SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013 1
Sairaanhoitopiirin hallituksen toimeksianto (21.8.2013) Selvityshenkilöiden tehtävänä on valmistella ehdotus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman peruslinjauksiksi Keski-Suomen maakunnassa Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiosta maakunnassa ja sosiaalipalveluiden vaiheittaisesta liittämisestä tähän kokonaisuuteen Sote järjestämismallin rahoituksesta ja kytkennästä sairaalahankkeen investoinnin toteutukseen Selvitystyön tulee olla valmis 24.9 mennessä ja ehdotusta käsitellään syksyn sopimusohjausneuvotteluissa ja maakunnan muilla foorumeilla. Tämän jälkeen ehdotus ja järjestämissuunnitelma lähetetään kuntien käyttöön ja päätettäväksi 2
Selvitystyön rajaukset Selvityshenkilöt ovat tehneet selvityksen omien virkatehtäviensä ohessa ilta- ja viikonlopputyönä Karkeantason selvitys, jossa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän linjausten pohjalta Selvitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvaihtoja Arvioitu järjestämisorganisaation vaihtoehtoisia hallintomalleja Arvioitu sote-kustannusten vaihtoehtoisia jakomalleja Selvityksessä on käsitelty palveluiden tuottamista ainoastaan siltä osin, kun se on ollut tarpeellista palveluiden järjestämistä ja hallintoa koskevan tarkastelun näkökulmasta Selvityksessä on tarkasteltu Keski-Suomen maakunnan aluetta pois lukien Jämsä ja Kuhmoinen 3
Selvitystyön sisältö Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrittely ja palveluiden integraatio Palveluiden järjestäminen Palveluiden rahoitus Palveluiden tuottaminen Sote-palveluiden järjestämisen nykytilanne Keski-Suomessa Sote-palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Keski-Suomessa Esitys Keski-Suomen sote-mallin peruslinjauksiksi 4
Taustana olevat valtakunnalliset sote-linjaukset Tavoitteena varmistaa laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten sote-palvelujen yhdenvertainen saatavuus Tavoitteena integroida sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut yhdeksi alueelliseksi kokonaisuudeksi Sote-alueen hallinnon järjestäminen maakunnan keskuskaupunkien ympärille vastuukuntamallilla Sote-alueen rahoituksen järjestäminen lähtökohtaisesti ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatiomallilla Järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin mukaan Keski-Suomessa vaihtoehtona Yksi yhtenäinen sote-alue vastuukuntamallilla Yksi yhtenäinen sote-alue kuntayhtymämallilla (Jämsä mukana) Sote-alue vastuukuntamallilla ja perustason alue Sote-alue kuntayhtymämallilla ja perustason alueita (Jämsä mukana) 5
Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden hallinnollinen ja toiminnallinen integraatio Sosiaali- ja terveyspalveluilla tarkoitetaan tässä raportissa päivähoitoa lukuun ottamatta kaikkia kuntien vastuulle kuuluvia lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä Palveluiden jaottelu sosiaalipalveluihin, perusterveydenhuollon palveluihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin ei ole yksiselitteistä Jaottelu on olennaista, jos sote-palveluja/kokonaisuutta jaetaan usean järjestäjän kesken Jaotteluun ei ole kuntalaisten näkökulmasta edes tarvetta Jaottelu voi pahimmillaan jopa vaikeuttaa kuntalaisten mahdollisuuksia tulla kohdelluksi kokonaisuutena ja saada kokonaisvaltaisia palveluita Hallinnollisella jaottelulla on myös vaikeutettu palveluiden yhdenmukaista järjestämistä ja kuntalaisten valinnanvapautta sekä palvelutuotantoon sidottujen resurssien tehokasta käyttöä 6
Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Sosiaalityö Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityö Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Sosiaalipäivystys Kunnan palvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Neuvonta ja ohjaus Lapsiperheiden kotipalvelu Neuvolan perhetyö Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun sijaishuolto Neuvonta ja ohjaus Toimeentulotuki Työllistymiseen liittyvät palvelut Kuntouttava työtoiminta Asumisasiat Talous- ja velkaneuvonta Maahanmuuttajapalvelut A-klinikka Nuorisoasemat Nuorten päihde- ja huumepysäkit Päiväkeskukset Ensisuojat Hoitokodit Tukiasunnot Katkaisuhoito, vieroitushoito, korvaushoito Kuntoutuslaitokset Sosiaalipäivystys 7
Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Vanhuspalvelut Muu kunnan palvelu Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Päivätoiminta Ikäneuvola Ikäihmisten terveystarkastukset Muistihoitajapalvelut Kotihoidon tukipalvelut Ikäihmisten kotipalvelu Ikäihmisten kotisairaanhoito Tavallinen asumispalvelu Tehostettu asumispalvelu Laitoshoito Kuntoutuspalvelut 8
Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Mielenterveyspalvelut Neuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Erityistyöntekijöiden palvelut Muu kunnan Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito palvelu Mielenterveyskuntoutujien kotihoito Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Psykiatrinen avohoito (mm. MTT) Psykiatrinen sairaalahoito Perhesuunnittelu Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Pienten lasten psykologipalvelut Koulupsykologipalvelut TK-Psykologipalvelut (aikuis-) Toimintaterapiapalvelut Puheterapiapalvelut 9
Palvelut ja rajapinnat esimerkki Palvelu Vastaanottoja poliklinikkapalvelut Sairaalahoito Muu kunnan palvelu Sosiaalipalvelu Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sairaanhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Fysioterapeutin vastaanotto Lääkärin vastaanotto Erikoislääkärin vastaanotto Päivystysvastaanotto Näytteenotto (lab) Laboratoriopalvelut Kuvantaminen (rtg.) Seulontatutkimukset Rokotukset Terveyskeskusten akuuttiosasto Terveyskeskusten pitkäaikaisosasto Kuntoutussairaala Keskussairaalan osastot Teho-osastohoito Operatiivinen toiminta 10
Palveluiden järjestämisvastuu Järjestämisvastuun siirtämisen merkitys käytännössä Järjestämisvastuu on määritelty nykylainsäädännössä epäselvästi Kun kunta siirtää järjestämisvastuun toiselle organisaatiolle, kunta siirtää samalla itseltään ao. palveluita koskevan päätösvallan ja vastuun Siirrettyään järjestämisvastuun, kunta/valtuusto/lautakunta ei päätä Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (palveluiden myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikkaverkko/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluita tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palveluiden järjestämiseen Siirrettyään järjestämisvastuun Kunta ei toimi tilaajan roolissa suhteessa järjestäjään Kunta ei voi tilata alueelleen muista kunnista poikkeavia palveluja Kunnan ja järjestäjän välille ei laadita palvelusopimuksia (järjestäjän toimialueella oltava yhdenvertaiset palvelut/perusteet) 11
