TOIMINTAKERTOMUS 2016

Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTAKERTOMUS 2017

TOIMINTAKERTOMUS 2018

Esittävän taiteen rahoitus ja näkökulmia arkeen

TUOTANTOTUKI AMMATTILAISRYHMÄT Kvltk HAKIJA APURAHAN KÄYTTÖTARKOITUS, esitys lihavoitu HAETTU ESITYS MYÖN-

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Tiedotus & markkinointi,

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan

Yhdistys- tai säätiöpohjainen teatteri EDUT budjettivuosi ei rajoita omaa suunnittelua, mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun valtionosuudet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

Taiteen edistämiskeskus. Erityisasiantuntija Henri Terho

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

Lapin maahanmuuttotilastoja

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

TANSSITYÖPAJAT TILAUS- JA KIERTUE- ESITYKSET MANILLA-TEATTERI. VIERAANAMME, mm.

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2012

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kulttuuriosuuskunta ILME

K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Sivistystoimen tiedotustilaisuus klo 9.00 Visit Alvar Aalto, Päivi Haapaniemi

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Helsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Verorekkakiertue ja Pop up veroilmoitus kuntoon helposti - Verohallinto

Museoiden talous 2017

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Alueelliset vastuumuseot 2020

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes


Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Korjausavustukset vuosina

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen luvulla

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Luovasti erottautuen maailmalle

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Taiteen paikka on lähellä meitä

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Museoiden talous 2018

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Ohjelma: 8:30 Aamupala 9:00 Tilaisuuden avaus ja selvityksen lähtökohdat, projektipäällikkö Sanna Pensonen Katsaus laadullisen selvityksen tuloksiin,

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

TAITEESTA JA KULTTUURISTA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Maailmalle! Kari Häyrinen Toimitusjohtaja Finpro Mikkeli

Museoiden talous 2018

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Festivaalien taloudellisia avainlukuja - Finland Festivalsin jäsenfestivaalien taloustietoja vuodelta 2010

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, Kuopio /

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

RAMPPI-TEATTERI RY Kangasala. Rampin Pikkuteatterin toimintakertomus Kun minä tuen Sinua ja Sinä tuet minua, onnistumme yhdessä

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

OAJ:n ammatilliset. paikallisyhdistykset

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Transkriptio:

TOIMINTAKERTOMUS 2016

VUOSI 2016 PÄHKINÄNKUORESSA Punainen viiva tuotannon ensi-ilta ja kiertue Punaisen viivan Suomi100 kiertueen valmistelu Tuottajan toimen vakinaistaminen Brändin kehittäminen Kansainvälistymisen suunnittelu Turvapaikanhakijoille suunnatun Culture Curtain -kulttuurihankkeen suunnittelu Tulevien esityshankkeiden suunnittelu TAITEELLINEN TOIMINTA Taiteellisesta näkökulmasta vuosi oli erittäin onnistunut. Ryhmän uusi esitys Punainen viiva on kerännyt paljon kehuja sekä kriitikoilta että laajoilta katsojaryhmiltä, ja esitystoiminta on ollut entistä vilkkaampaa. Vuonna 2016 ryhmällä oli 54 esitystä. Hieman yli puolet niistä nähtiin Helsingissä, toinen puoli jakaantui esityksiin kymmenessä eri maakunnassa. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 KATSOJAMÄÄRÄT Red Nose Company (ent. RedNoseClub) on helsinkiläinen ammattiteatteriryhmä, suomalaisen teatteriklovnerian uranuurtaja. Ryhmä on toiminut vuodesta 2005 alkaen, ja yhdistykseksi se järjestäytyi vuonna 2008. Vuosi 2016 on jatkanut Red Nose Companylle positiivista trendiä. Vuonna 2015 tapahtuneen läpimurron jälkeen toiminta on kasvanut ja kehittynyt edelleen. Kahdentoista vuoden aikana tehty pitkäjänteinen työ kantaa nyt hedelmää. Yhteistyökumppaneiksi on saavutettu Suomen teatterikentän tärkeimpiä toimijoita, ja yleisömäärät ovat selkeässä kasvussa. Red Nose Companysta on tullut merkittävä valtakunnallinen kiertueteatteri. Vuonna 2015 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Red Nose Companylle Katapultti-apurahan (150 000 euroa jaettuna kolmelle vuodelle). Tämän rahoituksen turvin ryhmän toimintaa on kyetty kehittämään voimakkaasti. TALOUS Talouden näkökulmasta vuosi 2016 oli Red Nose Companylle menestyksekäs. Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat 66 prosenttia nousten yli 120 000 euroon. Yhdistys työllisti 15 taiteilijaa tilapäisesti erilaisiin tuotantoihin ja kaksi tuottajaa (vakituinen tuottaja 80 % työajalla sekä vastaava tuottaja tuntipalkalla). Tilikausi 2016 oli 577 euroa ylijäämäinen. 2000 1000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Red Nose Company katsojamäärä Ei-VOS keskiarvo katsojamäärä Kaavio 1. Red nose companyn katsojamäärä on ollut nousussa. Vuonna 2016 ohitettiin rahoituslain ulkopuolella olevien harkinnanvaraista toiminta-avustusta saavien teattereiden keskiarvo. 2015 2016

