Etelä-Suomi Päätös Nro 93/2010/4 Dnro ESAVI/65/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ Mariebergin uuden sillan rakentaminen Koskenkylänjoen yli nykyisen sillan paikalle Loviisan kaupungin Mickelspiltomin kylässä sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Hankkeen tarkoitus Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunta on 29.10.2009 ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa uuden sillan rakentamiseen Koskenkylänjoen yli nykyisen sillan paikalle Loviisan kaupungin Mickelspiltomin kylässä Liljendalissa. Liljendalin kunta on 1.1.2010 liitetty Loviisan kaupunkiin. Hankkeen tarkoituksena on uusia joen ylittävä huonokuntoinen ja kantavuudeltaan heikko silta, jotta liikenteen turvallisuus taataan. Samassa yhteydessä siltaa levennetään vastamaan nykyisiä liikenteellisiä vaatimuksia. Lisäksi tarkoituksena on poistaa vanhan sillan arkkurakenteet, jolloin myös siltaaukko avartuu ja virtausala kasvaa. Oikeus alueisiin Siltapaikka sijaitsee Mariebergin yksityistiellä noin 0,5 km maantieltä 11893 etelään. Silta ylittää Koskenkylänjoen (Forsby å). Silta rakennetaan kiinteistöltä Marieberg RN:o 1:66 kiinteistöjen Saunaranta RN:o 1:97 ja Kortas RN:o 1:91 (Mickelspiltom, Loviisa) väliselle rajalle. Vesialue kuuluu yhteiseen vesialueeseen 876:1 (Mickelspiltom, Loviisa). Maakiinteistöjen osalta hakija on kirjallisilla suostumuksilla saanut pysyvän käyttöoikeuden uuden Mariebergin sillan vaatimiin alueisiin. Suostumuksissa kiinteistönomistaja on antanut suostumuksensa nykyisen Mariebergin sillan uusimiseen piirustuksen S 09135 v (21.10.2009) mukaisesti ja myöntänyt hakijalle pysyvän käyttöoikeuden uuden sillan vaatimaan maa-alueeseen ilman erillistä kor- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi
vausta. Yhteisen vesialueen osalta vesialueen suurin osakas on antanut kirjallisen suostumuksen uuden Mariebergin sillan rakentamiseen. 2 Sillan ympäristö Silta sijaitsee kohtuullisen alavalla seudulla joen synnyttämässä laaksossa. Kummallakin rannalla tie on perustettu matalalle penkereelle. Nykyisen sillan kannen yläpinnan korkeus on noin 1,0 m ylimmän vedenpinnan (HW) yläpuolella. Nykyinen silta ei ole maisemaa laajalti hallitseva tekijä, koska se sijaitsee jokilaaksossa eikä näy maisemassa kovinkaan etäälle. Silta on noin kilometrin säteellä ainut Koskenkylänjoen ylityspaikka, joten silta toiminee jonkinasteisena paikallisena maamerkkinä. Mariebergintie on sillan kohdalla vaakageometrialtaan suora ja se ylittää joen likimain kohtisuorasti. Mariebergintiellä ei ole suoritettu varsinaista liikenteenlaskentaa, mutta arviolta sillalla kulkee noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkaimpina aikoina liikenne voi mahdollisesti olla suurempikin. Sillan vaikutusalueella on noin 15 omakotiasuntoa, noin 10 loma-asuntoa ja 4 maatilaa. Lisäksi vaikutuspiirissä on pelto- ja metsäalueita. Liikenne on normaalia asuinalueen ja maatalousalueen työmatka-, koululais- ja maatalousliikennettä. Tiellä on säännöllistä päivittäistä postinkuljetusliikennettä sekä maitokuljetuksia joka toinen päivä. Lisäksi sillalla kulkevat rehuautot, tukkiautot, traktorit ja mm. jätehuollon ajoneuvot. Vesistö Siltapaikka kuuluu Koskenkylänjoen vesistöalueen (16) keskiosan alueeseen (16.002). Vedet kulkeutuvat siltapaikalle siten, että Lanskinjoen valuma-alue, Haltionjoen-Köylinjoen valuma-alue ja Litinjoen valuma-alue laskevat Artjärven lähialueelle, josta vedet edelleen laskevat Koskenkylänjoen keskiosan alueelle (siltapaikka). Lisäksi Myrskylänjoen valuma-alueen vedet laskevat suoraan Koskenkylän keskiosan alueelle siltapaikan yläpuolelle. Siltapaikan yläpuolinen valuma-alue on kooltaan noin 730 km 