TAPATURMAKATSAUS 2016 Lapin sairaanhoitopiiri
SAATTEEKSI Tapaturmassa äkillisen, odottamattoman ja tahattoman tapahtuman seurauksena henkilö menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturma-käsitteeseen liittyy kaksi elementtiä, joista toinen on onnettomuustapahtuma ja toinen on tapahtumassa mukana olleelle henkilölle aiheutuva seuraus eli henkilövahinko. Tämä tapaturmakatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmakuolemia ja vammoja sekä niistä aiheutuvaa hoitoa ja hoidon kustannuksia. Tapaturmat luokitellaan tavallisesti niiden tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin sekä muihin vapaa-ajan tapaturmiin. Tapaturmakatsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta: millaisia tapaturmia alueella sattuu ja paljonko niitä on koko maahan verrattuna. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää kunta- ja seutukuntakohtaisessa turvallisuustyössä. Sen avulla voidaan määritellä painopisteet turvallisuustyölle ja arvioida turvallisuustyön vaikutuksia. On tärkeää, että alueen turvallisuustoimijat, asukkaat ja luottamushenkilöt saavat tietoa alueen tapaturmista. Tapaturmakatsauksien sisältämiä asioita kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa, esimerkiksi turvallisuussuunnittelun tai hyvinvoinnin - ja terveyden edistämisen työryhmissä sekä koulutustilaisuuksissa. Paikallisesta tapaturmatilanteesta on tärkeää hyvä viestiä laajasti alueen eri toimijoille, organisaatioille ja kansalaisille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi nostamalla oman alueen tapaturmakatsauksen tietoja paikallisten toimijoiden ja kunnan omalle verkkosivustolle sekä tiedottamalla tapaturmatilanteesta paikallismediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tapaturmakatsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen (tapaturmat@thl.fi). Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2016 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS Sisältö SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu?... 6 2.2. Tapaturmatyypit... 8 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 11 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT... 13 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat... 13 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 22 7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET... 29 8 PALOTAPATURMAT... 30 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Tämän katsauksen aineistolähteet ovat seuraavat: kuolemat: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt (lähde: Tilastokeskus) sairaalahoitojaksot, -potilaat ja -hoitopäivät: Hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL). Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrät. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka Hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kirjata jokainen vuodeosastohoitojakso, sairaalassa ei aina kirjata riittävän tarkasti kaikkia tapaturmiin liittyviä tietoja. Joissakin katsauksen taulukoissa tiedot tapaturmien ja fyysisen väkivallan aiheuttamasta hoidosta esitetään yhteenlaskettuina. Tämä johtuu siitä, ettei sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa aina ole määritelty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Tämän katsauksen tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon edellä mainitut aineistoon liittyvät seikat. Tietosuojan vuoksi taulukoissa pienimpien lukumäärien kohdalla kuntakohtaisten viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä arvot tai koko aluetta koskevat arvot) pyöristetään lähimpään kymmeneen. Nämä säännöt koskevat vain niitä katsauksen osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä. 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2 408 suomalaista: 1 532 miestä ja 876 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturman vuoksi kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa Suomen tapaturmatilanteesta ja tapaturmien ehkäisystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat-verkkosivustosta: www.thl.fi/tapaturmat 5