ESITYSTOIM INTA Vuoden 2016 päätuotanto oli Punainen viiva. Ensi-ilta pidettiin Teatteri Avoimissa Ovissa 22.1.2016, ja vuoden aikana toteutettiin laajamittainen Suomen kiertue. Lisäksi esitettiin vuonna 2014 ensi-iltansa saanutta Juoksuhaudantie-esitystä, sekä harjoiteltiin vuoden 2017 ensi-iltaa Keisarin uudet vaatteet. Red Nose Companylla oli vuonna 2016 yhteensä 54 esitystä, joista Uudellamaalla oli 45 ja Helsingissä 39. Katsojia oli yhteensä 8550, joista Helsingissä oli 5483. Laaja kiertuetoiminta ulottui Uudenmaan lisäksi Etelä-Savoon, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Kainuuseen, KeskiSuomeen, Pirkanmaalle, Pohjois-Savoon, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Kouluyhteistyö on Red Nose Companylle merkittävä osa-alue ja koululaiskatsojia olikin yli 3600.

PUNAINEN VIIVA MITÄ PARHAINTA TEATTERIA: HAUSKA, VIIHDYTTÄVÄ JA AJATTELEMAAN PANEVA - TS, Irmeli Haapanen PORAUTUU SUORAAN KATSOJAN SISIMPÄÄN - HS, Maria Säkö AJANKOHTAISTA! - HBL, Martin Welander NEROKASTA - Kainuun Sanomat, Seppo Turunen

