1. OPISKELU LUKIOSSA... 4 1.1 TUNTIJAKO JA ERILAISET KURSSIT... 4 1.2 OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN... 4 1.3 OPISKELUAIKA... 4 1.

1

1. OPISKELU LUKIOSSA... 4 1.1 TUNTIJAKO JA ERILAISET KURSSIT... 4 1.2 OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN... 4 1.3 OPISKELUAIKA... 4 1.4 HUOMIOITAVAA OPINTOJEN SUUNNITTELUSSA... 5 2. KURSSIEN SUORITTAMINEN... 5 2.1 KOEVIIKOT JA KURSSIPALAUTE... 5 2.2 ITSENÄINEN OPISKELU... 6 2.3 OPISKELU MUISSA OPPILAITOKSISSA... 6 2.4 AINEVALINTAKORTTI... 7 2.5 LUKION KURSSILUETTELO... 8 2.6 MODULES DE FRANÇAIS... 11 3. ARVIOINTI... 17 3.1 KURSSIN ARVIOINTI... 17 3.2 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI ELI PÄÄTTÖARVOSANA... 19 3.3 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS... 20 3.4 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISUPYYNTÖ... 20 4. OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET... 20 4.1 POISSAOLOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN... 21 4.2 KURINPITO... 21 5. YLIOPPILASTUTKINTO... 22 5.1 PRELIMINÄÄRIT, VALMISTAVAT KUULUSTELUT JA KOROTUSTENTIT... 22 5.2 TUTKINNON RAKENNE... 22 6. OPINTOJEN JA OPISKELIJAN OHJAUS... 24 7. MUUT PALVELUT... 25 7.1 KIRJASTO... 25 7.2 OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO... 25 7.3 KOULUKURAATTORI JA KOULUPSYKOLOGI... 25 8. OPINTOSOSIAALISET ETUUDET... 26 9. OPPILASKUNTA... 26 10. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ SEKÄ VANHEMPAINILLAT... 26 11. RANSKALAISEN KOULUN YSTÄVÄT - VANHEMPAINYHDISTYS... 26 12. LOMAKKEET... 27 13. PÄIVITTÄINEN AIKATAULU... 29 14. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT... 29 2

TERVETULOA ALOITTAMAAN UUTTA LUKUVUOTTA 3

1. OPISKELU LUKIOSSA 1.1 Tuntijako ja erilaiset kurssit Lukio-opinnot jakaantuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin, joiden laajuus on 38 tuntia. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja niitä täydentävät syventävät kurssit (vähintään kymmenen) sekä mahdollisesti soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä kursseja, joita sisältyy opinto-ohjelmaan 45-49 kurssia (45 lyhyen matematiikan ja 49 pitkän matematiikan opiskelijoille). Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä valinnaisia jatkokursseja. Lukio-ohjelmaan on valittava vähintään 10 syventävää kurssia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Soveltavat kurssit ovat valinnaisia. Opiskelijan tulee pyrkiä suorittamaan kaikki opinto-ohjelmansa kurssit (pakolliset, syventävät ja soveltavat) hyväksytysti (ks. luku 3.3). 1.2 Opinto-ohjelman laatiminen Kurssitarjottimelta käyvät ilmi lukuvuoden aikana pidettävät kurssit ja niiden sijoittuminen eri jaksoille. Kurssitarjotin on nähtävissä wilmassa. Opiskelija varmistaa opinto-ohjelmansa lukuvuodeksi kerrallaan edellisenä keväänä. Lukuvuoden aikana on mahdollista tehdä muutoksia valinnoissa, jos ryhmiin mahtuu. Aineen tai ryhmän vaihtaminen on mahdollista 1. jakson osalta ensimmäisen kouluviikon aikana, muissa jaksoissa ennen edellisen jakson koeviikon alkamista. Tarkempia ohjeita saa opinto-ohjaajalta ja ryhmänohjaajilta. 1.3 Opiskeluaika Lukio-opinnot suoritetaan yleensä kolmessa vuodessa ja lukion kurssitarjotin tukee parhaiten kolmivuotista opinto-ohjelmaa. Opiskeluaikaa voi muuttaa lukio-opintojen aikana. Opiskelija, joka haluaa opiskella lukiossa yli kolme lukuvuotta, neuvottelee asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja laatii toteuttamiskelpoinen kirjallisen opiskelusuunnitelman lukion ja ylioppilaskirjoitusten suorittamisesta. Opiskelija anoo nelivuotiseen opintoohjelmaan siirtymiseen lupaa kirjallisesti (lomake tulostettavissa koulun kotisivulta) rehtorilta. Lomake palautetaan henkilökohtaisesti rehtorille. Opiskelun keskeyttäminen ja lopettaminen Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla määräajaksi perustelluista syistä (esim. vaihto-oppilasvuodeksi). Opiskelun keskeyttämisestä on jätettävä kirjallinen anomus rehtorille hyvissä ajoin. Jos opiskelija eroaa lukiosta paikkakunnalta muuton tai jonkun muun syyn takia, hän toimittaa kirjallisen eroilmoituksen rehtorille huoltajan varmentamana. Opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion 4

