiin liittyviä asioita. Osoitteen tai alueen mukaisesti määriteltävät palvelut, reittien haku, päätöksenteon asioiden liittyminen asukkaan lähialueisiin, vuokrattavien tilojen ja muun palveluverkon viestiminen ym. ovat esimerkkejä lisäarvosta, jota paikkatieto voi tuoda asiointiin ja asioiden seuraamiseen.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 8/27 Palvelujen suunnittelu, ennakointi ja tehokas kohdentaminen perustuvat ajantasaisen tiedon saantiin kaupungin operatiivisista paikkatietojärjestelmistä ja valtion rekistereistä. Paikkatiedon yhteiskäyttö mahdollistaa kaupungin eri toimijoiden sujuvan yhteistyön suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon alueilla. Paikkatiedolla tuetaan kilpailukykyä Paikkatietoaineistojen avoimeen yhteiskäyttöön saattamisella tuetaan seudun yritys- ja innovaatiotoimintaa. Kaupunki on oman alueensa rajojen sisällä primääritiedon tuottaja ja voi auttaa monin tavoin muiden toimijoiden tietotarpeita. Avaamalla rajapinnat tietoon, saadaan mahdollisuudet myös hyödyntää muiden tuottamaa tietoa. Paikkatieto muodostaa potentiaalisen innovaatioalustan metropolialueen kilpailukykystrategiassa määriteltyjen uusien palvelumuotojen etsimisessä. Käyttäjälähtöisten paikkatietopalvelujen kehittäminen tukee kaupungin houkuttelevuutta asukkaiden ja yrittäjien kannalta. Paikkatieto tukee johtamista sekä kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämistä Kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen ja muun alueellisen suunnittelun tehostaminen sekä mobiilien työtapojen ja sähköisen asioinnin kehittäminen ovat seikkoja, joissa paikkatieto toimii tärkeänä tehostavana tekijänä. Muun muassa yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon suunnittelu ja kehittäminen ovat paikkatiedon tuotannon ja hyödyntämisen keskeistä aluetta. Helsingin seudun kestävän kaupunkirakenteen, rakentamisen, asumisen ja palvelujen kehittäminen tarvitsevat kaikkien
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 9/27 toimijoiden yh-teisen tietopohjan, jossa paikkatiedolla on merkittävä rooli. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjatietojen saatavuus ja tietovarantojen kattavuus, ajantasaisuus ja laatu tehostavat työskentelyä ja asioiden käsittelyä. Ne ovat edellytyksenä luotettavien ennusteiden, kehittämissuunnitelmien ja palvelulupausten muodostamisessa. Kaupungin paikkatietoinfrastruktuuri toteutetaan seudullisesti ja kansallisesti yhteensopivalla tavalla kaupungin kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden ja rakennemääritysten mukaisesti. Paikkatiedon yhteiskäyttöratkaisut tukevat sekä sisäisten että ulkoisten asiakkaiden toimintaa. Hallintokuntien asiakkuudet toisiinsa nähden, yhteistyö seudullisesti sekä kansallisesti edellyttävät, että Helsingin kaupungin paikkatietoinfrastruktuuria kehitetään omasta toiminnasta lähtien kansallisesti sovittujen toimintatapojen ja standardien mukaisesti. Kansallisen paikkatietostrategian päämääriä seurataan, jotta kaupunki hyötyisi niiden tukemasta kehityksestä. Kokonaisarkkitehtuurin määrittelemin rakentein tuetussa toiminnassa panostetaan laadukkaisiin, ajantasaisiin ja sisällöllisesti kattaviin paikkatietoihin, jotka integroituvat kaupunkiyhteisiin asianhallinnan, raportoinnin, sähköisen asioinnin, yhteisen infra-alustan ja eri rekisterien ja kaikkien näiden yhteyteen rakennettuihin palveluihin. Toiminnan ja tietojärjestelmien yhtenäisyyttä tuetaan kehitystyön suuntaamisella yhä yhtenäisemmäksi tietotekniikan hankehallinnan keinoin.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 10/27 Paikkatietoinfrastruktuuri on poikkihallinnollisten ja kaupunkiyhteisten prosessien ja yhteisen tietopääoman aluetta. Yhteisten tietovarantojen, asianhallinnan, palveluprosessien ja asiakkuus-näkemysten muodostumiselle on tärkeää, että toimintaa johdetaan, mitataan ja tuetaan kaupunkiyhteisten näkemysten ja tavoitteiden mukaisesti, yhtenäisten resurssien avulla. Hallintokuntia tuetaan paikkatietovarantojen ylläpitämisessä, jakamisessa ja hyväksikäytössä. Toimintojen tasapuolinen kehittäminen, suhteet ulkopuolisiin toimijoihin, ja paikkatieto-osaajien sisäisen osaamisverkoston muodostaminen, tietopalvelujen luominen ja yhteisten kehitysnäkymien eteenpäinvienti tehdään kaupunkitasoisen koordinoinnin tuella. 4 Nykytila ja tavoitetila paikkatiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä 4.1 Nykytila Helsingin rooli Suomen suurimpana kaupunkina on merkinnyt ponnistelua kartta- ja paikkatietokehityksen teknisen edistyksen hyödyntäjänä ja suunnannäyttäjänä. Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen tietojärjestelmien kehittämistä on tehty 1980- luvulta lähtien. Kaupungin organisaatiomallin mukaisesti perustietovarantojen ylläpito on järjestetty hajautetun vastuun periaatteella. Perinteisillä paikkatiedon toimijoilla, kuten teknisen sektorin hallintokunnilla (~ kv, ksv, rakvv, hkr ja liikelaitokset), on tiedon tuottamisessa ja jakamisessa vakiintuneita toimintamalleja, joita kehitetään jatkuvasti. Kaupunkiyhteiset paikkatietoasioiden edistämiseen muodostuneet ryhmät ovat olleet tärkeitä yhdessä hoidettavien asioiden ja tiedonkulun kannalta. Nykyisin paikkatiedon hyödyntämisen lukuisat muodot ovat kuitenkin niin laajalle jakautuneet, että niihin vastaaminen on yhä haasteellisempaa. Käytössä olevat paikkatietoaineistot, käytettävät ohjelmistot sekä hyödyntämisen laajuus vaihtelevat organisaatioittain. Hyödyntämisen tarpeet ja osaaminen vaihtelevat henkilöittäin ja hallintokunnittain suuresti.