PUNAINEN VIIVA Red Nose Companyn näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama kutsuivat Teatteri Quo Vadiksen ja ohjaaja Otso Kauton jatkamaan yhteistyötä Juoksuhaudantie-produktion jälkeen. Teokseksi valikoitui Ilmari Kiannon Punainen viiva. Tavoitteena oli tehdä hulvaton ja silti kunnioittava esitys Kiannon klassikosta, ja käsitellä äänestämistä, vaikuttamista ja politiikkaa pilke silmäkulmassa. Kolmihenkinen työryhmä toteutti itse kirjan dramatisoinnin, taiteellisen suunnittelun sekä vastasi lavastuksesta ja äänisuunnittelusta. Puvustuksen työryhmä toteutti yhdessä Tuomas Lampisen kanssa ja valosuunnittelun yhdessä Antti Kujalan kanssa. Esityskaudella työryhmään kuuluu Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman lisäksi vaihtuva kiertuevalomies (Roy Boswell tai Mia Jalerva). Työryhmän harjoituksia järjestettiin periodeittain ajalla toukokuu 2015 tammikuu 2016. Harjoitukset pidettiin Eskus Esitystaiteen keskuksella Helsingissä. Lisäksi järjestettiin viikon mittainen työpaja Teatteri Quo Vadiksen residenssissä Kemiönsaarella, sekä käytiin tutustumassa Ilmari Kiannon kotiseutuun Suomussalmella. Teoksen tekijänoikeuksista sovittiin Kiannon oikeuksia valvovan Turjanlinna Oy:n kanssa. TUOTANTO Esitys toteutettiin yhteistuotantona, jossa oli useita osapuolia. Tuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi täysin Red Nose Company. Esityksen harjoituskauden rahoitukseen käytettiin SKR:n Katapultti-apurahaa (12 446 euroa). Tuottajina toimivat Red Nose Companyn Niina Bergius ja Tuukka Vasama. Yhteistuotannon kumppanit olivat: Teatteri Quo Vadis. Pääyhteistuotantokumppani. Osuus produktiossa: ohjaajantyö Teatteri Avoimet Ovet, yhteistyökumppani. Osuus produktiossa: valosuunnittelu Turun Kaupunginteatteri, yhteistyökumppani. Osuus produktiossa: pukusuunnittelu. Lisäksi sovittiin jo ennen ensi-iltaa esitysperiodeista Kajaanin kaupunginteatterissa (2 esitystä), Lahden kaupunginteatterissa (3 esitystä) ja Riihimäen teatterissa (5 esitystä). Punaiselle viivalle suunniteltiin kahden vuoden laajamittainen kiertue kotimaahan. Esitys valittiin Valtioneuvoston Suomi 100 juhlavuoden viralliseen ohjelmistoon, jonka osana vuoden 2017 kiertue toteutetaan. Esitys jatkaa ohjelmistossa tämänkin jälkeen. Esityksiä kertyi vuonna 2016 yhteensä 52 ja katsojia 7281. Punaisen viivan esitykset myivät hyvin. Teatterin Avoimien ovien esityksissä (17 kpl) täyttöaste oli keskimäärin 93 %. Esitykset kaupunginteattereissa: Jyväskylän kaupunginteatteri, Lahden kaupunginteatteri (3), Kajaanin kaupunginteatteri (2), Kuopion kaupunginteatteri, Lappeenrannan kaupunginteatteri, Mikkelin teatteri, Riihimäen Teatteri (5), Varkauden teatteri, Vapaissa teattereissa: Teatteri Avoimet Ovet (Helsinki), Teatteri Retikka (Suomussalmi), Kulttuuritaloissa: Kanneltalo (Helsinki), Malmitalo (Helsinki), Stoa (Helsinki) Festivaaleilla: Kajaanin Runoviikko Tilausesitykset: Helsingin medialukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin yhteislyseo, Juvan lukio, Kaitaan lukio, Pohjois-Tapiolan lukio

JUOKSUHAUDANTIE Juoksuhaudantie -esitys perustuu Kari Hotakaisen samannimiseen kirjaan. Sen työryhmään kuuluvat Red Nose Companyn näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama, sekä ohjaaja Otso Kautto. Pukusuunnittelusta vastasi Tuomas Lampinen. Kiertuevalosuunnittelijana toimivat Roy Boswell ja Mia Jalerva. Juoksuhaudantie on toteutettu yhteistuotantona Teatteri Quo Vadiksen kanssa. Juoksuhaudantie sai ensi-iltansa tammikuussa 2014. Esitys on ollut Red Nose Companylle merkittävä läpimurto sekä taiteellisesti että tuotannollisesti. Nopeatempoinen, hauska ja syvällinen esitys on vakuuttanut sekä katsojat että kriitikot. Esitys oli vuoden 2016 keikkatauolla, mutta siitä toteutettiin silti kaksi vierailuesitystä. Esityksen tilasivat vierailulle Lappeenrannan kaupunginteatteri sekä Nurmijärven kunnan kulttuuripalvelut. Katsojia oli yhteensä 219. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin englanninkielistä versiota esityksestä, ks. kansainvälistyminen (kappale 3). YLITTÄÄ KAIKKI ODOTUKSET Satakunnan kansa

KEISARIN UUDET VAATTEET Vuonna 2016 aloitettiin Red Nose Companyn seuraavan produktion valmistelu. Näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama päättivät soveltaa osaamistaan lastenteatterin pariin, ja tarttuivat H.C. Andersenin satuklassikkoon Keisarin uudet vaatteet. Kahden hengen työryhmä suunnittelee ja toteuttaa esityksen itsenäisesti. Klovnien käsittelyssä hulvattomaan satuun punotaan menevää musiikkia ja vakavia kysymyksiä. Kuka määrää miten luokassa pitää olla ja miten pukeutua? Millaista rohkeutta vaaditaan, että kaikilla on hyvä olla eikä ketään kiusata? Koululaisille esitys aukeaa omalla tavallaan, vanhemmille katsojille Keisarin uudet vaatteet on poliittisempi satiiri, joka rohkaisee kyseenalaistamaan vallitsevaa retoriikkaa. Vuonna 2016 toteutettiin esityksen ennakkosuunnittelu. Harjoitukset ja ensi-ilta toteutetaan vuonna 2017.

