AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2035 OSARAPORTTI III Kehittämissuunnitelma Työ: E24627.10 Turku, 11.01.2012 AIRI Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEET... 2 2.1 AURAN KUNTA... 3 2.1.1. Vedenhankinta... 3 2.1.2. Jätevesihuolto... 3 2.2 KAARINAN KAUPUNKI... 4 2.2.1. Vedenhankinta... 4 2.2.2. Jätevesihuolto... 4 2.3 LIEDON KUNTA... 4 2.3.1. Vedenhankinta... 4 2.3.2. Jätevesihuolto... 5 2.4 MASKUN KUNTA... 5 2.4.1. Vedenhankinta... 5 2.4.2. Jätevesihuolto... 5 2.5 MYNÄMÄEN KUNTA... 6 2.5.1. Vedenhankinta... 6 2.5.2. Jätevesihuolto... 7 2.6 NAANTALIN KAUPUNKI... 7 2.6.1. Vedenhankinta... 7 2.6.2. Jätevesihuolto... 7 2.7 NOUSIAISTEN KUNTA... 8 2.7.1. Vedenhankinta... 8 2.7.2. Jätevesihuolto... 9 2.8 PAIMION KAUPUNKI... 9 2.8.1. Vedenhankinta... 9 2.8.2. Jätevesihuolto... 9 2.9 PARAISTEN KAUPUNKI... 10 2.9.1. Vedenhankinta... 10 2.9.2. Jätevesihuolto... 10 2.10 RAISION KAUPUNKI... 12 2.10.1. Vedenhankinta... 12 2.10.2. Jätevesihuolto... 12 2.11 RUSKON KUNTA... 12 2.11.1. Vedenhankinta... 12 2.11.2. Jätevesihuolto... 13 2.12 SAUVON KUNTA... 13 2.12.1. Vedenhankinta... 13 2.12.2. Jätevesihuolto... 13 2.13 TURUN KAUPUNKI... 14 2.13.1. Vedenhankinta... 14 2.13.2. Jätevesihuolto... 15 3. KEHITTÄMISHANKKEIDEN YHTEENVETO... 16 3.1 VEDENHANKINTA... 16 3.2 JÄTEVESIHUOLTO... 17 3.3 VIEMÄRIVERKOSTOJEN VUOTOVESIEN VÄHENTÄMINEN... 17 3.4 HAJA-ASUTUKSEN LIETTEIDEN VASTAANOTON KEHITTÄMINEN... 18 3.5 YHTEISTOIMINTA ERITYISTILANTEISSA... 18 3.6 SEUDULLINEN VESIHUOLTOYHTIÖ... 18 4. KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUSTANNUKSET... 19 4.1 VEDENHANKINTA... 20 4.1.1. Rakennuskustannukset... 20 AIRI Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
4.1.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 21 4.1.3. Hankkeiden osallistujakunnat... 22 4.2 JÄTEVESIHUOLTO... 23 4.2.1. Rakennuskustannukset... 23 4.2.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset... 24 4.2.3. Hankkeiden osallistujakunnat... 25 5. KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUKSET... 26 5.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 26 5.2 HAJA-ASUTUKSEN VIEMÄRÖINTI... 26 5.3 MAANKÄYTTÖ... 27 6. KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN... 28 6.1 TOTEUTUSAIKATAULU... 28 6.2 AVUSTUSMAHDOLLISUUDET... 30 6.3 SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 31 LIITTEET: Liite 7 Liite 8 Vedenhankinnan hankeluettelo ja kustannukset Jätevesihuollon hankeluettelo ja kustannukset KARTAT: Kartta 105 Vedenhankinta (mk 1:150 000) Kartta 106 Jätevesihuolto (mk 1:150 000) 11.01.2012 / ARY 11.01.2012 / ARY 11.01.2011 / JOT VALMIS 12.12.2011 / ARY 12.12.2011 / ARY 12.12.2011 / JOT LUONNOS 03.11.2011 / ARY 03.11.2011 / ARY 03.11.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRI Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI III 11.01.2012 KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E24627.10 1. JOHDANTO Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Paraisten, Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tilaajana toimii Turun Vesiliikelaitos. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja hankkeeseen osallistui myös Varsinais- Suomen liitto. Suunnitelman tavoitteena on kehittää alueen vesihuoltoa entisestään; varmistaa laadukkaan veden jakelu, toteuttaa jakelu ja käsittely normaali- ja kriisitilanteissa sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely varmasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja korkealaatuisena. Näiden lisäksi tutkitaan haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen rajapintoja ja -alueita sekä verkostojen laajentamisen mahdollistavia rahoitus- ja toteutusmalleja. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään kehittämissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraportissa III esitellään kehittämissuunnitelma, joka on muodostettu osaraportissa II esitettyjen suunnitelmavaihtoehtojen perusteella. Kehittämisratkaisut on laadittu vedenhankintaan ja jätevesihuollolle. Suunnittelutyön ohjauksesta vastaa kuntien virkamiehistä ja vesihuoltolaitosten edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto Heikki Järvinen, Auran kunta Markku Nurmi, Kaarinan kaupunki Aki Teini, Liedon kunta Mika Raula, Maskun kunta Matti Kauppila, Mynämäen kunta Timo Oja, Mynämäen kunta