koko oppimäärän suorittamista, annetaan todistus lukiossa suoritetuista opinnoista em. kirjallisen eroilmoituksen jälkeen. 1.4 Huomioitavaa opintojen suunnittelussa Suomi toisena kielenä Opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi, voi opiskella äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineena suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä -oppimäärää tulee noudattaa heti lukio-opintojen alussa, jotta arviointi ja opiskelijan saama opetus tukevat mahdollisimman hyvin kielen oppimista ja valmistautumista ylioppilastutkinnon S2-kokeeseen. Suomi toisena kielenä -valinnasta ilmoitetaan apulaisrehtorille kirjallisesti lukio-opintojen alussa. Lomakkeen saa kansliasta ja lisätietoja äidinkielen opettajilta. Vapautus ruotsin kielen opiskelusta Opiskelija voi anoa vapautusta ruotsin kielen opiskelusta, jos hän ei ennen lukio-opintojen aloittamista ole opiskellut kyseistä kieltä esim. ulkomailla oleskelun takia. Opiskelijan huoltaja tekee vapaamuotoisen anomuksen perusteluineen ensimmäisen jakson aikana rehtorille. Oppimisvaikeudet Jos opiskelijalla on diagnosoitu oppimisvaikeus, esim. lukivaikeus, hänen kannattaa kertoa asia kurssien opettajille. Silloin opettaja voi opetuksessaan ottaa huomioon vaikeuden. Opiskelijan on mahdollisuus saada tukea koetilanteisiin, mm. kokeissa lisäaikaa, tehtävät suuremmilla kirjaimilla tai värillisellä paperilla. Alkuperäinen lukitodistus tai vastaava todistus toimitetaan koulun kansliaan. Ylioppilaskirjoituksia koskevat määräykset löytyvät erikseen luvusta 5.2. ja ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi). Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään seuraavia vastaavuuksia. MAA1 MAB1, lisänäyttönä 2. asteen yhtälön ratkaisu MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellaisenaan korvattujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan opiskelija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhyen matematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyessä matematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin hyväksytysti suoritetulle pitkän matematiikan kurssille, korvautuu kyseinen kurssi soveltavana lyhyen matematiikan kurssina. 2. KURSSIEN SUORITTAMINEN 2.1 Koeviikot ja kurssipalaute Kunkin jakson lopussa on kuusipäiväinen koeviikko. Koeaika on yleensä kolme tuntia (klo 9.15-12), joskus neljä tuntia (klo 8.15-12). Kahden kokeen suorittajilla on aikaa kuusi tuntia. Kahden kurssikokeen suorittajat aloittavat aina klo 8.15 luokassa S221. He ilmoittavat kurssien opettajille etukäteen viimeistään kertaustunneilla kahden kokeen suorituksesta, jotta kokeet olisivat ajoissa oikeassa luokassa. 5

Koetta edeltävänä päivänä ovat kurssin kertaustunnit, jotka kuuluvat kurssin tunteihin. Kurssi keskeytyy, jos kurssikokeesta on pois ilman hyväksyttävää syytä ja ilmoitusta (esim. sairaus lääkärin tai huoltajan todistamana). Aiheeton poissaolo ei anna oikeutta osallistua uusintakokeeseen. Kokeesta myöhästyneet tulevat kanslian kautta. Klo 10 jälkeen kokeeseen ei enää pääse. Seuraavan jakson alussa on kokeiden palautukset, tästä tulee erillinen aikataulu. 2.2 Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi halutessaan opiskella kurssin itsenäisesti opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta. Opiskelija ilmoittautuu kirjallisesti ryhmänohjaajalle ennen kurssin alkamista (katso kalenterista viimeinen ilmoittautumispäivä ennen kunkin jakson alkua). Ryhmänohjaa toimittaa kirjalliset lomakkeet kurssin opettajalle. Opiskelija sitoutuu suorittamaan opettajan kanssa sovitut kurssiin liittyvät tehtävät ajallaan sekä osallistuu yleensä kurssikokeeseen. Itsenäiseen opiskeluun voi kuulua esim. suullisia osuuksia, esityksiä ryhmissä, essee, tutkielma, projekti, portfolio, oman työskentelyn kuvaus, sovitut ohjaustapaamiset ja kertaustunnit. Itsenäistä opiskelua koskevat muutamat rajoitukset: opiskelija ei voi opiskella itselleen ensimmäistä oppiaineen kurssia itsenäisesti edellisen suoritetun kurssin arvosanan pitää olla vähintään seitsemän kahta peräkkäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti itsenäisen opiskelun keskeyttämisestä on päätettävä ensimmäisen viikon aikana, tämän jälkeen kurssi arvostellaan eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa saattaa olla itsenäistä suorittamista rajoittavia ohjeita. Katso kurssiselosteet koulun kotisivulta. Itsenäisesti opiskeltava kurssi tulee aina suorittaa hyväksytysti (arvosana vähintään viisi). Jos opiskelija ei hoida itsenäistä opiskelua opettajan kanssa sovitulla tavalla määräaikoja noudattaen, katsotaan kurssi keskeytyneeksi. Hylätty tai keskeytynyt itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava alusta normaalisti osallistumalla luokkaopetukseen. Ohjeista voidaan poiketa vain rehtorin luvalla. 2.3 Opiskelu muissa oppilaitoksissa Muussa oppilaitoksessa suoritetut lukion opetussuunnitelmaa vastaavat kurssit voidaan hyväksyä anomuksesta kurssisuorituksiksi. Jos näin hyväksytyt kurssit luetaan pakollisiksi tai syventäviksi kursseiksi, niistä annetaan numeroarvosana, muutoin suoritusmerkintä. Muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suoritettavista kursseista on hyvä sopia ennakkoon opinto-ohjaajan kanssa. Jotta muualla suoritetut kurssit voidaan kirjata opiskelijan opintosuorituksiksi, opiskelija täyttää hakemuksen toisessa oppilaitoksessa suoritetun kurssin hyväksymisestä, jonka mukaan hän liittää kirjalliset selvitykset kurssin sisällöstä ja laajuudesta sekä todistuksen saamastaan arvosanasta. Hakemus liitteineen toimitetaan koulun kansliaan. Kurssien pitää olla hyväksytysti suoritettu eli arvosanan vähintään viisi. 6