KANSAINVÄLISTYMINEN Red Nose Companyn kulttuurivientihanke aloitettiin joulukuussa 2015. Tavoitteena on tehdä Red Nose Companysta kansainvälisesti tunnettu kiertueteatteri, jolla on säännöllistä toimintaa ja hyvät verkostot myös ulkomailla. Red Nose Companylla on hyvät edellytykset laajentaa toimintaansa ulkomaille. Se on taiteellisesti korkeatasoinen ryhmä, jonka esitykset ovat kansainvälisestikin vertailtuna ainutlaatuisia. Ryhmä on perustamisestaan lähtien tehnyt myös englanninkielisiä esityksiä, jolloin katsojakokemusta heikentäviä tekstityksiä ei tarvita. Red Nose Company tekee hyvin kiertueelle soveltuvia pienen työryhmän ja kevyen tekniikan esityksiä. Vuonna 2016 ryhmä sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 8000 euron avustuksen kansainvälistymisen valmisteluun. Sen turvin on rahoitettu Juoksuhaudantien englanninkielinen käännös, kansainvälisen version harjoittaminen sekä kvsuunnitelman valmistelu. Käännös tilattiin kokeneelta näytelmäkääntäjä Nely Keinäseltä, ja harjoitukset järjestettiin loppuvuodesta 2016. Red Nose Companyn päävientituote on ensi vaiheessa Juoksuhaudantie (Trench Road). Juoksuhaudantie on käännetty yli kymmenelle kielelle ja se on aiheeltaan lähestyttävä monissa Euroopan maissa. Esitys saa englanninkielisen ensi-iltansa vuonna 2017. Vuonna 2017 laaditaan Red Nose Companylle kansainvälisen toiminnan viisivuotissuunnitelma.

YLEISÖTYÖ Red Nose Company pitää yleisötyötä tärkeänä ja erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lukiolaiset. Vuonna 2016 Punaisen viivan näki yli 3600 lukiolaista. Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen pitivät kouluille myös näyttelijävierailuja, joissa oppilaat pääsevät esityksen jälkeen syventämään näkemäänsä vuoropuhelussa luokassa vierailevan näyttelijän kanssa. Näyttelijävierailuja pidettiin vuoden aikana yhteensä 24. Ne järjestettiin 16 eri koulussa ja niihin osallistui yli 990 yläkoululaista ja lukiolaista. Red Nose Companyn toiminnassa yleisötyö nähdään keskeisenä osana taiteellista toimintaa, ja sitä tullaan kehittämään voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2016 Red Nose Company valittiin mukaan Taidetestaajiin, joka on Suomen kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin rahoittama historiallinen suurhanke, jossa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille tarjotaan mahdollisuus päästä kulttuurielämysten pariin. Red Nose Company esittää Punaista viivaa koululaisille Helsingissä, Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. SOVELTAVA TEATTERI / CULTURE CURTAIN -HANKE Vuonna 2015 SKR:n Uudenmaan maakuntarahasto kutsui Red Nose Companyn toteuttamaan kulttuurihanketta turvapaikanhakijoille Uudenmaan vastaanottokeskuksiin. Culture Curtain -hanke starttasi vuoden 2016 alussa Anu Aaltosen ja Jari Virmanin johdolla. Mukana hankkeessa olivat Red Nose Companyn jäsenet Amira Khalifa, Nora Raikamo ja Niina Sillanpää. Pilottivaiheessa toimintaa lähdettiin kehittämään kahden SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa: Evitsksogin keskuksen Kirkkonummella ja Sturenkadun keskuksen Helsingin kantakaupungissa. Kokeilujen kautta päädyttiin yksinkertaiseen matalan kynnyksen osallistumisen malliin, jossa toivottuihin kulttuurikohteisiin järjestetään yhteisiä retkiä. Olennainen osa retkiä oli kokemuksen jakaminen. Taiteen ja vaikkapa jääkiekko-ottelun kautta voidaan ennakkoluulottomalla tavalla herättää keskustelua ja hahmottaa eri kulttuurien ominaispiirteitä. Kotouttava aspekti oli näin ollen toiminnan yksi kiistaton vahvuus. Samalla toiminta tarjosi kaikessa yksinkertaisuudessaan keskusten helposti laitostuneeseen arkeen tarpeellista piristystä. Tärkeänä kärkenä todettiin samalla kulttuurien välinen keskinäinen oppiminen ja ymmärryksen lisääminen, ei pelkästään turvapaikanhakijoiden valistaminen. Pilottivaihe vietiin onnistuneesti läpi ja toukokuussa 2016 CC-hanke sai SKR:n keskusrahastosta jatkorahoituksen ja hankkeen toinen vaihe starttasi välittömästi. Hankkeen vetovastuun otti Niina Sillanpää ja toimintaa jatkettiin Red Nose Companyn omin voimin. Mukaan työryhmään tulivat muusikko Kiureli Sammallahti sekä Red Nose Companyn Minna Puolanto. Resursseja oli pilottiin verrattuna nyt nelinkertaisesti. Vuoden 2016 syksyllä toimintaa järjestettiin kahdessa keskuksessa: Evitskogin ja Aavarannan keskuksissa Kirkkonummella. Kulttuuriretkien lisäksi toimintaa järjestettiin myös keskuksissa erilaisten juhlien merkeissä. Monen muun posiitiivisen aspektin lisäksi tällä saavutettiin hankkeelle vaikuttavuutta, kun koko keskuksen asukkaat pystyivät osallistumaan toimintaan yhdellä kertaa. Vuoden 2016 lopussa hankkeen toinen vaihe oli saatettu puoliväliin. Retkiä järjestettiin yhteensä 10 ja juhlailtoja 2. Osallistujia retkille oli noin 320 henkeä ja juhlissa noin 700 henkeä. Toiminta jatkuu aktiivisena vuonna 2017 ja jatkorahoitusta haetaan. Red Nose Company katsoo tärkeäksi olla mukana rakentamassa monikulttuurista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa, jossa eri kulttuurit toimivat rauhanomaisesti keskenään. Hanke pyritään saamaan pysyväksi osaksi Red Nose Companyn toimintaa.

