HENOLAN KAUPUNK /Akm. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS.0.0 Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen kaupunginosan (.) korelia 0 ja osia siihen liiyväsä virkisysalueesa. Asemakaavan muuoksella muodosuu korelin 0 osa sekä ku- ja virkisysalueia. Asemakaavan muuosasiakirjoihin liiyvä erillise Rakenamisapaohjee. HYVÄKSYMSPÄVÄMÄÄRÄT: Vireille ulo: Tekninen lauakuna.0.00, Kaavoiusksaus 00. Vuoden 00 aikana vireillä olev asemakaav ja asemakaavamuuokse. Kaavoiusksaus on päiväy..00. Kaavaluonnos: Tekninen lauakuna 0.0.0, 0 Kaavaehdous: Tekninen lauakuna.0.0, 0 Kaupunginhallius..0 Lainvoimaisuuskuuluus..0
PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo /Akm Tähiniemen ranasauna, asemakaavan muuos Asemakaavan muuos koskee Heinolan kaupungin. Tähiniemen kaupunginosan korelia 0 sekä siihen liiyvää virkisysaluea. Asemakaavan muuoksella muodosuu Tähiniemen kaupunginosan (.) korelin 0 osa sekä virkisys- ja kualueia.. Kaava-alueen sijaini Asemakaavan muuosalue sijaisee Tähiniemen asunomessualueella, Keksipuison ja Kymen viraan liiyvän Voudinlahden rannan välisellä alueella. Mkaa Heinolan orille on maaneise noin km.. Kaavan koius Kaavamuuoksen koiuksena on muuaa yheiskäyöisen saunan korelialue osaksi omakoialon korelialuea. Tällöin vajaalla käyöllä oleva sauna muueaan yksiyisen pienalon saunaksi. Kaavamuuoksella saadaan aikaan yksi omanainen asuinoni ja poiseaan asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue. Kaava-alueen pina-ala on n. 0, ha. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
. Sisällyslueelo PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunniseiedo. Kaava-alueen sijaini. Kaavan koius. Sisällyslueelo. Kaavaselosuksen liieasiakirj. Lueelo muisa kaavaa koskevisa asiakirjoisa, ausaselviyksisä ja lähdemeriaalisa TVSTELMÄ. Kaavaprosessin vaihee. Kaavan sisälö SUUNNTTELUN LÄHTÖKOHDAT. Selviys suunnielualueen oloisa. Suunnieluilanne ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Asemakaavan suunnielun ve. Suunnielun käynnisäminen ja siä koskev suunnielm. Osallisuminen ja yheisyö. Asemakaavan avoiee. Asemakaavkaisun vaihoehdo ja niiden vaikuukse ASEMAKAAVAN KUVAUS. Kaavan rakenne. Kaavan vaikuukse. Ympärisön häiriöekijä. Kaavamerkinnä ja -määräykse. Nimisö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS. Kaavaselosuksen liieasiakirj Liie : Osallisumis- ja vioinisuunnielma liieineen Liie : Tilasolomake Liie : Luonnoksesa jäeyn huomauuksen vasine Liie : Ehdouksesa jäeyjen muisuusen ja lausunojen vasinee Liie : Asemakaavaka (/000) merkinöineen ja määräyksineen sekä siihen liiyvä Rakenamisapaohjee. Lueelo muisa kaavaa koskevisa asiakirjoisa, ausaselviyksisä ja lähdemeriaalisa Alue on uudehkoa, samaan aikaan oeueua asunoaluea. Muuosalue koskee pienä osaa valmiisa alueesa, eikä se vaadi erillisiä selviyksiä. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
TVSTELMÄ. Kaavaprosessin vaihee Asemakaavan muuoksen vireille ulosa ilmoieiin vuoden 00 Kaavoiusksauksessa, Vuoden 00 aikana vireillä olev asemakaav ja asemakaavamuuokse. Osallisumis- ja vioinisuunnielma on ollu nähävillä Heinolan kaupungin eknisen oimen maankäyöosason kaavoiusyksikön ilmoiusaululla.0.-0.0.0 lähien. Tekninen lauakuna käsieli kaavaluonnosa 0.0.0. Kaavaluonnos oli nähävillä.0.-0.0.0. Tekninen lauakuna käsieli kaavaehdousa.0.0. Kaavaehdous oli nähävillä Heinolan kaupungin eknisen oimen maankäyöosason kaavoiusyksikön ilmoiusaululla 0..-0..0. Kaavaehdouksesa pyydeiin lausunno. Kaupunginhallius hyväksyi asemakaavan muuoksen..0.. Kaavan sisälö Asemakaavan muuos koskee asunoalueen yheiskäyöisen saunan korelialuea sekä siihen liiyvää lähivirkisysaluea. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
SUUNNTTELUN LÄHTÖKOHDAT. Selviys suunnielualueen oloisa Asemakaavan muuosalue lähialueineen on osa valmiiksi rakenunua ja viheralueilaan viimeiselyä Tähiniemen asunomessualuea. Lähialueella on pienalo- sekä viheraluea. Muuosaluea lähinnä olev omakoioni ov kaavamuuoksen alaisen korelin avoin omanaisia. Alueella sijaisee pumaamo, jonka kaua saunan jäevede siirreään viemäriverkkoon. Alueen halki kulkee veneilijöiä palveleva kesävesijoho. Kaava-alueella ei ole rakennushisorian ai keologisen suojelun koheia. Muuosalueella maapohjan omisaa Heinolan kaupunki. Alue ei ole kaupungin kaukolämpöverkon piirissä.. Suunnieluilanne Päijä-Hämeen maakunakaavassa (vahv..0.00) alue on Sepänniemen aajamoiminojen aluea (A). Kymen virran rana on kuluuriympärisön ai maiseman vaalimisen kannala ärkeää aluea ja osa kansallisa kaupunkipuisoa. Oe Päijä-Hämeen maakunakaavasa, OAS:n Liie. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueella on voimassa..00 hyväksyy asemakaava. Kaavassa suunnielualue käsiää omakoialueen halki kulkevan viheralueen (Keksipuiso) rannanpuoleisen osan keskelle sijoiuvan omanaisen AH-korelin lähiympärisöineen. Korelialueella sijaisee kaavan mukaan rakenneu asumisa palveleva yheiskäyöinen sauna, jonka kerrosala on 0 k-m². Alueen halki kulkee kevyenliikeneen raii, Puoshaanraii. Heinolan kaupunki on vuokrannu omisamansa ranasaunan Heinolan veouiselij ry:lle. Tämä puolesaan vuokraa saunaa alueen asukkaille sekä ulkopuolisille käyäjille. Heinolan kaupungin rakennusjärjesys uli voimaan..00. Rakennusjärjesyksen uusiminen on vireillä. Pohjakana on käyey Heinolan kaupungin kiineisö- ja miausyksikön ekemää veorimuooisa pohjakaa. Suunnielualueelle ei ole määräy rakennuskieloa kaavan suunnielua ven. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Asemakaavan suunnielun ve Kaavamuuoksen laimiseen on ryhdyy kaupungin omasa aloieesa. Kaavamuuos perusuu Heinolan kaupungin Omaisuudenhyödynämisoimikunnan louraporiin, jossa messualueen ranasaunan alueelle on esiey kaavamuuosa ja rakennuksen myyniä oneineen. Kaupunginvaluuso hyväksyi kyseisessä raporissa esiey oimenpiee kokouksessaan.0.00 ( ).. Suunnielun käynnisäminen ja siä koskev suunnielm Kaava on vuoden 00 Kaavoiusksauksessa kohdassa Vuoden 00 aikana vireillä olev asemakaav ja asemakaavamuuokse. Kaavoiusksaus on päiväy..00.. Osallisuminen ja yheisyö.. Osallise Osallisia ässä kaavassa ov: Heinolan kaupunki maanomisajana naapurikiineisöjen omisaj ja asukka Hämeen ELY-keskus Päijä-Hämeen pelasuslaios Heinolan kaupungin ympärisö- ja rakennuslauakuna.. Vireille ulo Vireille ulosa ilmoieiin vuoden 00 Kaavoiusksauksessa. Kaavoiusksaus oli nähävillä kaksi viikkoa ja siiä oli kuuluus lehdessä... Osallisuminen ja vuorovaikuusmeneely Asemakaavaluonnos oli nähävillä.0.-0.0.0. Luonnoksesa saiin seisemän henkilön allekirjoiama mielipidekirjelmä. Tekninen lauakuna käsieli mielipieisiin laadiu vasinee. Vasine, liie. Asemakaavaehdous oli nähävillä..-..0. Ehdouksesa saiin kaksi muisuusa. Tekninen lauakuna käsielee muisuuksiin ja lausunoihin laadiu vasinee. Vasinee, liie... Viranomaisyheisyö Kaavyön aikana ollaan yheydessä Hämeen ELY-keskukseen. Tähiniemen saunan asemakaavan muuos /Akm on merkiykselään melko vähäinen, joen se läheeään Hämeen ELY-keskukselle.. Asemakaavan avoiee Asemakaavan muuoksen avoieena on muuaa vajaalla käyöllä olevan yheiskäyöisen saunan korelialue lähialueineen omakoialon korelialueeksi. Kaavamuuoksella korelialue saadaan aiiviseen käyöön ja alueelle saadaan yksi omanainen pienalon rakennuspaikka. Muuosalueen rakenuminen pyriään sopeuamaan jo rakenuneeseen ympärisöön kaavaan liiyvillä Rakenamisapaohjeilla. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
. Asemakaavkaisun vaihoehdo ja niiden vaikuukse Vaikka kaupunginvaluuso on hyväksyny kaavamuuoksen laimisen Omaisuudenhyödynämisoimikunnan louraporiin liiyvänä oimenpieenä, on alla selviey kaavkaisun vaihoehoja. Mikäli asemakaavaa ei muuea, korelissa olevan saunan ilanne säilyy nykyisellään - yheiskäyöisenä vaussaunana, jonka asiakka käyävä viereisä viheraluea paikoiusalueenaan. Paikoiusilanne voiaisiin ässä apauksessa virallisaa kaavamuuoksella. Mikäli saunan käyöasea haluaan nosaa, voidaan saunan laajenaminen mahdollisaa kaavamuuoksella. Tällöin alkuperäisen asemakaavan ajus viheralueella sijaisevasa yksiäisesä, paviljonkimaisesa rakennuksesa säilyisi. Saunan kkiehoninen ilme kaikkiin suuniin avauuvine näkymineen ja eri asoille sijoiuvine koineen vaii laajennuksen suunnielijala hyvin hienovaisa suunnieluoea. Saunan käyön aivoiminen lisäisi alueelle ulevaa vierasliikenneä: laajenaminen edellyäisi virallisen paikoiusalueen lisäämisä kaavaan saunan läheisyyeen ai pysäköimisen ehokasa esämisä alueella ja mahdollisamisa lähialueella. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
ASEMAKAAVAN KUVAUS. Kaavan rakenne Kaava-alueen pina-ala on n. 000 m², josa omakoionin pina-ala on m². Rakennusoikeus onilla on 00 k-m². Siiä on käyey olemassa olevaan saunaan 0 k-m². Kerrosala vasaa pääpiireissään viereisillä oneilla olevia. Suurin salliu kerrosluku on kaksi. Tilasolomake, liie.. Kaavan vaikuukse Asemakaavan vaikuusalue on raju osallisumis- ja vioinisuunnielman kannen ilmakuvaan. Ks. OAS, Liie. hmisen elinoloihin kohdisuv vaikuukse ja sosiaalise vaikuukse (asukkaiden kielämän lau, erveys, urvallisuus ja viihyisyys, eriyisryhmä) Yheiskäyöisen saunan poisuminen vähenää naapuriyheisön mahdollisia kohaamisia sauniuaalin merkeissä. Tilanne heikenää ranasaunaa aiivisesi käyävien, kuivanmaan oneilla asuvien viihyisyyä. Alueen yksiyisyminen poisaa käyännössä rannan käyömahdollisuuden muila kuin muodosuvan onin asukkaila. Ympärisöön kohdisuv vaikuukse (pina- ja pohjavede, maaperä, vesisö, luonnon monimuooisuus, luonnonv, kasvillisuus, eläimisö, ilma, melu) suamalla luodun kaupunkimaisen puisoalueen määrä pienenee kaavamuuoksen vuoksi hieman. Aluea käyävien ulkopuolisen mahdollisesi aiheuam häiriö poisuv. Alue- ja yhdyskunakeneeseen kohdisuv vaikuukse (väesön määrä, ikärakenne, yöllisyys, palvelu, aajamakeneen leviäminen) Yhden omakoialon mahdollisava kaava uo naapurusoon yhden uuden ruokakunnan; merkiys yhdyskunakeneeseen on mginaalinen. Liikeneellise vaikuukse (liikenneurvallisuus, julkinen liikenne, kevy liikenne, liiymä ja pysäköini) Kaavamuuoksen myöä alueelle lisäänyy yhden koialouden aiheuama liikenne. Toisaala kaavamuuoksella poisuu alueelle muuala ulevien saunavieraiden aiheuama liikenne, joen kaavamuuos lisää liikenneympärisön urvallisuua pienelä osala. Kuluuri ja muu vaikuukse (rakennuskuluuri, maisema- ja kaupunkikuva, kuluuripalvelujen jona) Yhden uuden omakoialon rakenaminen alueelle ei juuri vaikua rakenneuun ympärisöön. Kaavan myöä alueen kokonaisrakennusoikeus lisäänyy 0 k-m²:llä. Taloudellise vaikuukse (yhdyskuneknise ja eiden rakennuskusannukse, alonrakennuskusannukse, palvelujen järjesäminen) Kaavan aloudellise vaikuukse ov vähäise.. Ympärisön häiriöekijä Alueella ei ole häiriöekijöiä.. Kaavamerkinnä ja -määräykse Kaavassa on käyey normaaleja kaavamerkinöjä ja -määräyksiä.. Nimisö Alueelle on nimey uusi puisoalue, Saunapuiso. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava oeuuu omalla aikaulullaan. Kaavan oeuaminen edellyää kaupungila alueen halki kulkevan, veneilijöiä palvelevan kesävesijohdon siirämisä Saunapuisoon VL-alueelle. Rakenneavan asuinrakennuksen jäevede voidaan siirää viemäriverkkoon alueella olevan saunaa palvelevan pumaamon kaua. Asemakaavamääräyksiin sisälyvä erillise rakennusapaohjee. Heinolassa..0, päiviey.0.0,..0 Hri Kuivalainen Kaupunginkkiehi (0) 0 eunimi.sukunimi@heinola.fi Päivi Lukkinen Aluekkiehi 0 eunimi.sukunimi@sysma.fi Heinolan kaupunki Tekninen oimi / Maankäyöosaso / Kaavoiusyksikkö Rauhanku 00 HENOLA LTTEET Liie : Osallisumis- ja vioinisuunnielma liieineen Liie : Tilasolomake Liie : Luonnoksesa jäeyn huomauuksen vasine Liie : Ehdouksesa jäeyjen muisuusen ja lausunojen vasinee Liie : Asemakaavaka (/000) merkinöineen ja määräyksineen sekä siihen liiyvä rakenamisapaohjee. Asemakaavan muuos /Akm Asemakaavamuuoksen selosus Asianumero /0.0.0/0
/AKM LTE ASEMAKAAVAN MUUTOS /Akm,. TÄHTNEM, Tähiniemen ranasauna OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA Heinolan kaupunki / Tekninen oimi / Maankäyöosaso / Kaavoiusyksikkö 0
. SUUNNTTELUALUE Asemakaavan muuos /Akm koskee liieenä olevan kan mukaisesi Heinolan kaupungin. Tähiniemen kaupunginosan korelia 0 sekä ähän liiyvää virkisysaluea. Kaava-alueen pina-ala on n. 0, ha.. SUUNNTTELUN TAVOTTEET Suunnielun avoieena on poisaa kaavasa asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue, jossa sijaisee asunoalueen yheiskäyöinen sauna ja muuaa sauna lähiympärisöineen yksiyiseksi omakoioniksi.. SUUNNTTELUN LÄHTÖKOHDAT.0 Kaavoiuspääös Asemakaavan muuokseen on ryhdyy kaupungin aloieen pohjala.. Maanomisus Muuosalueen maan omisaa Heinolan kaupunki.. Kaavilanne Päijä-Hämeen maakunakaavassa (vahv..0.00) Tähiniemen alue kuuluu Sepänniemen aajamoiminojen alueeseen. Liie.. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alueella on voimassa Tähiniemen asemakaavan muuos /Akm, vahviseu..00. Kaavassa suunnielualue on Voudinlaheen rajoiuvaa lähivirkisysaluea (VL). Sille sijoiuu asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue (AH), jolle saa rakenaa saunan. Liie... Rakennusjärjesys Heinolan kaupungin rakennusjärjesys on ullu voimaan..00.. Luonnon ja kuluurihisorian selviys Kaava-alue sijaisee asunomessualueeksi vuonna 00 rakenuneen pienaloalueen keskellä, Keksipuisossa Puoshaanraiin ja Kymen virran vesialueeseen kuuluvan Voudinlahden välisellä alueella. Kaava-alueella ei ole rakennushisorian ai keologisen suojelun koheia. Luonokoheia ei ole selviey. Selviämiseen ei ole ryhdyy, koska muuosalue sijaisee uudehkolla, alle 0 vuoa sien rakenneulla asunoalueella.. VAKUTUSALUE Asemakaavan vaikuusalue on raju kannen ilmakuvaan. Kansi. Kaavamuuos poisaa lähialueen asukkaiden mahdollisuuden käyää yheiskäyöisä ranasaunaa ja laiuria, koska sauna laiureineen ulee yksiyisomisukseen. Lähinaapureiden ja vasapäää sijaisevien Lauannan asuinalojen osalla ilanne muuuu uuden korelialueen myöä
sien, eä ajoiainen saunan ja laiurin vieraskäyö poisuu ja käyäjiksi ulev omakoialon asukka.. OSALLSET Osallisilla on oikeus oaa osaa kaavan valmiseluun, vioida sen vaikuuksia ja lausua kaavasa mielipieensä. Osallisia ov (MRL ) alueen maanomisaj ja ne, joiden asumiseen, yönekoon ai muihin oloihin kaava saaa huomavasi vaikuaa, sekä viranomaise ja yheisö, joiden oimialaa suunnielussa käsiellään.. VRANOMASYHTESTYÖ Asemakaavan luonnoksesa pideään kaupungin virkamiesyöryhmän kokous, jossa on ympärisöoimison, rakennusvalvonnan, kunnalliseknisen suunnielun ja maankäyön suunnielun edusaj. Kaavyön aikana ollaan yheydessä Hämeen ELY-keskukseen ja Päijä-Hämeen liioon.. SELVTETTÄVÄT VAKUTUKSET Kaavan vaikuuksia vioidaan seuraavien vaikuusen osala:. hmisen elinoloihin kohdisuv vaikuukse ja sosiaalise vaikuukse (asukkaiden kielämän lau, erveys, urvallisuus ja viihyisyys, eriyisryhmä ). Ympärisöön kohdisuv vaikuukse (pina- ja pohjavede, maaperä, vesisö, luonnon monimuooisuus, luonnonv, kasvillisuus, eläimisö, ilma, melu). Alue- ja yhdyskunakeneeseen kohdisuv vaikuukse (väesön määrä, ikärakenne, yöllisyys, palvelu, aajamakeneen leviäminen). Liikeneellise vaikuukse (liikenneurvallisuus, julkinen liikenne, kevy liikenne, liiymä ja pysäköini). Kuluuri ja muu vaikuukse (rakennuskuluuri, maisema- ja kaupunkikuva, kuluuripalvelujen jona). Taloudellise vaikuukse (yhdyskuneknise ja eiden rakennuskusannukse, alonrakennuskusannukse, palvelujen järjesäminen). VAHTOEHDOT Syy kaavamuuokseen on yheiskäyöisen saunan vähäinen käyö saunilojen pienuuden vuoksi. Näin ollen nollavaihoeho, jossa kaavaa ei muuea, ei ole järkevä. Toisena vaihoehona olisi laia kaava, jolla saunaa voiaisiin laajenaa suurenamalla saunakorelia ja lisäämällä korelin rakennusoikeua. Sauna on kuienkin alun perin suunnielu paviljonkimaiseksi, kaikila suunnila kselavaksi kokonaisuudeksi, joa ei voi laajenaa rakennuksen kkiehonisa ilmeä heikenämää. Laajenamisen myöä kasvava yleisökäyö lisäisi ajoneuvoliikeneen paineia puisoalueelle. Kaavaprosessin aikana saadu huomauukse ja muisuukse huomioidaan ja ksoaan, aiheuavko ne muuoksia ja kennuksia asemakaavan muuokseen.
. SUUNNTTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAHEET SEKÄ OSALLSTUMSMENETTELY Työvaihe suorius, iedoaminen ja osallisuminen ajankoha viranomaisyheisyö, pääös Käynnisäminen Kaavoiusksaus 00.0.00 Tekninen lk Osallisumis- ja vioinisuunnielma (OAS) Osallisumis- ja vioinisuunnielma OAS aseeaan nähäville. Tiedoeaan kaavan vireille ulosa kuuluuksella. MRL kesä 0 kesä 0 Tekninen lk Kaavaluonnos Kaavaluonnoksen pohjala pideään virkamiespalaveri. Kaavaluonnos aseeaan nähäville ja iedoeaan lehdessä MRL, viranomaisila alusav lausunno kesä 0 Tekninen lk Kaavaehdous Hyväksyminen Laadiaan kaavaehdous, joka aseeaan nähäville ja pyydeään viranomaisila lausunno. Tiedoeaan kuuluuksella. MRL, MRA Perusellu vasaukse muisuajille. Kaavan hyväksymisesä iedoeaan kuuluuksella. MRL Kaavan hyväksymisä koskevaan pääökseen voi hakea muuosa valiamalla hallino-oikeueen MRL, syksy 0 Tekninen lk KH Kaavoiuksen käynnisäminen Kaavamuuos on ullu vireille eknisen lauakunnan pääöksellä.0.00,. Kaavamuuoksen vireillä olosa on ilmoieu..00 päiväyssä Heinolan kaupungin Kaavoiusksauksessa 00. Osallisumis- ja vioinisuunnielma sekä kaavaluonnos viedään ekniseen lauakunaan kesällä 0 ja asiasa iedoeaan aseamalla nämä asiakirj virallisesi nähäville vuorokauden ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus esiää mielipieensä osallisumis- ja vioinisuunnielmasa sekä kaavaluonnoksesa. Mielipiee saeaan kaavoiajan ieoon oimenpieiä ven. Asemakaavan muuosehdous Asemakaavan muuosehdous viedään ekniseen lauakunaan ja edelleen kaupunginhalliukseen pääeäväksi. Tekninen lauakuna aseaa kaavaehdouksen virallisesi nähäville 0 vuorokauden ajaksi ja pyyää viav virallise lausunno. Tähiniemen ranasaunan asemakaavan muuos /Akm on merkiykselään melko vähäinen, joen se läheeään Hämeen ELY-keskukselle ja Päijä-Hämeen liiolle iedoksi. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muuosehdouksen hyväksyy Heinolan kaupunginhallius.
Tiedoaminen Virallise kuuluukse asemakaavan muuoshankkeesa julkaisaan kaupungin ilmoiusaululla ja ä-häme -lehdessä 0. YHTEYSTEDOT Heinolan kaupunki Tekninen oimi / Maankäyöosaso / Kaavoiusyksikkö Rauhanku B, 00 HENOLA Hri Kuivalainen, kaupunginkkiehi eunimi.sukunimi@heinola.fi p. 0-0 Päivi Lukkinen, aluekkiehi eunimi.sukunimi@sysma.fi p. 0. PALAUTE OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMASTA Palaue asemakaavan muuosa koskevisa asioisa ulee anaa Heinolan kaupungin eknisen oimison kaavoiusyksikköön. Heinola..0 Hri Kuivalainen kaupunginkkiehi Päivi Lukkinen aluekkiehi LTTEET Kansi: Liie.: Liie.: lmakuva alueesa ja vaikuusalueen rajaus Oe maakunakaavasa Oe ajanasakaavasa
Liie. Oe Päijä-Hämeen maakunakaavasa 00 = kohdealue
P00 P00 K P00 G00 P00 P000 W00 K P00 P00 K K K 00 P00 K P00 L00 E00 : : : ---M0 ---M0 ---M0 ---M0 0 0 0 ---M0 ---M0 ---M0 ---M0 ---M0 0---M0 0---M0 ---M0 0 Tähiniemi Kaplasraii Puoshaanraii Puoshaanraii Suvannonraii Lauana Messuraii Messuraii Kaplas Messuraii Messuraii Puoshaka Messuraii alo Elämänkai j 0 0 0 0 0 0 0 0.....0...... 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 VAHDNRATT KAPLASRATT RATT PUOSHAANRATT SEPÄNNEMENPUSTO VOUDNLUHTA VOUDNLUHDANRATT RANTARATT LAUTTAVAHDNRANTA LANSS MESSURATT LAUTTAVAHDN KAPLAS TÄHTNEMENTE KEKSPUSTO KEKSPUSTON MESSURATT PUOSHAKA MESSURATT MESSUAUKONRATT MESSUAUKO SUVANNONRATT LAUTTARANTA 0 VL VL EV e=0, 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 000 0 0 0 0 000 000 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 V V /h l - /h - - l l l / - - - / l /h l v- - /h leikkialue /h - - l l / - infokos s-ma l l /h l l ak p p l k- p ak- l l ak- ak- p ak- l l ak- p kä ak- kä kä l l s- l l lähialue liikuna pallokenä VL VL VL VL YL- AK- AK- AH AO- AO- AO- AH AO- AP- AO- P- AP- AO- AP- AO- AO- AO- W 0 OTE VOMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA /AKM - LTE.
KAAVA-ALUEEN JA LÄHYMPÄRSTÖN ASEMAKAAVAMERKNTÖJÄ JA -MÄÄRÄYKSÄ AO- AH VL Erillispienalojen korelialue. Erillispienalojen korelialueella: (AO-). Tonille saa sijoiaa kaksi asunoa, joisa oinen on erillinen sivuasuno. Merkinnällä merkiylle rakennusalalle saa sijoiaa erillisen sivuasunnon / yöilan / lämpimänalousrakennuksen, joka lueaan kerrosalaan, sekä kylmäävaso- ai huoloilaa salliun kerrosalan lisäksi. Pihakuun rajoiuvien ja merkiyillä onin osilla on noudeava yhenäisä rakennusapaa ja onien rajakohdissa rakenaminen on yheen sovieava naapureiden kanssa, sien eä: - rakennukse kiinni oninrajaan pihakua vasen. - auoalli / -kokse kiinni onien väliseen rajaan. - komuoo: pulpeiko / kalevuus % / kallisussuuna esiey kaavassa / komeriaali konesaumua peliä. - rakennusen julkisivuverhous peio- ai kuulomaalua puua. - rakennusen väli myös naapurionin suunaan aidaan osiain läpinäkyvällä aidalla / kasviriilällä ai miljööpalkki / kasviriilällä sekä porilla. Kasviriilä lomieaan rakennusen seinille vähinään mei. Tonien väliselle rajalle saa rakenaa puurakeneisen aidan ai isuaa pensasaidan, joiden korkeus saa olla eninään0 cm. Puisoon rajauuvan onin reuna rajaan isuuksin. Tonin reunan, joka liiyy kevyenliikeneen raieihin, saa aida kuen pihakua vasen. Auopaikkojaon onia kohi vava kaksi, joisa ainakin oisen on olava auokos ai -alli. Asumisa palveleva yheiskäyöinen korelialue. Lähivirkisysalue. Osa-alueen raja. Ohjeellinen osa-alueen raja. 0 0 Korelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömeeinä. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. Rakennusala, jolle saa sijoiaa alousrakennuksen. - Rakennusalalle saadaan rakenaa eninään m² saunakennus ai venevaja ai -kos sekä laiuri < meiä jossa ei saa olla kosrakeneia. - Rakennusalalle saa rakenaa eninään 0 m² saunan. Rakennusalalle on rakenneava pina-alalaan eninään m² auokos ai -alli. v- Vesialueen osa, jolle saa sijoiaa kelluvia aallonmurajia ja/ai laiureia. Merkinä osoiaa rakennuksen sivun, jolla ulee olla suora uloskäyni porrashuoneisa. / Jalankululle ja polkupyöräilylle vu ku/ie, jolla onille/rakennuspaikalle ajo on salliu. /h Jalankululle ja polkupyöräilylle vu ku/ie, jolla huoloajo on salliu. OTE VOMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA /AKM - LTE.
Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna Heinola Täyämispvm.0.0 Kaavan nimi /AKM, Tähiniemen ranasauna Hyväksymispvm.0.0 Ehdouspvm.0.0 Hyväksyjä H-kunnanhallius Vireilleulosa ilm. pvm.0.00 Hyväksymispykälä Kunnan kaavunnus -/Akm Generoiu kaavunnus H0A Kaava-alueen pina-ala [ha] 0, Uusi asemakaavan pina-ala [ha] Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemakaavan muuoksen pina-ala [ha] 0, Rana-asemakaava Ranaviivan piuus [km] Rakennuspaik [lkm] Omanaise Ei-omanaise Lomakennuspaik [lkm] Omanaise Ei-omanaise Aluevaukse Pina-ala Pina-ala Kerrosala Tehokkuus Pina-alan Kerrosalan muu. [ha] [%] [k-m²] [e] muu. [ha +/-] [k-m² +/-] Yheensä 0, 00,0 00 0, 0,0000 0 A yheensä 0,0, 00 0, 0,0 0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 0,0, 0-0, R yheensä L yheensä 0,00, 0 0,00 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Maanalaise il Yheensä Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellu rakennuksesuojelujen rakennusen muuos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä
Alamerkinnä Aluevaukse Pina-ala Pina-ala Kerrosala Tehokkuus Pina-alan Kerrosalan muu. [ha] [%] [k-m²] [e] muu. [ha +/-] [k-m² +/-] Yheensä 0, 00,0 00 0, 0,0000 0 A yheensä 0,0, 00 0, 0,0 0 AO 0,0 00,0 00 0, 0,0 00 AH 0,0000 0-0,00-0 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 0,0, 0-0, VL 0,0 00,0 0-0, R yheensä L yheensä 0,00, 0 0,00 Kev.liik.kadu 0,00 00,0 0 0,00 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä
/ Akm, Tähiniemen ranasauna luonnos vasine /AKM LTE Mi Seänen, Vuokko ja Mi Mononen, Hannu ja Henna Sius, Esko ja Mja Villa vaiv yheisellä mielipidekirjelmällä (..0) asemakaavan muuamisen hylkäämisä. Mielipide referoiuna, sen alla Vasine: Keksipuisoa ei ule pienenää lisää jo ranoni on lohkaissu palan puisosa. Toni (korelissa ) kavenaa Keksipuisoa jo Heinolan asunomessuja ven ehdyssä Tähiniemen asemakaavassa (kv..00). Ny ehdoeu puison kavenaminen jäää AOonien väliin vielä kapean puisokaialeen. Kaavakassa merkinä AO ulisi poisaa. Tällöin Keksipuison merkinä VL kaisi myös ranaviivan ns. saunoneineen. AH merkinä jää yhä kaavaan, jos kaavaa ei muuea, eli VL ei ka ranaviivaa AH korelin osalla. Heinolan kaupunki osoiaa kyvyömyyä pikäjäneiseen suunnieluun aloiaessaan kaavan muuosyön vuoa kaavan hyväksymisesä. Heinolan kaupunki on ryhyny kaavamuuokseen, koska sen omisamalle yheiskäyöiselle saunakennukselle ei ole ollu peeksi käyöä. Kaavamuuos perusuu Omaisuudenhyödynämisoimikunnan louraporiin ja siinä esieyihin, kaupunginvaluuson..00 hyväksymiin oimenpieisiin. Puison rana alue ulee rakenaa puison yylin mukaisesi lasen ja aikuisen olopaikaksi. Ranalaiuri on puison olennainen rakenne. Puoshaanraiin ja Messuraiin välinen Keksipuison osa sijoiuu maasossa huomavasi asemakaavan muuosaluea korkeammalle. Sinne on rakenneu leikki ja isuskelupaikka, joka palvelee sekä lapsia eä aikuisia. Puisosa on näkymä Voudinlahdelle silloinkin, mikäli asemakaavamuuoksen mukainen omakoialo rakenuu. Ranalaiuri on koieu saunojille. Leikkipaikkana se on vaallinen. Saunaa ympäröivään puison osaan verruna ylempänä sijaiseva puiso äyää hyvin asukkaiden lähivirkisykselle aseeu vaimukse. Miksi Keksipuison Puoshaanraiin läpäisevä osa on oeu kaavaan? Puisoon ei kuulu auojen pkkipaikka eikä kevyen liikeneen väylä ole auoille koieu ajoie. Kevyen liikeneen reii on oeu mukaan kaavamuuosalueeseen, joa ranoneille saadaan Puoshaanraiin kaua virallinen ajoyheys. Kaavamuuoksessa ehdoeulle uudelle AO onille ajoyheys on osoieu Kaplaksen puolela. Raiin eeläinen muuos puolesaan akaa korelin onille Puoshaan kaua virallisen ajoyheyden, joka voimassa olevasa kaavasa puuuu. Keskiosa Puoshaanraiia on edelleen ainoasaan jalankululle ja polkupyöräilylle vua kualuea, jossa moooriajoneuvoliikenneä ei sallia. Saunaan on ulu aika ajoin auolla, joen saunan viereiseen puisonosaan on synyny epävirallinen paikoiusalue. Mikäli saunoimina säilyy nykyisenlaisena ai saunaa laajenneaan, edellyää ämä valvonaa luvoman paikoiuksen esämiseksi ai asiakaspaikoiukselle vun alueen osoiamisa saunan viereen. Huoloajo lisäänynee, mikäli saunaa laajenneaan. Saunakaavan muuama jääminen on pas vaihoeho. Saunan laajenamisa ei ule hkia. Saunakennus voiaisiin siirää pois puisosa.
Saunan heikko käyöase uo paineia ilaneen muuamiseen. Käyöaivieeia ja kannavuua voiaisiin panaa saunaa laajenamalla, mikä vaisi asemakaavan muuoksen. Saunan siirämisä muualle ei ole nähy oimivaksi rkaisuksi, joen saunan liiäminen omakoirakennuksen yheyeen oisi sille sopivan käyön. Saunakorelin liiäminen osaksi laajenuvaa AO korelia (koreli 0) rauhoiaa aluea asiakkaiden liikkumisela. Kaavamuuoksen oeuamisen myöä Tähiniemen luonnon ja kylän asukkaiden osalla vaikuukse olisiv negiivisia. Kaavan oeuumisen myöä alueelle rakenuu yksi omakoialo, johon muuaa odennäköisesi yksi perhe. Nykyinen yleisessä käyössä oleva sauna alkaa oimia yksiyisenä saunana, eikä sinne enää ule asiakkaia lähialueela, sai ajomkan pääsä. Saunan viereinen puisoalue yksiyisyy lukuun oama puron sisälävää puison osaa. Omakoirakennus ei sulje kokonaan näkymää Keksipuisosa Voudinlahdelle. Edellä mainiujen seikkojen ei voida ksoa aiheuavan Tähiniemen luonnon ja kylän asukkaiden elinolosuheia huomavasi heikenäviä vaikuuksia.