2.4 Ainevalintakortti Oppiaine 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 2 3 10 11 4 5 6 7 10 11 6 8 9 10 11 suomi toisena kielenä S2 1 2 4 3 5 7 6 6 7 8 9 ruotsi B1 RUB 1 2 3 4 4 5 6 7 8 9 ranska A RAA 1 3 4 2 5 21 6 20 21 11 12 15 13 21 7 8 9 10 12 13 9 10 12 14 englanti A ENA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10s espanja B3 ESB 1 2 3 4 5 6 7 8 9s venäjä B3 VEB 1 2 3 4 5 6 italia B3 ITB 1 2 3 4 5 6 matematiikka, pitkä MAA 1 2 3 4 11 5 6 7 8 9 10 12 13 15s 14s matematiikka, lyhyt MAB 1 2 3 4 5 6 7 8 9s biologia BI 1 2 2 3 4 5 (6) (7) 8s maantiede GE 1 2 2 3 4 (5s) fysiikka FY 1 2 3 4 5 6 7 8 9s kemia KE 1 2 3 4 5 8s uskonto ev.lut UE 1 2 2 3 (4) 5 7s uskonto kat UK 1 2 1 2 uskonto ortod. UO 1 2 1 2 elämänkatsomustieto ET 1 2 1 2 5 5 filosofia FI 1 2 3 (4) 3 (4) historia HI 1 2 3 4 5 6 10s yhteiskuntaoppi YH 1 2 4 3 5s psykologia PS 1 2 6s 3 4 6s 5 7s 6s terveystieto TE 1 2 3 4s liikunta LI 1 4 5 7 2 8 3 5 (6) 3 musiikki MU 1 3 4 5 1 3 4 5 kuvataide KU 1 2 3 4 1 2 3 4 5 2 (3) (4) opinto-ohjaus OP 1 2 liikennekasvatus LKK 1s 1s käsityö TS 1s 1s kotitalous KO 1s 1s 1s tietotekniikka ATK 1s 1s Kursseja yhteensä Pakolliset kursit ovat lihavoitu. Soveltavat kurssit on merkitty s- kirjaimella, muut ovat syventäviä kursseja. 7

2.5 Lukion kurssiluettelo Tarkemmat kurssisisällöt ja suoritusohjeet (esim. rajoitukset itsenäisestä opiskelusta) löytyvät koulun kotisivuilta kohdasta opetus. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS RANSKA pakollisena ÄI1 tai ÄI2 FRA1 La société et le monde qui nous entoure ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus FRA2 Expression orale ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä FRA3 Débats actuels et anciens ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa FRA4 Atelier d écriture : initiation. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen FRA5 Atelier d écriture : approfondissement. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti FRA6 Préparation intensive au baccalauréat ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti FRA7 La culture ÄI7 Puheviestinnän kurssi FRA8 La science, l'économie et la technique. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen FRA9 La nature et le développement durable ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri FRA10 Notre monde à tous et l'internationalisation ÄI10s Ilmaisutaidon perusteet FRA11 Le jeune et le monde, les études et le travail ÄI11s Ilmaisutaidon jatkokurssi FRA12 Image et cinéma ÄI12s Teatteritaiteen lukiodiplomikurssi FRA13 Arts et Littérature à Paris ÄI13s Media ja me FRA14 Littérature ÄI14s Median lukiodiplomikurssi FRA15 Atelier de traduction ÄI15s Kirjoittamisen kurssi FRA16 Cours approfondi de littérature ÄI16s Kulttuurin kurssi FRA17 Atelier théâtre 1 SUOMI TOISENA KIELENÄ FRA18 Atelier théâtre 2 S21 Perusteet hallintaan FRA19 Préparation aux épreuves du DELF scolaire B2 FRA20 Préparation intensive au baccalauréat S22 =ÄI1 Kieli käyttöön FRA21 Latin S23 =ÄI4 Kielellä vaikutetaan ENGLANTI S24 =ÄI2 Syvemmät tekstitaidot ENA1 Nuori ja hänen maailmansa S25 =ÄI6 Suomalainen kulttuuri tutuksi ENA2 Viestintä ja vapaa-aika S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä ENA3 Opiskelu ja työ S27= ÄI7 Puhekieli tarkasteluun ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma S28 =ÄI9 Erilaisten tekstien kirjoittamista ENA5 Kulttuuri S29= ÄI8 Tekstien maailmassa ENA6 Tiede, talous ja tekniikka RUOTSI ENA7 Luonto ja kestävä kehitys RUB1 Koulu ja vapaa-aika ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa ENA9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa ENA10s Kertauskurssi RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen ENA11s Englantia ulkomailla RUB5 Elinympäristömme RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB8 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä RUB9s Kertauskurssi 8