OPETUS- JA KOULUTUSTOIMINTA Red Nose Companyn teatteriklovnerian tyylisuunta herättää kiinnostusta, minkä johdosta näyttelijöitämme kutsutaan säännöllisesti opettamaan. Eero Järvinen on toiminut päätoimisena näyttelijäntyön opettajana ja on integroinut klovnerian elimelliseksi osaksi näyttelijäntyön opetusta. Vuosittain koulutusohjelmasta valitaan useita opiskelijoita alan ammattilliseen koulutukseen. Lisäksi Timo Ruuskanen, Minna Puolanto ja Tuukka Vasama opettivat klovneriaa Lumon lukiossa ja Pohjois-Tapiolan lukiossa. TILAUSESITYKSET Red Nose Company tuottaa myös erilaista tilausohjelmaa. Vuonna 2016 ryhmä toteutti seuraavat tilausesitykset: 1.3.2016 Pikkuparlamentti, Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän Kättä päälle -tapahtumassa otteita Punaisesta viivasta (Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama) 60 osallistujaa 24.4.2016 Yksityistilaisuus, syntymäpäivät (Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama) 30 osallistujaa 24.4.2016 Erkkola, Taiteilijavierailu Iltapäivä Erkkolassa -sarjassa (Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama) 50 osallistujaa 7.6.2016 Tampere, Sandvik Mining -yrityksen henkilöstöjuhla, Soluttautujat-esitys 25 osallistujaa 15.7.2016 Loimaa, yksityistilaisuus, syntymäpäivät, Soluttautujat-esitys (Tatu Siivonen) 80 osallistujaa 4.8.2016 Helsinki, Hilti-yrityksen yksityistilaisuus (Eero Järvinen ja Marc Gassot) 140 osallistujaa 18.9.2016 Riihimäen nuorisoteatteri, esitys koulutustilaisuudessa (Eero Järvinen) 20 osallistujaa 23.9.2016 Helsinki, Teatteriravintola Nyyrikki, Porasto-yrityksen sadonkorjuujuhla (Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen) 35 osallistujaa 1.10.2016 Helsinki, Lippupisteen 20-vuotisjuhlat (Tuukka Vasama, Nora Raikamo ja Tatu Siivonen) 120 osallistujaa 1.10.2016 Helsinki, Kansallisteatteri, Omatuntoklubi Lavaklubilla (Tuukka Vasama, Nora Raikamo ja Tatu Siivonen) 100 osallistujaa Lokakuussa 2016 Nurmijärvi, Aleksis Kiven päivän tapahtuma (Hannu Risku ja Tuukka Vasama) 150 osallistujaa 20.11.2016 Helsinki, Kansallisteatteri, Huominen ilman pelkoa -solidaarisuuskonsertti (Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama) 25.11.2016 Itä-Uudenmaan poliisien pikkujoulut, Soluttautujat-esitys 300 osallistujaa 17.12.2016 Helsinki, Asuntosalkku Oy:n pikkujoulut, Soluttautujat-esitys 50 osallistujaa 17.12.2016 Helsinki, Korjaamo, yksityistilaisuus, syntymäpäivät (Teemu Aromaa, Niina Sillanpää) 40 osallistujaa

