Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimus)
Sosiaalinen perimä
Syrjäytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Syrjäytymiseen liittyy ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Vanhempien päihteidenkäyttö ja mielenterveyden ongelmat Perheeseen liittyvät ongelmat (Esim. työttömyys ja taloudelliset ongelmat) Pitkäaikaissairaudet, vammaisuus, neurologiset ongelmat Kyse ei yksinomaan yksilön elinolosuhteista ja elämäntilanteesta vaan laajemmin yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisesti eikä ole yksilön ominaisuus
Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008
Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta Seurattu sikiökaudelta v. 2008 loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Suomalaiset rekisterit ovat ainutlaatuisia, tutkijan kannalta erinomaisia Miksi jollekin tulee ongelmia, mutta toinen samassa liemessä keitetty ui kuiville? Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala
Ikäluokka 1987 syntyneet tänä päivänä 45 % 40 % pojat tytöt 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus kodin jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta ulkopuolelle jatkotutkintoa
Ikäluokka 1987 syntyneet Pohjois-Pohjanmaa
Ongelmat kasaantuvat 70 % 60 % Pojat vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70 % 60 % Tytöt 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0 % 0 % psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- klamydia Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- klamydia abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea
Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä 100 % 90 % 80 % ei huost.ottoa huost.otto 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012
Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70 % lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito
Perhetekijät vs. lasten koulutus 70 % 60 % ylioppilas tai korkeakoulututkinto muu keskiasteen tutkinto kuin ylioppilas ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % huostaanotto jompikumpivanh_alle20 äiti yh muu kuin ydinperhe äidin rask.aik.tupakointi vanh vain peruskoulu pitkäaik.ttt toimeentulotukea vanh psyk esh
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki
Vanhempien koulutus suojaa ongelmilta 45 % 40 % 35 % university upper secondary lower secondary comprehensive school only 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lapsella Child has Child Lapsella has mental Lapsella Child has social Lapsella Child has Lapsella Child welfare vain comprehensive peruskoulu mielenterveyshoitoja health care toimeentulotukea assistance rikollisuutta delinquencies huostaanotto actionstai school only sijoitus
Pienituloisissa perheissä asuvat 16 14 12 Koko väestö Lapsiväestö % 10 8 6 4 2 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaanotetut lapset ja nuoret Lähde: THL, SOTKAnet
Lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito / 1000 samanikäistä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7-12 -vuotiaat 0-6-vuotiaat 13-17 -vuotiaat 18-24 -vuotiaat 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: THL, SOTKAnet
Masennuslääkkeiden käyttö / 1000 samanikäistä 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 12 10 8 6 4 2 0 0-17-vuotiaat masennuslääkkeiden käyttäjät 1994 1995 13-17-vuotiaat 18-24-vuotiaat 25-64-vuotiaat 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: THL SOTKAnet
Tilanne tänä päivänä Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Vain osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä aikuisista on hoidon piirissä (päihdepalvelut eivät riittäviä)
Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus Ei ole yhtä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmää, vaan kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi Varhainen tuki (pois varhaisesta puuttumisesta) Kasvuympäristöjen tuki, hyvinvoinnin tukeminen, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Pirstaloitunut tuki- ja palvelujärjestelmä täytyy saada toimimaan yhdessä