Kehittämissuunnitelma 2/31 Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Esa Saarre, Naantalin kaupunki Pirkkoliisa Heinonen, Nousiaisten kunta Marku Kylén, Paimion kaupunki Pekka Salo, Paimion kaupunki Manne Carla, Paraisten kaupunki Matias Jensén, Paraisten kaupunki Ari Eklund, Raision kaupunki Mika Heinonen, Ruskon kunta Pentti Urho, Sauvon kunta Jyrki Toivanen, Sauvon kunta Irina Nordman, Turun kaupunki / vesilaitos Timo Anttila, Turun seudun puhdistamo Oy Jyrki Valtonen, Turun Seudun Vesi Oy Suunnitelma on laadittu AIRI Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. 2. VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEET Suunnittelualueen kuntien vedenhankinta perustuu kokonaan tai osittain kuntien omiin vedenottamoihin. Lisäksi Turun Seudun Vesi Oy on tukkuvesilaitos, joka tulee vastaamaan suurelta osin suunnittelualueen vedenhankinnasta Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen valmistumisen myötä. Turun Seudun Vesi Oy on Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupunkien sekä Liedon, Maskun ja Nousiaisten kuntien omistama osakeyhtiö. TSV:n rooli vesihuollossa on toimia veden tukkutoimittajana. Osakaskunnat hoitavat itse vedenjakelun. Suunnittelualueella nykyisin käytössä olevista ja suunnitteilla olevista vedenottamoista on mahdollista saada riittävä vesimäärä myös vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Vedenottamot riittävät tulevaisuuden vedentarpeeseen kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Ainoastaan Kaarinan kaupungin ennustettu kulutus ylittää kaupungin varauksen Turun Seudun Vesi Oy:stä. Erotus on kuitenkin vähäinen. Rakenteilla oleva Virttaankankaan tekopohjavesihanke on mitoitettu osakaskuntien vuoden 2030 vedentarpeen mukaisesti. Suunnittelualueen jätevedenkäsittelystä vastaa suurimmalta osalta Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. TSP on Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten ja Ruskon kuntien omistama jätevedenpuhdistuksen palveluntuottaja. Lisäksi suunnittelualueella on toiminnassa myös kuntien omia jätevedenpuhdistamoita. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mitoitustarkastelun perusteella virtaaman suhteen puhdistamossa olisi kapasiteettia ottaa vastaan myös uusien kuntien jätevedet. Orgaanisen aineksen ja typen suhteen nykyinen mitoitus ei riitä ja puhdistamoa tulee laajentaa tai tehostaa. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mitoitus perustuu suunnitteluvaiheessa tehtyihin laskelmiin. Puhdistamon käytön aikana on havaittu, että puhdistamolle tulevan kuormitus on ollut ajoittain mitoitusta suurempi. Tästä huolimatta puhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut tavoitteet. Puh-
Kehittämissuunnitelma 3/31 distamon oikean kapasiteetin selvitys on käynnissä. Mitoitustarkastelu on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mitoitustarkastelu vuoteen 2035. Yksikkö Mitoitus Nykyiset osakaskunnat Nykyiset ja mahdolliset 2035 uudet kunnat 2035* Virtaama m 3 /d 144 000 84 000 90 000 BOD kg/d 22 000 21 000 23 000 Fosfori kg/d 760 630 680 Typpi kg/d 4 200 4 300 4 600 * = uusia kuntia Aura, Pöytyän Riihikoski, Oripää, Sauvo ja Parainen. Vesihuollon kehittämishankkeita on tarkasteltu kuntakohtaisesti. Hankkeet on esitetty kappaleissa 2.1 2.13. Vedenhankinnan hankkeet on esitetty liitekartalla 105 ja jätevesihuollon hankkeet liitekartalla 106. 2.1 AURAN KUNTA 2.1.1. Vedenhankinta Auran vedenhankinnasta vastaa jatkossakin Aura-Pöytyä vesilaitos kuntayhtymä, jonka vedenotto tapahtuu Pihlavan vedenottamolta Oripään kunnan alueelta. Kunnan vedenhankinnan tilanne on hyvä. Talousveden laatu on täyttänyt Sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja -suositukset, eikä vettä ole tarvinnut käsitellä. Poikkeustilanteessa vettä voidaan ostaa Liedon kunnalta ja Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Seudullisesti merkittäviä vedenhankinnan kehittämishankkeita Auran osalta ei ole. 2.1.2. Jätevesihuolto Auran jätevedet puhdistetaan Asemanseudun jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon ympäristölupa on voimassa vuoteen 2016. Puhdistamon on täytettävä 1.1.2013 alkaen tiukemmat raja-arvot, jollei jätevesiä ole siirretty 31.12.2012 mennessä Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Asemanseudun puhdistamon mitoituksen ennustetaan ylittyvän tulevaisuudessa. Myös Käyrän vankilalla on käytössään oma jätevedenpuhdistamo. Asemanseudun ja Käyrän puhdistamoiden toiminta tullaan lopettamaan. Aurasta rakennetaan siirtoviemäri Liedon kuntaan ja Liedon verkoston kautta jätevedet johdetaan Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Aura-Lieto -siirtoviemäri tulee palvelemaan myös Pöytyän Riihikosken ja Oripään jätevesien johtamista Auran kautta Turkuun. Aura-Lieto -siirtoviemärin lisäksi Liedosta toteutetaan uusi viemäriyhteys Turkuun. Aura-Lieto -siirtoviemäri on Ø 315 mm ja pituus on n. 13,3 km. Liedon Asema - Turku -siirtoviemäri on Ø 315 mm ja pituus n. 9,6 km.
