Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku

Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 Aksiaalinen vuosikymmen 1910-luku Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 17.9.-3.12.2014 FM Jussi Tuovinen

Luentosarjan idea 1900-luku on monella mittarilla mitattuna ihmiskunnan tämänastisen historian moniulotteisin ja täyteläisin Erityisen kiinnostavaa ja kiehtovaa on sen alku Vuodet 1900-09 ovat monella tavalla kiinnostavia, mutta toisaalta on perusteltua pitää seuraavaa vuosikymmentä eli 1910-lukua varsinaisena murroskohtana eli saksalaisen filosofi Karl Jaspersin tunnetuksi tekemää akseliaika-käsitettä varioiden oman aikamme aksiaalisena vuosikymmenenä Vuosikymmenen merkittävin yksittäinen tapahtuma on tietysti valtioita ja valtiorakenteita myllertänyt suuri sota eli 1. maailmansota 1914-1918, mutta vuosikymmeneen mahtuu paljon muutakin merkittävää

Luentosarjan ohjelma 1. 17.9. 1910 Kehitysoptimismin ja Belle Époquen joutsenlaulu 2. 24.9. 1911 Vanha valta alkaa horjua 3. 8.10. 1912 Upposiko Kultainen aika Titanicin mukana? 4. 22.10. 1913 Murroksia kulttuurissa 5. 29.10. 1914 Sarajevon laukauksista suureen maailmanpaloon 6. 5.11. 1915 Kansakunnan synnystä kansanmurhiin 7. 12.11. 1916 Länsirintamalta ei mitään uutta 8. 19.11. 1917 Venäjän vallankumoukset ja uusi uljas (?) yhteiskunta 9. 26.11. 1918 Sota päättyy, vai päättyykö? 10. 3.12. 1919 Rauha ja uusi alku, vai onko?

Luentoaineisto Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palaute ja erityiset aihe-ehdotukset ovat tervetulleita, sillä aiheissa on runsaasti valinnanvaraa ja valikoima on pakosti fragmentaarinen

1.1919

Pariisin rauhankonferenssi ja sanelurauhat Pariisin rauhankonferenssi neuvotteli ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset ympärysvaltojen ja keskusvaltojen välille Konferenssi alkoi 18.1.1919 ja kesti noin vuoden; sen viimeinen istunto oli 16.1.1920 Konferenssiin osallistui edustajia niistä 28 valtiosta, jotka katsottiin sodan voittajiksi, mutta käytännössä kuitenkin "neljän suuren" (David Lloyd George Britanniasta, presidentti Woodrow Wilson USAsta, pääministeri Georges Clemenceau Ranskasta ja pääministeri Vittorio Orlando Italiasta) ryhmä päätti kaikki keskeiset asiat Sodan hävinneet valtiot Saksa, Itävalta, Unkari, Bulgaria ja Turkki eivät osallistuneet neuvotteluihin, vaan näiden edustajat kutsuttiin paikalle vasta sitten, kun sopimuksen sanamuoto oli valmis Kyseessä oli siis sanelurauha, jonka ehdot hävinnyt osapuoli joutui hyväksymään sellaisenaan, sillä sopimuksen hylkääminen olisi tulkittu haluksi jatkaa sotaa

Kansainliitto Kansainliiton idean isä oli Ison-Britannian ulkoministeri Edward Grey, mutta vahvimmin sitä vei eteenpäin USAn presidentti Woodrow Wilson, joka vuonna 1918 esitti 14 kohdan ohjelmansa sodan lopettamiseksi ja sen jälkeen toteutettaviksi uudistuksiksi Kansainliitto perustettiin 25.1.1919 osana Versailles n rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja piti ensimmäisen istuntonsa 10.1.1920, samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti Neljä (viisi) pysyvää jäsenvaltiota (vrt. YK:n turvallisuusneuvosto): Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Japani; USAn piti myös olla, mutta jäi koko liiton ulkopuolelle; Saksa mukaan jo 1926 Muutama pieni onnistuminen kuten Huippuvuorten ja Ahvenanmaan omistuskiistat, mutta suurissa kriiseissä pääosin epäonnistui ja erityisesti päätehtävässään eli uuden sodan torjumisessa Lopetti toimintansa 18.4.1946 ja siirsi varansa ja tehtävänsä YK:lle