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 11/27 4.2 Tavoitetila Julkisesti Internetin ja mobiili-verkkojen kautta on saatavilla monia hyödyllisiä paikkatietopalveluita esimerkiksi kartta-aineistojen katseluun, paikantamiseen ja reittien hakuun. Helsingin kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluiden avulla saadaan jo nykyään hyvin katseltavaksi ja tulostettavaksi karttoja, ajantasaisia julkisen liikenteen tietoja, kevyen liikenteen reittitietoja, tietoja liikenteen poikkeuksista, tietoja pysäköinnistä jne. Voidaankin todeta, että Helsingin kaupungissa paikkatietoja voidaan katsella monien palveluiden ja portaalien kautta ja että tarjonta on jo tällä hetkellä varsin monipuolista, mutta toteutukset on tehty tapauskohtaisesti eri teknologioita soveltaen. Ominaista nykyiselle tilanteelle on että tietoja jaellaan lukuisin eri tavoin kahden toiminnon välisin kytkennöin ja käytössä on eri tarkoituksiin otettuja rinnakkain ylläpidettäviä kopioita. Tietojen luokittelut ja kuvailut eivät ole täysin yhteismitallisia, eikä niiden laadusta ja ajantasaisuudesta ole aina yksiselitteistä käsitystä. Tietojen yhdistely on hankalaa eri tietokokonaisuuksien välillä ja usein jopa saman tietokokonaisuuden sisällä. Esimerkiksi kiinteistötietojen kohdalla rekisteritietojen ja sijaintitietojen yhdistämiseksi tarvitaan käsityötä. Maankäytön suunnitteluhankkeissa tietyn kohteen ja vaiheen aineistot on kerättävä yhteen käsin. Tietojen yhdistelyä vaikeuttaa myös tietojen erilainen ajantasaisuus sekä ajantasaisuustiedon puute. Tämä tilanne ei parhaalla mahdollisella tavalla tue kehittämistyötä, jossa asiakasrajapinnasta tulevat vaatimukset paikkatiedon käytölle kriisitilanteissa, vuorovaikutteisissa verkkopalveluissa tai seudullisesti yhtenäisissä tietotarpeissa etsivät kestäviä ratkaisuja. Katso myös liite 3: SWOT-analyysi nykytilanteesta. Tavoitetilassa säästetään kaupungin voimavaroja ja nopeutetaan paikkatiedon hyödyntämisen kehittymistä kaupungin toiminnoissa ja palveluissa: samaan tarpeeseen on olemassa yksi kaupunkiyhteinen ratkaisu usean sijaan, yhtenäisen paikkatietoinfrastruktuurin ansiosta paikkatiedon hyödyntämisen laajentuessa kustannukset kasvavat loivemmin kuin nykyratkaisuihin tukeutumisessa, paikkatiedon tuottaminen on tehokasta, työnjako on selkeä ja päällekkäinen työ on karsittu tiedon käsittelyssä säästyy aikaa kun ajantasaisimmat tiedot (ml. seudulliset ja kansalliset tiedot) ovat helposti löydettävissä ja yhdisteltävissä ilman käsityötä, hyvin visualisoidulla tiedolla tuetaan suunnittelutyötä ja sitä kautta parempia päätöksiä ja palveluja, hallintokuntien rajoja ylittävät prosessit tehostuvat kun prosessien osat kytkeytyvät toisiinsa koordinoidun tiedonhallinnan kautta (nämä edellyttäen, että yhteiskäyttöisen tiedon hallinnointi on huomioitu valtuutuksissa, resursoinnissa ja tulosohjauksessa), selainpohjaiset ratkaisut mahdollistavat skaalautuvan paikkatiedon tuotannon, ylläpidon ja hyödyntämisen, tietopalveluratkaisuissa päästään rakentamaan yhä enemmän itsepalvelun periaatteeseen nojautuvia ratkaisuja.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 12/27 Paikkatiedon hyödyntämisen tavoitetilassa kaupungin päätöksentekijöillä, työntekijöillä, viranomaisilla, kuntalaisilla, yrityksillä ja muilla paikkatietoa tarvitsevilla on käytettävissä monipuoliset yhteiskäyttöiset aineistot sekä niiden hyödyntämistä tukevat yhteiskäyttöiset palvelut. Tiedot ovat helposti saatavilla, yhdisteltävissä ja käytettävissä yhteisesti sovittujen teknologiaratkaisujen tai selainkäyttöisten ja teknologiariippumattomien palvelujen avulla. Tiedon muuttuminen ajassa sekä kolmiulotteisuus on huomioitu. Käyttö- ja julkaisuoikeuksiin liittyvät tekijät on ratkaistu niin, että ne vaikuttavat aineistojen hyödyntämistilanteisiin mahdollisimman vähän. Etenemistä kohti tavoitetilaa mitataan: paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisen edistymisellä (käyttöönotettavalla organisaation paikkatietokypsyys-mittaristolla), yhteiskäyttöön tuotettujen tietojen ja niiden käytön määrällä, yhteiskäyttöisen tiedon hallinnan ja paikkatietopalvelujen tuotannon kustannuksilla suhteutettuna käytön määrään. 5 Paikkatiedon kehittämiskokonaisuudet ja ohjausryhmän tehtäväalueet Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää asteittain siirtymistä uudelle paikkatiedon hallinnan ja hyödyntämisen kehityskaarelle n ohjaamana. Kehittämisohjelma määrittää kehittämisen tavoitteet ja suunnan ja etenemisestä vastaa ohjausryhmä. Päätökset kehittämisen panostuksista määrittävät etenemisen vauhdin. Uudet ratkaisut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan nykyisten varaan, jolloin kustannukset jäävät pienemmiksi ja kehittämisnopeus on suurempi. Uudelle kehityskaarelle siirrytään tapauskohtaisin päätöksin. Paikkatiedon jäsennetään viiteen kehittämisalueeseen: toimintarakenteet, tietopolitiikka, tietosisällöt, tekninen paikkatietoinfrastruktuuri ja osaaminen. Tässä