Kehittämissuunnitelma 4/31 2.2 KAARINAN KAUPUNKI 2.2.1. Vedenhankinta Kaarinan käyttövesi ostetaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Poikkeusoloissa vettä saadaan Turun kaupungin vesilaitokselta, TSV:ltä, Paimion kaupungilta sekä Liedon kunnalta. Kaarinan ennustettu vedenkulutus vuonna 2035 on 6 110 m 3 /d ja varaus TSV:n vedestä on 5 700 m 3 /d. Erotus on kuitenkin vähäinen. Kaarinaa koskevia seudullisia kehittämistoimenpiteitä ovat Littoisista Paraisten kaupunkiin rakennettava yhdysvesijohto sekä Paimion kaupunkiin rakennettava yhdysvesijohto. Yhdysvesijohdot tulevat palvelemaan TSV:n veden toimittamista Paraisille ja Paimioon. Lisäksi Kaarina osallistuu Littoisten uuden vesisäiliön rakentamiseen. Paraisten yhdysvesijohto toteutetaan kahdella Ø 315 mm:n johdolla Kaarina-Parainen -osuudella ja yhdellä Ø 315 mm:n johdolla Kaarina-Littoinen - osuudella. Vesijohdon pituus on yhteensä n. 22,3 km. Kaarina-Paimio -yhdysvesijohto on Ø 225 m ja sen pituus on n. 13,9 km. Littoisten uusi vesisäiliö on tilavuudeltaan 1 000 m 3. Säiliö toteutetaan nykyisen Mustavuoren vesisäiliön läheisyyteen. 2.2.2. Jätevesihuolto Kaarinan jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Varsinaista kehittämistarvetta Kaarinan jätevesihuollon osalta ei ole, eikä seudullisille hankkeille ole kaupungin osalta tarvetta. 2.3 LIEDON KUNTA 2.3.1. Vedenhankinta Liedon käyttövesi ostetaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Liedon nykyinen vesivaraus on tarkoitus kaksinkertaistaa Virttaankankaan tekopohjavesihankkeen valmistuttua. Poikkeusoloissa vettä Lietoon saadaan Turun kaupungista. Lietoa koskevat seuraavat hankkeet. Littoisten uusi vesisäiliö on tilavuudeltaan 1 000 m 3. Säiliö toteutetaan nykyisen Mustavuoren vesisäiliön läheisyyteen. Laakkarin alavesisäiliöltä rakennetaan Ø 200 mm yhdysvesijohto Liedon keskustaan. Vesijohdon pituus on n. 5,5 km. Lisäksi rakennetaan Ø 110 mm yhdysvesijohto Paimion kaupunkiin varavesiyhteydeksi. Vesijohdon pituus on n. 5,2 km.
Kehittämissuunnitelma 5/31 2.3.2. Jätevesihuolto Liedon jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Tarvasjoelta ja Marttilasta on suunniteltu rakennettavaksi siirtoviemäri Liedon kautta Turkuun. Lisäksi tulevaisuudessa myös Auran, Pöytyän Riihikosken ja Oripään jätevedet on suunniteltu johdettavan Liedon kautta Turkuun. Viemäriyhteys Liedon asemalta Turun verkostoon on kuitenkin jäämässä ahtaaksi. Rakennetaan Liedon asemalta uusi siirtoviemäri Turun verkostoon. Aura-Lieto -siirtoviemäri on Ø 315 mm ja pituus on n. 13,3 km. Liedon Asema - Turku -siirtoviemäri on Ø 315 mm ja pituus n. 9,6 km. 2.4 MASKUN KUNTA 2.4.1. Vedenhankinta Maskun vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä, jolla on pohjavedenottamoita Maskussa ja Nousiaisissa. Maskun ottamot sijaitsevat alueella, johon kohdistuu yhdyskunnan toiminnoista riskejä ja kaavoituspainetta. Vedenhankintaa on tarpeen varmistaa jatkossa. Askaisten alueen vedenhankinta on Lemun suunnasta tulevan yhdysvesijohdon varassa. Poikkeusoloissa Maskuun voidaan johtaa vettä vesilaitos kuntayhtymän Nousiaisten vedenottamoilta. Maskusta on myös vesijohtoyhteydet Mynämäen ja Ruskon kuntiin. Maskulla on vesivaraus Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavedestä. Jotta vettä saadaan toimitettua Maskuun, tulee rakentaa yhdysvesijohto Maskusta Raisioon. Raisio-Masku -yhdysvesijohto on Ø 250 mm ja sen pituus on n. 7,1 km. Vesijohto tulee palvelemaan TSV:n veden toimittamista myös Nousiaisten ja Mynämäen kunnille. Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymän vedenottamot jäävät edelleen toimintaan varavesilähteiksi. Askaisten vedenhankintaa turvataan rakentamalla yhdysvesijohto Naantalin kaupunkiin Merimaskun alueelle. Askainen-Merimasku -yhdysvesijohto on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 9,4 km. 2.4.2. Jätevesihuolto Maskun alueen jätevedet johdetaan Raision kautta käsiteltäväksi Turun Kakolamäen jätevedenpuhdistamolle. Lemun ja Askaisten jätevedet käsitellään Lemun jätevedenpuhdistamolla. Lemun puhdistamon ympäristölupa on voimassa 31.12.2012 saakka.