ESPANJA MAA11 Lukuteoria ja logiikka B3 Lukiossa alkava oppimäärä MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä ESB31 Hyvää päivää, hauska tutustua MAA13 Diff.- ja integraalilaskennan jatkokurssi ESB32 Näin asiat hoituvat MAA14 Talousmatematiikka = MAB7 ESB33 Vapaa-aika ja harrastukset MAA15s Lukiomatematiikan kertaus ESB34 Meillä ja muualla FYSIIKKA ESB35 Ennen ja nyt FY1 Fysiikka luonnontieteenä ESB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat FY2 Lämpö ESB37 Kulttuuri FY3 Aallot ESB38 Yhteinen maapallomme FY4 Liikkeen lait ESB39 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista FY5 Pyöriminen ja gravitaatio ITALIA JA VENÄJÄ FY6 Sähkö B3 Lukiossa alkava oppimäärä FY7 Sähkömagnetismi ITB31 Hyvää päivää, hauska tutustua FY8 Aine ja säteily ITB32 Näin asiat hoituvat FY9 Kokeellisen työskentelyn kurssi ITB33 Vapaa-aika ja harrastukset FY10s Fysiikan kokonaiskuva (kertauskurssi) ITB34 Meillä ja muualla KEMIA ITB35 Ennen ja nyt KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat KE2 Kemian mikromaailma ITB36 ITB37 Kulttuuri KE3 Reaktiot ja energia ITB38 Yhteinen maapallomme KE4 Metallit ja materiaalit LYHYT MATEMATIIKKA KE5 Reaktiot ja tasapaino MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt KE6 Makromolekyylien kemia MAB2 Geometria KE7 Laborointikurssi MAB3 Matemaattisia malleja I KE8s Kertauskurssi MAB4 Matemaattinen analyysi BIOLOGIA MAB5 Tilastot ja todennäköisyys BI1 Eliömaailma MAB6 Matemaattisia malleja II BI2 Solu ja perinnöllisyys MAB7 Talousmatematiikka BI3 Ympäristöekologia MAB8 Matemaattisia malleja III BI4 Ihmisen biologia MAB9s Kertauskurssi BI5 Bioteknologia PITKÄ MATEMATIIKKA BI6 Eläintieteen kurssi MAA1 Funktiot ja yhtälöt BI7 Kokeellisen biologian tutkimuskurssi MAA2 Polynomifunktiot BI8s Biologian kertauskurssi MAA3 Geometria MAANTIEDE MAA4 Analyyttinen geometria GE1 Sininen planeetta MAA5 Vektorit GE2 Yhteinen maailma MAA6 Todennäköisyys ja tilastot GE3 Riskien maailma MAA7 Derivaatta GE4 Aluetutkimus MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot GE5s Maantieteen kertauskurssi MAA9 MAA10 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Integraalilaskenta 9

HISTORIA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri ET1 Hyvä elämä HI2 Eurooppalainen ihminen ET2 Maailmankuva HI3 Kansainväliset suhteet ET3 Yksilö ja yhteisö HI4 Suomen historian käännekohtia ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Suomen vaiheet esihistoriasta Maailman selittäminen katsomusperinteissä HI5 autonomian aikaan ET5 HI6 Kulttuurien kohtaaminen FILOSOFIA HI7s Antiikin historia FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun HI8s Historian tutkimuskurssi FI2 Filosofinen etiikka HI9s Ranskan historia FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia HI10s Historian kertauskurssi FI4 Yhteiskuntafilosofia YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA YH1 Yhteiskuntatieto PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus YH2 Taloustieto PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys YH3 Kansalaisen lakitieto PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta YH5s Yhteiskuntaopin kertauskurssi PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO PS6 Sosiaalinen ihminen: sosiaalipsykologian kurssi UE1 Uskonnon luonne ja merkitys PS7s Psykologian kertauskurssi abeille UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta TERVEYSTIETO UE3 Ihmisen elämä ja etiikka TE1 Terveyden perusteet UE4 Uskontojen maailmat TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä UE5 Mihin suomalainen uskoo? TE3 Terveys ja tutkimus Riitit ja myytit nykypäivän maailmassa UE6 TE4s Kertauskurssi abeille UE7s Kertauskurssi abeille MUSIIKKI ORTODOKSINEN USKONTO MU1 Musiikki ja minä UO1 Ortodoksinen maailma MU2 Moniääninen Suomi UO2 Uskonoppi ja etiikka MU3 Ovet auki musiikille UO3 Raamattutieto MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa UO4 Uskontojen maailmat MU5 Musiikkiprojekti UO5 Ortodoksinen Suomi MU6s Lukiodiplomikurssi KATOLINEN USKONTO MU7s Bändikurssi UK1 Katolinen maailma KUVATAIDE UK2 Raamattu, Traditio ja opetusvirka KU1 Minä, kuva ja kulttuuri UK3 Etiikka ja moraali KU2 Ympäristö, paikka ja tila UK4 Uskontojen maailmat KU3 Media ja kuvien viestit UK5 Katolinen elämäntapa KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin ISLAMIN USKONTO KU5 Nykytaiteen työpaja UI1 Islamin uskonto 1 KU6s Diplomikurssi UI2 Islamin uskonto 2 KU7s Pariisin taide UI3 Islamin uskonto 3 10

LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS LI1 Taitoja ja kuntoa OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta LI3 Virkisty liikunnasta - stressi pois KO1s KOTITALOUS LI4 Yhdessä liikkuen - Mailapelit LKKs LIIKENNEKASVATUS LI5 Kuntoliikunta - Kuten haluatte ATKs TIETOTEKNIIKKA LI6s Erikoislajit LI7s Talviliikuntakurssi LI8s Wanhat tanssit LI9s Projektikurssi 2.6 Modules de français PROGRESSION CONSEILLEE 1 ère année 2 ème année 3 ème année Obligatoires 3, 4, 1 2, 5 6 Optionnels 11, 12 7, 8, 13 9, 10, 14 D approfondissement 15, 16, 17, 18, 19,20 11

FRA 1: La société et le monde qui nous entoure Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 4 (obligatoire) du programme de langue française du lycée. Les élèves étudieront des textes et des documents concernant la Finlande d une part et les pays francophones d autre part, afin d effectuer des comparaisons. -Se familiariser avec des sujets complexes sur les thèmes de société. Maîtriser le lexique des thèmes traités. Etudes de textes sur les thèmes de la famille et de la santé. Etudes de textes sur les thèmes de l'action humanitaire et de la tolérance. FRA 2 : Expression orale Ce module a pour but d'aider l'élève à comprendre et à s exprimer oralement dans des situations de la vie courante. Mieux parler et mieux comprendre le français du quotidien. Maîtriser les stratégies de communication de l échange quotidien. Se préparer à l'épreuve d 'expression orale d'oph. sujets d'actualité et sujets de la vie quotidienne. jeux de rôles axés sur des situations de communication de la vie courante. lectures à haute voix d articles de journaux et de courts textes littéraires. FRA 3 : Débats actuels et anciens L objectif de ce module est de sensibiliser les élèves à la réflexion argumentative à partir de sujets de débats anciens ou actuels de manière à les amener à savoir produire un discours oral construit et à réagir en interaction. - Savoir rechercher, confronter, sélectionner et hiérarchiser des informations. - Savoir construire une argumentation élaborée à partir d arguments étayés par des exemples. - Savoir écouter l autre et réagir à une argumentation orale en évaluant la validité des arguments et en proposant des contre-exemples. - Savoir rendre compte d un discours oral et le reformuler. - Recherches documentaires et analyses critiques de textes informatifs et argumentatifs. - Débats oraux. - Prise de notes, élaboration de synthèses écrites ou orales. FRA 4 : Atelier d écriture : initiation. L objectif principal de ce module est de donner aux élèves les outils et les compétences qui leur permettront de composer des textes variés. Il s agit à la fois d améliorer leur connaissance de la langue par la pratique de l écriture et de leur donner le goût de l écriture imaginative. Objectifs Acquérir les codes régissant les différents types de textes et prendre en compte ces différents codes pour améliorer son français écrit. Savoir composer différents types de textes (narratif, descriptif, explicatif et argumentatif) d une page environ. Maîtriser les règles et les codes du dialogue. Travaux d écriture d invention et de réécriture (pastiches et parodies). 12

Exercices à visée précise : grammaire, vocabulaire. Exercices sur les types de textes. FRA 5 : Atelier d écriture : approfondissement. L objectif principal de ce module est de donner aux élèves les outils et les compétences qui leur permettront de composer des textes variés, avec une préférence pour les textes de la vie courante. Il s agit à la fois d améliorer la connaissance de la langue par la pratique de l écriture et de produire des textes pouvant avoir une utilité directe pour la vie professionnelle ou étudiante en français. Acquérir les codes régissant les différents types de textes et prendre en compte ces différents codes pour améliorer son français écrit. Savoir composer différents types de textes (narratif, descriptif, explicatif et argumentatif) d une page environ. Savoir composer différents types d écrits du quotidien (lettres de motivation, lettre de remerciements, message de recherche d appartement etc). Travaux d écriture de lettres et messages à vocation utilitaire. Exercices à visée précise : grammaire, vocabulaire. FRA 6 : Préparation intensive au baccalauréat Ce module est une préparation intensive à l épreuve de baccalauréat incluant une révision grammaticale préparant aux différents exercices de l épreuve. Se familiariser avec les différents types d exercices. Apprendre les techniques pour les épreuves de compréhension orale et de compréhension écrite. Approfondir les connaissances grammaticales et lexicales. Cours et exercices de grammaire. Exercices de compréhension orale et de compréhension écrite (QCM, questions ouvertes). Exercices de rédaction et de traduction. FRA 7: La culture Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 5 (obligatoire) du programme de langue française du lycée. Les lycéens, dans le cadre du thème transversal «Identité culturelle et connaissances des cultures», approfondiront leurs connaissances de la société française. Aborder la culture française sous ses aspects les plus divers (l'art de vivre, les arts populaires, les beaux-arts...). Acquérir des connaissances d'histoire culturelle française. Consolider les acquis linguistiques. Exercices à visée précise : grammaire, vocabulaire, expression orale et écrite. Lexiques spécifiques (ex : le vocabulaire du cinéma, de la peinture, de la chanson). Construire une recherche sur un thème culturel au choix d'après une liste soumise par le professeur en vue d'un dossier écrit associé à un exposé oral. FRA 8 : La science, l'économie et la technique. Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 6 (obligatoire) du programme de langue française du lycée. Les lycéens, dans le cadre du thème transversal «la technologie et la société», approfondiront leurs connaissances en langue et en civilisation françaises, notamment en ce qui concerne les innovations scientifiques et techniques, la communication. 13