Palveluiden järjestäjän rooli Sote-aluen JÄSENKUNNAT Kunnat osallistuvat sote-palveluiden järjestämiseen sote-alueen toimielimissä olevien edustajiensa kautta. Kunnat maksavat kuntalaisten sote-palveluiden kustannukset SOTE-ALUE =palveluiden järjestäjä Päättää Mitä palveluita kuntalaisille järjestetään Kenelle palveluita järjestetään (palveluiden myöntämiskriteerit) Missä palveluita järjestetään (toimipaikkaverkko/lähipalvelut) Miten tai kuka palveluita tuottaa Kuinka paljon asiakkailta peritään asiakasmaksuja Kuinka paljon kunnan rahoja käytetään palveluiden järjestämiseen Palvelut järjestetään yhtenäisesti koko sote-alueella (ei kunnittaisia sopimuksia) Järjestäjä tilaa palvelut valitsemiltaan tuottajilta Tuottaja Tuottaja Tuottaja Tuottaja Tuottaja
Sote-alue tilaa palvelut palveluntuottajilta Sote-alue Järjestää ja tilaa palvelut Sote-alueen oma palvelutuotanto -organisaatio MEHILÄINEN 13
Järjestämisalue ja väestöpohja Järjestämisalue on palveluiden järjestämisvastuussa olevan organisaation maantieteellinen toiminta-alue Järjestämisalueen väestöpohja on alueella asuva väestö Selvityksessä lähtökohtana sote-uudistuksen linjauksiin sisältyvät väestöpohjavaatimukset Selvityksessä ei ole pyritty selvittämään optimaalista väestöpohjaa eikä tässä arvioida sote-linjauksissa esitettyjen väestöpohjavaatimusten perusteita 14
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Esitämme, että Keski-Suomessa Yhdistetään perus- ja erikoistason sote-palvelut yhdeksi alueelliseksi kokonaisuudeksi Muodostetaan yksi järjestämisvastuussa oleva sote-alueen organisaatio Perustason alueita ei muodosteta Järjestämisvastuu siirretään sote-alueelle samanaikaisesti kaikkien sote-palveluiden osalta Kiinnitetään erityistä huomiota kuntien muiden palveluiden ja sotepalveluiden yhteensovittamiseen sekä kuntien ja sote-alueen yhteistyöhön 15
Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta Hallintomallit Peruskunta Vastuukunta Kuntayhtymä Vertailunäkökulmat Kuntalainen (oikeus palveluihin, asiakasmaksut, vaikuttaminen) Kunta (sote-palveluja koskeva päätösvalta) Toimielimet (valtuusto, hallitus, lautakunta, valmistelu) Henkilöstö Rahoitus (kustannustenjako, talousarviosta päättäminen) Palvelutuotanto Hallinnon ja palveluiden integraatio (sote-palvelut, kunnan muut palvelut) Sairaala-hanke (investoinnin rahoittaminen) Toimintakulttuuri, kokemus palveluiden järjestämisestä ja maakunnallisesta toiminnasta. 16
Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta 17
Luottamushenkilöorganisaatiot VASTUUKUNTAMALLI Jyväskylän kaupunki KUNTAYHTYMÄMALLI Kuntayhtymä Jyväskylän kaupungin edustajat Jyväskylän kaupunginvaltuusto Jyväskylän kaupunginhallitus Perusturvalautakunta (61) Vahvistaa talousarvion Päättää järjestettävistä palveluista ja niiden tuottamisesta Kuntien edustajat Yhtymävaltuusto (61) Yhtymähallitus (9) Kuntien edustajat Yksilöasiain jaosto Valmistelujaosto (9) Valmistelee ja panee täytäntöön Yksilöasiain jaosto Asioita valmistelevat virkamiehet Jyväskylän kaupunginjohtajan alaisuudessa olevia virkamiehiä Kunnat (20, muut kuin JKL) Asioita valmistelevat virkamiehet kuntayhtymän virkamiehiä Kunnat (21, JKL ja muut) Asettaa tavoitteet
