Esa Iivonen 21.3.2014 esa.iivonen(at)mll.fi Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen
Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan Köyhyys on kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Ihmisten omakohtainen kokemus on tärkeää köyhyyden arvioinnissa. 2
Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta Ulkopuolisuuden muotoja* sosiaalinen koulutuksellinen työelämän taloudellinen oikeudellinen terveydenhoidollinen *Norjan tilastoviraston määritelmä ulkopuolisuuden muodoista, ks. ulkopuolisuuden määrittelystä Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella, TEM:n julkaisu 12/2011. 3
Lapsiperheköyhyys on ilkeä ongelma, jota usein vähätellään Köyhyys on suhteellista, eihän meillä kuolla nälkään : Myös absoluuttinen köyhyys on erittäin pitkälle suhteellista. Kehitysmaissa lapsilla on paljon kurjemmat olot kuin Suomessa : Verrataanko aikuisten tilannetta kehitysmaiden aikuisten tilanteeseen? Ei minun lapsuudessani ollut kännyköitä ja tietokoneita : Lapsi elää tätä päivää ja tämän päivän sosiaalisessa ympäristössä, ei 1960- tai -70-luvulla. Eihän sitä tarvitse kulutusyhteiskuntaan mukaan mennä : Lapsilla ei ole sellaisia sosiaalisen ympäristön ja elämäntavan valinnanmahdollisuuksia kuin meillä aikuisilla. 4
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (1) Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lasten ja nuorten elämässä kulutuksella on yhä suurempi merkitys. Lapset ja nuoret vertailevat, mitä heillä on ja ei ole. Köyhyys aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. 5
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2) Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa merkittävästi lasten oppimiskykyyn. Yhdysvalloissa perheen tulotaso on näyttäytynyt vahvimmin nuoren kehitykseen vaikuttavana tekijänä. Köyhyys vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja käyttäytymiseen. Perheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. Ks. tutkimusviitteet: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012 6
Köyhyys on lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (3) Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia ja ovat riskitekijä vanhempien jaksamiselle. 7
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (1) Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja taloudellisen tilanteen mukaan. Vanhempien heikko koulutus ja matala sosioekonominen asema ovat yhteydessä heidän lastensa hyvinvointiongelmien yleisyyteen. Erityisesti perheen taloudelliset ongelmat heijastuvat nuorten hyvinvointiin. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012 8
THL:n tutkimus vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta (2) Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään. Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa, joten on oleellista, että eri kasvuympäristöt, kuten päivähoito, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. Lähde: Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012 9
Perheen toimeentulovaikeudet huolestuttavat lapsia ja nuoria MLL toteutti yhteistyössä Kotivinkki-lehden kanssa vuonna 2010 kyselyn 13-18-vuotiaille heidän kokemuksiaan perheen toimeentulovaikeuksista. Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Taloudellisesti tiukka tilanne kiristää nuorten mielestä perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös syyllisyyttä. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään. Lähde: Nuorten kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010 10
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (1) Kelan tutkimuksessa analysoitiin, miten taloudellinen eriarvoisuus näkyy 5.- ja 8.-luokkalaisten lasten arjessa. Taloudellinen eriarvoisuus on läsnä lasten arjessa erityisesti erilaisina kulutusmahdollisuuksien eroina. Lapset tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta selkeimmin ulkoisten tunnusmerkkien, kuten pukeutumisen, perusteella. Tavaroiden määrä ja niiden merkit, ikä ja mallit huomataan lasten vertaissuhteissa. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 11
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (2) Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia. Taloudellinen eriarvoisuus voi pahimmillaan johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Kiusaamisen kohteeksi voi lasten kuvausten perusteella joutua niin rikas kuin köyhä lapsi, mutta lasten kokemusmaailmassa kiusatuksi joutuminen koskee nimenomaan niitä lapsia, joiden taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 12
Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa (3) Lasten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävällä tavalla se, minkälaisena muut samanikäiset lapset hänet näkevät. Paremmassa taloudellisessa asemessa olevan perheen lapsella on enemmän vaihtoehtoja ja hänen on helpompi saada kaveriseuraa, koska hän on materiaalisten resurssiensa takia kiinnostava ja hän voi säädellä muiden suhtautumista itseensä. Heikoista taloudellisista oloista tulevan lapsen mahdollisuudet muuttaa muiden hänestä muodostamaa kuvaa ovat vähäisemmät. Lähde: Mia Hakovirta ja Minna Rantalaiho: Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012 13
Lapsiperheet leipäjonojen asiakkaina Soccan - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen tutkimuksessa haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyviä lapsiperheitä. Tutkimuksessa haastatellut äidin toivat esiin, että rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Perheen arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan haastatellut äidit halusivat suojata lapsiaan köyhyyden kokemukselta. Luovuutta hyödynnettiin esimerkiksi keksimällä itse tekemistä ja harrastuksia, jotka eivät vaadi paljon rahaa kuten eväsretket lähipuistoon. Tiedon puutteen koettiin eristävän yhteisöstä ja palveluista. Lähde: Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna-Kaisa Tukiala. Soccan työpapereita 2012:1 14