2.1919

Puolan ja Neuvosto-Venäjän sota Puolan Neuvosto-Venäjän sota (helmikuu 1919 maaliskuu 1921) oli aseellinen konflikti yhtäältä Neuvosto-Venäjän ja Neuvosto- Ukrainan ja toisaalta Puolan ja Ukrainan kansantasavallan välillä Kuten monissa muissakin 1. maailmansodan jälkisodissa syyt olivat sekä kansallisuusrajoissa että poliittisessa orientaatiossa Ison-Britannian ulkoasiansihteeri George N. Curzon ehdotti 1918 suunnilleen nykyistä rajalinjaa, ns. Curzonin linjaa Puola kuitenkin halusi vallata takaisin alueet, jotka se oli menettänyt Puolan jaoissa 1700-luvulla, kun taas Neuvosto-Venäjä pyrki valtaamaan takaisin Venäjän ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa menettämät alueet Sota aaltoili puolin ja toisin ja lopulta raja muotoutui enemmän Puolaa suosivaksi sisältäen etnisesti puolalaisten alueiden lisäksi myös huomattavia valkovenäläisiä ja ukrainalaisia alueita

3.1919

Kominternin ja fasistiliikkeen perustaminen Kommunistinen internationaali (lyhenne Komintern) oli 1919 43 toiminut, Venäjän kommunistisen puolueen (bolševikit) aloitteesta perustettu kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena oli porvariston kukistaminen eri maissa työväenluokan nimissä Komintern oli tiukasti keskitetty ja kurinalainen maailmanpuolue, jonka kansallisuuksien mukaan järjestetyt jäsenjärjestöt (eli kommunistiset puolueet) olivat keskusorganisaatiolle alisteisia osastoja 2. 7.3.1919 Moskovassa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen 1935 Järjestö lakkautettiin Stalinin aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä sen jäsenjärjestöjen tai Neuvostoliiton politiikan kannalta 23.3.1919 Benito Mussolini ja eräät muut nationalistit perustivat sotaveteraanien kansallismielisen Fasci Italiani di Combattimento liikkeen, josta 1921 muodostettiin Italian fasistipuolue

4.1919

4.1919

Unkarin ja Baijerin lyhytaikaiset neuvostotasavallat Unkarin neuvostotasavalta (unk. Magyarországi Tanácsköztársaság) oli Béla Kunin johtama lyhytaikainen kommunistihallinto Unkarissa, joka kesti ainoastaan neljä kuukautta 21.3. 6.8.1919 Se hajosi, kun Romanian armeijan joukot miehittivät Budapestin Romanian vetäydyttyä palautettiin Unkarin kuningaskunta, tosin ilman kuningasta Baijerissa tilanne oli erityisen kaoottinen suhteessa vastaperustettuun Saksan Weimarin tasavaltaan Sosialidemokraatti Johannes Hoffmann yritti muodostaa hallituksen 7.3., mutta epäonnistui 6.4. perustettiin kommunistien eli spartakistien ja anarkistien koalitiohallitus Ernst Tollerin johdolla, mutta 12.4. spartakisti Eugen Leviné muodosti Baijerin neuvostohallinnon Vapaajoukot (Freikorps) ja muu oikeisto kaatoi neuvostohallinnon jo 3.5.

5.1919

Eddington vahvistaa Einsteinen yleisen suhteellisuusteorian Sir Arthur Stanley Eddington oli brittiläinen astrofyysikko, joka on tullut kuuluisaksi suhteellisuusteoriaan liittyvistä tutkimuksistaan Hän kirjoitti monia artikkeleja, joissa hän teki tunnetuksi ja selosti Albert Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa englanninkieliselle maailmalle Maailmansota oli suuresti rajoittanut eri maiden tiedemiesten välistä yhteydenpitoa, minkä vuoksi saksalaiset tieteen tulokset eivät olleet kovin tunnettuja Englannissa eivätkä päinvastoin Eddington johti myös tutkimusretkikuntaa, joka havainnoi auringonpimennystä 29.5.1919 ja joka johti yhteen ensimmäisistä suhteellisuusteorian vahvistaneista havainnoista, ja hän tuli tunnetuksi myös teorian kansantajuistamisesta

6.1919

Versailles n rauhansopimus Versailles n rauha (le Traité de Versailles) solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.6.1919, ja siinä Saksa tuomittiin yksin sotasyylliseksi ja maksamaan huomattavat sotakorvaukset Sopimus koostui 440 artiklasta viidessätoista osassa Neuvottelut käytiin voittajavaltioiden kesken, joten Saksalle annettiin kesäkuussa 1919 valmis sopimus allekirjoitettavaksi periaatteella hyväksy tai alistu miehitykseen Tämä herätti suunnatonta katkeruutta saksalaisissa, jotka alkoivat pian kutsua Versailles n rauhaa häpeärauhaksi (Schandfrieden) Tammikuussa 1921 korvauksiksi määrättiin 226 miljardia kultamarkkaa. Myöhemmin summa alennettiin 132 miljardiin Saksa aloitti sotakorvausten maksun uudestaan vuonna 1996 ja maksoi viimeisen 69,9 miljoonan euron erän 3.10.2010