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 13/27 esitettävät kehittämisalueiden kehityslinjaukset ovat alustavia. Niistä tehdään täsmentäviin valmistelutöihin perustuvat päätökset n toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa ennen varsinaisten kehityshankkeiden käynnistämistä. Paikkatiedon ohjausryhmän valmisteltavia kaupunkiyhteisiä päätösasioita ovat: 1 Toimintarakenteisiin kohdistuvat päätökset: a) toiminta- ja infrastruktuurin rakenteita koskevat päätökset; ryhmien kokoonpanot ja valtuudet päätöksiin, b) palvelutuotannon rakenteet ja tarvittavien palvelutehtävien resursointi. 2 Tietopolitiikkaan kohdistuvat päätökset: a) tietotuotteiden hallinta ja keskeisten aineistojen omistajuudet ja vastuut, b) tiedon avoimuus; julkaisemisen periaatteet, sopimukset, käyttöoikeudet ja maksujen hallinta. 3 Tietosisältöihin kohdistuvat päätökset: a) yhteiskäyttöön julkaistavien aineistojen kunnostus ja julkaisemishankkeet aineistoja ylläpitävissä toiminnoissa, b) palvelujen ja aineistojen yhtenäisyys seudullisesti ja valtakunnallisesti; yhtenäisen luokittelun ja standardeihin perustuvan mallinnuksen ja tietotuotteiden vaiheittainen kehittäminen ja käyttöönotto. 4 Tekniseen paikkatietoinfrastruktuuriin kohdistuvat päätökset: a) paikkatietoarkkitehtuurin täsmentäminen (toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit) ja infrastruktuurin kehittämiskohteiden toteutus; kaupunkiyhteiset alustat jakelu- ja käyttöliittymäpalvelu (esim. sähköisen asioinnin ja työpöydän tukitoiminnot ja liitynnät) b) työtehtäviin tarvittavat ohjelmistoresurssit. 5 Osaamispääomaan kohdistuvat päätökset: a) hyötykäytön ja osaamisen eri muotojen tukeminen; tietopalvelutoiminnan kehittäminen ja resursointi, b) koulutusmuotojen kehittäminen ja järjestäminen. 5.1 Toimintarakenteet Rakennetaan keskitetysti paikkatiedon hyödyntämisen edellytyksiä, eli yhtenäisiä toimintatapoja sekä yhteiskäyttöisiä palveluja ja ratkaisuja (paikkatietoinfrastruktuuri). Tietojen tuotanto ja ylläpito sekä paikkatiedon ja karttakäyttöliittymien toimiva hyödyntäminen toteutuu hajautetusti hallintokunnissa osana niiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Tässä esitettävien toimintarakenteiden periaatteiden soveltaminen Helsingin kaupungin organisaatioon täsmennetään erillisenä valmistelutyönä. Tavoitetilassa paikkatietoon liittyvä kaupunkiyhteinen toiminta on organisoitu n toteuttamisen kautta, jossa ohjausryhmä (Taske/titek, KV/Kmo ja Tieke) ottaa vastuun kehittämislinjausten edistämisestä. Kaupunkiyhteisten paikkatietopalvelujen tuotanto on tavoitetilassa keskitetty selkeästi määriteltyyn paikkaan/paikkoihin verkostomaisen palvelukeskusperiaatteen mukaisesti. Hallintokunnat voivat näin keskittyä palvelujen ja tietojen tehokkaaseen tuottamiseen, ylläpitoon sekä hyödyntämiseen. Paikkatietopalvelujen kehittämisen koordinointi ja keskitettyjen paikkatietopalvelujen tuotanto resursoidaan jatkossa kaupunkiyhteisenä tehtävänä toiminnan jatkuvasti laajetessa.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 14/27 Kaupunkitasoinen ohjaus liittää paikkatietojen tuotannon, keruun, hallinnan ja palveluiden toteuttamisen tavoitteet ja velvoitteet osaksi eri hallinnonalojen ja viranomaisten tietohallinnon ohjausta ja suunnittelua. Konserniohjauksen tehtäviin kuuluu myös seudullisen ja kansallisen yhteistyön seuranta ja ohjaus. Käytännössä yhteistyö tapahtuu kaupungin hallintokunnissa toimialoittain. Kaupunkitasoinen ohjaus luo puitteet paikkatietoja koskevan yhteisen tietoarkkitehtuurin ja paikkatietoinfrastruktuurin valmistelulle ja toteutukselle. Kaupunkitasoinen ohjaus muodostuu paikkatiedon ohjausryhmästä ja sen valmistelusihteeristöstä ja tarvittavista alaryhmistä. Ohjausryhmä tekee päätökset kaupungin linjauksista paikkatietopolitiikassa, paikkatietoinfrastruktuurin arkkitehtuurista ja yhteiskäyttöön tuotavista paikkatietotietosisällöistä linjassa muun yhteiskunnan ja julkishallinnon ratkaisujen kanssa sekä osaamisen kehittämisestä. Tarvittaessa päätökset viedään kaupungin tietotekniikkastrategian ohjausryhmän käsittelyyn. Päätösten valmistelua varten paikkatiedon ohjausryhmä nimeää valmistelevia työryhmiä tarpeen mukaan. Kaupungin paikkatietopalvelujen vastuu jakautuu kaupunkiyhteisten paikkatietopalvelujen tuottamiseksi palvelukeskus-periaatteella verkostona, jota ohjataan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Se vastaa paikkatietoinfrastruktuurin keskitettyjen teknisten osien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Paikkatietopalvelujen vastuut määritellään tiiviissä yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Teknisten palvelujen lisäksi kaupungin paikkatietopalvelut tuottavat tiedon tuottajien ja hyödyntäjien tarvitsemat asiantuntija- ja tukipalvelut. Aineistojen vastuuorganisaatiot saavat tukea paikkatietopalvelujen vastuuorganisaatiolta mm. kohteiden määrittelyyn, aineistojen mallintamiseen, tietotuotteisiin, metatietoon, rajapintapalveluiden järjestämiseen ja yhteiskäytön periaatteisiin liittyvissä asioissa. Paikkatietopalvelukeskuksen toiminta muodostuu seuraavan kuvan mukaisesti neljästä tehtäväalueesta. Paikkatietoja hyödyntävät toiminnot ja niiden kehittäminen Jatkuva palvelu Alustojen kehityssyklit Kaupunkiyhteiset paikkatietopalvelut Tarpeiden koostaminen Tietotuotteiden hallinta Tietoaineistojen hallinta kaupungin toiminnoissa