YHDISTYS JÄSENET Yhdistyksen jäsenistön muodostaa 11 helsinkiläistä freelance-näyttelijää (FIA): Teemu Aromaa, Eero Järvinen, Amira Khalifa, Riku Korhonen, Minna Puolanto, Nora Raikamo, Timo Ruuskanen, Tatu Siivonen, Niina Sillanpää, Tuukka Vasama ja Jari Virman. HALLITUS Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2016 toimi Timo Ruuskanen ja varapuheenjohtajana Niina Sillanpää. Muut hallituksen jäsenet olivat Riku Korhonen, Minna Puolanto, Tuukka Vasama ja Tatu Siivonen. Varajäsenet olivat Teemu Aromaa ja Eero Järvinen. TYÖNTEKIJÄT Yhdistyksen vastaavana tuottajana toimii näyttelijä Tuukka Vasama. Hän hoitaa operatiivisen toiminnan tuntityönä. Yhdistys palkkasi vuonna 2015 tuottajakseen Niina Bergiuksen 60% työajalla. Työsuhde oli määräaikainen (17.8.2015-16.2.2016), minkä jälkeen hänen kanssaan tehtiin uusi, jatkuva työsopimus (80%). Bergius on koulutukseltaan kauppatieteen kandidaatti ja Sibelius-Akatemian Arts Management maisteri. Hän on aiemmin vetänyt mm. Näytelmäkulman kulttuurivientihanketta, ja hänen kv-osaamistaan tullaan hyödyntämään Red Nose Companyn kansainvälistymisessä. Vuonna 2016 käynnistettiin säännöllinen yhteistyö Helsingin yliopiston Teatteritieteen oppiaineen kanssa. Harjoittelunsa Red Nose Companyn tuotannossa vuonna 2016 tekivät Mika Vainio, Aino Torikka, Sanni Martiskainen ja Karoliina Illi. Yhteistyö harjoittelijoiden kanssa on ollut molemmin puolin erittäin antoisaa. Kirjanpidon ja palkkahallinnon hoiti vuonna 2016 edelleen tilitoimisto EverClever Oy. Vuoden 2016 aikana palkkoja maksettiin yhteensä 17 henkilölle. Henkilöstökulujen summa oli 143 197 euroa.