2, jonka järvisyysprosentti on noin 4,4 %. Vedenkorkeudet siltapaikalla ovat seuraavat: HW N 60 +18,15 m ylivedenkorkeus W N 60 +16,27 m maastotutkimuspäivänä 12.8.2009 Ylivirtaama on 95,6 m 3 /s, jonka mukaan uuden silta-aukon mitoitus on tarkistettu. Vesialueen käyttö Siltapaikalla ei ole merkittyä tai mitoiltaan määritettyä vesiväylää. Vesiliikenne rajoittuu pienveneilyyn. Sillan kohdalla ei suoriteta uittoa. Vuosina 2006 ja 2007 Koskenkyläjoen ylä- ja keskijuoksulla on tehty kunnostustoimenpiteitä. Vesialueella harjoitettava kalastus on vapaa-ajan ja kotitarvekalastusta eri muodoissaan. Koskenkylänjoen alueen pääasiallisia pyyntikaloja ovat mm. hauki, ahven ja muut järvikalat. Lisäksi alueelta saadaan lohikaloja ja esimerkiksi turpaa. Alueelta pyydetään myös rapuja. Koskenkylänjoen Kvarnforsiin on istutettu meritaimenen ja lohen poikasia. Lisäksi Koskenkylänjoen Kuuskosken kalatie on valmistunut vuonna 2008. Istutustoiminta on alueella melko
aktiivista. On mahdollista, että myös siltapaikalle saattaa nousta syksyllä lohikaloja. Myös kevätkutuisia kaloja saattaa nousta siltapaikan yläpuolelle keväällä ja alkukesästä. Sillan alueella saattaa esiintyä rauhoitettuja vuollejokisimpukoita. Alueella liikkuu todennäköisesti myös saukkoja. 3 Nykyinen silta Nykyisin paikalla on alun perin vuonna 1939 rakennettu ja vuonna 1964 uusittu puukantinen teräspalkkisilta, jolla ei ole vesilain mukaista lupaa. Sillan hyödyllinen leveys on noin 4,2 m. Sillan mitatut vapaa-aukot ovat noin 6,85 m, 6,50 m ja 7,28 m. Alikulkukorkeus yliveden HW (N 60 +18,15 m) aikana on noin 0,65 m. Tutkimuspäivän ajankohtana (W +16,27 m) alikulkukorkeus oli noin 2,55 m. Vesisyvyys HW:stä on noin 3,85 m ja mitoitusvirtaamaa vastaava vapaa virtausala on 94 m 2. Nykyinen virtausaukko on arvioitu olevan noin 58 m 2. Sillan alusrakenteet ovat kiviarkkurakenteiset. Kiviarkkujen yläosa on betonirakenteinen. Betonivaluilla on pyritty oikomaan tukien painumia. Sillan pääkannattajat ovat kooltaan 250 x 250 mm teräspalkit (4 kpl), jotka tukeutuvat kiviarkkujen betoniosiin. Teräspalkkien päällä on syrjälankkukansi (130 x 80 mm), joka on tehty jättäen lankkujen väliin raot muualle paitsi raiteiden kohdille. Tie sillan päissä on matalalla sora- ja kivitäytteisellä penkereellä. Sillan yleiskunto on huono. Pahimpina vaurioina sillassa voidaan pitää alusrakenteiden painumaa ja kallistumaa. Lisäksi alusrakenteiden kivet ovat siirtyilleet ja osa kivistä on vaarassa jopa pudota. Tukien betoniosissa on rapautumaa ja valuvikoja. Päällysrakenteen teräspalkit ovat pahoin ruostuneet ja niissä on syöpymiä. Kantavassa kansilankutuksessa on havaittavissa lahovaurioita ja kulumaa noin 20 mm syvyydeltä raiteiden kohdilla. Sillan keiloissa on sortumavaurioita ja ne ovat hieman vajaat. Nykyinen silta puretaan. Vain nykyisten maatukien kiviset osat säilytetään eroosiovaurioiden ehkäisemiseksi. Uusi silta Silta rakennetaan liimapuisena ulokepalkkisiltana (Plup). Sillan jännemitat ovat (2,5 m) + 17,5 m + 17,5 m + (2,5 m) ja hyödyllinen leveys 6,0 m. Sillan kokonaispituus on 40,0 m. Silta perustetaan päätytukien osalta maanvaraisesti ja välituen osalta kallionvaraisesti teräsbetonisten tukien varaan. Sillan kansi on puurakenteinen syrjälankkukansi, jota ei päällystetä. Vapaaaukkojen leveydet yliveden HW-korkeustasossa mitattuna ovat 14,37 m ja 13,68 m. Vapaa korkeus ylivedestä HW (N 60 +18,15 m) mitattuna on noin 0,65 m. Uuden sillan virtausaukko (HW-tasossa) on noin 89 m 2 (vaatimus 70 m 2 ). Tarvittavat normien mukaiset jääkuormat huomioidaan sillan rakennesuunnittelussa. Varsinaisia jäänsärkijöitä ei tarvita. Sillan ja penkereiden kaiteina käytetään tieviranomaisen tyyppikaiteita.