Kehittämissuunnitelma 6/31 Lemun jätevedenpuhdistamon toiminta lakkautetaan ja puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri, joka liitetään olemassa olevaan Masku-Raisio -siirtoviemäriin. Näin myös Lemun ja Askaisten jätevedenkäsittely siirtyy Kakolanmäen puhdistamolle. Lemu-Masku -siirtoviemäri on Ø 250 mm ja sen pituus n. 9,6 km. 2.5 MYNÄMÄEN KUNTA 2.5.1. Vedenhankinta Mynämäen vedenhankinta hoidetaan tällä hetkellä kunnan omilta pohjavedenottamoilta. Ottamoilta saatavan veden riittävyydessä on esiintynyt ajoittain ongelmia erityisesti kuivina kausina. Pohjavesien fluoridipitoisuus on myös ollut korkea. Poikkeusoloissa Mynämäki voi saada vettä Vehmaan, Nousiaisten ja Maskun kunnilta. Jatkossakin vedenhankinnassa käytetään Mynämäen omia pohjavedenottamoita. Vedenhankinnan kapasiteettia lisätään rakentamalla uusi pohjavedenottamo Motellin pohjavesialueelle. Uuden ottamon arvioitu antoisuus on 300 m 3 /d. Uudelta ottamolta rakennetaan myös syöttövesijohto Ø 160 mm Laajoen ottamolle ja vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi käsitellään ja johdetaan kulutukseen. Vesijohdon pituus on n. 1,0 km. Ennen uuden ottamon rakentamista tulee kuitenkin suorittaa koepumppaukset ja tutkia pumppauksen vaikutukset pohjaveden laatuun. Suunniteltu ottamo sijaitsee Laajoen ottamon pohjoispuolella, missä riskinä ovat vielä korkeammat fluoridipitoisuudet pohjavedessä. Nykyisin suurimmat ongelmat ovat esiintyneet kuivina kesinä, jolloin pohjavedenpinnat ovat laskeneet kaikissa ottamoissa. Uuden ottamon ympäristövaikutukset tullaan huomioimaan, kun vedenottoon haetaan lupaa. Ottamon lupa tulee myös määräämään pohjavedenpinnan korkeuden ja vaikutusten seuraamista. Mynämäen vedenhankintaa turvataan uuden ottamon lisäksi osallistumalla Masku- Raisio -yhdysvesijohdon rakentamiseen sekä rakentamalla yhdysvesijohto Nousiaisista Mynämäkeen. Yhdysvesijohtojen myötä Mynämäkeen saadaan johdettua tekopohjavettä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Raisio-Masku -vesijohto on Ø 250 mm ja sen pituus n. 7,1 km. Nousiainen-Mynämäki -vesijohto on Ø 200 mm ja sen pituus on n. 10,8 km. TSV:n tekopohjavesi tuo lisävesilähteen, josta saatava vesi on laadullisesti turvallista. Lisäksi uusi yhteys tuo riskittömän varavesilähteen, josta on mahdollisuus saada riittävä vesimäärä myös kuivina jaksoina.
Kehittämissuunnitelma 7/31 2.5.2. Jätevesihuolto Mynämäen jätevedenkäsittely hoidetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Varsinaisia seudullisia kehittämishankkeita Mynämäen jätevesihuollon osalta ei ole. 2.6 NAANTALIN KAUPUNKI 2.6.1. Vedenhankinta Naantalin vedenhankinnasta vastaa Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymä, joka saa tarvittavan veden Raisionjoesta. Velkuan ja Livonsaaren alueille vesi ostetaan Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymältä Maskun vesijohtoverkoston kautta. Velkuan verkosto ei ole yhteydessä Naantalin kantakaupungin verkostoon eli Velkuan vedensaanti on yhden vesijohtoyhteyden varassa. Velkuan verkostossa ei myöskään ole vesisäiliötä tai toiminnassa olevia varavedenottamoita. Poikkeustilanteita varten Naantalissa on yksi pohjavedenottamo ja varavesiyhteys Maskuun. Lisäksi vettä Naantaliin voidaan johtaa Turusta Raision verkoston kautta. Jatkossa Naantalin vedenhankinta tullaan hoitamaan Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden kautta. Lisäksi Naantalia koskee seuraavassa luetellut hankkeet. Merimasku-Poikko -yhdysvesijohto on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 6 km. Vesijohto tulee turvaamaan Rymättylän alueen vedenhankintaa. Velkualta Merimaskuun toteutettavan siirtoviemärin rinnalle sijoitetaan yhdysvesijohto turvaamaan Velkuan vedenhankintaa. Vesijohto on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 12,5 km. Askainen-Merimasku -vesijohto on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 9,4 km. Vesijohto tulee turvaamaan Maskun Askaisten alueen vedenhankintaa. 2.6.2. Jätevesihuolto Naantalin alueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Velkuan jätevedet käsitellään Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamolla. Teersalon puhdistamolla on tehostamispainetta, jos alueen asukasmäärä kasvaa sen mukaisesti mitä nykyinen kaavoitustilanne mahdollistaa. Velkuan Teersalon puhdistamo pidetään toiminnassa ja sen toimintaa tehostetaan.