TILAT Yhdistyksen tukikohta oli vuonna 2016 edelleen Eskus - Esitystaiteen keskuksen tiloissa Helsingin Suvilahdessa. Aiemmin toimistotilaa on vuokrattu Eskuksen avokonttorista ja varastotilaa yhteisvarastosta. Kasvaneen toiminnan ja muuttuneiden tilatarpeiden vuoksi yhdistys vuokrasi marraskuussa 2016 Eskukselta oman n. 30 m2 toimitilan, jota käytetään sekä toimisto-, harjoitus- että varastotilana. Lisäksi vuokrataan harjoitustilaa tarpeen mukaan. Omaa esitystilaa yhdistyksellä ei ole. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Red Nose Companyn tiedotusta ja markkinointia on kehitetty voimakkaasti vuoden 2016 aikana. Kehitystä on tapahtunut erityisesti kiertueteattereiden kanssa tapahtuvassa yhteismarkkinoinnissa, sosiaalisen median markkinoinnissa sekä koulumarkkinoinnissa. Red Nose Companylla ei ole omaa esitystilaa, vaan ryhmä toimii vierailuteatterina. Tässä toimintamallissa on tärkeää, että yhteistyö vastaanottavan teatterin kanssa toimii hyvin. Vuonna 2016 tätä yhteistyötä on parannettu lisäämällä henkilökohtaista yhteydenpitoa markkinointiosaston kanssa, jotta löydetään parhaat keinot kohdeyleisön tavoittamiseksi. Punaisen viivan ensi-illan markkinoinnissa panostettiin katunäkyvyyteen raitiovaunumainoksella sekä kantakaupungin julistelevityksellä. Molemmat toivat hyviä tuloksia. Markkinointia sosiaalisessa mediassa lisättiin. Facebookin rinnalla alettiin käyttää Twitteriä, Instagramia sekä Periscopea. Osana Punaisen viivan esitystapahtumaa klovnit ovat tehneet live-videoita Periscopessa ja Facebookissa sekä yhdistyksen omassa profiilissa että vierailuteattereiden sivuilla. Tästä on saatu hyviä kokemuksia. Yhteistyö median kanssa vuonna 2016 on ollut laajaa. Punaiselle viivalle saatiin hyvin medianäkyvyyttä: 1. TV:ssä iso juttu Ylen pääuutislähetyksesä (http://bit.ly/yle-uutisetpv) sekä Aamu-tv:ssä (http://areena.yle.fi/1-3261131) 2. 10 kritiikkiä sanomalehtiin (mm. HS, TS, HBL, Kainuun sanomat, Teatteri ja Tanssi, Uusi Lahti, Voima, Kansan uutiset, ESS jne.) 3. 15 puffijuttua sanomalehtiin (mm. Turun Sanomat, Anna, ET-lehti, Maaseudun tulevaisuus, Kaleva, Vantaan sanomat, Helsingin uutiset, Lahden seudun uutiset, Opettaja-lehti, Viikkoset Mikkeli, Ylä-Kainuu jne) 4. 10 radiojuttua (Yle Kultakuume, Radio Helsinki, Yle Puheen iltapäivä, paikallisradiot mm. Lahdessa ja Mikkelissä) 5. 12 teatteribloggaajan kritiikkiä Koulumarkkinointia on entisestään kehitetty ja laajennettu pääkaupunkiseudun lisäksi myös seuraaville paikkakunnille: Riihimäki, Pori, Salo, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Kauniainen, Lappeenranta, Pieksämäki, Jyväskylä, Kuopio, Varkaus, Mikkeli ja Turku.

KALUSTO JA VUOKRAUS Yhdistyksellä on oma pakettiauto, jota käytetään pääasiassa kiertuetoiminnassa. Vuosimallin 1999 VW Transporter palvelee yhdistyksen jäseniä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille. Vuokrauksesta tulevilla tuotoilla rahoitetaan auton huolto sekä vero- ja vakuutusmaksut. Ulkopuolisista vuokraajista suuri osa on vapaan teatterikentän toimijoita. Näin Red Nose Company mahdollistaa myös toisten teatteriryhmien kiertuetoimintaa. 250000 200000 150000 100000 RED NOSE COMPANY TULOT 250000 200000 150000 100000 RED NOSE COMPANY MENOT RAHOITUS Yhdistys sai vuodelle 2016 toiminta-avustusta Taiteen edistämiskeskukselta 10 000 euroa. Summa on pysynyt ennallaan vuodesta 2010. Helsingin kaupunki nosti ryhmän kaupungin toiminta-avustuksen piiriin vuonna 2016, ja myönsi tarkoitukseen 2500 euroa. Vuonna 2016 yhdistyksen tulot olivat yhteensä 200 191 euroa, josta myyntitulojen osuus oli 121 130 euroa (57 %). Projektiapurahojen osuus oli 79 007 euroa (37 %), ja toiminta-avustusten 12 500 euroa (5,9 %). Projektiapurahojen osuutta nostaa Suomen Kulttuurirahaston myöntämä Katapultti-apuraha (150 000 euroa), joka käytetään toimintaan ajalla 2015-2017. Vuonna 2016 käytettiin Katapultti-apurahaa 32 290 euroa. 50000 0 2014 2015 Projektiapurahat Toiminta-avustukset Varsinaisen toiminnan tulot Kaavio 2. Teatterin tulot ovat nousseet kolme vuotta peräkkäin. Ryhmän omarahoitusosuus on merkittävä. 2016 50000 0 2014 Poistot Toimintamenot Vuokrakulut 2015 Henkilöstömenot Kaavio 3. Red Nose Company on kiertueteatteri, jonka toiminnasta ei synny suuria kiinteistömenoja. Ryhmä hyödyntää jo olemassaolevia tiloja. Henkilöstö- ja toimintamenot muodostavat suurimman menoerän. 2016