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 15/27 5.2 Tietopolitiikka Paikkatiedon n toteuttamisen ohjausryhmä kokoaa kaupunkiyhteisten paikkatiedon hyödyntäjien ja tuottajien yhteistyöryhmät, joissa käydään läpi paikkatietohankkeiden tietosisällöllisiä ja teknisiä vaatimuksia. Valmisteltavia asioita ovat myös kaupungin infrastruktuurissa sovellettavat tekniset ohjeet (suositukset tai standardit). Kokonaisarkkitehtuurin mukainen kehittäminen tapahtuu hankehallinnan ja arkkitehtuuriohjauksen kautta. Paikkatietoinfrastruktuurin tekninen ylläpito ja palvelutuotanto edellyttävät vahvaa alustojen kehityssykleihin, tietokantoihin, rajapintoihin, integrointiin ja erillisjärjestelmiin liittyvää teknologiaosaamista. Paikkatietojen hallinnan kehittämistyön koordinointi ja tukipalvelut edellyttävät kykyä koostaa kaupungin paikkatietotarpeiden kokonaiskuva. On tärkeää, että näiden näkökulmien keskustelu säilyy ja että myös asiakasrajapinnoista tulevat vaatimukset huomioidaan tasapuolisesti. Paikkatietoja tuottavat ja ylläpitävät organisaatiot vastaavat omien aineistojensa julkaisemisesta yhteisen standardin mukaiseen paikkatietopalveluun, sisältäen aineistojen metadataan ja harmonisointiin tarvittavat toimenpiteet. Aineistoja ylläpitävät ja aineistoja hyödyntävät toiminnot ovat kaupunkiyhteisten paikkatietopalvelujen asiakkaita. Yhteisiä aineistoja ylläpidetään hajautetusti hallintokuntien toiminnoissa ja tietojärjestelmissä kaikkien käyttöön. Alustavat ehdotukset Paikkatiedon ohjausryhmä kootaan seuraavien hallintokuntien edustajista: Taske/titek, KV/Kmo, Tieke. Kustakin mainitusta hallintokunnasta ohjausryhmässä on yksi edustaja, paitsi Taske/titek:istä kolme: kaupungin tietotekniikkapäällikkö, kaupungin tietoinfrastruktuuri- ja hankeohjelmavastaava ja keskushallinnon paikkatietovastaava. Ohjausryhmän puheenjohtajuus on kiertävä alkaen Taske/titek:istä. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Taske/titek:in paikkatietovastaava. Ohjausryhmäkäsittelyjen valmistelusta vastaa paikkatietoasioiden sihteeristö, johon kuuluu Taske/titek:in paikkatietovastaavan lisäksi asiantuntijat KV/Kmo:sta ja Tiekestä. Helsingin kaupungin paikkatiedon teknisten ratkaisujen palvelukeskus keskittyy pääosin kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle. Paikkatiedon palvelukeskukselle on muodostunut jo alku, joten on luontevaa lähteä kehittämään palvelukeskusta tämän osaamisen varaan. Käytännössä Kmo:n kaupunkiyhteisiä palveluja tuottavia resursseja ohjataan toiminnallisessa mielessä suoraan kaupunkitasolta ja alkuun sitä linjaa n toteuttamisen ohjausryhmä. Kmo vie kehitystyötä eteenpäin yhdessä teknisen sektorin hallintokuntien kanssa. Helsingin kaupungin paikkatiedon tietosisältöjen ja tarpeiden keräämisestä, tietopalvelusta ja vaatimusten hallinnasta ottaa pääroolin Tietokeskus. Tieken tehtävä kaupunkiyhteisenä tilastojen, tutkimuksen ja tietopalvelun päävastaavana on luontevaa liittää yhteen paikkatietotarpeiden kartoituksen koordinointivastuuseen. Tieke vie työtä eteenpäin yhdessä palveluhallintokuntien kanssa. Muodostetaan paikkatiedon aineistotuotteille julkisuus- ja julkaisuperiaatteet huomioiden aineistojen hyvän laadun vaatimat panostukset. Osallistutaan Helsinki Region Infosharetyöhön ja ratkaistaan myös kaupungin sisäinen paikkatietojen jakaminen hyvän tietopalvelun periaattein. Mahdollistetaan sijaintitiedon käyttö tärkeänä tietoelementtinä kaupungin tiedonhallinnassa ja päätöksenteossa. Vastataan julkishallinnon paikkatietoon
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 16/27 5.3 Tietosisältö kohdistuviin avoimuushaasteisiin ja luodaan käytännöt tiedon julkisuudelle Kaupunginhallituksen aloitetta valtioneuvostolle noudattaen. Seurataan Tietohallintolain uudistustyötä ja osallistutaan JUHTA-yhteistyöhön. Otetaan valtakunnallisesti yhteensopiva tasokoordinaatisto ja korkeusjärjestelmä käyttöön, jotta aineistojen yhdistäminen on helppoa ja joustavaa seudullisestikin. Luodaan paikkatiedon masterdata osoitteista, hallinnollisista rajoista ja muista paikkatiedon ydinkohteista (kaavat, kaavayksiköt, kiinteistöt, hallintayksiköt, rakennukset, rakennuskiellot tiedon graafinen elementti ja rekisteritieto yhdistäen, yksilöivät kohdetunnukset huomioiden). Tietojärjestelmien koordinoitu kehittäminen ja tiedon yhtenäinen mallinnus standardeihin perustuen nähdään tärkeänä keinona yhtenäistää paikkatiedon hallintaa. Kuten nykyisinkin, myös jatkossa tiedonhallinta perustuu hajautettuun malliin, jossa tietosisällön yksilöidyt kohteet ylläpidetään yhteen kertaan yhteisen tietomallin avulla ja jaetaan kaikkien käyttöön avoimin tavoin. Kaikilla Helsingin kaupungin yhteiskäyttöön tuottamilla tiedoilla on selkeät vastuutahot, jotka vastaavat tiedon laadusta, ajantasaisuudesta, kattavuudesta ja yhteiskäyttöisyydestä. Helsingin kaupungin yhteiskäyttöön tarkoitetut tietotuotteet on tavoitetilassa mallinnettu, luokiteltu ja harmonisoitu kaupungin toiminnallisista tarpeista lähtevällä, kansallisesti ja EU-tasoisesti yhteensopivalla tavalla alueellisen, ajallisen ja tietomuotojen puolesta kattavilla tavoilla. Tietojen tuottaminen, ylläpito ja jakelu yhteiskäyttöön on huomioitu vastuuorganisaatioiden resursoinneissa. Tavoitetilassa tiedot julkaistaan yhteiskäyttöön sellaisin yhteisin menettelyin, että tiedon käyttäjää tai tietojen käyttötapaa ei tarvitse ennalta määrittää. Yhteiskäyttöön julkaistut tiedot ovat koneluettavia, käyttäjän muokattavissa sekä yhdisteltävissä ja niistä on tarjolla erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia formaatteja ja tarkkuustasoja. Laajaan yhteiskäyttöön tarjottavat tiedot hallinnoidaan tietotuotteina, joista on olemassa suositusten mukaiset kuvailutiedot. Suunnittelutietojen osalta (esim. kaavoitus) yhteiskäyttöön julkaistaan valmiiden ja päätettyjen tietojen lisäksi myös työn eri vaiheissa syntyvät luonnokset, jotka ovat oleellista lähtötietoa muille suunnittelutehtäville (esim. liikennesuunnittelu). Seudulliset ja valtakunnalliset tiedot ovat kaupungin ylläpitämien tietojen kanssa yhteensopivia. Kaupunki myös hyödyntää muiden julkishallinnon toimijoiden tuottamaan paikkatietoa. Tietojen yhdistelyn mahdollistavia yksilöiviä tunnuksia määriteltäessä ja aineistojen luokittelussa huomioidaan kansallisen tason suositukset, ohjeet ja standardit.