7.1919 Vuoden 1919 hallitusmuoto Vuoden 1919 hallitusmuodoksi kutsutaan vuosina 1919 2000 voimassaollutta Suomen Hallitusmuotoa (AsK 94/1919) Hallitusmuoto astui voimaan 17.7.1919, ja se oli itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki Monet sen perusteista sisältyvät myös nykyiseen Suomen perustuslakiin Vuoden 1919 hallitusmuoto vastasi parhaiten poliittisen keskustan toiveita, mutta syntyi kompromissina vasemmiston ja oikeiston kanssa Oikeistopuolueet myös kertaalleen estivät määrävähemmistöllään lain kiireellisen hyväksymisen eduskunnassa ja vielä hyväksymisen jälkeenkin Suomen valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim pyrki estämään sen vahvistamisen ja voimaantulon Loppujen lopuksi uusi perustuslaki kuitenkin saatiin valmisteltua, käsiteltyä ja toteutettua melko lyhyessä ajassa

8.1919

Weimarin tasavalta Weimarin tasavalta (Weimarer Republik) on historiantutkimuksessa ja populaarikeskustelussa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta, joskin virallisesti valtion nimi oli silloinkin Saksan valtakunta (Deutsches Reich) Aikakauden katsotaan alkaneen, kun Saksan uusi perustuslaki 11.8.1919 säädettiin Weimarissa, jonne tammikuussa vaaleilla valittu kansalliskokous siirtyi Berliinin mellakoita välttääkseen laatimaan uutta perustuslakia Se muodosti Saksasta presidenttijohtoisen tasavallan, jossa valtiopäiväedustajat valittiin suhteellisella vaalitavalla Tasavallan ensimmäiseksi valtakunnanpresidentiksi valittiin jo valtakunnankanslerina toiminut sosialidemokraatti Friedrich Ebert Toinen ja viimeinen valtakunnanpresidentti oli Paul von Hindenburg, jonka kuoleman 1934 jälkeen Adolf Hitler yhdisti presidentin ja kanslerinvirat itselleen

9.1919

Saint-Germainin rauha ja kaksoismonarkian pilkkominen Saint-Germainin rauhansopimus 10.9.1919 oli 1. maailmansodan päätteeksi Itävallan ja ympärysvaltojen välillä solmittu sopimus, johon kirjattiin Habsburgien valtakunnan hajoaminen Unkarin osalta tilanne oli vielä epäselvempi ja sen kanssa rauhansopimus sovittiin Trianonissa vasta 4.6.1920 Koska monet kaksoismonarkian osat (Tsekkoslovakia, Transilvania, Galitsia, Kroatia, Slovenia jne.) olivat jo joko julistautuneet itsenäisiksi tai hakeutuivat rajan takana olevien kumppanimaiden osiksi tilanne oli hyvin kaoottinen Saint-Germainin ja Trianonin sopimuksilla pyrittiin myös selventämään tilannetta, mutta ristiriitoja tuli siitä ketkä hajonneen valtion osat ja kansalaiset katsottiin hävinneiksi ja syyllisiksi sotaan ja ketkä voittajiksi Rauhansopimus ja sen rajanvedot aiheuttivat katkeruutta erityisesti Unkarissa mutta myös Itävallassa ja edistivät siten Hitlerin revanssipolitiikka 1930-luvulla

10.1919

Hitler liittyy Saksan työväenpuolueeseen (DAP) Adolf Hitler toimi vuonna 1919 Saksan armeijan Reichswehrin urkkijana tehtävänään seurata määrättyjen puolueiden ja järjestöjen toimintaa Münchenin seudulla 12.9. hänet määrättiin vakoilemaan Saksan työväenpuolueen kokousta Sterneckerbräu-oluttuvassa Hitler seurasi vaivihkaa kokousta jossa puhujana piti olla DAP:n perustajajäseniin kuuluva kirjailija Dietrich Eckart, mutta tämän sairastuttua pääpuhujana toimi kuitenkin insinööri Feder Puheen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa kun eräs professori Baumann ilmaisi kannattavansa Baijerin eroa Saksasta, piti Hitler kiivaan vastapuheenvuoron ja tyrmäsi ajatuksen Hitlerin puheesta vaikuttunut DAP:n puheenjohtaja Anton Drexler antoi hänelle kirjoittamansa lehtisen ja ehdotti puolueeseen liittymistä Syyskuun lopulla Hitler kirjattiin DAP:n jäseneksi numero 555 ja 16.10. hän piti ensimmäisen virallisen puheensa puolueen jäsenenä