Joulukuussa 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Red Nose Companylle avustuksen kulttuuriviennin hankevalmisteluun. Avustus käytettiin vuonna 2016. Vuoden 2016 pääteos, Punainen viiva, valmistettiin pääosin Suomen Kulttuurirahaston Katapultti-apurahalla sekä eri teattereiden kanssa toteutetun tuotantoyhteistyön turvin. Esityskaudella kiertuemyynti on ollut vahvaa. Ainoana avustuksena esityskaudelle oli Taiken lastenkulttuuriapuraha (2000 euroa), jonka turvin tehtiin muutamia esityksiä syrjäseutujen kouluille. Alla olevasta kaaviosta käy ilmi, kuinka esitys- ja katsojamäärät ovat nousseet huomattavasti. Red Nose Company on vakiinnuttamassa paikkansa suomalaisen teatterikentän keskisuurena toimijana. Katapultti-avustuksella toiminta on pystytty kasvattamaan nykyiseen laajuuteen ja sillä on katettu laajasti yleismenoja. Katapultti-avustus on paikannut sitä selvää vajetta, joka on ryhmän saamien toiminta-avustusten ja toiminnan nykyisen laajuuden välillä. Vaikka yhdistyksellä on erittäin hyvä omarahoitusosuus, niin toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi toiminta-avustusten nousu on välttämätöntä. KATSOJAMÄÄRÄ Red Nose Company valtion toiminta-avustus Ei-VOS keskiarvo valtion toiminta-avustus Red Nose Company katsojamäärä Ei-VOS keskiarvo katsojamäärä Kaavio 4. Katsojamäärien ja toiminta-avustuksen kehitys suhteessa toimijoiden keskiarvoihin. Red Nose Companyn katsojamäärä on ollut vahvassa nousussa ja se on ylittänyt vertaisryhmän keskiarvon. Kuitenkin Red Nose Companyn toiminta-avustus on jäänyt 10 000 euroon, vaikka vertaisryhmän keskiarvo VALTION TOIMINTA-AVUSTUS (EUROA

SUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN Vuoden 2016 suunnitelmat ovat toteutuneet erittäin hyvin. Vakiintuneet tuotannon henkilöresurssit ovat vankistaneet ryhmän toimintaa entisestään. Satsaukset tiedotukseen ja markkinointiin ovat näkyneet yleisö- ja esitysmäärien kasvussa. Punainen viiva on ollut huikea menestys. Esityksen taiteelliset ja tuotannolliset tavoitteet oli asetettu korkealle ja ne täyttyivät kaikilla osa-alueilla. Culture Curtain -hankkeen pilotointi onnistui erinomaisesti, ja hanke sai jatkoa jo vuoden 2016 puolella. Red Nose Company on asettanut päätavoitteekseen suurten yleisöjen saamisen teatteriklovnerian pariin. Ryhmä on tehnyt päämäärätietoista työtä tavoitteen saavuttamiseksi, ja sen arvostus ja tunnettuus kasvaa kovaa vauhtia. Ryhmästä on tullut valtakunnallisesti merkittävä kiertueteatteri, jolla on säännöllistä esitystoimintaa ympäri maata. Joustavat toimintamallit ja taiteellisesti korkeatasoiset esitykset yhdistettynä innostuneeseen ja osaavaan tuotantoon luovat hyvän pohjan kehityksen jatkumiselle. Red Nose Company on omalta osaltaan viitoittamassa tietä vapaiden ryhmien ja laitosteattereiden yhteistyölle.

YHTEYSTIEDOT Red Nose Company C/O Esitystaiteen keskus, Kaasutehtaankatu 1/33, 00540 Helsinki Puheenjohtaja Timo Ruuskanen zin@rednose.fi / 050-307 6765 Tuottaja Niina Bergius info@rednose.fi / 044-2354774