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 17/27 Suunnittelu Hanketunnus Suunnitteluprosessit Luonnos 1 Luonnos N Suunnittelu Päätös Rekisteri Geometria Dokumentit Rekisteri Geometria Aineistot Määrittely Fyysinen ympäristö Tiedonkeruu Raakadata Jalostus Ajantasainen perusaineisto PTY Rekisterit Vektoriaineistot Karttaja kuvaaineistot Piirustukset Päätös- ja 3D mallitdokumentit Arkistointi Rekisteri Geometria Dokumentit Määrittely Tietotuotteet Mittaus/havainnointiprosessit Metatiedot Julkaisu Historiaversiot Rekisteri Geometria Dokumentit Määrittely Paikkatietoaineistojen yhteiskäytön kattavuutta laajennetaan kaupungin toiminnoista ja Helsingin seudun yhteistyöstä nousevien tarpeiden sekä INSPIRE direktiivin kansallisen toimeenpanon määräämässä tahdissa. 5.4 Tekninen paikkatietoinfrastruktuuri Täsmennetään arkkitehtuuri, joka ohjaa paikkatietoinfrastruktuurin muodostamista ja luo hyvät puitteet ylläpitää yhteistä sijaintiin perustuvaa tietopääomaa. Paikkatietoihin perustuvien palvelujen tukemista priorisoidaan tärkeänä kaupunkiyhteisenä tavoitteena. Luodaan hallintokuntien tuottamalle paikkatiedolle jakelualusta ja -rajapintapalvelu, jolle on helppoa tuoda tietoa ja joka mahdollistaa muiden tuottaman tiedon käytön. Kaupungin yhteiskäyttöiset paikkatietopalvelut ovat saatavilla kansallisesti ja EU-tasoisesti sovittuja käytäntöjä ja standardeja noudattavasta yhdestä tai useammasta rajapintapalvelusta. Niiden käyttöön liittyvät oheis- ja tukipalvelut on kaupungissa yhden selkeästi määritellyn organisaation vastuulla. Helsingin kaupungin yhteiskäyttöisen paikkatietoinfrastruktuurin tekniset osat ovat (alla olevassa kuvassa vihreällä): Paikkatieto-ohjelmistot ammattilaisten käyttöön aineistojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Kaupungin yhteinen käyttöliittymäpalvelu monimuotoiseen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön (viestintä, asiointi, suunnittelu ) Kaupungin yhteinen paikkatietojen sisäisen ja ulkoisen (kansallisen) yhteiskäytön mahdollistava rajapinta- ja oheispalvelujen kokonaisuus eli jakelupalvelu Kaupungin eri organisaatioiden ylläpitämät harmonisoidut aineistotietokannat ja paikkatietoydin (= eri aineistoja koostava tietokanta, joka mahdollistaa tietojen yhdistelyn).
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 18/27 Aineistojen hallinta Toiminnot, järjestelmät, aineistot Toiminto a Toiminto b Toiminto c Toiminto d Julkaisu Keruu, tuotanto Tallennus Hallinta Helsingin kansallisesti yhteensopivat jakelupalvelut Kaupunkiyhteiset Paikkatietopalvelut Selailu, Haku, Kopiointi, Muunnos, Käytön hallinta Helsingin paikkatietoportaalit (käyttöliittymäpalvelut) Portaalin käyttöliittymä Lainaamo/kauppa Katselu- ja selauspalvelut Hakupalvelut Helsingin Paikkatietoohjelmistot Tietojärjestelmät, muut paikkatietoohjelmistot Viestintä- ja asiointipalvelut Hyödyntäminen Muut (seudulliset ja kansalliset) paikkatietoportaalit Moninaiset käyttötavat ja prosessit 5.5 Osaaminen Tavoitetilassa em. yhteisen paikkatietoinfrastruktuurin tekniset osat on toteutettu kaupungin kannalta mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä kansallisen ja EU-tason määrityksiä ja standardeja noudattaen. Kaupungin yhteinen käyttöliittymäpalvelu toteuttaa valtaosan karttakäyttöliittymätoiminnoista, joita tarvitaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän, sähköisen asioinnin ja asianhallinnan tarpeisiin. Yhteiskäyttöisen paikkatiedon hyödyntämisen toimintamallit ja välineet on vakioitu palvelemaan joukkoa standardikäyttötapauksia, jotka kattavat valtaosan paikkatietojen hyödyntämistarpeesta kaupungin toiminnoissa. Erikoistapauksia varten tarvittaessa tehdään erityisratkaisuja. Yhteiskäyttöön tarkoitetun tiedon julkaisun yhteydessä määritellään käyttöehdot ja oikeudet eri käyttäjäryhmiä varten yhteisten käytäntöjen mukaisesti. Paikkatiedon elinkaareen liittyy koko kaupungin organisaatio tiedon tuotannosta hyötykäyttöön. Tämä vaatii monenlaista osaamista, joka muodostaa kaupungille osaamispääomaa. Osaamisen kehittämiseksi tulisi tehdä suunnitelmia, joilla tuetaan pääoman ylläpitoa ja kehittymistä niin yhden työntekijän kuin koko kaupungin osalta. Tutkimustyönä edistyvä organisaation paikkatietokypsyys -malli antaa tähän hyvän rakenteen jatkossa. Karttakäyttöliittymistä ja paikkatietopalveluista tulisi tehdä työtä hyvin tukevia, tietosisällöllisesti rikkaita ja kiinnostavia sekä mahdollisimman helppokäyttöisiä, jotta yhtenäisillä toteutuksilla pystyttäisiin palvelemaan mahdollisimman laajaa yleisöä. Tietopalvelutoimintojen suunnittelussa tulee huomioida tiedon työntäminen eli aktiivinen tiedottaminen kaupunkiyhteisiin foorumeihin varmistamaan osaamisen laajeneminen. Uusien analysointimenetelmien mahdollistaminen osaajien työkaluvalikoimissa sekä raportoinnissa on tärkeä osa paikkatiedon hyötykäytön kehittämistä. Kartoitetaan ohjelmistoresurssien vastaavuus työnteon tarpeisiin ja kehitetään koulutuskäytäntöjä jatkuvasti muuttuvalla alalla. Yhtenäistetään tiedotusta ja tietopalveluja ja tuodaan tietoa saataville entistä paremmin. Lisätään alan monitahoista yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa osaamisen vahvistamiseksi.