2.1 Missä ja kenelle tapaturmia tapahtuu? Tässä katsauksessa käsitellään vakavimpia, eli kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). On kuitenkin hyvä muistaa, että iso osa tapaturmista hoidetaan polikliinisesti. Katsaus ei käsittele polikliinisesti hoidettavia tapaturmapotilaita, koska niistä ei toistaiseksi ole saatavilla riittävän luotettavaa tietoa rekistereistä. Esimerkiksi liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä. Niistä voi seurata pitkiä poissaoloja työstä, merkittävää haittaa päivittäiseen elämään, pitkäaikaisia kiputiloja tai työkyvyttömyyttä vasta useiden vuosien viiveellä. Siihen saakka kunnes valtakunnallisista rekistereistä saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa tapaturmien polikliinisesta hoidosta, on paikallistasolla tärkeää seurata myös polikliiniseen hoitoon johtavien tapaturmien määrää ja aiheuttamia vaikutuksia. On tärkeää, että paikallisessa turvallisuussuunnittelussa asetetaan tavoitteita ja määritetään keinoja sekä vakavimpien että runsaasti terveydenhuollon eri yksiköitä kuormittavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Seuraavaa laskutapaa käyttämällä voidaan arvioida, kuinka paljon tapaturmia alueella kaikkiaan tapahtuu: jokaista tapaturmakuolemaa kohti voidaan arvioida aiheutuvan noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Tässä katsauksessa kuvataan kyseisen alueen asukkaille tapahtuneita tapaturmia. Koska rekistereistä ei saada tietoa tapaturman tapahtumapaikasta, tapaturma sijoitetaan alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Siten esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on esitetty alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne eri ikäryhmissä 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2014), N. Kunta 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 5% 5 457 703 Koko alue 18% 2% 6% 6% 30% 16% 16% 5% 118 229 Enontekiö 15% 1% 5% 5% 29% 21% 18% 5% 1 890 Inari 16% 2% 5% 4% 32% 19% 17% 5% 6 804 Kemijärvi 13% 2% 3% 3% 26% 20% 24% 9% 7 937 Kittilä 19% 2% 5% 6% 33% 16% 14% 5% 6 474 Kolari 16% 2% 6% 5% 29% 18% 19% 5% 3 862 Muonio 19% 2% 5% 4% 29% 17% 17% 5% 2 379 Pelkosenniemi 10% 1% 4% 4% 26% 26% 23% 7% 956 Pello 13% 2% 4% 3% 24% 22% 24% 9% 3 708 Posio 14% 2% 3% 3% 27% 20% 24% 7% 3 640 Ranua 24% 2% 5% 4% 25% 18% 16% 6% 4 124 Rovaniemi 20% 3% 8% 7% 31% 14% 13% 4% 61 383 Salla 12% 2% 3% 3% 26% 22% 23% 10% 3 836 Savukoski 14% 1% 3% 3% 29% 21% 21% 7% 1 114 Sodankylä 17% 2% 5% 5% 30% 17% 18% 5% 8 852 Utsjoki 17% 1% 4% 5% 30% 17% 20% 6% 1 270 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus. 7
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 2.2. Tapaturmatyypit Tapaturmien ehkäisytyön kohdentamiseksi tarvitaan tietoa muun muassa siitä, millaisille väestöryhmille tai missä ympäristöissä tai tilanteissa tapaturmia tapahtuu. Tätä tietoa saadaan sairaalahoidossa tapaturman vuoksi olleiden potilaiden taustatiedoista ja tapaturmasta kirjatuista tiedoista. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnan tai tapahtumapaikan. Tapaturmien ehkäisytyön kannalta on tärkeää, että sairaaloissa tapaturmatiedot kirjataan huolellisesti. Vaikka useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteessa, liian usein edelleen nämä tiedot jätetään merkitsemättä tai tietoa kirjataan ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. (Kuvio 3) Tapaturmien hoidon kirjaamisen tarkkuudesta ja systemaattisuudesta tulisi keskustella terveydenhuollon toimijoiden kanssa, jotta jatkossa saadaan entistä luotettavampaa ja kattavampaa tietoa tapaturmien ehkäisytyön perustaksi. Tämä katsaus käsittää tietoja vain tapaturmien sairaalahoidosta. Katsauksen tarjoamien tietojen perusteella tehtävissä tulkinnoissa ja esimerkiksi ehkäisytoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa on huomioitava, että katsauksesta puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista. Esimerkiksi liikuntatapaturmia tapahtuu suomalaisille vuosittain yli 300 000, mutta niiden aiheuttama hoito ei tule kattavasti esiin tässä katsauksessa koska suuri osa liikuntatapaturmien seurauksista hoidetaan polikliinisesti. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2014, %. 8
Tapausten lukumäärä 0 200 400 600 800 1000 1200 Kuvio 4 kertoo miten alueen asukkaille sairaalahoitoon johtaneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueilla, työssä tai päiväkodissa/koulussa tapahtuneisiin tapaturmiin. Kuvio 5 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Muu vapaa-ajan tapaturma Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 4. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2014, N. 9