4 Hankkeen vaikutukset Silta-aukon suurentuessa nykyiseen verrattuna veden virtausolosuhteet paranevat. Nykyiseen verrattuna kaksi vedessä olevaa välitukea (kiviarkut) korvataan yhdellä hoikalla teräsbetonisella välituella. Silta ei vaikuta maisemakuvaan. Sillan päällysrakenteen paksuuden kasvamisesta huolimatta, uuden sillan sivuprofiili ei näy lähiympäristössä juuri aiempaa enempää. Sillan yleisilme jopa kevenee, koska vanhan sillan uomaa padottavat kiviarkut poistetaan uomasta ja niiden tilalle tulee yksi profiililtaan hoikka välituki. Silta ei muuta vesistön käyttöä. Uuden sillan alikulkukorkeus on vähintään sama kuin nykyisin, mutta vapaa-aukon leveys kasvaa leveiden kiviarkkujen poistuessa uomasta. Uusi silta ei rajoita kalan liikkumista. Rakentamisen ajaksi jätetään tarvittava virtausaukko ja riittävän suuri aukko, joka mahdollistaa kalojen mahdollisen nousun ylävirtaan. Tarkoituksena on, että vuollejokisimpukoiden esiintyminen siltapaikalla selvitetään ennen rakennustöiden alkua asiantuntijan avustuksella. Kyseinen tutkimus täytyy tehdä sellaisena ajankohtana, jolloin simpukat eivät ole kaivautuneena joen pohjaan (keväällä/alkukesällä). Jos alueella esiintyy vuollejokisimpukoita, niiden siirtoa varten haetaan lupa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Koska alueella saattaa esiintyä saukkoja, sillan läheisyyteen rakennetaan hajupostipaikka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan. Töiden aloittaminen Hakija on hakenut lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ennen rakentamistöiden aloittamista tehtävä vuollejokisimpukkaa koskeva tutkimus sekä mahdollinen simpukoiden siirto on tehtävä kesäaikana. Hakija ei voi toteuttaa hanketta ilman tieviranomaisen avustusta ja parhaat mahdollisuudet avustuksen saantiin on vuonna 2010. Nykyinen huonokuntoinen silta ei täytä tämän päivän liikenteen vaatimuksia ja se tulisi uusia mahdollisimman pikaisesti. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Kuulutus Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Loviisan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 16.2. 19.3.2010 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on muistutuksessaan todennut, että alueella ei
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Myöskään seutukaavassa tai maakuntakaavassa hankealueelle ei ole aluevarauksia. Alue kuuluu Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkyläjokilaakson arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen. Silloinen Uudenmaan ympäristökeskus on antanut sillan vapaan aukon koosta lausunnon 18.6.2009. Suunnitellun silta-aukon mitoitus täyttää lausunnossa asetetut vaatimukset. ELY-keskuksen mielestä hajupostipaikan rakentaminen saukoille (sisämitat vähintään 50 x 50 x 30 cm) on riittävä toimenpide saukon levähdyspaikan turvaamiseksi. Vuollejokisimpukoiden osalta ELY-keskus on katsonut, että niiden esiintyminen siltapaikalla tulee selvittää. Jos siltatyön takia on tarpeen siirtää simpukoita, on sitä varten haettava luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen lupa lajirauhoituksesta poikkeamiseen Uudenmaan ELY-keskukselta. Lisäksi selvityksestä tulisi käydä ilmi, onko siltapaikka luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin tarkoittama vuollejokisimpukan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Tarvittaessa on haettava Uudenmaan ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista lupaa lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseen. Koskenkylänjoen Kuuskosken kalatie on valmistunut vuonna 2008. Joen keski- ja yläjuoksulla on tehty kunnostuksia vuosina 2006 ja 2007 ja koskiin mm. läheiseen Mickelspiltomin Kvarnforsiin on istutettu meritaimenen ja lohen poikasia. On mahdollista ja se on ollut kalateiden ja kunnostusten tavoitteena, että syksyllä lohikaloja nousee Kuuskosken yläpuolelle. Silloin on tärkeää, ettei siltatyö estä kalojen vaelluksia yläpuolisille koskialueille. Keväällä ja alkukesällä saattaa nousta myös kevätkutuisia kaloja. Työnaikaiset rakenteet eivät saa kokonaan sulkea uomaa, jotta nousukalat pystyvät nousemaan. Kalojen nousuaikoina pitää pyrkiä vähentämään veden samentumista, jotta se haittaisi mahdollisimman vähän kalojen nousua. 5 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunnalle luvan Mariebergin uuden sillan rakentamiseen Koskenkylänjoen yli nykyisen sillan paikalle Loviisan kaupungin Mickelspiltomin kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja 21.10.2009 päivätyn pääpiirustuksen S 09135 v, mittakaava 1:100 ja 1:50, mukaisesti. Aluehallintovirasto myöntää Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunnalle pysyvän käyttöoikeuden hanketta varten tarvittavaan noin 200 m 2 :n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Loviisan kaupungin Mickelspiltomin kylässä. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