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 19/27 6 Paikkatiedon n toteuttaminen 6.1 Taloudellinen näkökulma Paikkatiedon n toteuttaminen edellyttää voimavarojen panostuksia kaupunkiyhteiseen kehittämiseen, mutta niiden määrittely tehdään vasta hankeesitysvaiheessa. Panostusten vaikutuksesta paikkatiedon hallinnan ja kehittämisen kokonaiskustannukset nousevat lyhyellä tähtäimellä, mutta tuottavat paremman hyödyn, kuin nykyisen kehittämistavan tukeminen. Panostusten avulla päästään siirtymään uudelle kehityskaarelle paikkatiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä, jolloin pitkän tähtäimen kustannuskehityksestä tulee loivempi kuin nykyisellä kehityskaarella. Tällä hetkellä kaupungin hankeohjelmassa olevien paikkatiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen kytkeytyvien hankkeiden kustannusarvio on yhteensä yli 18 milj. EUR. Paikkatietojen hallintaan ja käyttöön liittyvän toiminnan kustannukset ovat moninkertaiset. Kustannukset Paikkatiedon kehitysohjelman toteuttaminen Nykyinen kehityskaari Uusi kehityskaari Hyödyntämisen laajuus /aika 6.2 Eteneminen Tehtävien panostusten perusteena on vääjäämätön paikkatiedon kysynnän kasvu ja hyödyntämisen laajentuminen uusille alueille. Paikkatiedon n ja uudelle kehityskaarelle siirtymisen aikajänne määräytyy sen mukaan missä tahdissa panostuksia voidaan tehdä. Tarvittavien panostusten koko täsmentyy n kehityslinjausten valmistelun yhteydessä. Paikkatiedon kehitysohjelman toteuttaminen etenee vaiheittain tehtävien valmistelujen ja päätösten kautta alla olevan kaavion mukaisesti. Kehittämisohjelman toteuttamisesta vastaavan ohjausryhmän täsmentävien linjausten ja kustannusarvioiden perusteella tehdään lopulliset päätökset kehitysohjelman tavoitteista ja toimeenpanevien hankkeiden sisällöistä. Paikkatiedon hyödyntämisen kehitysohjelmaa toteutetaan sekä kaupunkiyhteisinä keskitettyinä toimenpiteinä ja hankkeina että kaupungin toiminnoissa hajautetusti toteutettavina hankkeina. Hajautetusti toteutettavia hankkeita ovat yhteiskäyttöön julkaistavien aineistojen kunnostus ja julkaisemishankkeet aineistoja ylläpitävissä toiminnoissa aineistoja hyödyntävät kehittämishakkeet kaupungin eri toiminnoissa.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 20/27 Kaupunkiyhteisesti paikkatiedon a toteutetaan etenemistä ja toimintatapoja linjaavilla päätöksillä ja niiden valmistelulla sekä kaupunkiyhteisillä hankkeilla. Kaupunkiyhteiset linjapäätökset (toimintarakenteet, tietopolitiikka, tietosisällöt, tekninen paikkatietoinfrastruktuuri ja osaaminen) tulee olla tehtynä ennen kuin hankkeet voidaan käynnistää. Keskitetty, kaupunkiyhteinen Hajautettu 2010 2011 2012 2013 1-3 /2014 2015 Toimintarakenteet Tekninen PT infrastruktuuri Tietopolitiikka ja Tietosisältö Koordinaatisto Paikkatietoydin Aineistot 1 kunnostus ja julkaisu Käyttöliittymäpalvelun 1. vaiheen toteutus ja palvelutuotannon käynnistäminen Jakelupalvelun 1. vaiheen toteutus ja palvelutuotannon käynnistäminen Investointi- ja rakennushankkeiden tiedonhallinta Käyttöliittymäpalvelun 2. vaiheen toteutus Jakelupalvelun 2. vaiheen toteutus Käyttöliittymäpalvelun 3. vaiheen toteutus Jakelupalvelun 3. vaiheen toteutus Käyttöliittymäpalvelun 4. vaiheen toteutus Jakelupalvelun 4. vaiheen toteutus Hyödyntävät kehityshankkeet kaupungin toiminnoissa Aineistot 2 kunnostus ja julkaisu Aineistot 3 kunnostus ja julkaisu Aineistojen kunnostus ja julkaiseminen Aineistot 4 kunnostus ja julkaisu Käyttöliittymäpalvelun 5. vaiheen toteutus Jakelupalvelun 5. vaiheen toteutus Kehitysohjelman tunnistamia kehityskohteita ja tarpeita on mahdollista ja aiheellista pyrkiä edistämään hallintokunnissa käynnissä olevissa ja tuleville vuosille myönnetyissä hankkeissa. Tällä hetkellä kaupungin hankeohjelmassa on 7 paikkatietoinfrastruktuuria rakentavaa hanketta ja 26 paikkatietoinfrastruktuuria hyödyntävää hanketta. Koska nämä hankkeet on määritelty jo ennen n laatimista, on valmistauduttava niiden ohjaukseen uuden tietotekniikkaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisen kehitysvaiheen välittömästi käynnistettävät kaupunkitasoisiin päätöksiin tähtäävät valmistelutyöt ovat: Toimintarakenteet kehittämistoiminnan organisointi Tietopolitiikka ja tietosisältö, ml. paikkatietoja hyödyntävien hankkeiden tarvekartoitus Tekninen paikkatietoinfrastruktuuri paikkatietopalvelujen toiminta-, tieto-, järjestelmä ja teknologia-arkkitehtuurit sekä kustannusarviot. Liite 1. Kehittämisohjelman muodostaminen Työ on tehty kevään 2010 aikana ja siihen on osallistunut laaja joukko paikkatiedon parissa työskenteleviä kaupungin henkilöitä eri hallintokunnista. Jo työtä alustavaan Intranetkyselyyn antoi vastauksen 149 henkilöä. Projektille nimettiin Johtajiston päätöksellä ohjausryhmä, joka toimi kaupunkiyhteisenä foorumina työn välituloksille ja tavoitteille. Myös muut ryhmät koottiin laaja-alaisesti sekä paikkatiedon tuotannon että hyötykäytön eri tehtävistä. Projektin etenemistä on johdettu Talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolta.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 21/27 Ohjausryhmän tehtävinä olivat projektiryhmän valmisteleman strategisen näkemyksen hyväksyminen paikkatiedon n perustaksi, työn ohjaamiseksi tarvittavat päätökset, lopputulosten hyväksyntä, työn toteuttamisen ohjaus ja asetettujen tavoitteiden toteutumisen valvonta. Jäsenet ja varajäsenet: Asta Manninen, johtaja, tieke, pj. Outi Hermans, paikkatietoasiantuntija, taske/titek, siht. Jaana Juutilainen-Saari, viestintäpäällikkö, terke Kari Kaisla, tietohallintovastaava, hkr Jarmo Karvinen, tietotekniikkapäällikkö, rakvv Heikki Laaksonen, kaupungingeodeetti / Matti Arponen, tstopäällikkö, kv/kmo, Jyrki Miettinen, toimittajan projektipäällikkö, Tieto Kyösti Oasmaa, aluerakentamispäällikkö, taske/keto Mika Rajanen, projektipäällikkö, taske/titek Pentti Reiterä, tietotekniikkapäällikkö / Lassi Laine, atk-asiantuntija, sosv Inari Salonen, palvelupäällikkö / Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, opev Osmo Siirto, yksikön päällikkö / Jari Martikainen, verkkotiedon hallintapäällikkö, Helen Jarmo Suomisto, IT-päällikkö, ksv/it Anu Turunen, suunnitteluinsinööri / Pirjo Pohjola, erityissuunnittelija, taske/tasu. Projektiryhmän tehtävinä olivat n suunnittelu työryhmien työn tulosten pohjalta, ohjausryhmälle raportointi ja ohjaaminen sekä lopputulosten työstäminen. Jäsenet ja varajäsenet: Outi Hermans, paikkatietoasiantuntija, taske/titek Ari Jaakola, tutkija / Eeva-Kaisa Peuranen, järjestelmäpäällikkö, tieke Kari Kaisla, tietohallintovastaava / Toni Haapakoski, prosessijohtaja, hkr Jyrki Miettinen, työn vastuukonsultti, Tieto Seppo Murto, asiantuntija, Tieto Jussi Mäkinen, yleiskaavasuunnittelija / Veera Miettinen, suunnittelija, ksv Matti Nikupeteri, rakennusinsinööri / Kirsi Söderholm, atk-suunnittelija Olli Pitkänen, konsultti, Tieto Mika Rajanen, projektipäällikkö / Kari Miskala, projektipäällikkö, taske/titek Mari Siivola, projektinjohtaja / Riikka Henriksson, projektisuunnittelija, taske/keto Anu Soukki, atk-päällikkö / Timo Tolkki, kiinteistöinsinööri, kv/kmo
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 22/27 Seurantaryhmät, joita on informoitu työn edistymisestä: Tietohallinnon johtoryhmä, Tietotekniikkastrategian ohjausryhmä, Paikkatietoryhmä. Työn aikana seurattiin ja keskusteltiin monien käynnissä olevien projektien kanssa. Mm. Helsinki Region Infoshare hanketta ja ForumViriumin Avoimet Rajapinnat työtä seurattiin. Ulkopuolisina sidosryhminä työhön osallistuivat nykyiset paikkatietotoimittajat (mm. Bentley Oy, Sito Oy, Logica Oy, Affecto Oy jne.), seudullisen kuntayhteistyön kumppanit, (HSY ja Uudenmaan liitto), Kuntaliitto (Krysp-hanke), sekä valtion paikkatietohallintoa koordinoiva taho Maanmittauslaitos (Inspire-työn edistyminen). Myös paikkatietoalan kansallista yhteistyötä edistävän ProGIS ry:n kanssa järjestettiin puolen päivän mittainen seminaari. Liite 2. Määritelmiä Paikkatieto on georeferenssijärjestelmän avulla käsiteltävä kartta- ja rekisteritietoa. Tiedolla on maantieteellinen sijainti. Paikkatieto mahdollistaa monesta eri tietolähteestä peräisin olevien tietojen yhdistelemisen sijainnin avulla ja geokoodaamisen. Sijainti ilmaistaan joko absoluuttisena (koordinaattijärjestelmä) tai referenssin avulla (osoite, alue, ruudukko, tunnus). Paikkatietojärjestelmä koostuu organisaation toimintatavoista tiedon tuotannossa, jakelussa ja hyötykäytössä, ohjelmistoista, laitteistosta, tietoaineistoista ja järjestelmistä sekä eri rooleissa toimivista organisaation yksiköistä, henkilöistä ja osaamispääomasta.
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 23/27 Paikkatietoarkkitehtuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikilla toiminnan, tiedonhallinnan, tietojärjestelmien ja teknologioiden tasoilla koordinoitua yhtenäistä paikkatietoon liittyvää rakennetta ja toimintamallia, jossa huomioidaan sekä kaupunkiyhteinen ja hallintokuntakohtainen toiminta että liitynnät ulkopuolisiin toimijoihin. Paikkatietoinfrastuktuuri toteuttaa arkkitehtuurin tavoitteet ja kattaa osa-alueet: yhteisten määritysten mukaisesti tuotettuja, ylläpidettyjä tai saataville asetettuja metatietoja, paikkatietoja ja -palveluja, yhteiskäyttöä tukevia yleisiä verkkopalveluja ja teknologioita sekä ohjelmistoja, tietojen yhteiskäyttöä, saatavuutta ja käyttöä koskevia sopimuksia, koordinointia ja seurantaa. Sähköinen asiointi www.hel.fi Tietopalveluja Päätösten valmistelu Karttakäyttöliittymä Dokumentit Tilastotiedot Asiointi.hel.fi Rekisteritiedot Karttakäyttöliittymässä kohde näytetään kartalla yhdessä siihen liittyvien rekisteri-, tilasto- ja dokumenttitietojen kanssa Karttakäyttöliittymä ja tietopalvelut tukevat sähköistä asiointia ja päätösten valmistelua Karttakäyttöliittymä voi olla yleiskäyttöinen komponentti verkkosivuilla ja asiointi- tai muussa julkaisualustassa. Laajasti yhteiskäyttöiset tiedot ovat käytettävissä vakioitujen jakelurajapintojen kautta Tietojen jakelurajapinnat Valtionhallinnon ja kuntien yhteiskäyttöiset paikkatietoaineistot
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 24/27 Liite 3. SWOT-analyysi nykytilanteesta Paikkatiedon tuotannon, jakelun ja hyötykäytön nykytilanteesta johdettuun SWOTanalyysiin on koottu tiivistetysti tietoon ja toimintaan liittyvät vahvuudet (=Strengths), heikkoudet (=Weaknesses), mahdollisuudet (=Opportunities) ja uhat (=Threats). SWOT analyysi. Taulukkoon liitettyjen painoarvojen selitys: 3 = kaupunkiyhteisen paikkatiedon hyödyntämisen kehityksen kannalta erittäin tärkeää, 2 = tärkeä kaupunkiyhteinen kehityskohde, 1 = tärkeä kehityskohde tietyissä hankkeissa ja tietokokonaisuuksissa. Arvion kuvaus Kehittämistoimenpiteet Pai no Vahvu udet Paikkatiedon tuotanto-, hallinta- ja jalostus omaan käyttöön runsasta, suuren kaupungin skaalaetu. Vahvistetaan kokonaiskäsitystä tiedon tuotannosta ja hyötykäytöstä, keskitetään hallintaa ja jakelua, resursoidaan yhteisesti. 