11.1919

Neuillyn rauhansopimus Neuillyn tai Neuilly-sur-Seinen rauhansopimus tehtiin 27.11.1919 keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian kanssa, jolloin se menetti alueita Jugoslavialle, Romanialle ja Länsi-Traakian Kreikalle Yhteensä Bulgaria menetti 8 690 neliökilometriä maa-alueitaan naapureilleen ja velvoitettiin myös maksamaan korvauksia ympärysvalloille 2 250 miljoonan kultafrangin edestä, joka piti maksaa 37 vuoden kuluessa Länsi-Traakian myötä Bulgaria menetti taloudellisesti tärkeän yhteytensä Egeanmerelle ja sitä kautta Välimerelle vaikka sopimuksessa sille taattiin taloudellinen yhteys merelle, ei sopimus selventänyt miten se käytännössä toteutettaisiin Rauha herätti Bulgariassa tyytymättömyyttä ja sen takia sekin lähti 2. maailmansodassa mukaan Saksan puolelle tavoitteenaan yhteyden saamisen uudestaan Välimerelle

12.1919

Venäjän sisällissota kääntyy voitolliseksi punaisille Venäjän sisällissota käytiin 1917 1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon Sodan ratkaisutaistelut käytiin 1919, jolloin bolševikkien hallussa oli pienimmillään vain keskinen Venäjä Pietarin ja Moskovan välillä molemmat kaupungit mukaan lukien Valkoisten joukkoja johtivat ns. valkoiset kenraalit Aleksandr Koltšak idässä, Nikolai Judenitš lännessä ja Anton Denikin etelässä, mutta nämä eivät koskaan pystyneet koordinoituun toimintaan ja tulivat lyödyiksi yksi kerrallaan erityisesti kesän ja syksyn 1919 suurissa taisteluissa, joita punaisten puolella johti Trotski ja erityisesti eteläisen armeijan komentaja Mihail Frunze Keskeinen syy valkoisten tappioon oli myös se, etteivät he kannattaneet maareformia eivätkä siten saaneet hallitsemiensa alueiden talonpoikien tukea

Kevään kursseja I Humanismi eilen, tänään ja huomenna Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 Jussi Tuovinen Humanismi kuulostaa kauniilta ja arvokkaalta, mutta mitä me sillä oikein ymmärrämme ja onko olemassa yksi vai monta humanismia ja miten elää humanistista elämää? 1. 14.1. Humanismin aatehistoriaa 2. 21.1. Humanismin monet muodot 3. 28.1. Humanistiset manifestit ja globaali etiikka 4. 4.2. Humanismin haastajat ja vastustajat 5. 11.2. Humanismin tulevaisuus

Kevään kursseja II Heraldiikka eilen ja tänään Opistotalo, Helsinkisali ke 16.50-18.20 Jussi Tuovinen Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä, mutta se on edelleen voimissaan. Sillä on merkittäviä vaikutuksia visuaaliseen kulttuuriimme, siksi perusperiaatteet on hyödyllistä tuntea 1. 25.2. Heraldiikan synty ja kehitys 2. 11.3. Heraldiikan säännöt ja periaatteet 3. 18.3. Heraldiikka semioottisena symbolijärjestelmänä 4. 1.4. Heraldiikan lajit ja tyylit 5. 8.4. Heraldiikka Suomessa

Kevään kursseja III Tiesitkö tämän Itävallasta? Opistotalo, Viipurisali ma 16.50-18.20 Alpit, loisteliaita keisaripalatseja, upeita kahviloita, maailman parhaita säveltäjämestareita... Mitä oikeastaan tiedämme Itävallasta? Viisi asiantuntijanäkökulmaa avartaa käsityksiämme 1. 12.1.2015 Miten Itävallasta tuli Itävalta - keisarikunnasta liittotasavallaksi, FT Laura Kolbe 2. 19.1.2015 Wien - kulttuurimatkailijan ehtymätön aarreaitta, FM Antti Aaltonen 3. 26.1.2015, Itävallan henkisiä vertauksia, FM Jussi Tuovinen 4. 2.2. 2015 Wieniläisklassismin aarteita, FL Seija Lappalainen 5. 9.2.2015 Itävalta on upea viinimaa, Tietokirjailija KTM Martti Helsilä