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 5. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2014, N. Taulukko 2. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2014 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 600 Liikenne 3 771 Kotitapaturma 12 949 Urheilu- tai liikuntatapaturma 1 841 Muu vapaa-ajan tapaturma 8 764 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 238 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 072 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 264 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 6 272 10
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tämän katsauksen tiedot tapaturmaisista kuolemista saadaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Suomessa valtaosasta niin sanottuja ei-luonnollisia kuolemia, kuten tapaturmista, tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa määritetään kuolemansyy. Nuoren henkilön kuolemantapauksissa kuolemasyy tutkitaan lähes aina. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmakuolemista ei ihan aina tehdä tutkintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalassa tai laitoksissa tapahtuneen kaatumisen tai kaatumisen seurausten johdosta tapahtunut kuolema, josta lääkärillä on hyvät kliiniset tiedot. 4, Taulukko 3. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2005 2014 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot <5 5 7 8 37 15 22 <5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 31 31 63 128 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 13 7 17 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 <5 7 <5 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 7 <5 5 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 7 8 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 81 44 11 <5 Muu myrkytys 8 <5 <5 6 <5 18 12 6 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 14 6 19 10 Yhteensä 10 10 20 20 220 140 160 150 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 14 <5 20 - Liikenne, moottoriajoneuvot 78 21 100 +66% Kaatuminen ja putoaminen 149 105 250 - Hukkuminen 39 <5 40 - Tukehtuminen 7 7 10 - Tulipalo 14 <5 20 - Paleltuminen 25 5 30 +119% Alkoholimyrkytys 110 30 140 +35% Muu myrkytys 32 15 50 - Muut tapaturmat 42 10 50 - Yhteensä 510 200 710-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282 284 & Pasternack I, Laitinen R, Kauppila R. Oikeuslääkinnän vaikuttavuuden edellytykset Kirjallisuuskatsaus. THL, TYÖPAPERI 10/2014. 5 Vertailusarake kertoo, kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, joka tarkoittaa sitä, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa sitä, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän ovat yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla joko merkitsevä tai ei-merkitsevä. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 11
Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 Liikenne, kevyt Liikenne, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 6. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2014, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 7. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 12
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT Tapaturmien ehkäisytyön suunnittelun ja kohdentamisen kannalta on tärkeää tarkastella paitsi tapaturmien lukumääriä mutta myös niissä tapahtuvia muutoksia. Tässä osiossa esitellään koko aluetta koskevia tapaturmatietoja. Eri alueiden tapaturmalukuja vertailemalla saadaan tietoa siitä, missä ennaltaehkäisevää työtä erityisesti tarvitaan. 5.1 Tapaturmien aiheuttamat hoitopäivät, hoitojaksot ja tapaturmapotilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä ICD-luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistoissa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan uhriksi joutumisen yhteydessä. Siksi tässä osiossa esitetyissä luvuissa hoitopäivistä ja hoitojaksoista on laskettu yhteen sekä tapaturmien ja väkivallan aiheuttama hoito. Kuitenkin valtaosassa tapauksista (noin 85 %) hoidon syynä on tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikenne, moottoriajoneuvot Liikenne, kevyt Paleltuminen Muu myrkytys Tulipalo Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Veteen vajoaminen Kuvio 8. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014, tuhansia päiviä. 13