Palveluiden järjestäjän hallintomallit ja niiden vertailu K-S:n näkökulmasta Hallintomalleilla ei lopulta ole kovin merkittäviä eroja Kuntayhtymämallin esteet Järjestämislaki-luonnos ei mahdollista Keski-Suomen sote-alueen hallinnon järjestämistä kuntayhtymämallilla ilman Jämsän ja Kuhmoisten mukana oloa Esitämme, että Keski-Suomessa Sote-alueen hallinto järjestetään vastuukuntamallin pohjalta Vastuukuntana Jyväskylän kaupunki Perusturvalautakuntaan jäseniä esim. 1 jäsen/5000as (61) tai 1 jäsen/7000as (47) Selvityksessä esitetyt Keski-Suomen sote-mallin peruslinjaukset ovat yhtälailla mahdollisia toteuttaa myös kuntayhtymämallin pohjalta, mikäli em. esteet poistuvat ja kunnat niin päättävät 19
Palveluiden rahoittaminen Sote-uudistuksen linjausten mukaan rahoitusvastuu säilyy järjestämisvastuun siirrosta huolimatta edelleen (myös pienillä) kunnilla Yhteistoiminta-alueen kunnat voivat sopia rahoituksen järjestämisestä/kustannusten jakamisesta Järjestämislain valmistelutyöryhmä esittää perälautamallia, parhaana vaihtoehtona ryhmä pitää ikärakenteella ja sairastavuudella painotettua kapitaatiomallia Kustannusten jakaminen asukaslukuperusteisesti vaikuttaisi Keski- Suomen kuntien nykyisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin eri tavoin Monikanavaisesta yksikanavaiseen rahoitusmalliin 20
Suomi on erilainen EU -maa RAHOITTAJIA TILAAJIA Lukumäärä Asukkaita/ rahoittaja Lukumäärä Asukkaita/ tilaaja SUOMI 336 15 795 336 15 795 Kreikka 30 374 000 30 374 000 Itävalta 21 397 000 21 397 000 Malta 1 406 000 1 406 000 Saksa 200 411 000 200 411 000 Ruotsi 21 439 000 21 439 000 Luxemburg 1 471 000 9 52 000 Kypros 1 793 000 1 793 000 Slovakia 6 899 000 6 899 000 Tanska 5 1 098 000 5 1 098 000 Tsekki 9 1 140 000 9 1 140 000 Viro 1 1 340 000 4 335 000 Slovenia 1 2 010 000 1 2 010 000 Espanja 20 2 216 000 20 2 216 000 Latvia 1 2 271 000 8 284 000 Italia 20 2 943 000 20 2 943 000 Liettua 1 3 366 000 5 673 000 Irlanti 1 4 250 000 1 4 250 000 Bulgaria 1 7 538 000 28 269 000 Unkari 1 10 035 000 1 10 035 000 Lähde: Thomson S, Foubister T, Belgia 1 10 517 000 7 1 502 000 Mossialos E. Financing Health Portugali 1 10 620 000 5 2 124 000 Care in Europe. Hollanti 1 16 390 000 19 863 000 Observatory Studies Series No 17, Romania 1 22 215 000 42 529 000 European Observatory on Health Systyems and Policies Puola 1 38 116 000 1 38 116 000 Iso-Britannia 1 60 520 000 152 398 000 1.11.2013 Ranska 1 61 840 000 Markku Pekurinen 3 20 613 000 21
Riskien tasaus ja palvelujen järjestäminen/ Riskien tasaaja tilaaminen EU maissa Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systyems and Policies Palvelujen järjestäjä/tilaaja SUOMI 336 Kuntaa 336 Kuntaa Saksa 200 Rahastoa 200 Rahastoa Kreikka 30 Rahastoa 30 Rahastoa Itävalta 21 Rahastoa 21 Rahastoa Ruotsi 21 Maakäräjää 21 Maakäräjää Italia 20 Aluetta 20 Aluetta Espanja 20 Aluetta 20 Aluetta Tsekki 9 Rahastoa 9 Rahastoa Slovakia 6 Rahastoa 6 Rahastoa Tanska 5 Aluetta 5 Aluetta Iso-Britannia 1 Kansallinen 152 Primary Care Trusts Romania 1 Kansallinen 42 Alueellista rahastoa Bulgaria 1 Kansallinen 28 Alueellista rahastoa Hollanti 1 Kansallinen 19 Rahastoa Luxemburg 1 Kansallinen 9 Rahastoa Latvia 1 Kansallinen 8 Alueellista rahastoa Belgia 1 Kansallinen 7 Rahastoa Liettua 1 Kansallinen 5 Alueellista rahastoa Portugali 1 Kansallinen 5 Alueellista terveyshallintoa Viro 1 Kansallinen 4 Alueellista rahastoa Ranska 1 Kansallinen 3 Rahastoa Kypros 1 Kansallinen 1 Vakuutuslaitos Unkari 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Irlanti 1 Kansallinen 1 Terveysviranomainen Malta 1 Kansallinen 1 Ministeriö Puola 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Slovenia 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto 1.11.2013 Markku Pekurinen 22
Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahavirrat 17 100 m v. 2008 Rahoituslähde Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen käyttö / kohde Kunnallinen Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Yritykset Työnantajat Valtion verotus Kunnallisverotus Vakuutetut Työnantajat 4 798,9 6 865,1 1 052,6 1 546,2 1 035,7 510,5 1 411,4 1 411,4 4 798,9 Valtio Kunnat Sairausvakuutus Sairaanhoitovakuutus Työtulovakuutus 3 746,3 10 611,4 1 936,4 262,0 10 495,3 573,6 35,2 253,1 225,1 80,9 Perusterveyden huolto Yksityinen terveydenhuolto (svkorvattava) Sairausvakuutusmaksut Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Työterveyshuolto Yksityinen kuntoutus (sv-korvattava) 1 044,7 554,6 50,3 Työnantajat 311,6 1 242,8 Lääkkeet (sv-korvattava) 647,5 Asiakasmaksut 3 187,5 Kotitaloudet 215,4 Matkat (sv-korvattava) 26,1 3 187,5 Muu yksityinen terveydenhoito 864,3 1.11.2013 Markku Pekurinen 23
ASIANTUNTIJOIDEN VARSIN LAAJA NÄKEMYS Kuntarakennemuutos ei riitä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseksi Rahoituksen väestöpohjaksi vuosittain kohtalaisen vakaan tilanteen saavuttamiseksi tarvitaan vähintään 200 000 asukasta Monikanavainen rahoitusjärjestelmä tulisi muuttaa yksikanavaiseksi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulisi integroida ja samaan järjestämisvastuuseen tulisi liittä merkittävä osa sosialitointa (ei päivähoito) Järjestämisvastuu ja tuottaminen voidaan erottaa toisistaan, tuottaminen voisi olla nykyistä monimuotoisempaa Perusterveydenhuollon toiminta heikentynyt
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua 878,5 M Kelan osuus yht. 183,558 M Erikoissairaanhoito; 242,889 M Ympäristöterveydenhuolt o; 3 725 Lääkkeet ja vastaavat valmisteet; 61 051 Lääkärinpalkkiot; 2 249 Hammashoito ; 4 495 Matkat; 15 288 Tutkimus ja hoito; 3 054 Sairauspäivärahat; 38 900 Perusterveydenhuolto 162,744 M Vammaisetuudet; 27 396 Kuntoutus; 14 211 Kuntoutusraha; 3 427 Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa; 285 540 M Erityishoitoraha; 159 Työterveyshuolto; 13 327
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten menojen %-osuudet Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua KELA 20,9 % Ympäristöterveydenhuolto 0,4 % Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa 32,5 % Erikoissairaanhoito 27,6 % Perusterveydenhuolto 18,5 %
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski- Suomessa toiminnoittain vuonna 2011, sis. Jämsän seudun 981,4 M Kelan osuus 204,1 M Ympäristöterveydenhuolto; 4 209 000 Lääkärinpalkkiot; 2 470 845 Erikoissairaanhoito; 267 239 000 Lääkkeet ja vastaavat valmisteet; 68 382 905 Hammashoito; 4 846 175 Tutkimus ja hoito; 3 334 387 Matkat; 16 951 011 Sairauspäivärahat; 43 303 208 Perusterveydenhuolto; 184 910 000 Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa; 320 889 000 Vammaisetuudet; 30 652 381 Kuntoutus; 15 593 525 Kuntoutusraha; 3 721 257 Erityishoitoraha; 165 609 Työterveyshuolto; 14 703 058