Asemakaavan muuosehdous Akm, Tähiniemen ranasauna /AKM LTE Vasinee muisuuksiin ja lausunoihin..0 A) MUSTUTUKSET Muisuus, allekirjoiaj Mi Seänen sekä Mi ja Vuokko Mononen, Hannu ja Henna Sius, Esko ja Mja Villa Muisuuksessa vaadiaan asemakaavan muuosehdouksen hylkäämisä alla olevin peruseluin (..), joka on ehy vasineeksi eknisen lauakunnan pöyäkirjan (.0.0) liieenä olleeseen vasineeseen:. Ranaan asi ulouva puisokaiale on liian kapea. Kaavoiaja yrmää kyläläisen enemmisön mahdollisuude rannan virkisyskäyöön.. Yheiskäyöisen saunan kohdalla kaavamuuoksen peruseluna ei peeksi käyöä on ouo. Suomalaisen saunan käyöiheys on yksi kera viikossa.. Asemakaavan mahdollisamaa omakoialoa ei ule rakenaa, koska se rajoiaa rkaisevasi näkymää Voudinlahdelle ja vie ulapan näkemisen ja kokemisen kauas, sojen meien päähän. Mikäli laiurin käyöä rajoieaisiin vain saunojille, laiuri saisi perineiä vasusavan leiman. Ranaviiva ja ranalaiuri leikkipaikkana opeav urvallisa käyäyymisä. Monipuolinen, moniasoinen ja ranaviivan sisälävä Keksipuiso yydyää phaien lähivirkisysalueen vaimuksia.. Kaupungin vasineessa mainiu virallinen ajoyheys Puoshaanraiin kaua merkisee siä, eä raiisa ulee ajoneuvoliikeneelle koieu ku. Asukkailla on ollu se käsiys, eä raii on alun alkaen koieu kevyen liikeneen väyläksi, jolla vain oneille ajo salliaan. Puoshaanraii on pideävä kevyen liikeneen väylänä. Keksipuison sisällä ei via paikoiusaluea, mua huoloa ja vammaisia ven viaan ajoie ranasaunalle.. Ranasaunan käyöase on oeu kaavamuuoshankkeen keihevoseksi. Saunan sopiva käyö on kyläläisen yheiskäyö.. Uusi omakoialo rajoiaa rkaisevasi näkymää Keksipuisosa Voudinlahdelle, ja yksiyinen oni erisää Keksipuison Voudinlahdesa. Kaavamuuos heikenää huomavasi Keksipuison luonnon ja kylän asukkaiden elinolosuheia ja romuaa alkuperäisen hienon idean, Keksipuison. Vasine:. Puisokaiale on yli 0 m leveä. Keksipuison osalla kaavamuuosehdous heikenää yleisä rannankäyömahdollisuua saunakorelin pohjoispuolela poisuvala noin 0 m mkala, kun ämä muuuu AO alueeksi. Voimassa olevassa kaavassa AH alueeksi osoieu alue ei sekään ole yleisä ranaa. Tähiniemen alueella on runsaasi vapaa ranaa, joa kaikilla asukkailla on mahdollisuus hyödynää. Virallinen uimana sijaisee noin 0 m pohjoiseen ranasaunala.. Tähiniemen sauna on vuokrakäyössä ja edellyää korkeaa käyöasea. Julkisessa käyössä olevan saunan vähäisä käyöasea ei voi perusella avallisen perhesaunan käyöiheydellä.. Omakoialo vie osan Keksipuisosa Voudinlahdelle avauuvasa näkymäsä. Keksipuison isumyhmäsä on Voudinlahdelle noin 00 mein mka, Puoshaanraiila noin 0 m. Sauna sijaisee nykyisessä kaavassa AH korelialueella, johon myös laiuri liiyy. Laiuri ei siis ole puisoalueella, vaan se on koieu saunaa vuokraaville asiakkaille. Laiuri jää asemakaavan muuoksen oeuuessa yksiyiseen käyöön AO korelialueelle. Rannalla oloa voi hjoiella hyvin muualla Tähiniemen alueella. Lähivirkisysalueille ei ole aseeu eriyisiä vaimuksia ranaviivan määräsä. Voudinluha ja Lauavahdinrana ov lähimmä lähivirkisysaluee, ja niissä on runsaasi ranaviivaa.. Kaikille kaavoneille on olava virallinen ajoyheys. Voimassa olevassa Tähiniemen asemakaavassa (..00) korelin omakoionille ei ällaisa yheyä ole selkeäsi osoieu. Tähän kaavamuuokseen ko. yheys on osoieu eelän suunnasa. Vasaavasi ny muuosehdouksessa muodoseavalle omakoionille yheys on osoieu pohjoisesa. Tämä ei koia siä, eä Puoshaanraii muuuisi ajoneuvoliikeneelle koieuksi kaduksi, vaan raii säilyy edelleen kevyen liikeneen väylänä asukkaiden käsiys on ollu ja on yhä oikea. Huoloajo ranasaunan onille on ollu salliua, samoin saunaa
käyävien invalidien auopaikoius. Saunan viereen muiden käyäjien oimesa muodosuneesa epävirallisesa pkkipaikasa kaupunki ei ole vasuussa.. Ranasaunan heikko käyöase on aivan oikein vaikuanu kaavan kisamispeeseen samoin kaavaehdouksen sisälöön. Hyvännäköisä saunaa ei ksou voiavan läheä purkamaan eikä oisaala laajenamaan lisäkapasieein ja suuremman käyöaseen saamiseksi. Laajenaminen ei välämää lisäisi saunan käyöasea. Kaupungin omaisuuden hyödynämisoimikuna on esiäny, eä koheeseen ehdään kaavamuuos ja sen jälkeen se myydään.. Uusi omakoialo sijoiuu nykyisen Keksipuison alaosaan. Se rajoiaa näkymää Keksipuison alaosasa ja Puoshaanraiila Voudinlahdelle; korkeammalla sijaisevasa puison yläosasa näkymä muuuu vain osiain. Keksipuisosa ja alueen asukkaila se vähenää yheisä ranaviivaa saunakorelin pohjoispuolela noin 0 meiä. Kaupunkimaisesi rakenneun alueen luonoon ällä kaavamuuoksella ei ole heikenäviä vaikuuksia. Ei aiheua muuoksia. Muisuus, allekirjoiaj: Riia Nikka ja Jouko Nikka, Espoo ) Ehdous on vasoin Tähiniemen asunomessualueen yleisä suunnielua sekä siihen liiyvää yheiseen käyöön ulevien ilojen ja virkisysalueiden riiävää määrää. ) Ranasaunan käyöase ei ole vähäinen. ) Tonin myyminen asuinkäyöön ei panna merkiäväsi kaupungin aloudellisa asemaa. ) Kaavamuuos ei ole naapurille kohuullinen. Vasine: ) Kaavaehdous muuaa alkuperäisä Tähiniemen asemakaavaa kaavamuuoksen selosuksessa esieyjen syiden vuoksi. Kaavalla poisuu yhden pienen omakoionin verran virkisysaluea. Luku on mginaalinen suheueuna Tähiniemessä olevien virkisysalueiden kokonaismäärään. ) Ranasaunan käyöase on pieni suheessa siihen, eä kyseessä on vuokrakäyössä oleva rakennus. ) Kaupungin omaisuuden hyödynämisoimikuna on esiäny, eä koheeseen ehdään kaavamuuos ja sen jälkeen se myydään. ) Saunan poisuminen yleisesä vuokrakäyösä ja omakoialon rakenuminen naapurionille ei ole kohuuona. Ei aiheua muuoksia. B) LAUSUNNOT Lausuno, Päijä Hämeen pelasuslaios Päijä Hämeen pelasuslaioksella ei ole huomaueavaa asemakaavan muuoksesa. Vasine: Ei aiheua muuoksia. Lausuno, Heinolan kaupunki, Ympärisö ja rakennuslauakuna ) Kaavakassa ulisi määrää asuinrakennus rakenneavaksi kaheen kerrokseen ai porraseavaksi rineeseen. ) Rakennusalan rajausa ulee hkia ohjeellisena. ) Kaavamääräyksiä ja kaavakan merkinöjä ulee kenaa sien, eä alueelle voi sijoiaa sivuasunnon, yöilan ai saunakennuksen ja alueelle lämpimiä ai kylmiä vasoiloja. Kylmän vason ai huoloilan enimmäisrakennusoikeus ulee hkia ja esiää rakennusoikeude yksiselieisesi asuinrakennuksen, alueen, alueen ja alueen osala. ) Veneilijöille menevä kesävesijoho ulee huomioida kaavakassa. Vasine:
) Kaavakassa on osoieu asuinrakennuksen maksimikerrosluvuksi kaksi ja alousrakennukselle yksi kerros. Kaavaan liiyvissä rakennusapaohjeissa määräään, eä rakennus sovieaan maasoon esimerkiksi porrasamalla. Lisäksi määräään, eä ulkorakennusen ulee olla päärakennukseen nähden aliseisia. ) Rakennusala on haluu raja siovaksi, joa ranasauna jäisi selväsi erillisenä rakennuksena näkyväksi osaksi ranamaisemaa. Taiava suunnielija pysyy rkaisemaan asuinrakennuksen kaavassa määräylle paikalle kireiden rajojen sisälle. ) Kaavamerkinöihin ja määräyksiin lisäään sivuasunnon, yöilan ai saunan sijoiamismahdollisuus alueelle ja muueaan alueen käyö lämpimien ai kylmien vasoilojen alueeksi. Kaavassa alueelle on määräy rakenneavaksi pina alalaan eninään m suuruinen rakennus. alueelle salliun yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskerrosala määräyyy kaavaan merkiyn rakennusalan pina alan mukaan. Kokonaiskerrosala on 00 k m, josa alueella saa käyää 0 k m ja lopu 0 k m asuinrakennukseen. Rakennussuunnielija käyää kaavan mahdollisuude ilaajan koiuksiin phaien soveluvalla avalla. ) Kesävesijohoa ei ole merkiy kaavaan, koska se siirreään kaavassa Saunapuisoksi nimeyn lähivirkisysalueen puolelle. Kaavaan ehdään kohdan ) mukaise muuokse. Sähköposiviesi, Hämeen ELY keskus Hämeen ELY keskus viiaa yöneuvoeluun..0, eikä anna lausunoa. Vasine: Ei aiheua muuoksia.
/AKM ASEMAKAAVAN MUUTOS - TÄHTNEMEN RANTASAUNA TÄHTNEM /AKM - LTE RAKENTAMSTAPAOHJEET Asemakaavan muuos koskee Tähiniemen (.) kaupunginosan korelia 0 sekä siihen liiyviä virkisysalueia (P00). Asemakaavan muuoksella muodosuu Tähiniemen (.) kaupunginosan korelin 0 osa sekä siihen liiyvä virkisys- ja kualuee. MTTAKAAVA :000 Luonnos 0.0.0 suunnielija Ehdous.0.0 rene Översi ehdous.0.0 Tekninen lauakuna, vireilleulo.0.00 Tekninen lauakuna, OAS 0.0.0 0 Tekninen lauakuna, luonnos 0.0.0 0 Valmiseluvaiheen kuuleminen, luonnos.0.-0.0.0 Tekninen lauakuna, ehdous.0.0 0 Nähäville aseaminen, ehdous 0..-0..0 Kaupunginhallius, hyväksyminen..0 Lainvoimaisuuskuuluus..0. 0. 0 va.kaupunginkkiehi Riva-Maija Kuuskoski Pohjaka äyää kaavoiusmiauksisa ja kaavojen pohjakoisa anneun aseuksen / vaimukse.. 0. 0 paikkieoinsinööri Hannu-Pekka Hovilainen Heinolan kaupunginhalliuksen..0 hyväksymä.. kansliapäällikkö Pekka Virkkunen HENOLAN KAUPUNK TEKNNEN TOM MAANKÄYTTÖOSASTO KAAVOTUSYKSKKÖ
P00 P00 K P00 W00 K P00 K P000 K P00 P00 E00 K K : ---M0 ---M0 0 0 Tähiniemi Lanssi Messuraii Messuraii Messuraii Kaplas Puoshaka Puoshaanraii Messuraii Suvannonraii Kaplasraii Lauana leikkipaikka j Elämänkaialo sauna Ras 0 Ras 0 Ras 0 Ras 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.0....0.. 0...... 0.....0. 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LAUTTAVAHDNRATT KAPLASRATT RATT SEPÄNNEMENPUSTO VOUDNLUHTA VOUDNLUHDANRATT RANTARATT LAUTTAVAHDNRANTA LANSS MESSURATT LAUTTAVAHDN KAPLAS TÄHTNEMENTE KEKSPUSTO KEKSPUSTON MESSURATT PUOSHAKA MESSURATT MESSUAUKONRATT MESSUAUKO SUVANNONRATT LAUTTARANTA VL VL EV e=0, 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 000 0 0 0 0 000 000 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 V V /h /h l - /h - - l l l / - - - / l l v- leikkialue - - l l / - infokos s-ma l l /h l l ak p p l p ak- l l ak- ak- p ak- l l ak- p kä ak- kä kä l l s- l l lähialue liikuna pallokenä VV VL VL VL VL YL- AK- AK- AH AO- AO- AO- AO- AP- AO- AO- AP- AO- AP- AO- AO- AO- W TÄHTNEM 0 0-0 /ro / / SAUNAPUSTO PUOSHAANRATT 00 0 0 0 0 0 0 AO- VL
ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AO- Erillispienalojen korelialue. Tonille saa sijoiaa kaksi asunoa, joisa oinen on erillinen sivuasuno. -kerroksinen asuinosa voidaan rakenaa erilliseksi ai liiää -kerroksiseen osaan max. 0 % seinäpinnan piuuden osala. Merkinnällä merkiylle rakennusalalle saa sijoiaa erillisen sivuasunnon / yöilan / lämpimän alousrakennuksen, joka lueaan kerrosalaan, sekä kylmää vaso- ai huoloilaa salliun kerrosalan lisäksi. Kevyen liikeneen raiiin (Puoshaanraii) rajoiuvilla ja merkiyillä onin osilla on noudeava yhenäisä rakennusapaa ja onien rajakohdissa rakenaminen on sovieava yheen naapureiden kanssa sien, eä rakennukse rakenneaan kiinni kevyen liikeneen raiin puoleiseen oninrajaan. Toni rajaan isuuksin. Auopaikkoja on onia kohi vava kaksi, joisa ainakin oisen on olava auokos ai -alli. -kerroksisen osan ylin hjakorkeus ei saa yliää korkeua +,00. -kerroksisen asuinrakennuksen ylin hjakorkeus ei saa yliää korkeua +,00. VL Lähivirkisysalue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. TÄH 0 Korelin, korelinosan ja alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korelin numero. Tonin numero. PUOSHAANRA Kadun, ien, kuaukion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. 0 Rakennusoikeus kerrosalaneliömeeinä. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. Rakennusala.