Aborder les problématiques de la modernité. Améliorer sa compréhension écrite et perfectionner son expression écrite. Consolider les acquis linguistiques. Exercices à visée précise : grammaire, vocabulaire spécialisé (santé, moyens de communication ), expression orale et écrite. Exercices de lecture (stratégies adaptées). Production d écrits de nature variée : compte-rendu, textes d'opinion, articles... FRA 9 : La nature et le développement durable Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 7 (facultatif) du programme de langue française du lycée. Les objectifs de ce cours sont de sensibiliser l'élève à la protection de la nature ainsi que de lui fournir un vocabulaire consistant pour pouvoir débattre autour de ce sujet. Elargir ses connaissances en français sur les sujets liés à l'environnement. Connaître le lexique spécifique aux thèmes traités. Discussions et débats sur la protection de la planète. Réflexion sur le recyclage, les produits bio, le climat, la pollution, les forêts etc. FRA 10 : Notre monde à tous et l'internationalisation Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 8 (facultatif) du programme de langue française du lycée. Lors de ce module, l'élève rédigera un portfolio et approfondira ainsi ses connaissances de la mondialisation. Apprendre à travers son propre travail ainsi qu à travers celui de ses camarades. Savoir utiliser différents outils d'information. Comprendre le fonctionnement et les rôles des organisations internationales. Etude de différentes organisations mondiales (l'onu, l'ue, les ONG...). Préparation écrite du portfolio. Présentation orale du portfolio. FRA 11 : Le jeune et le monde, les études et le travail Ce module vise à préparer les lycéens au chapitre 3 (obligatoire) du programme de langue française du lycée. Au cours de ce module l'élève aura l'occasion de renforcer ses connaissances de français à travers différentes situations de communication orales et écrites. Apprendre à utiliser le vocabulaire de la vie quotidienne. Découvrir le monde du travail des jeunes. Comparer la vie scolaire et la vie privée d un Finlandais à celles d'un Français. Lexique: vie quotidienne, relations privées, études, vie active. Révision grammaticale. FRA 12 :Image et cinéma L objectif principal de ce module est de faire passer les élèves du statut de spectateur passif de films à celui d observateur et analyste du langage cinématographique vu comme un langage particulier associant le son et l image. 14

S initier au langage cinématographique. Se familiariser avec les outils d analyse et d interprétation des images filmiques. Acquérir des connaissances cinématographiques et se constituer une culture personnelle. Apprendre à formuler des jugements esthétiques argumentés. Visionnage et compréhension d extraits de films. Exposés sur des thèmes historiques, sociaux, politiques, esthétiques en liaison avec des extraits de films ou un film vu dans sa totalité. Analyses de séquences en apportant une attention particulière à la spécificité du langage cinématographique (valeurs de plan, grammaire du montage, emplacement et caractéristiques de la caméra, lumière, son). FRA 13 : Arts et Littérature à Paris Ce module vise à préparer une visite culturelle à Paris, et par là à élargir la culture littéraire et artistique des lycéens. Préalablement à leur arrivée sur les lieux, ils auront étudié des textes, des oeuvres plastiques, évoquant ou représentant des lieux parisiens. Par ailleurs, ils apprendront à relier ces oeuvres à des mouvements artistiques d'influence européenne. On aura à coeur de valoriser le cosmopolitisme du Paris artiste en abordant des peintres et des auteurs d'origine étrangère (dont finlandaise) qui ont marqué l'histoire des arts ou de la littérature. Préciser et maîtriser le lexique technique de l'analyse littéraire et picturale. Acquérir des connaissances d'histoire culturelle et littéraire (France et Europe). Approfondir les méthodes de recherche documentaire : rassembler des informations, trier les des documents en fonction de leur pertinence, préciser les sources. Collaborer efficacement dans un groupe de recherche, respecter des échéances et savoir exposer aux autres élèves le résultat de ses recherches (dossier écrit et exposé oral à Paris lors de la visite). Connaissance du Paris culturel et artistique. Etudes de biographies d'auteurs et de peintres. Etude de mouvements littéraires et artistiques grâce au lien entre peinture et écriture (ex : Le réalisme à travers Zola et Manet ; Le cubisme à travers Juan Gris et Apollinaire). FRA 14 : Littérature L objectif principal de ce module est de faire découvrir et comprendre des textes représentatifs de la littérature française et de la littérature francophone. On visera plus particulièrement à donner aux élèves des connaissances et des méthodes permettant d apprécier le texte littéraire dans sa spécificité. Développer des compétences de lecteur. Se familiariser avec les outils d analyse et d interprétation des textes (figures de style, repérage des types et formes de textes etc). Acquérir des connaissances littéraires et se constituer une culture personnelle. Apprendre à formuler des jugements esthétiques argumentés. Lecture et compréhension de textes littéraires. Exposés sur des thèmes historiques, sociaux, politiques en liaison avec des textes littéraires ou des œuvres intégrales. Analyses littéraires menées sur le modèle du commentaire littéraire dans le système français ou sur celui de l analyse de texte en finnois langue maternelle dans le système finlandais. FRA 15 : Atelier de traduction 15