Kehittämissuunnitelma 8/31 Puhdistamo vaatii saneeraustoimenpiteitä puhdistustulosten parantamiseksi. Lisäksi Teersalon asemakaavan rakentamisen myötä puhdistamon kuormitus tulee kasvamaan. Puhdistamolle on suunniteltu tehtävän seuraavat toimenpiteet, joista osa on jo toteutettu: - Virtaamamittauskaivo - esiselkeytyksen käyttöönotto (väliseinät, lietepumppaus) - esikierto jälkiselkeytyksestä ilmastukseen - lähtevän jäteveden putkiston saneeraus, muu putkistosaneeraus, pumppujen uusinta ym. - kompressorien / puhaltimien uusinta - saostuskemikaalin syötön muutokset - polymeerilaitteiston hankinta - instrumentoinnit (pintamittaukset, ph-mittaus) - LVI-järjestelmien saneeraus - sähkökeskuksen uusiminen ja erillisen sähkökeskustilan rakentaminen - automaatiojärjestelmän uusiminen ja puhdistamon liittäminen kaukovalvontaan. Myöhemmässä vaiheessa Teersalon puhdistamon toiminta lopetetaan ja puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Merimaskuun. Jätevedenkäsittely siirtyy Kakolanmäen puhdistamolle. Velkua-Merimasku siirtoviemäri on Ø 110 mm ja sen pituus n. 12,5 km. Rymättylän jätevedet käsitellään Rymättylän jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamon toiminta on kuitenkin suunniteltu lopetettavaksi, niin että Rymättylän jätevedet johdetaan rakennettavalla siirtoviemärillä Merimaskuun ja siitä edelleen Turun Kakolanmäen puhdistamolle. Rymättylä-Merimasku -siirtoviemärin on Ø 180 mm ja sen pituus n. 13,2 km. 2.7 NOUSIAISTEN KUNTA 2.7.1. Vedenhankinta Nousiaisten vedenhankinnasta vastaa Masku-Nousiainen vesilaitos kuntayhtymä, jolla on pohjavedenottamoita Maskussa ja Nousiaisissa. Poikkeusoloissa Nousiaisiin voidaan johtaa vettä vesilaitos kuntayhtymän Maskun vedenottamoilta. Nousiaisista on myös vesijohtoyhteydet Mynämäen ja Ruskon kuntien verkostoihin. Nousiaisilla on varaus Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaalta saatavasta tekopohjavedestä. Jotta vettä saadaan toimitettua Nousiaisiin, tulee rakentaa yhdysvesijohto Maskun ja Raision välille. Lisäksi Nousiaisista tulee rakentaa vesijohto edelleen Mynämäkeen. Vesijohdot tulevat palvelemaan TSV:n veden toimittamista myös Nousiaisten lisäksi Maskuun ja Mynämäkeen. Raisio-Masku -vesijohto on Ø 250 mm ja sen pituus n. 7,1 km. Nousiainen-Mynämäki -vesijohto on Ø 200 mm ja sen pituus on n. 10,8 km.
Kehittämissuunnitelma 9/31 2.7.2. Jätevesihuolto Nousiaisten jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kehittämishankkeena Nousiaisten Valpperin kylä viemäröidään ja alueelta rakennetaan siirtoviemäri Nousiaisten keskustaajaman viemäriverkostoon. Valpperi-Nousiainen -siirtoviemärin on Ø 110 mm ja sen pituus n. 9,9 km. 2.8 PAIMION KAUPUNKI 2.8.1. Vedenhankinta Paimion vedenhankinta hoidetaan kaupungin omilta pohjavedenottamoilta, Turun Seudun Vesi Oy:ltä sekä Paimion ja Sauvon kunnan yhteisomistuksessa olevalta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. TSV:n vesi johdetaan Paimioon Kaarinan ja Piikkiön verkostojen kautta. Vedentoimituksessa on esiintynyt ongelmia Piikkiön verkostoosuudella. Paimion vedenhankinnan kapasiteettia lisätään seuraavin toimenpitein: Lisäksi tehostetaan TSV:n veden toimittamista Paimioon rakentamalla uusi yhdysvesijohto Ø 225 mm Kaarinaan ohittamalla Piikkiön verkosto kokonaan. Vesijohdon pituus on n. 13,9 km. Paimiossa sijaitseva Preitilän pohjavedenottamon vedenottolupa on 500 m 3 /d. Vedenottamo ei kuitenkaan tällä hetkellä ole käytössä mm. rauta- ja mangaaniongelmien vuoksi. Ottamolla tullaan tehostamaan vedenkäsittelyä ja ottamo tullaan ottamaan jälleen käyttöön, mikä lisää kaupungin vedenhankinnan kapasiteettia. Muita seudullisia hankkeita Paimion osalta ovat yhdysvesijohdon rakentaminen Salon kaupunkiin Hajalaan, Lietoon ja Tarvasjoen kuntaan. Vesijohdot ovat halkaisijaltaan 110 mm. Tarvasjoen ja Paimion rakennetut vesijohtoverkostot sijaitsevat lähellä toisiaan kuntien rajalla ja rakennettava osuus on n. 500 m. Lieto-Paimio -vesijohdon pituus on 5,2 km. Paimio-Hajala -vesijohdon pituus on n. 9,6 km. 2.8.2. Jätevesihuolto Paimion jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Paimion osalta seudullisena kehittämistoimenpiteenä toimii Sauvo-Paimio -siirtoviemäri, jonka myötä Sauvon kunnan jätevedenkäsittely siirretään Kakolanmäen puhdistamolle. Siirtoviemärin varrelta saadaan viemäröityä Paimiossa sijaitseva Nummenpään kylä. Sauvo-Paimio -siirtoviemäri on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 11,5 km.