- Rakennusala, jolle saa sijoiaa lämpimiä ai kylmiä vasoiloja. - Rakennusala, jolle saa sijoiaa saunan, sivuasunnon ai yöilan. Rakennusalalle on rakenneava pina-alalaan eninään m² ai -alli. suuruinen auokos Jalankululle ja polkupyöräilylle vu ku/ie. / Jalankululle ja polkupyöräilylle vu ku/ie, jolla onille/rakennuspaikalle ajo on salliu. /ro Alueella ulee noudaa erillisiä rakenamisapaohjeia, joka sisälyvä asemakaavaan. Kolmion kärki osoiaa kalevuuden laskusuunnan. Tällä asemakaava-alueella onijaon ulee olla erillinen.
RAKENTAMSTAPAOHJEET Kaupunginhallius on hyväksyny nämä rakenamisapaohjee..0 asemakaavan hyväksymisen yheydessä.. Tähiniemi /AKM Tähiniemen ranasauna Koreli 0, oni RAKENNETTAVUUS Rakennusen perusamisessa noudeaan liieenä olevan rakenneavuusselviyksen ohjeia. Liie. RAKENNUKSET Rakennukse ulee soviaa maason muooihin porrasamalla, limiäisellä rakenamisella ai osiain rineeseen upoamalla. Eseeömyyden vaimukse ulee huomioida. Ulkorakennusen ulee olla päärakennukseen nähden aliseisia. Rakennusen alimman liason ulee olla +,0 m ylävesirajaa ylempänä. Rakennusen massoielussa ulee suosia selkeiä suorakulmaisia perusmuooja, joia myös julkisivuaukouksen ulee ukea. Asuinrakennus Pääasiallisen julkisivumeriaalin ulee olla vaakalaudoieua puua. Myös asaiseksi rapu kivipina on mahdollinen. Komuodon ulee olla hja-, pulpei- ai vasakkainen pulpeiko, kokalevuus min 0 % - max 0 % (/0 /,). Räysäsmian ulee olla vähinään 0 cm. Komeriaalina ulee olla huopa, iili ai konesaumu peli, väri grafiiinhmaa. Auokos, auoalli ja pihakennukse Julkisivumeriaalin ulee olla vaakalaudoieua puua. Komuodon ulee olla pulpeiko, kokalevuus % ( /,). Kallisussuuna on osoieu kaavassa. Komeriaalina ulee olla konesaumu peli, väri grafiiinhmaa. Kevyen liikeneen raiiin rajoiuva auokos on vuseava kadun puolela ovella ai yyiaidan mukaisella porilla. Sauna, venevaja ai kos ja laiuri Julkisivumeriaalin ulee olla höylähirsi ai vaakasuunainen lauapaneeli. Komuodon ulee olla hjako, pääy järvelle päin. Komeriaalina ulee olla kohuopa, väri grafiiinhmaa. Suosiellaan kiineää laiuria. Jäevede on pumpava kaupungin viemäriverkosoon. JULKSVUVÄRTYS Julkisivu peio- ai kuulomaalaan. Rakennusen väri ulee valia liieenä olevasa värikasa, korosee aieulla valkoisella. Liie. Värika, Uula-uoe.
Samaa perusväriä ai sen eri ummuusasea ulee käyää kaikissa onin rakennuksissa (pois lukien kadunvsirakennukse). Mikäli käyeään eri sävyasea, päärakennuksessa suosiellaan käyeäväksi ulkorakennuksia vaaleampaa sävyä. (Kaavamuuosalueelle aiemmin rakenneussa saunakennuksessa voidaan säilyää sen alkuperäinen, ympärisösä poikkeava värimaailma.) JÄTEHUOLTO Jäeasi ulee suoja, meiä korkealla puuaiauksella ja sijoiaa sisäänulopihan yheyeen. Pihasuunnielman yheyeen ulee liiää erillise piirusukse jäeaiauksesa. Jäekeräysilaan ulee olla sisäänkäyni ilman kynnysä, porrasa ai muua eseä. Jäeauolla ulee olla eseeön pääsy jäeasioille, eäisyys auolla saavueavasa paikasa jäeasioille saa olla korkeinaan kymmenen (0) meiä. Muu kuin puuhajäee ulee komposoida komposisäiliössä, johon haiaeläinen pääsy on esey. Komposori ulee sijoiaa vähinään mein päähän vesialueesa ja vähinään viiden () mein päähän naapurionin rajasa, ellei naapurin kanssa ole muua soviu. POSTLAATKOT Posilaikon malli alueen käyännön mukaisesi. Posilaikon sijoiusohjee anaa posi. LPPUTANGOT Liuanko sijoieaan oleskelupihan puolelle. Liuangon korkeus on seisemän () meiä, kun asuinrakennus on yksikerroksinen, ja kymmenen meiä kun asuinrakennus on kaksikerroksinen. PHASUUNNTELMA Pihasuunnielma laadiaan niin, eä oeueaessa se äyää yleisen käyännön mukaise eknise vaimukse. Vihersuunnielman ulee maasomuooilun ja kasvillisuuden suunnielmien lisäksi anaa ohjee piha-alueen käyöön ja eri oiminoihin sekä vasa pihan eknisisä, eseeisisä ja biologisisa vaimuksisa. Piirusuksesa ulee selviä: - suunnielu maasonmuoo - oleva kasvillisuus - isueava kasvillisuus - luonnonilaise aluee - nurmeeav aluee - päällyseävä aluee - oimina-aluee - vusus - huolorakennukse - pina- ja sulamisvesien ohjailu - pihavalaisus Pihasuunnielman yheyeen ulee liiää erillise piirusukse jäeaiauksesa. Liie. Heinolan Tähiniemen asunoalue, Rakenneavuusselviys. Liie. Värika ja yyiaia