L'atelier de traduction a pour but d'offrir les outils pour améliorer l expression et la compréhension écrites. Initiation aux théories et aux techniques de la traduction. Respect du style et des structures spécifiques de la langue-source et de la langue-cible. Correction et précision de l expression en français. Traduction de différents genres de textes en français et en finnois : prose, poésie, BD, articles, exercices de traduction type baccalauréat et résumés. Grammaire : la concordance des temps, les propositions relatives et les pronoms démonstratifs, précision de l orthographe (conjugaison, accents), ordre des mots dans la proposition. Maîtrise des champs lexicaux. FRA 16 : Cours approfondi de littérature Ce module vise à élargir le champ culturel et littéraire des élèves. Face à des textes d'auteurs francophones, ils approfondiront leur connaissance de la langue écrite et feront l'apprentissage de méthodes d'analyse, les guidant progressivement vers le commentaire composé et la dissertation. Ce module s'adresse particulièrement aux élèves envisageant une poursuite d'études en philologie romane en Finlande, ou des études de lettres, de philosophie ou de sciences humaines (histoire, psychologie, sciences politiques...) dans un pays francophone. Préciser et maîtriser le lexique technique de l'analyse littéraire. Acquérir des connaissances d'histoire culturelle et littéraire (France et Europe). Savoir construire une argumentation appuyée par des références précises au texte à l'oral et à l'écrit (exercice du commentaire). Savoir mettre en perspective des oeuvres et des auteurs dans une problématique littéraire générale (exercice de la dissertation). Améliorer la précision de l expression afin de pouvoir se servir de la langue française à des fins plus techniques et spécifiques et non pas seulement en tant que langue de communication ou de conversation généraliste. Notions d'histoire littéraire : les principaux mouvements (de l'humanisme à l'auto-fiction). Définitions et spécificités des genres littéraires majeurs. On aura soin de toujours évoquer leur dépassement dans le cadre de la création littéraire. Les outils de l'analyse littéraire (les figures de style, les types de narrateurs...) FRA 17 : Atelier théâtre 1 Ce module permettra aux élèves de se familiariser avec le vocabulaire spécifique du théâtre, de découvrir la langue française telle qu elle se manifeste dans différents textes théâtraux (genres, mouvements littéraires, époques) et de s initier aux techniques théâtrales en utilisant le français comme langue de communication. - Utiliser le corps comme instrument de communication (voix, gestes, postures, regard, déplacements, expressions du visage). - Travailler avec les autres (confiance, écoute, réactivité). - Connaître différents moyens d expression théâtrale (mime, clown, marionnettes, ombres ). - Utiliser des outils qui permettent de construire un monde (costumes, décors, accessoires, éclairage, environnement sonore). - Exercices techniques (voix, expression corporelle, déplacements). 16

- Improvisations individuelles et à plusieurs (pose photographique, mime, improvisations parlées). - Mise en scène de textes courts. FRA 18 :Atelier théâtre 2 Dans ce module, les élèves montent une pièce de théâtre en français et la représentent devant un public interne au lycée ou lors de manifestations extérieures (semaine de la Francophonie, participation à un festival international de théâtre francophone). - Comprendre, adapter ou créer un texte en français pour en donner une représentation théâtrale. - Transmettre ce texte à un public (mémorisation, prononciation, élocution). - S investir dans la création d une mise en scène (jeu, déplacements, costumes, décors, accessoires, éclairage, environnement sonore, etc.). - Produire un spectacle fini (mise en place, enchaînements, rythme, ensemble). - Exercices et improvisations, lectures. - Répétitions. - Représentation(s). FRA 19 : Préparation aux épreuves du DELF scolaire B2 Ce module aura pour objectif principal de préparer les élèves aux épreuves du DELF scolaire B2. Il sera aussi l occasion pour les élèves de faire un bilan de compétences à l entrée ou à la sortie du lycée. - Se préparer aux épreuves du DELF B2. - Faire un bilan de ses compétences en fonction des exigences du Cadre européen commun de référence pour les langues. - Améliorer ses compétences générales à l écrit et à l oral. - Exercices de compréhension et de production orales. - Exercices de compréhension et de production écrites. - Examens d entraînement. FRA20 : Préparation au baccalauréat FRA21: Latin 3. ARVIOINTI 3.1 Kurssin arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin pohjana ovat opintojen edistymisen jatkuva havainnointi, opiskelijan tuotosten arviointi ja mahdolliset kirjalliset kokeet. Kurssi voidaan arvostella numeroin 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty) tai suoritusmerkinnällä (S). Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan aina numeroarvosanoin. Soveltavista kursseista annetaan yleensä suoritusmerkintä S (suoritettu). Jos kurssin suoritus on puutteellinen, ja sitä tulee täydentää, annetaan kurssista jaksotodistukseen merkintä O (= puutteellinen suoritus). O-merkintä annetaan vain siinä tapauksessa, että opiskelija on sopinut opettajan kanssa etukäteen puuttuvien suoritusten palauttamisesta ja palautukseen liittyvistä päivämääristä. Jos kurssin suoritus on keskeytynyt, jaksotodistukseen tulee merkintä K (= keskeytynyt). Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. 17

Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittaminen ja kurssiarvosanan määrääminen ei ole mahdollista. Opiskelijan poissaolo opetuksesta tai tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Tällöin kurssi jätetään arvioimatta ja jaksoarvioinnissa on merkintä K (keskeytynyt). 3.1.1 Kurssin täydentäminen ja uusiminen Opiskelija, joka on poissa hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta ja/tai jolta on palauttamatta kurssin suoritukseen liittyviä töitä (lisäajasta on sovittu opettajan kanssa etukäteen), saa jaksoarvosteluunsa merkinnän O. O-merkinnällä kirjatut puutteelliset kurssisuoritukset on täydennettävä hyväksytyiksi suorituksiksi seuraavaan uusintakoepäivään mennessä opettajan kanssa sovitulla tavalla. Muutoin kurssi katsotaan keskeytetyksi. Uusintakuulustelut Oikeus osallistua uusintakuulusteluun on sellaisella opiskelijalla, 1) jonka kurssiarvosana on hylätty (neljä) ja joka ei aikaisemmin ole yrittänyt uusia kyseistä kurssia 2) joka on ollut hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus) poissa kurssikokeesta. 3) joka on korottamassa hyväksyttyä arvosanaa. 18

Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilman kautta kohdassa tentit etukäteen ilmoitettuina aikoina, noin viikkoa ennen koetta. Uusintakoepäivät näkyvät kalenterissa koulun kotisivuilla Keskeytynyt kurssi (K) on suoritettava alusta uudelleen. Kesän aikana kurssisuoritusrekisteristä poistetaan keskenjääneiden kurssien merkinnät eli O:t ja K:t. Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran opiskelemalla koko kurssin uudelleen toisen opiskeluryhmän kanssa tai itsenäisesti ja osallistumalla kurssikokeeseen. Jos kurssi järjestetään vain kerran lukuvuoden aikana, korotus on mahdollista uusintakuulustelussa. Korotukseen voi kuulua myös lisätyöskentelyä, josta on sovittava ennakkoon opettajan kanssa. Parempi arvosana jää voimaan. 3.1.2 Etenemiseste Opiskelija, jolla on tietyn oppiaineen suorituksista kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa (4), ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua ennen kuin on suorittanut hyväksytysti ainakin toisen peräkkäisistä hylätyistä kursseista. 3.1.3 Kurssin arvostelematta jättäminen Kurssiarvosanaa ei anneta lainkaan opiskelijalle, 1) joka toistuvasti ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta, 2) joka on ilman hyväksyttävää syytä poissa kurssikokeesta, 3) jonka itsenäisesti opiskellun kurssin suoritus on hylätty. Jaksoarvioinnissa on tällöin merkintä K (keskeytynyt). Arvostelematta jätetty kurssi on käytävä uudelleen opetukseen osallistuen, mikäli siitä halutaan kurssisuoritus. 3.2 Oppiaineen oppimäärän arviointi eli päättöarvosana Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Kunkin aineen arvostelun pohjana käytetään kurssiarvosanojen keskiarvoa ja opiskelijan edistymistä koko lukion aikana. Päättötodistukseen merkitään oppimäärän laajuus kursseina sekä arvosana. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittaman oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti abiturienttivuoden neljännen jakson aikana. Opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän, annetaan lukion päättötodistus. Oppiaineen suorittaminen Lukion oppimäärä on oppiaineessa suoritettu, kun opiskelijan opinto-ohjelmaan merkityistä pakollisista ja syventävistä kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytysti. Hyväksytty arvosana on vähintään viisi. 19

Oppimäärän laajuus Hyväksytty oppimäärä (pakolliset ja syventävät kurssit) 1 kurssi suoritettu hyväksytysti 2 kurssia molemmat kurssit suoritettava hyväksytysti 3 5 kurssia oppimäärässä saa olla yksi hylätty kurssi 6 8 kurssia oppimäärässä saa olla kaksi hylättyä kurssia 9 11 kurssia oppimäärässä saa olla kolme hylättyä kurssia 12 14 kurssia oppimäärässä saa olla neljä hylättyä kurssia 15 17 kurssia oppimäärässä saa olla viisi hylättyä kurssia Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa. Kunkin oppiaineen kohdalla määritellään erikseen, miten soveltavien kurssien suoritus otetaan huomioon lisänäyttönä. 3.2.1 Oppimäärän arvosanan korottaminen Korotustentti tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden päättöarvosanan korottamiseen. Korotus edellyttää vakuuttavaa näyttöä osaamisessa kyseisen aineen koko oppimäärässä. Korotustenttejä järjestetään ylioppilastutkinnon kirjallisten kokeiden jälkeen. Päättöarvosanan korottamista voi yrittää myös ennen ylioppilaskirjoituksia järjestettävissä valmistavissa kuulusteluissa eli tenteissä (ks. luku 5.1). Korotusyrityksestä on sovittava aineenopettajan kanssa etukäteen. Yleensä ennen tenttiä on valmistelevia kotitehtäviä. Huom. Päättöarvosanan korottamista voi yrittää vain yhden kerran; eli valmistavassa kuulustelussa ennen ylioppilaskirjoituksia tai varsinaisessa korotustentissä kirjoitusten jälkeen. Opiskelija voi halutessaan saada numeroarvosanan mistä tahansa suorittamastaan kurssista. Poikkeuksena ovat tietyt soveltavat kurssit, joita ei ole luontevaa arvioida numeroarvosanalla. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 3.3 Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut kurssit. 3.4 Arvioinnin uusiminen ja oikaisupyyntö Opiskelija voi tiedon saatuaan kahden kuukauden kuluessa arvioinnista pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisesti. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 4. OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET Erilaisten asioiden sujuvan ja joustavan hoitamisen takia opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kansliaan mahdolliset osoitteen- ja puhelinnumeromuutokset viipymättä. 20