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (1) Vanhempien työttömyys. Huomattavaa kuitenkin on, että joka toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy töissä, kun sen sijaan lapsettomissa köyhissä kotitalouksissa on vain vähän työssä käyviä. Sirpaleinen työmarkkina-asema, pätkätyöt, lyhyiden työsuhteiden ja työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus Työttömyyttä ja heikkoa työmarkkina-asemaa selittävät mm. alhainen koulutustaso sekä työelämän ja työn muutokset. Toisaalta noin 15 % köyhien lapsiperheiden huoltajista on korkeakoulututkinto. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 15
Lapsiperheiden köyhyyden taustalla (2) Yksinhuoltajuus kolminkertaistaa köyhyysriskin. Köyhät lapsiperheet ovat useammin pikkulapsiperheitä. Köyhissä lapsiperheissä on alle kouluikäisiä lapsia selvästi useammin kuin ei-köyhissä lapsiperheissä. Köyhissä lapsiperheissä on kolme tai sitä enemmän lapsia selvästi useammin kuin keskituloisissa lapsiperheissä. Tulonsiirtojen osuus köyhien lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista on noin kolminkertainen muihin lapsiperheisiin verrattuna. Lapsiperheiden toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku on siten koskenut köyhiä lapsiperheitä erityisen ankarasti. Lähde: Hannele Sauli, Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula: Kriisistä kriisiin lapsiperheiden toimeentulo 1995-2009, Yhteiskuntapolitiikka 2011:5 16
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli 102 000 lasta vuonna 2012, mikä oli 9,4 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste on yli kaksinkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. Yksinhuoltajaperheissä koetaan toimeentulovaikeuksia merkittävästi yleisemmin kuin kahden vanhemman perheissä. Yksinhuoltajaperheet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen viisi kertaa yleisemmin kuin kahden huoltajan perheet. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2012 ja THL, Toimeentulotuki 2012 Ks. pienituloisuuden määritelmä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/kas.html 17
Pienituloisuusaste 1995-2012, prosenttia Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Lapsiväestö Koko väestö 14 12 10 8 6 4 2 0 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2012 18
Pienituloisuusaste: yksinhuoltajakotitaloudet ja parit, joilla lapsia 2000-2012, prosenttia 25 20 15 10 5 Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 0 2000 2005 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2012, Pienituloisuus 19
Toimeentulovaikeuksissa olevat kotitaloudet vuonna 2011, prosenttia kotitalouksista 47,5 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa 20,3 24,3 17,5 21,5 23,7 8,1 5,1 5,6 7,9 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v Kaikki kotitaloudet Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011 Subjektiivinen toimeentulo http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/01/tjt_2011_01_2012-12-28_tie_001_fi.html 20
Toimeentulovaikeuksissa 2009-2011, prosenttia kotitalouksista 60 50 40 30 20 10 Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v Parit, joilla nuorin lapsi 13-17 v 0 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, 2010 ja 2011 Subjektiivinen toimeentulo 21
Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on selvästi heikompi kuin 1990-luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen 2011 1. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lapsilisien ostovoima laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset jätetään toteuttamatta vuosina 2013-2015. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, 2011 22
Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet 1995-2012, prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28,1 27 27,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 24,1 24,1 24 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 5 4,8 4,7 4,7 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: THL, Toimeentulotukitilastot 23
Lapsia (0-17-vuotiaita) toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa 1990-2012 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 24
Toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asuvien lasten (0-17-vuotiaat) osuus kaikista lapsista 1990-2012, prosenttia 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 25
Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet vuonna 2012 Toimeentulotukea sai 50 065 lapsiperhettä vuonna 2012. yksinhuoltajaperheitä 28 357 kahden huoltajan perheitä (avio- tai avopariperheitä) 21 708 Lapsia (0-17-vuotiaita) oli toimeentulotukea saaneissa lapsiperheissä oli yhteensä 94 735 lasta (8,8 % kaikista lapsista). Lähde: THL, Toimeentulotuki 2012 26
Lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n komitea on kehottanut (2011), että Suomi tehostaa pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Lapsen oikeuksien komitea myös suosittelee, että Suomi toteuttaa tarvittavat toimet lasten köyhyyttä koskevien tietojen kokoamiseksi ja analysoimiseksi laajamittaisesti, jotta ongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti. Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060 Lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011): http://formin.finland.fi/public/download.aspx?id=82628&guid={08815486-c2f7-4348- A1DC-0985FA9542EC} 27
Investoidaan lapsiin - EU:n komission suositus jäsenmaille: Euroopan komissio on antanut jäsenmaille 20.2.2013 Investoidaan lapsiin ja katkaistaan huono-osaisuuden kierre -suosituksen lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi: Investoidaan lapsiin -suositus löytyy osoitteesta: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2013:059:0005:0016:fi:pdf European Commission Recommendation of 20.2.2013: Investing in children breaking the cycle of disadvantage 28