Kehittämissuunnitelma 10/31 2.9 PARAISTEN KAUPUNKI 2.9.1. Vedenhankinta Paraisten kaupunki jakaantuu neljään erilliseen vesijohtoverkostoon, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa: Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin verkostot. Paraisten alue saa käyttövetensä merestä padotusta Vallisfjärdin makeanvedenaltaasta. Nauvon alueelle pohjavettä otetaan kahdelta ottamolta ja Korppoon alueelle yhdeltä ottamolta. Houtskarin alueelle osa vedestä otetaan kallioporakaivosta ja osa valmistetaan merivedestä. Paraisten alue siirtyy käyttämään Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä. Veden toimittamiseksi Paraisille rakennetaan yhdysvesijohto Littoisista Kaarinaan ja sieltä edelleen Paraisille. Kaarina-Parainen -vesijohto on suunniteltu toteutettavan kahdella Ø 315 mm:n putkella Kaarina-Littonen -vesijohto toteutetaan yhdellä Ø 315 mm:n putkella Vesijohtojen pituus on yhteensä n. 22,3 km. Vallisfjärdin makeanvedenallas jää toimintaan varavesilaitokseksi. Allas tulee joka tapauksessa säilyttää nykyisellään merestä erotettuna. Jos makeanvedenallas jää varavesilähteeksi tulee vesistön hoitoa jatkaa. Vedenkäsittelylaitoksen toimintavalmiuden säilyttämiseksi vedenkäsittelylaitteistoja tulee säännöllisesti käyttää. Rosklaxin vedenottamo saneerataan mm. säiliötilavuutta lisäämällä ja liittämällä ottamo kaukovalvontaan. Suunnittelujakson lopulla toteutettavan Parainen-Turku -siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan myös yhdysvesijohto, joka tulee palvelemaan sekä Paraisten varavesilähteenä että vesilähteenä Kakskerran ja Satavan saarille. Turku-Parainen -vesijohto on Ø 225 mm ja sen pituus on n. 23,4 km. Vesijohto tulee sijaitsemaan osittain vesistössä, Kakskerran ja Hirvensalon saarilla linjaus sijaitsee maalla. 2.9.2. Jätevesihuolto Paraisilla on toiminnassa neljä jätevedenpuhdistamoa: Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin puhdistamot. Paraisten puhdistamon nykyinen ympäristölupa on voimassa 31.5.2018 saakka. Nauvon ja Korppoon puhdistamoiden ympäristölupa tulee tarkistaa 30.9.2021 mennessä ja Houtskarin puhdistamon ympäristölupa 31.5.2022 mennessä. Kaikkien puhdistamoiden mitoitus tulee jatkossa olemaan riittävä ennustettujen virtaamien suhteen. Kaikki neljä puhdistamoa pidetään toiminnassa. Puhdistamoita saneerataan ja tehostetaan tarvittaessa.
Kehittämissuunnitelma 11/31 Paraisten puhdistamon käsittelytehoa tehostetaan rakentamalla jatkuvatoiminen jälkisuodatusyksikkö kiintoaineen ja fosforin poistamiseksi. Jälkisuodatusyksikkö toteutetaan nitrifioivana hiekkasuodatuksena, jolloin sillä voidaan tehostaa myös typenpoistoa. Osa nitrifioidusta jätevedestä palautetaan nykyiseen denitrifikaatiovaiheeseen (D-vaihe) kokonaistypen poistovaatimuksen täyttämiseksi. Jälkisuodatuksen toiminnallisena vaatimuksena on ympäristölupaehtojen saavuttaminen. Vuoteen 2035 puhdistamolla on arvioitu tarvittavan seuraavat toimenpiteet puhdistusvaatimusten täyttämiseksi: - Jälkisuodatuksen toteuttaminen - huuhteluvesien käsittelyn tehostaminen - lietteenkäsittelyn tehostaminen - ohitusten virtaamamittaus - kemikalointien tehostaminen (mm. fosforihapon annostelu, kalkin syöttö) - esikäsittelyrakennuksen kemiallisen hajunpoiston toteuttaminen - esiselkeytyksen tehostaminen polymeerillä - biologisen suotimen toiminnan tehostaminen (instrumentointi/automaatio) - puhdistamon koneistotekniikan saneeraus - varavoimakoneen hankinta - LVISA-tekniikan saneeraus - biologisen suotimen D-vaiheen laajennus. Suunnittelujakson lopulla kyseeseen tulee Paraisten puhdistamon toiminnan lakkauttaminen ja jätevedenkäsittelyn siirtäminen Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Paraisten kaupungin jätevesien johtaminen Turkuun vaatii mahdollisesti Kakolanmäen puhdistamon laajentamisen. Lisäksi Paraisten viemäriverkoston vuotovesiä tulee vähentää merkittävästi ennen siirtoviemärin rakentamista. Parainen-Turku -siirtoviemäri on Ø 355 mm ja sen pituus on n. 23,4 km. Siirtoviemäri toteutetaan osittain vesistönalituksena, Turun Kakskerran ja Hirvensalon saarilla linjaus sijaitsee maalla. Nauvon puhdistamon lupa tulee uusia vuonna 2021. Riippuen lupaehdoista puhdistamoa tulee tehostaa ja saneerata. Nauvon puhdistamon saneerauksen yhteydessä tulee uusia tarvittavat koneet ja laitteet sekä kunnostaa rakenteita. Nauvon puhdistamolla tullaan käsittelemään Nauvon umpikaivo- ja puhdistamolietteet. Nauvon sakokaivolietteet toimitetaan käsiteltäväksi Korppoon puhdistamolle. Korppoon puhdistamon kapasiteetti riittää tulevaisuudessakin. Saaristokeskuksen jätevesien käsittely jatkossa omassa puhdistamossa vapauttaa kunnan puhdistamon kapasiteettiä. Riippuen Korppoon puhdistamon uusista lupaehdoista puhdistamoa tulee tehostaa ja saneerata. Saneerauksen yhteydessä tulee uusia tarvittavat koneet ja laitteet sekä kunnostaa rakenteita. Korppoon puhdistamolla tullaan käsittelemään Korppoon sako-, umpikaivo- ja puhdistamolietteet, Houtskarin ja Iniön sakokaivo- ja puhdistamolietteet sekä Nauvon sakokaivolietteet. Korppoon puhdistamon lupa tulee uusia vuonna 2021. Hotskarin puhdistamon lupa tulee uusia vuonna 2022.