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 10 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 105 <5 21 22 159 92 48 27 480 Liikenne, moottoriajoneuvot 223 73 173 125 553 192 145 28 1 510 Kaatumis- ja putoamistapaturma 783 116 242 205 1 844 1 510 2 091 1 259 8 050 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 5 7 13 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 27 <5 <5 <5 7 5 8 <5 50 Tulipalo 10 7 10 <5 27 17 23 7 110 Paleltuminen <5 7 <5 <5 22 29 11 5 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 39 5 10 14 88 27 28 5 220 Alkoholimyrkytys 12 <5 <5 <5 18 6 6 <5 40 Muu tapaturma 498 176 433 445 2 588 1 448 1 524 371 7 480 Yhteensä 1 700 390 900 820 5 310 3 330 3 900 1 710 18 050 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 43 <5 21 7 83 64 112 48 380 Liikenne, moottoriajoneuvot 79 49 56 36 214 66 69 23 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 460 38 118 92 1 119 1 200 2 916 3 743 9 690 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 16 <5 <5 <5 10 7 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 5 5 6 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 48 11 23 12 76 19 42 20 250 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 295 61 133 130 1 405 914 1 492 655 5 090 Yhteensä 960 160 350 280 2 920 2 280 4 640 4 500 16 100 Yhteensä 2 660 550 1 250 1 100 8 230 5 610 8 540 6 210 34 150 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Kartta 1. Vammojen ja myrkytysten aiheuttamat hoitojaksot alueen kunnissa vuosina 2010 2014, vertailutiedot koko maan tilanteeseen. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 47 Enontekiö 890 Utsjoki 148 Inari 320 Kemijärvi 261 Kittilä 273 Kolari 498 Muonio 583 Pelkosenniemi 854 Pello 614 Posio 683 Ranua 698 Rovaniemi 732 Salla 742 Savukoski 758 Sodankylä 15
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 11 Miehet 0-17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 81 <5 21 22 115 67 32 19 360 Liikenne, moottoriajoneuvot 157 58 118 87 362 115 91 18 980 Kaatumis- ja putoamistapaturma 584 93 198 170 1 313 856 1 058 591 4 720 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 5 11 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 6 <5 7 <5 50 Tulipalo 7 <5 8 <5 23 12 13 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 14 16 11 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 39 5 10 13 79 24 22 <5 190 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 17 6 <5 <5 40 Muu tapaturma 410 152 352 324 1 922 1 036 1 007 249 5 290 Yhteensä 1 180 300 650 560 3 300 1 850 1 940 760 10 030 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 37 <5 19 7 61 39 77 35 280 Liikenne, moottoriajoneuvot 58 41 51 29 137 49 51 16 420 Kaatumis- ja putoamistapaturma 356 36 94 79 829 772 1 452 1 633 5 070 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Hengitystä estävät tapaturmat 13 <5 <5 <5 8 6 <5 <5 40 Tulipalo <5 <5 <5 <5 9 <5 5 5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 43 10 22 11 67 19 28 18 220 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Muu tapaturma 255 55 119 115 1 063 648 881 424 3 480 Yhteensä 720 140 280 220 1 960 1 350 2 110 1 840 8 220 Yhteensä 1 900 440 930 790 5 260 3 200 4 050 2 600 18 250 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 16
Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 12 Miehet 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 246 <5 90 38 1 335 1 099 363 274 3 450 Liikenne, moottoriajoneuvot 987 224 1 198 621 4 063 2 267 905 169 10 430 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 292 253 525 712 14 311 13 933 23 830 19 007 73 860 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 48 44 43 8 150 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 <5 35 6 26 5 110 Tulipalo 56 37 51 <5 102 170 223 56 700 Paleltuminen <5 92 22 <5 150 249 128 35 680 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 42 15 14 20 259 113 97 33 590 Alkoholimyrkytys 14 <5 <5 <5 377 32 58 <5 480 Muu tapaturma 1 050 310 1 194 1 361 7 746 6 344 9 416 3 228 30 