Kustannustenjako kapitaatiolla (2011) Asukasluku Toteutuneet Sotekustannukset.pl päivähoito /as Jos kuntien yhteenlasketut toteutuneet kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa Jos kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa vaikutus Jos kustannukset olisi jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa vaikutus % Muurame 9 231 21 021 000 2 277 29 828 317 8 807 317 42 Laukaa 17 975 48 932 000 2 722 58 082 981 9 150 981 19 Uurainen 3 382 9 351 000 2 765 10 928 325 1 577 325 17 Petäjävesi 3 979 11 623 000 2 921 12 857 423 1 234 423 11 Toivakka 2 379 7 112 000 2 989 7 687 311 575 311 8 Saarijärvi 10 666 32 819 000 3 077 34 465 262 1 646 262 5 Jyväskylä 129 623 402 740 000 3 107 418 853 421 16 113 421 4 Konnevesi 2 971 9 443 000 3 178 9 600 252 157 252 2 Karstula 4 564 14 716 000 3 224 14 747 746 31 746 0 Kyyjärvi 1 536 5 023 000 3 270 4 963 308-59 692-1 Keuruu 10 757 37 866 000 3 520 34 759 312-3 106 688-8 Äänekoski 20 243 74 021 000 3 657 65 411 615-8 609 385-12 Joutsa 5 093 19 430 000 3 815 16 457 114-2 972 886-15 Kannonkoski 1 587 6 068 000 3 824 5 128 105-939 895-15 Hankasalmi 5 514 21 391 000 3 879 17 817 500-3 573 500-17 Pihtipudas 4 613 19 563 000 4 241 14 906 080-4 656 920-24 Viitasaari 7 195 30 536 000 4 244 23 249 349-7 286 651-24 Kivijärvi 1 365 5 905 000 4 326 4 410 752-1 494 248-25 Kinnula 1 820 8 256 000 4 536 5 881 003-2 374 997-29 Multia 1 919 8 943 000 4 660 6 200 904-2 742 096-31 Luhanka 834 4 172 000 5 002 2 694 921-1 477 079-35 Yhteensä 247 246 798 931 000 3 231 798 931 000
Kustannustenjako valtionosuuksien laskennallisten kustannusten suhteella (2011) Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuks et (pl. Päivähoito) yhteensä, 1000 euroa (Sotkanet) Kunnan osuus Keski-Suomen kuntien yhteenlasketui sta Valtionosuuksien perusteena olevat laskennalliset kustannukset Kuntien osuus K-S:n yhteenlasket uista laskennallisis ta kustannuksis ta Kuntakohtaiset kustannukset, jos vuoden 2011 kustannukset olisi jaettu laskennallisten kustannusten suhteessa Kunnittainen vaikutus Kunnittain en vaikutus % Muurame 21 021 0,026 19 886 0,028 22 695 1 674 7,96 Laukaa 48 932 0,061 45 007 0,064 51 365 2 433 4,97 Jyväskylä 402 740 0,504 333 185 0,476 380 249-22 491-5,58 Uurainen 9 351 0,012 9 007 0,013 10 280 929 9,93 Toivakka 7 112 0,009 7 044 0,010 8 039 927 13,03 Petäjävesi 11 623 0,015 11 482 0,016 13 104 1 481 12,74 Äänekoski 74 021 0,093 59 384 0,085 67 772-6 249-8,44 Saarijärvi 32 819 0,041 35 385 0,051 40 383 7 564 23,05 Kyyjärvi 5 023 0,006 5 770 0,008 6 585 1 562 31,11 Karstula 14 716 0,018 16 467 0,024 18 793 4 077 27,71 Hankasalmi 21 391 0,027 19 010 0,027 21 696 305 1,42 Kannonkoski 6 068 0,008 6 782 0,010 7 740 1 672 27,55 Konnevesi 9 443 0,012 10 083 0,014 11 507 2 064 21,86 Keuruu 37 866 0,047 36 117 0,052 41 219 3 353 8,85 Kinnula 8 256 0,010 6 900 0,010 7 874-382 -4,62 Pihtipudas 19 563 0,024 16 480 0,024 18 808-755 -3,86 Multia 8 943 0,011 7 571 0,011 8 640-303 -3,38 Joutsa 19 430 0,024 18 058 0,026 20 609 1 179 6,07 Viitasaari 30 536 0,038 27 032 0,039 30 851 315 1,03 Kivijärvi 5 905 0,007 5 588 0,008 6 378 473 8,00 Luhanka 4 172 0,005 3 808 0,005 4 346 174 4,16 Keski-Suomi 798 931 1,000 700 046 1,000 798 931