Kehittämissuunnitelma 12/31 Riippuen Houtskarin puhdistamon uusista lupaehdoista puhdistamoa tulee tehostaa ja saneerata. Saneerauksen yhteydessä tulee uusia tarvittavat koneet ja laitteet sekä kunnostaa rakenteita. Houtskarin puhdistamolle tullaan käsittelemään Houtskarin ja Iniön umpikaivolietteet. Houtskarin sakoja puhdistamolietteet sekä Iniön sakokaivolietteet kuljetetaan Korppoon puhdistamolle käsiteltäväksi. 2.10 RAISION KAUPUNKI 2.10.1. Vedenhankinta Raision vedenhankinnasta vastaa Raisio-Naantali vesilaitos kuntayhtymä, joka saa tarvittavan veden Raisionjoesta. Jatkossa vedenhankinta tullaan hoitamaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesilaitos kuntayhtymän toiminta lopetetaan Virttaankankaan tekopohjaveden käyttöönoton jälkeen. Poikkeusoloissa Raisio saa vettä Turusta varmuusvesijohtoja pitkin. TSV:n veden toimituskapasiteetin lisäämiseksi rakennetaan yhdysvesijohto Turun Saramäestä Parolanpuistoon. Tekopohjaveden klooraus on mahdollista tarvittaessa toteuttaa Saramäen vesisäiliöllä. Turun Saramäki-Parolanpuisto -vesijohto on Ø 800 mm ja sen pituus on n. 8 km. Raisiosta rakennetaan lisäksi edelleen yhdysvesijohto Maskuun. Maskun yhdysvesijohto tulee välittämään Maskuun, Nousiaisiin ja Mynämäkeen kuntien tarvitseman osuuden TSV:n tekopohjavedestä. Raisiossa yhdysvesijohto palvelee 8-tien varteen tulevia kaava-alueita. Raisio-Masku -vesijohto on Ø 250 mm ja sen pituus on n. 7,1 km. 2.10.2. Jätevesihuolto Raision jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Raision jätevesihuolto ei vaadi kehittämistoimenpiteitä eikä seudullisia kehittämishankkeita Raision osalta ole. 2.11 RUSKON KUNTA 2.11.1. Vedenhankinta Ruskon kunnan vedenhankinta hoidetaan kunnan kolmelta pohjavedenottamolta. Yksi ottamoista sijaitsee Ruskon alueella ja kaksi Vahdolla. Ruskon ja Vahdon verkostot eivät ole yhteydessä. Ruskon vesilaitoksen käsittelyprosessia saneerataan. Ruskon vesilaitos saneerataan lipeälaitoksesta kalkkikivilaitokseksi.
Kehittämissuunnitelma 13/31 Vahdolta tullaan rakentamaan siirtoviemäri Ruskolle. Siirtoviemärin yhteydessä toteutetaan myös yhdysvesijohto, jonka myötä kunnan vedenhankinnan varmuus paranee kun verkostot saadaan yhdistettyä. Vahto-Rusko -vesijohto on Ø 160 mm ja sen pituus on n. 14,5 km. Lisäksi varmistetaan poikkeusolojen vedentoimitusta Turun Paattisten ja Vahdon välillä rakentamalla olemassa olevaan yhdysvesijohtoon paineenkorottamo. 2.11.2. Jätevesihuolto Ruskon alueen jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vahdon alueen jätevedet käsitellään nykyään Vahdon jätevedenpuhdistamolla. Vahdon puhdistamolta on kuitenkin suunniteltu siirtoviemäri Ruskolle ja Vahdon puhdistamon toiminta tullaan lopettamaan. Myös Vahdon jätevesien käsittely siirtyy näin Kakolanmäen puhdistamolle. Vahto-Rusko -siirtoviemäri on Ø 200 mm ja sen pituus n. 14,5 km. 2.12 SAUVON KUNTA 2.12.1. Vedenhankinta Sauvon kunnan talousvedestä suurin osa otetaan omalta pohjavedenottamolta. Lisäksi vettä ostetaan Paimion ja Sauvon yhteisomistuksessa olevalta Mäntykankareen Vesi Oy:ltä. Poikkeustilanteessa vettä voidaan toimittaa myös Paimiosta. Vedenhankinnan tilanne on Sauvossa hyvä. Seudullisille kehittämistoimenpiteille Sauvon osalta ei ole tarvetta. 2.12.2. Jätevesihuolto Sauvon jätevedet käsitellään nykyään kunnan omalla puhdistamolla, jonka ympäristölupa on voimassa vuoteen 2021. Puhdistamon toiminta tullaan lopettamaan ja Sauvosta rakennetaan siirtoviemäri Paimioon. Sauvon jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Paimion ja Kaarinan kautta Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Sauvo-Paimio -siirtoviemäri on Ø 60 mm ja sen pituus n. 11,5 km.
