Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä kehittämishankkeena Laaja vapaa-ajan mahdollisuuksien kirjo ja houkuttelevat tapahtumat ovat kasvava osa kaupungin vetovoimaa. Kehittämishankkeen toteuttamissuunnitelmassa annetaan vapaa-aikakeskukselle tehtäväksi vertailla toimintaa Kuopion, Lappeenrannan ja Jyväskylän vapaa-aikapalveluihin nähden. Tilastovertailussa huomioidaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Tapahtumapalvelut ja hallinto jätetään vertailun ulkopuolelle. Kulttuuripalvelut Suomen Kuntaliitto on yhdessä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen ja 24 kunnan kanssa tuottanut raportin kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteesta ja kustannuksista vuonna 2013. Kustannustiedot perustuvat kuntien ko. vuoden tilinpäätöksiin. Edelliset vastaavat selvitykset tehtiin vuosien 2007 ja 2010 tietojen pohjalta. Tässä analyysissa on hyödynnetty vuodelta 2013 kerättyä aineistoa, valtakunnallinen aineisto on julkaistu 28.11.2014 ja se on saatavilla osoitteessa: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3066. Kulttuuripalvelut ovat peruspalveluja, mutta kuntalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta johonkin tiettyyn kulttuuripalveluun, vaan kunnilla on vapaus toteuttaa kulttuuripalvelut siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin parhaaksi nähdään. Ainoastaan kirjastopalvelut ja ns. yleinen kulttuuritoiminta ovat kunnille lakisääteisiä, joskin viimeksi mainitussa tapauksessa velvollisuus on väljästi muotoiltu. Lisäksi kunnan tehtävänä on järjestää mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen. Kokonaisuutenaan kulttuurin kokonaisnettokustannukset olivat seuraavat: 1 000 /asukas Joensuu 11 433 154 Jyväskylä 23 341 173 Kuopio 18 546 174 Lappeenranta 10 297 142
Keskimäärin Cuporen raportin mukaan kulttuurin nettokustannukset olivat 178 /asukas. Joensuussa rahoitus jää selvästi tämän valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle. Yleiseen kulttuurityöhön panostetaan seuraavasti: Avustukset /asukas /asukas Joensuu 6,3 1,7 Jyväskylä 9,2 4,9 Kuopio 13,0 4,7 Lappeenranta 7,4 1,3 Luvuissa on suurta vaihtelua, selkein erottava tekijä eri kaupunkien panostukselle on erilaiset summat avustusmäärärahoihin. Museoiden ja orkesterin tilastovertailun mukaan /asukas käytettiin seuraavasti verrokkikaupungeissa: Orkesterit Museot Joensuu 27,6 18,9 Jyväskylä 20,1 33,8 Kuopio 28,3 28,5 Lappeenranta 18,9 18,3 Joensuun museoiden toimintaan satsataan suhteellisen vähän naapurikaupunkeihin verrattuna. Orkesterin toimintarahoitus on hyvällä tasolla ja suurin piirtein samalla tasolla kuin Kuopiossa. Kaikkien konserttien määrä ja kuulijat niissä: Konsertit Kuulijat Kuulijat/ konsertti Joensuu 69 20 832 302 Jyväskylä 52 24 031 462 Kuopio 114 36 217 318 Lappeenranta 55 11 732 213
Kuopion ja Joensuun orkestereiden toiminta vaikuttaa myös tilastolukujen varassa vertailukelpoiselta. Museoiden toimintaa ja henkilöstöä tarkasteltaessa näyttää siltä, että panostaminen henkilöstöresurssiin lisää kävijämääriä, todennäköisesti näyttelyihin ja muuhun tapahtumatoimintaa on voitu panostaa runsaammin. Museoiden kävijät ja vakinaisen henkilökunnan henkilötyövuodet: Kävijät Vak. htv Kävijät /htv Joensuu 48 549 17,0 2 856 Jyväskylä 81 928 30,3 2 704 Kuopio 64 869 34,6 1 875 Lappeenranta 40 946 17,0 2 409 Kuopiossa kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen museo toimivat samoissa tiloissa, joten molemmissa kävijät tilastoituvat yhdeksi käynniksi. Joensuun museoiden toiminta vertailun mukaan on hyvin tehokasta. Kirjaston nettokustannukset vuonna 2013: 1 000 /asukas Joensuu 3 956 53,1 Jyväskylä 8 295 61,6 Kuopio 5 379 50,6 Lappeenranta 3 324 45,7 Kustannuseroihin suurin selittävä tekijä ovat vuokrakustannukset, joita Lappeenrannassa maksettiin vain 450 000, kun ne olivat Joensuussa 1 018 000, Jyväskylässä 2,1 milj. ja Kuopiossa 1,5 milj.. Lainaus / Asukas Fyysiset käynnit / Asukas Lainaus / HTV Joensuu 21,06 10,31 27 624 Jyväskylä 20,90 8,31 27 902 Kuopio 17,57 10,72 23 225 Lappeenranta 12,64 7,17 18 266