6 Lupamääräykset 1) Silta on rakennettava siten, että se on rakenteiltaan kestävä ja turvallinen. 2) Sillan vapaa-aukkojen leveydet on oltava vähintään 14,37 m ja 13,68 m. Sillan kansirakenteen alareunan on oltava keskellä siltaa vähintään korkeudella N 60 +18,82 m. 3) Rakennustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa sekä siten, että rakennustyöt eivät sulje kokonaan jokiuomaa eivätkä estä kalojen vaelluksia yläpuolisille koskialueille. Veden samentumista on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti kalojen nousuaikoina. 4) Rakentamistöitä ei saa aloittaa, ennen kuin vuollejokisimpukoiden esiintyminen siltapaikalla on selvitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Jos alueella esiintyy vuollejokisimpukoita, ne on siirrettävä ennen rakennustöiden aloittamista sillan ylävirran puolelle ja siirtoa varten on haettava luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen lupa lajirauhoituksesta poikkeamiseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Selvityksestä tulee käydä ilmi, onko siltapaikka luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin tarkoittama vuollejokisimpukoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Tarvittaessa on haettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen lupa lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämiseen. 5) Saukoille on rakennettava hajupostipaikka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja hyväksymään paikkaan. 6) Töiden päätyttyä rakennustelineet ja -jätteet on poistettava ja rakennuspaikka muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7) Siltarakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 9) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus raukeavat.
10) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. 7 Perustelut Sillan uusiminen on tarpeen, koska nykyinen silta on huonokuntoinen eikä täytä tämän päivän liikenteen vaatimuksia. Silta-aukon leventyessä nykyiseen verrattuna veden virtausolosuhteet paranevat. Silta ei vaikuta maisemakuvaan eikä se muuta vesistön käyttöä. Hanke toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu haittaa vuollejokisimpukoille, jos vuollejokisimpukoita esiintyy alueella. Saukoille rakennetaan hajupostipaikka. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hanke ei myöskään vaikuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Sillan päiden maatuet tulevat kiinteistöjen Marieberg RN:o 1:66 sekä Saunaranta RN:o 1:97 ja Kortas RN:o 1:91 maa-alueille, joiden omistajat ovat kirjallisissa suostumuksissaan myöntäneet hakijalle pysyvän käyttöoikeuden Mariebergin uuden sillan vaatimiin maa-alueisiin. Nykyisen sillan mukainen tieoikeus on 2.3.2005 rekisteröity kiinteistötietojärjestelmään sekä edellä mainittujen kiinteistöjen että sillan kohdalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 rasitteina. Koska kaikki yhteisen vesialueen osakkaat eivät ole antaneet suostumustaan uuden sillan vaatimaan vesialueeseen ja uusi silta on lähes 2 m leveämpi kuin nykyinen silta, aluehallintovirasto on vesilain 2 luvun 7 :n 2 momentin nojalla myöntänyt hakijalle pysyvän käyttöoikeuden uutta siltaa varten tarvittavaan alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Tästä käyttöoikeuden myöntämisestä ei näissä olosuhteissa aiheudu korvattavaa edunmenetystä. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti, 7 :n 2 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunnalle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Töitä ei kuitenkaan saa aloittaa, ennen kuin lupamääräyksen 4) mukaiset velvoitteet on täytetty. Jos työt aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeussuoja ja luvat -vastuualueelle tuhannen (1 000) euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten kor-
vaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. 8 Perustelut Kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto on ottanut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevillä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Perustelut Käsittelymaksu on 1 100 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Päätöksestä peritään ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon, jota sovelletaan, koska asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, mukaan se maksu, joka on säädetty sillan lupapäätökselle. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Marieberg-Klåskas yksityistien tiekunta Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loviisan kaupunki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Listan dpoesavi-65-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Loviisan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Birgitta Vauhkonen Pamela Westerlund Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki (puheenjohtaja) ja Birgitta Vauhkonen. Asian on esitellyt esittelijä Pamela Westerlund. PW/tr
LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.