"SORMIHARJOITELMA"Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2009-2011, keskimäärin/v Kunta Asukasluku Nettomenot/v Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin/THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame 9 438 13 838 507 1 486 4 997 212 36 % 0,79 585 870 4,2 % Laukaa 18 286 32 072 754 1 768 4 622 666 14 % 0,90-67 900-0,2 % Jyväskylä 132 062 240 272 780 1 836 24 473 450 10 % 0,92-4 776 650-2,0 % Uurainen 3 507 6 369 431 1 846 607 711 10 % 0,97 172 721 2,7 % Toivakka 2 475 4 940 405 2 039-35 361-1 % 1,08 176 640 3,6 % Petäjävesi 4 065 8 196 260 2 038-57 610-1 % 1,11 536 525 6,5 % Äänekoski 20 334 45 153 384 2 227-4 128 952-9 % 1,12-581 036-1,3 % Saarijärvi 10 380 25 055 508 2 378-3 723 424-15 % 1,26 956 051 3,8 % Kyyjärvi 1 503 3 719 187 2 454-652 186-18 % 1,39 410 938 11,0 % Karstula 4 462 11 432 347 2 534-2 304 190-20 % 1,29 4 262 0,0 % Hankasalmi 5 491 13 113 694 2 378-1 952 561-15 % 1,36 1 599 486 12,2 % Konnevesi 2 924 6 761 317 2 291-786 498-12 % 1,26 548 130 8,1 % Keuruu 10 574 26 560 311 2 491-4 977 983-19 % 1,26-173 990-0,7 % Kinnula 1 816 4 361 154 2 398-680 348-16 % 1,23 39 078 0,9 % Pihtipudas 4 500 11 961 022 2 624-2 736 410-23 % 1,30-355 531-3,0 % Multia 1 847 5 148 247 2 731-1 333 213-26 % 1,52 459 398 8,9 % Joutsa 4 958 13 943 216 2 770-3 755 402-27 % 1,39-185 098-1,3 % Viitasaari 7 065 19 258 122 2 696-4 800 654-25 % 1,37-65 639-0,3 % Kannonkoski 1 544 4 319 354 2 755-1 143 756-26 % 1,54 427 257 9,9 % Kivijärvi 1 334 3 455 449 2 556-714 910-21 % 1,41 288 097 8,3 % Luhanka 802 2 581 598 3 144-917 579-36 % 1,60 1 392 0,1 % Keski-Suomi 249 367 502 514 046 2 024 0 0 % 1,04 0 0 %
Palveluiden rahoittaminen Esitämme, että Keski-Suomessa Kustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa tarve- ja olosuhdetekijöillä huomioituna (kapitaatioperiaate). Lähtökohtana ovat THL:n terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet. Jatkossa tarvekertoimina voidaan soveltuvin osin käyttää nyt valmisteilla olevan valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä uudistettavia valtionosuuksien määräytymisen perusteina olevia tarve- ja olosuhdetekijöitä huomioivia tarvekertoimia Sote-alueen rahoitus järjestetään soveltaen yksikanavarahoitusmallin periaatteita 31
Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2009 Kunta Asukaslu ku 2009 Nettomenot 2009 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame 9 231 12 738 780 1 380 5 292 571 42 % 0,80 1 221 237 10 % Laukaa 17 975 29 712 675 1 653 5 398 746 18 % 0,90 868 814 3 % Jyväskylä 129 623 228 266 103 1 761 24 932 658 11 % 0,92-2 833 299-1 % Uurainen 3 382 5 952 320 1 760 653 901 11 % 0,97 249 120 4 % Toivakka 2 379 4 981 626 2 094-334 612-7 % 1,09-79 684-2 % Petäjävesi 3 979 8 184 803 2 057-412 433-5 % 1,10 89 165 1 % Äänekoski 20 243 44 453 628 2 196-4 912 015-11 % 1,11-1 977 485-4 % Saarijärvi 10 666 24 787 784 2 324-3 953 380-16 % 1,25 415 597 2 % Kyyjärvi 1 536 3 723 264 2 424-722 922-19 % 1,40 341 791 9 % Karstula 4 564 11 597 124 2 541-2 682 046-23 % 1,31-294 894-3 % Hankasalmi 5 514 12 831 078 2 327-2 060 320-16 % 1,37 1 449 130 11 % Konnevesi 2 971 6 167 796 2 076-364 401-6 % 1,26 908 735 15 % Keuruu 10 757 25 590 903 2 379-4 578 744-18 % 1,26 30 855 0 % Kinnula 1 820 4 142 320 2 276-587 228-14 % 1,24 123 871 3 % Pihtipudas 4 613 11 979 961 2 597-2 969 169-25 % 1,29-730 794-6 % Multia 1 919 5 181 300 2 700-1 432 826-28 % 1,50 260 135 5 % Joutsa 5 093 14 413 190 2 830-4 464 791-31 % 1,39-1 030 738-7 % Viitasaari 7 195 18 778 950 2 610-4 724 615-25 % 1,36-281 284-1 % Kannonkoski 1 587 4 157 940 2 620-1 057 978-25 % 1,55 492 091 12 % Kivijärvi 1 365 2 874 690 2 106-208 371-7 % 1,39 712 007 25 % Luhanka 834 2 441 118 2 927-812 026-33 % 1,59 65 628 3 % Keski-Suomi 247 246 482 957 353 1 953 0 0 % 1,05 0 0 %
Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2010 Kunta Asukaslu ku 2010 Nettomenot 2010 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame 9 256 13 902 512 1 502 4 526 302 33 % 0,79 180 833 1 % Laukaa 18 142 31 657 790 1 745 4 463 162 14 % 0,90-210 513-1 % Jyväskylä 130 816 236 253 696 1 806 24 202 621 10 % 0,92-4 458 692-2 % Uurainen 3 455 6 284 645 1 819 594 304 9 % 0,97 170 042 3 % Toivakka 2 418 4 944 810 2 045-130 541-3 % 1,07 38 242 1 % Petäjävesi 4 022 7 995 736 1 988 12 117 0 % 1,12 680 183 9 % Äänekoski 20 244 44 982 168 2 222-4 676 107-10 % 1,12-1 313 522-3 % Saarijärvi 10 580 24 535 020 2 319-3 470 106-14 % 1,26 1 140 047 5 % Kyyjärvi 1 508 3 668 964 2 433-666 517-18 % 1,40 397 199 11 % Karstula 4 507 11 497 357 2 551-2 523 863-22 % 1,30-212 754-2 % Hankasalmi 5 542 12 547 088 2 264-1 512 896-12 % 1,35 1 862 636 15 % Konnevesi 2 963 6 634 157 2 239-734 786-11 % 1,26 556 318 8 % Keuruu 10 666 26 611 670 2 495-5 375 529-20 % 1,26-727 902-3 % Kinnula 1 821 4 199 226 2 306-573 592-14 % 1,22 79 605 2 % Pihtipudas 4 563 11 580 894 2 538-2 495 903-22 % 1,30-156 078-1 % Multia 1 890 5 199 390 2 751-1 436 376-28 % 1,52 333 611 6 % Joutsa 5 053 13 405 609 2 653-3 345 022-25 % 1,40 219 272 2 % Viitasaari 7 174 18 767 184 2 616-4 483 659-24 % 1,38 300 407 2 % Kannonkoski 1 577 4 104 931 2 603-965 104-24 % 1,55 602 877 15 % Kivijärvi 1 364 3 328 160 2 440-612 419-18 % 1,41 375 993 11 % Luhanka 831 2 450 619 2 949-796 087-32 % 1,62 142 195 6 % Keski-Suomi 248 392 494 551 626 1 991 0 0 % 1,05 0 0 %
Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot 2011 Kunta Asukaslu ku 2011 Nettomenot 2011 Nettomenot /asukas Nettomenojen muutos asukasluvun m ukaan jaettuna Muutos % Tarvekerroin /THL Nettomenojen muutos tarvekertoimella painotettuna Muutos % Muurame 9 438 14 874 228 1 576 5 186 378 35 % 0,78 351 217 2 % Laukaa 18 286 34 847 798 1 906 4 019 359 12 % 0,90-840 113-2 % Jyväskylä 132 062 256 298 542 1 941 24 401 146 10 % 0,91-6 961 254-3 % Uurainen 3 507 6 871 327 1 959 582 852 8 % 0,96 105 260 2 % Toivakka 2 475 4 894 778 1 978 365 870 7 % 1,07 575 032 12 % Petäjävesi 4 065 8 408 240 2 068 231 976 3 % 1,10 845 929 10 % Äänekoski 20 334 46 024 357 2 263-2 804 146-6 % 1,13 1 600 963 3 % Saarijärvi 10 380 25 843 719 2 490-3 780 879-15 % 1,26 1 285 265 5 % Kyyjärvi 1 503 3 765 334 2 505-570 686-15 % 1,37 485 789 13 % Karstula 4 462 11 202 561 2 511-1 718 515-15 % 1,27 494 067 4 % Hankasalmi 5 491 13 962 916 2 543-2 291 717-16 % 1,36 1 478 954 11 % Konnevesi 2 924 7 481 997 2 559-1 266 993-17 % 1,27 174 737 2 % Keuruu 10 574 27 478 359 2 599-5 003 170-18 % 1,26 157 317 1 % Kinnula 1 816 4 741 917 2 611-881 983-19 % 1,24-85 779-2 % Pihtipudas 4 500 12 322 210 2 738-2 757 395-22 % 1,30-189 882-2 % Multia 1 847 5 064 051 2 742-1 138 226-22 % 1,53 776 688 15 % Joutsa 4 958 14 010 850 2 826-3 472 549-25 % 1,39 236 088 2 % Viitasaari 7 065 20 228 233 2 863-5 211 473-26 % 1,37-233 337-1 % Kannonkoski 1 544 4 695 191 3 041-1 413 396-30 % 1,53 177 343 4 % Kivijärvi 1 334 4 163 496 3 121-1 328 059-32 % 1,43-225 114-5 % Luhanka 802 2 853 056 3 557-1 148 394-40 % 1,59-209 171-7 % Keski-Suomi 249 367 530 033 159 2 126 0 0 % 1,03 0 0 %