Suoritevertailussa Joensuussa on eniten lainoja asukasta kohden ja käyntejä toiseksi eniten. Lappeenrannan heikko taloudellinen panostus kirjastoon näkyy myös suoritteissa. Valtakunnalliset kirjastotilastot: http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot Museoiden tilastot: http://museotilasto.fi/ Sinfoniaorkestereiden tilastot: http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/tilastot/ Nuorisopalvelut Kaupunkimaisen nuorisotyön verkosto KANUUNA kerää isoimmilta kaupungeilta nuorisotyön tunnuslukuja. Uusimmat tunnusluvut perustuvat vuoden 2013 toimintaan ja tilinpäätöksiin. Luvut sisältävät avoimen nuorisotyön ja ryhmämuotoisen työn osallistujamäärät. Työpajatoiminta ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminta eivät sisälly kaupunkien tunnuslukuihin tai talouslukuihin. Vakituisten työntekijöiden määrään on laskettu ohjaustehtävissä olevat vakituiset ja yli 6 kuukautta töissä olleet määräaikaiset ohjaajat. Luku sisältää myös oppisopimusopiskelijat. Joensuun talousarviota lukuun ottamatta tuloissa on mukana hankerahoitukset. Joensuun tuloista 37 % tulee myyntituloista, 56 % vuokratuotoista ja 7 % avustuksista. Tilinpäätös 2013 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Tulo 96118 218990 307567 206000 Menot 1 597 515 2834500 3401448 1407000 Netto 1 501 397 2639500 3093881 1265000 Asukasluku asukasta (12/2013) 74477 134719 106388 72698 Alle 29-vuotiaat asukasta (31.12.2013) 27300 52654 38139 23651 Netto /alle 29- vuotias 55 50 81 53 Nuorten käyntikerrat 64253 61000 23029 Vakituisten ohjaustoiminnan työntekijöiden lukumäärä 20,5 28 23 16 Järjestöavustuksen avustussumma 104000 132375 53500
Liikuntapalvelut Liikuntapalvelujen vertailu verrokkikaupungeiksi valittujen Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kuopion sekä Joensuun välillä on erittäin haastavaa, koska yhteismitallista vertailutietoa on heikosti saatavilla. Lisäksi kaikilla kaupungeilla on omanlaisensa seuranta- ja tilastointimallit, ja ilman merkittävää sisältöjen auki kirjoittamista liikuntapalvelujen osa-alueiden vertailu on mahdotonta. Verrokkikaupunkien liikuntapalvelujen budjettien käyttömenot ja tulot löytyvät seuraavasta taulukosta: TP 2013 Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Menot 9 582 415 18 815 200 12 149 452 8 524 000 /asukas 128,7 139,8 114,2 117,3 Tulot 2 146 790 5 297 400 3 109 993 1 521 000 /asukas 28,8 39,4 29,2 20,9 tulojen osuus menoista % 22 28 26 18 Nettomenot 7 435 625 13 517 800 9 039 459 7 003 000 /asukas 99,8 100,5 85,0 96,4 Asukasluku 74 477 134 568 106 342 72 643 Liikuntapaikkojen karkea tarkastelu osoitti, että verrokkikaupungeissa on asukaslukuun suhteutettuna samantasoisesti ulko- ja sisäliikuntatilaa kuin Joensuussa. Verrokkikaupungeista Lappeenranta on asukasluvultaan lähinnä Joensuuta. Käyttömenot Lappeenrannassa ovat selkeästi Joensuuta pienemmät, koska sieltä puuttuu Joensuu Areenan kaltainen suurhalli. Nettomenojen tarkastelu paljastaa, etteivät erot kaupunkien välillä ole merkittäviä. Ainoastaan Kuopio erottuu nelikosta selkeästi matalammalla asukaskohtaisella kustannuksella. Liikuntapaikkatietoja sekä kuntien taloustietoja liikunnan osalta on kerätty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ylläpitämään Lipaspalveluun. Tietojen tallentaminen palveluun vaihtelee kunnittain, minkä vuoksi niiden luotettavuus ja vertailtavuus on vajavainen. Vertailua varten tietoja haettiin lähinnä nettisivuilta löytyvistä tilinpäätöstiedoista. Mikäli vertailu haluttaisiin tehdä syvällisemmin, edellyttäisi se liikunnan osalta erillistä selvitystyötä esim. opiskelijoiden projekti- tai opinnäytetyönä.