650 Yhteensä 3 720 940 3 100 2 760 28 430 24 260 35 090 22 820 121 100 Naiset 0 17 18 19 20 24 25 29 30 54 55 64 65 79 80 Yhteensä Liikenne, kevyt 104 <5 30 35 416 364 834 3 391 5 180 Liikenne, moottoriajoneuvot 262 184 1 608 844 1 345 316 421 138 5 120 Kaatumis- ja putoamistapaturma 765 65 310 223 3 922 6 522 37 052 67 520 116 380 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 9 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 32 18 10 <5 90 Tulipalo 11 <5 <5 <5 19 93 19 33 180 Paleltuminen 7 <5 <5 <5 36 <5 <5 265 310 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 20 49 29 209 105 229 121 830 Alkoholimyrkytys 11 <5 <5 <5 8 <5 6 <5 30 Muu tapaturma 643 107 208 288 5 220 5 836 9 769 4 858 26 930 Yhteensä 1 890 380 2 210 1 420 11 210 13 260 48 350 76 330 155 040 Yhteensä 5 610 1 320 5 310 4 180 39 630 37 510 83 440 99 150 276 150 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 17
Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 Kuten raportin luvuista voidaan havaita, vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joissakin tapauksissa samasta tapaturmasta seurannutta vammaa saatetaan hoitaa sairaalassa useampia kertoja. Myös silloin, jos potilas siirtyy esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon, samasta tapaturmasta muodostuu kaksi hoitojaksoa. Hoitojaksoja Potilaita 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 9. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2005 2014, N. 18
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt ovat viime vuosina muuttuneet. Hoitojaksot ovat yleisesti lyhentyneet ja osa tapaturmavammoista, jotka aiemmin hoidettiin sairaalan vuodeosastolla, hoidetaan nykyään polikliinisesti avohoitona. Siksi pelkkä hoitojakson pituus ei enää kerro samalla tavoin vamman vakavuudesta, kuin aiemmin. Erityisesti vanhemman väestön tapaturmista johtuvat hoito on edelleen pitkäkestoista, mutta entistä useammin hoito jakautuu lyhyempiin hoitojaksoihin eri hoitopaikoissa. Edellä mainituista seikoista huolimatta, hoitojaksojen lukumäärä kuitenkin edelleen kuvaa kohtalaisen hyvin vakavien tapaturmien kehitystä pitkällä aikavälillä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 10. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, %. 19
Taulukko 7. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2005 2014, N. 1 päivä 2 7 päivää 8 päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 363 347 148 858 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 916 805 383 2 104 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 5 624 7 879 4 233 17 736 52 Veteen vajoaminen 12 18 6 36 0 Hengitystä estävät tapaturmat 67 28 3 98 0 Tulipalo 46 49 37 132 0 Paleltuminen 17 41 32 90 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 241 185 41 467 1 Alkoholimyrkytys 32 17 10 59 0 Muu tapaturma 5 885 4 769 1 914 12 568 37 Yhteensä 13 203 14 138 6 807 34 148 100 20
Taulukko 8. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2014, N. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitopäivät on laskettu vuoden alusta sairaaloissa, joissa oli vähintään 10 potilasta vuonna 2014. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja. Lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40311 - Lapin keskussairaala 2 081 1 772 6 513 3,1 60772 - Suomen Terveystalo/Rovaniemi 325 310 325 1,0 90468 - Rovaniemen terveyskeskus 363 271 4 993 13,6 50275 - Oulun yliopistollinen sairaala 251 215 1 585 6,3 90501 - Sodankylän terveyskeskus 182 139 1 539 8,5 90298 - Kemijärven terveyskeskus 137 116 1 476 10,8 90252 - Kittilän terveyskeskus 98 74 815 8,3 60768 - Suomen Terveystalo Oyj/Oulu 67 66 73 1,1 90479 - Sallan terveyskeskus 71 60 1 533 21,3 90260 - Kolarin terveyskeskus 72 59 581 8,1 90171 - Inarin terveyskeskus 66 55 945 14,3 90546 - Pellon terveyskeskus 64 54 426 6,7 60803 - Lapin Kuntoutus Oy 78 48 801 10,3 90454 - Ranuan terveyskeskus 55 39 552 10,0 90645 - Muonion-Enontekiön terveyskeskus 45 33 724 15,7 90428 - Posion terveyskeskus 43 32 491 11,4 90625 - Pelkosenniemen-Savukosken terveyskeskus 29 22 442 14,7 40310 - Länsi-Pohjan keskussairaala 15 15 27 1,8 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 12 11 61 5,1 21