3 Laaja tietotaito, pitkäaikaista osaamista, paljon tietovarantoja ja tietojärjestelmiä. Vahvistetaan käsitystä varantojen tilasta, omistajuudesta ja tietopalvelutarpeista. Käytetään sisäistä ja ulkoista tietotaitoa. 3 Tietoa on mahdollista avata käyttöön suuria määriä, kun tietoa yleistetään, tiedon omistajuus ja vastuu jakelusta määritellään, metatiedot luodaan ja hyötykäyttöä tuetaan. Tehdään tiedon jakelulle ja avoimuudelle yhtenäiset käytännöt, vahvistetaan vastuita metatiedon tuotannosta, tietotarpeiden määrittelystä ja tietopalvelusta sekä tuetaan hyötykäyttöä. 3 Paikkatiedon tekniikat monipuolisia, osaajat erikoistuneita, osaamista mahdollista laventaa ja moninkertaistaa. Keskitytään tiettyihin ohjelmiin, vahvistetaan ohjelmistoriippumattomia tiedon jakelu- ja käyttötapoja, tuetaan osaamisen jakamista. 2 Hallintokunnilla ja monilla toimittajilla paljon kiinnostusta kehittää paikkatietojen käyttöä Helsingin kaupungissa. Tuetaan hallintokuntia yhteiseen kehittämiseen ja vahvistetaan toimittajien kiinnostusta kehittämiseen puitesopimuksin. 2 Kuntalaiset korkeasti koulutettuina tietoisia paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksista, seudulla paljon paikkatiedon koulutusta ja t&k - toimintaa. Vahvistetaan ja käytetään kansalaisten tietotaitoa, luodaan vahvemmat kontaktit oppilaitoksiin sekä t&k toimintaan. 1 Heikko udet Resurssien riittävyys hoitaa tiedon elinkaari alusta loppuun kaikkia toimintoja tyydyttävästi vähäiset, suuret tietomassat rasittavat. Selkeytetään toimijoiden ydintehtäviä, keskitetään resursseja kaupunkiyhteisiin toimiin, kerätään tietotarpeita jatkuvasti yhtenäisin keinoin. 3 Paikkatiedon infrastruktuuri on irrallinen, jota ei ole keskitetty tai liitetty muihin kaupunkiyhteisiin tietoihin ja alustapalveluihin, asiakkaiden on ollut vaikea löytää paikkatietopalveluja ja tietovarantoja. Keskitetään paikkatieto osaksi yhteistä ITinfrastruktuuria, mikä vahvistaa kaupunkiyhteisiä ja hallintokuntien välisiä prosesseja ja tietojen yhteiskäyttöä sekä koulutusta, tiedotetaan yhtenäisesti. 3
HELSINGIN KAUPUNKI Paikkatiedon Tiivistelmä 25/27 Paikkatiedot koostetaan erillisissä järjestelmissä, graafiset elementit ja rekisteritiedot erillään, uuden osaamisen tarve. Siirrytään tuotannossa koheesin tiedon tuotantoon vähitellen, vahvistetaan tieto- ja toiminnallisuustarpeiden kartoitusta 3 Tietojen yksilöivät kohdetunnukset puuttuvat, tietomallit epäyhtenäisiä, yhdisteleminen hankalaa. Tehdään tietojen mallinnuksesta ja yksilöivistä tiedon kohdetunnuksista ohjeet hallintokunnille toimeenpantavaksi. 3 Ulkopuolisten tietovarantojen, alueellisesti (kaupungin rajojen ulkopuolisen) ja teemoiltaan laajemman (muiden paikkatiedon tuottajien) tiedon käyttö ollut vaikeaa. Mahdollistetaan ulkopuolisten aineistojen joustavampi ja laajempi käyttö yhtenäisesti kaupungin tuottaman tiedon kanssa. 2 Paikallinen georeferenssijärjestelmä (= tasokoordinaatisto ja korkeusjärjestelmä) aiheuttaa tietojen muunnostarpeita yhdistämisvaiheissa ulkopuolisiin (esim. naapurikuntien) tietoihin. Huomioidaan kansallisesti yhtenäinen järjestelmä tietojen jakeluun liittyvässä toiminnassa ja siirrytään käyttämään kansallisesti yhtenäistä koordinaatistoa ja korkeusjärjestelmää pks-seudun aikataulussa. 1 Mahdo llisuud et Kansallisesti keskeinen sijainti antaa hyvät mahdollisuudet kehitystoimintaan, yhteistyö seudulla ja valtion kanssa helppoa, paljon yhteistyömahdollisuuksia. Vahvistetaan kunta- seutu- ja valtioyhteistyötä toimialoittain, osallistutaan kehitystoimintaan aktiivisesti jotta voidaan vaikuttaa. 3 Johtajisto ja keskushallinto reagoinut paikkatietotoiminnan tarpeisiin, hyvät edellytykset tukea kaupungin ITkehitystä, yhteiset alustapalvelut antavat palveluille hyvän pohjan. Tarjotaan johdolle tietoa kehityshankkeista, liitetään paikkatieto kaupunkiyhteisiin asiointi- ja asianhallinta-alustoihin, sähköiselle työpöydälle ja raportoinnin yhteyteen. 3 Haasteellinen palvelutuotannon kokonaisuus pitää kehitystyötä yllä, yhteisten palvelujen järjestäminen motivoi yhtenäistämään tietojen käyttöä. Tuetaan palvelutuotantoa yhtenäisillä ja ajantasaisilla paikkatiedoilla, vahvistetaan paikkatiedon käyttöä monialaisesti ja luodaan yhä uusia hyödyntämismuotoja. 3 Suuri hyödyntäjäpotentiaali saa tukea ohjelmistoriippumattomista palveluista, tietopalvelut toimivat kaikkia palvellen, tietoa työnnetään yhteisiin palveluihin. Kehitetään ohjelmistoriippumattomia ympäristöjä ja tuetaan kehittyvää käyttöä, tuodaan tieto esille ilman ammattitermejä, tiedotetaan laajalle yleisölle aktiivisesti. 3 Ulkoiset sidosryhmät otetaan huomioon tiedonvaihdossa, asiakkaita palvellaan joustavilla ja helppokäyttöisillä palveluilla, tieto on avointa, toiminta läpinäkyvää. Avataan tietoa hallitusti saataville, kokeillaan ja testataan tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä saatavia hyötyjä, opitaan sidosryhmiltä ja tiedotetaan toiminnasta. 2 Innovatiivisuudelle on mahdollisuuksia, koulutus ja työssä kehittyminen monipuolista. Tuetaan innovaatioiden käyttäjälähtöisiä edistämismahdollisuuksia ja kehitetään oppimispolkuja paikkatiedon parissa. 2 Uhat Koordinaation puute lamauttaa kehittämistä, yhteistyö jää hajautuneeksi, virastot edistävät vain omia akuutteja etujaan huomioimatta yhteisiä tarpeita. Toimitaan organisoidusti ja säännöllisesti tiivissä yhteistyössä. Koordinoidaan hankkeita IT-hankehallinnan kautta, järjestetään hyvät tietopalvelut, annetaan 3