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuina. Tapaturmien ja väkivallan määrään vaikuttaa muiden muassa alueen asukkaiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Kuntien välisiin eroihin tapaturmien määrässä voivat vaikuttaa myös esimerkiksi alkoholin käyttö, työllisyys, alueella toimivien työnantajaorganisaatioiden työturvallisuus tai esimerkiksi kevyen liikenteen väylien määrä tai turvallisuus sekä alueella tehty tapaturmien ehkäisy ja turvallisuustyö. Katsauksen vertailuluvuissa näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, mutta eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia paikallisen turvallisuustyön suunnittelussa ja tavoitteita määriteltäessä. Kun halutaan vertailla, poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Tässä katsauksessa on käytetty epäsuoraa vakiointia. Tässä menetelmässä lasketaan ensin kyseiselle alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia (esimerkiksi tapaturmista johtuvia kuolemantapauksia) sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus tapaturmiin) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Sen jälkeen on alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää verrattu alueelle odotettuun lukumäärään tapahtumia. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee Liikenneonnettomuus -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikenneonnettomuudeksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6 539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun jälkeen ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se ylitä riittävän paljon arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua. Tällöin poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ero tai muutos ei aina tarkoita käytännössä merkittävää eroa tai muutosta. Esimerkki: silloin kun hoitojaksojen määrä on esimerkiksi 15 ei 100 % odotettua enemmän ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän silloin kun hoitojaksojen määrä on 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. Katsauksessa käytetyt tilastomenetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 22
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2010 2014. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 19 920 +27% 11 290 +20% 150 170 +16% 7,4 470 - Enontekiö 320 +24% 184 +17% 1 877-5,9 8 * Inari 1 190 +32% 660 +19% 12 071 +64% 9,9 32 - Kemijärvi 1 540 +19% 819 +10% 13 262-8,4 55 +48% Kittilä 1 240 +51% 699 +41% 10 209 +53% 8,1 20 - Kolari 770 +48% 418 +36% 4 389-5,6 9 - Muonio 370-225 +17% 3 689 * 9,8 6 * Pelkosenniemi 180-98 - 1 305 * 7,1 5 * Pello 770 +23% 433 +21% 7 869-10,0 18 - Posio 660 +16% 383 +16% 5 086-7,5 27 +65% Ranua 780 +35% 410 +21% 4 633-5,9 22 - Rovaniemi 9 020 +22% 5 327 +16% 61 539-6,7 185 - Salla 920 +39% 474 +26% 10 303 +54% 10,9 28 - Savukoski 240 +40% 148 +42% 1 688 * 6,9 5 * Sodankylä 1 690 +40% 953 +31% 9 198-5,4 34 - Utsjoki 230-127 - 3 049 * 12,6 16 * 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2010 2014. Kunta Liikenneonnettomuus Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 450 +36% 9 130 +21% 590-7 640 +46% 1 120-19 920 +27% Enontekiö 39 * 141-5 * 98-35 * 320 +24% Inari 94 +84% 518 +22% 28-462 +50% 90 +78% 1 190 +32% Kemijärvi 116 +66% 802 +17% 36-527 +30% 58-1 540 +19% Kittilä 89 +83% 539 +37% 45 * 497 +80% 67-1 240 +51% Kolari 58 +167% 371 +50% 12 * 295 +67% 37 * 770 +48% Muonio 26 * 163-8 * 124 +32% 46 +180% 370 - Pelkosenniemi 5 * 114 +51% 8 * 49-5 * 180 - Pello 47 +90% 350-9 * 313 +62% 46-770 +23% Posio 71 * 294-17 * 249 +35% 31-660 +16% Ranua 42 +68% 287-17 * 299 +61% 134 +274% 780 +35% Rovaniemi 648 +20% 3 974 +16% 332-3 611 +43% 457-20% 9 020 +22% Salla 52 +66% 543 +56% 10 * 275 +33% 41 * 920 +39% Savukoski 23 * 125 +46% 6 * 84 +51% 5 * 240 +40% Sodankylä 119 +69% 804 +36% 53 +55% 653 +62% 58-1 690 +40% Utsjoki 19 * 102 - <5 * 100 +78% 8 * 230-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2010 2014. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 950 +66% 5 850 +7% 390 +43% 600 +13% 1 210 +95% 9 010 +20% Enontekiö 11 * 105-8 * 8 * 8 * 140 - Inari 51 +106% 359-21 * 31-52 +67% 510 +20% Kemijärvi 107 +152% 379-26% 27-47 +81% 234 +366% 790 +17% Kittilä 73 +175% 335 +21% 32 * 32 +87% 61 +127% 530 +37% Kolari 44 * 246 +42% 18 * 21 * 35 * 360 +46% Muonio 11 * 110-14 * 12 * 14 * 160 - Pelkosenniemi 9 * 88 +65% <5 * 8 * 5 * 110 +47% Pello 35 +140% 214-12 * 17 * 70 +214% 350 - Posio 28 +89% 215-7 * 8 * 30-290 - Ranua 28 +96% 175-8 * 34 * 36 +86% 280 - Rovaniemi 426 +57% 2 651 +9% 195 +58% 292-355 +23% 3 920 +16% Salla 26-436 +63% 8 * 22-48 +103% 540 +53% Savukoski 6 * 96 +52% 5 * 8 * 9 * 120 +40% Sodankylä 81 +105% 372-13% 34 * 49-250 +438% 790 +34% Utsjoki 10 * 71 - <5 * 11 * 7 * 100-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2010 2014. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 5 330 +26% 680 +16% 3 480 +13% 870 +59% 9 400 +39% 150-63% 19 920 +27% Enontekiö 101 +54% <5 * 51-22 * 140 +31% <5 * 320 +24% Inari 329 +40% 35-203 - 54 +76% 561 +42% 10-1 190 +32% Kemijärvi 442-32 - 382 +61% 45-627 +16% 11-49% 1 540 +19% Kittilä 328 +54% 52 +136% 220 +38% 59 +116% 572 +62% 6 * 1 240 +51% Kolari 240 +74% 15 * 134 +36% 30 +89% 350 +55% <5 * 770 +48% Muonio 109-13 * 67-16 * 161 - <5 * 370 - Pelkosenniemi 60 - <5 * 31-12 * 64-12 * 180 - Pello 272 +44% 22 * 79-27% 27 * 350 +37% 15 * 770 +23% Posio 185-15 * 86-21 - 353 +47% <5 * 660 +16% Ranua 163-14 - 133-29 +100% 432 +80% 8 * 780 +35% Rovaniemi 2 418 +30% 415 +31% 1 639 +10% 424 +55% 4 067 +26% 59-65% 9 020 +22% Salla 131-37% 13 * 113-21 - 639 +134% <5 * 920 +39% Savukoski 64-7 * 52 +102% 18 * 91-11 * 240 +40% Sodankylä 421 +31% 40-253 - 88 +125% 879 +69% 6 * 1 690 +40% Utsjoki 68 - <5 * 34-8 * 116 +64% <5 * 230-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 820-220 +26% 540 +26% 540 +31% 3 080 +34% 2 120 +42% 2 290 +38% 1 100-10 710 +30% Enontekiö 8 * <5 * <5 * <5 * 47-55 - 28-25 - 170 - Inari 47-13 * 35 * 24-218 +50% 199 +86% 168 +56% 42-750 +49% Kemijärvi 31-11 * 41 * 22 * 198 +35% 137-168 - 107-720 - Kittilä 60 +47% 19 * 37 +95% 33-173 +30% 169 +114 % 168 +99% 67-730 +66% Kolari 41 +92% 7 * 18-19 * 84-78 +46% 111 +65% 38-400 +42% Muonio 12 - <5 * <5 * 6 * 65-43 - 35-31 * 200 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 21-24 * 33 * 25 * 110 - Pello 20-7 * 10 * 6 * 70-112 +69% 115-68 - 410 +30% Posio 17-6 * 8 * 5 * 85-85 - 98-40 - 340 - Ranua 42-15 * 10-7 * 134 +71% 84 +47% 110 +74% 40-440 +42% Rovaniemi 449-116 - 303-350 +35% 1 487 +27% 767 +25% 844 +34% 424-4 740 +23% Salla 13 - <5 * 16 * 13 * 113 +49% 94-133 +47% 99-490 +37% Savukoski 9 * <5 * 7 * <5 * 53 +110 % 27 * 37 * 11 * 150 +57% Sodankylä 60-17 - 47 * 42-300 +67% 200 +55% 216 +48% 70-950 +45% Utsjoki 8 * <5 * <5 * <5 * 35-42 * 27 * 13-130 - 30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2010 2014. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 530-110 - 240-200 - 1 710 +30% 1 360 +34% 2 530 +38% 2 540 +16% 9 210 +26% Enontekiö 5 * <5 * <5 * <5 * 23 * 20-38 - 53 +82% 150 +33% Inari 20 - <5 * 8 * 8 * 114 +38% 82-116 - 95-450 - Kemijärvi 39 +60% <5 * <5 * <5 * 101-126 +45% 297 +55% 251-820 +30% Kittilä 24-8 * 14 * 11 * 101 +34% 62-151 +69% 140-510 +35% Kolari 19 * <5 * 9 * 5 * 75 +77% 49-141 +114% 78-380 +61% Muonio 11 * <5 * <5 * <5 * 36-25 * 46-48 - 170 - Pelkosenniemi <5 * <5 * <5 * <5 * 7 * 9 * 32 * 17-70 - Pello 14 - <5 * <5 * 7 * 50-58 - 91-135 - 360 +19% Posio 13 * <5 * <5 * <5 * 44-73 +79% 110-76 - 320 +20% Ranua 22-5 * 10 * <5 * 55-61 +73% 94-88 - 340 +30% Rovaniemi 313 +17% 69-169 - 144-898 +29% 579 +25% 1 036 +30% 1 074 +12% 4 280 +22% Salla 10 - <5 * <5 * 5 * 61 +58% 52-140 +61% 163 +35% 440 +42% Savukoski <5 * <5 * <5 * <5 * 11-18 * 24-37 - 100 - Sodankylä 30-7 * 11-5 * 119-114 +49% 199 +35% 250 +54% 740 +34% Utsjoki <5 * <5 * <5 * 5 * 19 * 27 * 17-30 * 100-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 28
7 TAPATURMISTA JOHTUVAN SAIRAALAHOIDON KUSTANNUKSET Tapaturmavammat aiheuttavat usein pitkäaikaista hoidontarvetta ja ketjuuntuneita hoitojaksoja. Seurauksena on merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Erityisesti vakavat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla, missä hoidon kustannukset ovat suuria. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38 ja hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 39. Taulukossa 15 esitetään arvioita tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannuksista erikoissairaanhoidon osalta. Koska luvut perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin ne eivät suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia mutta antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Tietoa käytetystä laskentamenetelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 Näitä kustannustietoja käytettäessä on huomioitava, että huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Näistä kustannuksista ei kuitenkaan toistaiseksi ole saatavilla valtakunnallisesti luotettavaa tietoa. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2014. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 566 818 Koko alue 15 670 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Enontekiö 280 Utsjoki 219 Inari 1 145 Kemijärvi 1 465 Kittilä 811 Kolari 642 Muonio 293 Pelkosenniemi 131 Pello 515 Posio 444 Ranua 442 Rovaniemi 6 621 Salla 899 Savukoski 226 Sodankylä 1 538 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 29
8 PALOTAPATURMAT Tässä osiossa tarkastellaan sellaisia savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia tapaturmia, joiden seurauksen on ollut henkilön kuolema tai joutuminen vähintään sairaalan vuodeosastohoitoon (mukaan lukien päiväkirurginen hoito). Lisäksi kuvataan tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2005 2014 (kuvio 11). Suomessa tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleiden määrä on vuosien 1952 2007 aikana vaihdellut 50:stä ja 140:een henkilöön 42. Tulipalojen vuoksi sairaalahoitoon joutuvien henkilöiden määrä on tulipaloissa menehtyneiden määrään verrattuna moninkertainen. Tulipaloissa kuolleiden ja loukkaantuneiden sekä loukkaantumisista seuranneiden hoitopäivien määrissä on huomattavia eroja iän ja sukupuolen mukaan. Tulipaloissa kuolee ja loukkaantuu huomattavasti useammin miehet kuin naiset. Avohoidossa hoidettavien tulipaloissa vammoja saaneiden henkilöiden määrä on huomattavasti suurempi kuin sairaalahoitoon joutuvien tulipalojen uhrien määrä. Luotettavaa tietoa avohoidossa hoidetuista tulipaloihin liittyvien tapaturmien hoidosta ei toistaiseksi ole saatavilla ja siksi ne eivät mukana tässä katsauksessa. 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 30
Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007 2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007 2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0 9 3 1.7 1 1,7 10 19 10 5.2 1 1,6 20 29 12 6.0 6 9,0 30 39 21 10.8 2 3,1 40 49 42 18.7 16 21,7 50 59 73 30.8 15 19,6 60 69 81 44.8 20 30,5 70 79 34 28.8 10 24,7 80 89 20 33.5 9 41,7 90+ 2 22.0 0 0,0 Yhteensä 299 18.8 80 14,9 Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 104 53 157 10 19 305 54 359 20 29 386 72 458 30 39 368 79 447 40 49 502 145 647 50 59 572 205 777 60 69 384 207 591 70 79 238 151 389 80 89 131 130 261 90+ 9 29 38 Yhteensä 2 999 1 125 4 124 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2005 2014 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0 9 436 144 580 10 19 2 269 222 2 491 20 29 2 331 471 2 802 30 39 3 234 467 3 701 40 49 5 021 1 280 6 301 50 59 5 936 2 323 8 259 60 69 4 571 2 561 7 132 70 79 3 074 1 715 4 789 80 89 1 613 958 2 571 90+ 130 236 366 Yhteensä 28 615 10 377 38 992 31
Hoitopäiviä 0 50 100 150 Hoitopäivät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2005 2014. Lisätietoa palotapaturmista ja niiden ehkäisystä Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja pelastuslaki (STEP) on THL:n vuosina 2012 2016 toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. www.thl.fi/step Savusta, tulesta ja liekeistä vammautumisen terveyskustannukset tutkimuksen tuloksia Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Kokki E. Economic burden of fire-related deaths in Finland, 2000-2010: Indirect costs using a human capital approach. Burns. 2016;4:56-62. Haikonen K, Lillsunde PM, Vuola J. Inpatient costs of fire-related injuries in Finland. Burns. 2014;40:1754-60. Haikonen K, Lunetta P, Lillsunde PM, Sund R.Methodological challenges in using the Finnish Hospital Discharge Register for studying firerelated injuries leading to inpatient care. BMC Med Inform Decis Mak. 2013;13:36. Haikonen K, Lillsunde PM, Lunetta P, Lounamaa A, Vuola J. Fire-related injuries with inpatient care in Finland: a 10-year nationwide study. Burns. 2013;39:796-802. 32
Tapaturmat-verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 33