Kehittämissuunnitelma 14/31 2.13 TURUN KAUPUNKI 2.13.1. Vedenhankinta Turun käyttämä talousvesi valmistetaan tällä hetkellä Halisten vesilaitoksella Aurajoen vedestä. Vettä saadaan myös Paimionjoesta ja Savojärvestä. Vesivarastona toimii Maarian allas. Käytettävät vesivarat ovat sateesta riippuvaisia ja niiden varastotilavuus on kuivina vuosina ollut liian vähäinen. Myös raakaveden laatu heikkenee, kun puhdistettujen jätevesien osuus luonnonvedestä kasvaa. Turun pohjavedenottamot eivät ole käytössä heikentyneen vedenlaadun vuoksi. Kaupungin vesijohtoverkosto on yhdistetty usean naapurikunnan verkostoihin, mutta naapurikunnista ei ole mahdollista saada riittävästi vettä Turun vedenhankinnan poikkeustilanteessa. Turku siirtyy käyttämään kokonaisuudessaan Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan tekopohjavettä hankkeen valmistuttua vuoden 2012 aikana. Halisten pintavesilaitos saneerataan varavesilaitokseksi. Varavesilaitoksen toimiessa Halisten vesilaitoksen tavoitteena on tuottaa noin vuorokauden mittaisen ylösajon jälkeen mahdollisimman hyvää, vähintään Sosisaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen laatuvaatimukset täyttävää talousvettä maksimissaan 75 000 m 3 /d. Halisten vesilaitos saneerataan varalaitokseksi. Halisten laitoksen saneeraaminen varalaitokseksi edellyttää laitoksen tyhjentämistä vedestä sekä laajoja muutoksia nykyisiin putkistoihin ja laitteisiin sekä sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmiin. Tarkempaa suunnitelmaa saneerauksen sisällöstä ei ole tehty. Saneerauksen aikana Halisissa ei voida käsitellä vettä. Halisten saneeraus voidaan aloittaa, kun tekopohjaveden toimittaminen on todettu häiriöttömäksi. Tämä saadaan todettua noin vuoden toiminnan aikana. Halisten laitoksen kunnostaminen varavesilaitokseksi vastaa Turun seudun vesi Oy:n tekopohjaveden lupapäätöksessä vaadittua varautumista häiriötilanteisiin. Turun Saramäestä rakennetaan yhdysvesijohto Parolanpuistoon TSV:n veden toimituskapasiteetin lisäämiseksi Raision ja Naantalin suuntaan vedenkulutuksen kasvaessa. Hankkeen tarpeellisuus voidaan arvioida tarkemmin, kun TSV:n tekopohjavesijärjestelmät on otettu kokonaisuudessaan käyttöön ja järjestelmän toimivuudesta käytännössä on saatu tietoja. Saramäki-Raisio -vesijohto on Ø 800 mm ja sen pituus on n. 8 km. Kakskerran ja Satavan saarille on suunniteltu asutuksen lisäämistä, jolloin saarille rakennettu vesijohto tulee jäämään välityskyvyltään liian pieneksi. Suunnittelujakson lopulla toteutettavan Parainen-Turku -siirtoviemärin yhteyteen rakennetaan myös yhdysvesijohto, joka tulee palvelemaan sekä Paraisten varavesilähteenä että vesilähteenä Kakskerran ja Satavan saarille. Turku-Parainen -vesijohto on Ø 225 mm ja sen pituus on n. 23,4 km. Vesijohto tulee sijaitsemaan osittain vesistössä, Kakskerran ja Hirvensalon saarilla linjaus sijaitsee maalla.
Kehittämissuunnitelma 15/31 Lisäksi varmistetaan poikkeusolojen vedentoimitusta Turun Paattisten ja Vahdon välillä rakentamalla olemassa olevaan yhdysvesijohtoon paineenkorottamo. 2.13.2. Jätevesihuolto Turun jätevedet käsitellään Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Turun kapasiteettivaraus puhdistamosta tulee jatkossakin olemaan riittävä. Seudullisena hankkeena Turkua koskettaa Liedon uusi siirtoviemäriyhteys Turkuun. Viemäri tulee palvelemaan sekä Liedon, Auran, Tarvasjoen, Oripään ja Pöytyän Riihikosken jätevesien johtamista Kakolanmäen puhdistamolle että Turun pohjoisosien asutuksen viemäröintiä. Liedon Asema - Turku -siirtoviemäri on Ø 315 mm ja pituus n. 9,6 km. Suunnittelujakson lopulla Paraisilta rakennetaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Turkuun, mikä tulee palvelemaan myös Turun Kakskerran ja Satavan saarten vesihuoltoa tulevaisuudessa. Parainen-Turku -siirtoviemäri on Ø 355 mm ja sen pituus on n. 23,4 km. Paraisten kaupungin jätevesien johtaminen Turkuun vaatii mahdollisesti Kakolanmäen puhdistamon laajentamisen. Puhdistamolla on mahdollisesti kapasiteettia ottaa vastaan Paraisten jätevedet, jos Parainen ja nykyisin Kakolanmäen puhdistamolle jätevesiä johtavat kunnat pystyvät vähentämään viemäriverkoston huippuvirtaamia. Kakolanmäen puhdistamon laajentamistarvetta, käytettävää tekniikkaa ja rakentamiskustannuksia on mahdoton arvioida tässä vaiheessa. Laajentaminen vaatii myös kaavavarauksen laajentamista. Puhdistamoa tulee saneerata joka tapauksessa suunnittelujakson aikana, ennen mahdollista laajennuksen toteutusta. Tarvittavia saneeraustoimenpiteitä on vaikea ennustaa vielä tässä vaiheessa. Kakolanmäen puhdistamon laajentaminen Paraisten jätevesiä varten.
Kehittämissuunnitelma 16/31 3. KEHITTÄMISHANKKEIDEN YHTEENVETO 3.1 VEDENHANKINTA Yhteenveto vedenhankinnan kehittämishankkeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankkeet on esitetty myös liitekartalla 105. Taulukko 3.1 Vedenhankinnan kehittämishankkeet. Hanke Q kesk Ø Pituus [m 3 /d] [mm] [m] Paimio-Kaarina -yhdysvesijohto 225 13 900 Uusi vesisäiliö Liedon Littoisiin Laakkarin vesisäiliö-liedon keskusta -vesijohto 200 5 500 Lieto-Paimio -yhdysvesijohto 110 5 200 Masku-Raisio -yhdysvesijohto 250 7 100 Askainen-Merimasku -yhdysvesijohto 160 9 400 Mynämäen uusi vedenottamo + syöttövesijohto 300 160 1 000 Mynämäki-Nousiainen -yhdysvesijohto 200 10 800 Poikko-Merimasku -yhdysvesijohto 160 6 000 Merimasku-Velkua -yhdysvesijohto 160 8 300 Paimion Preitilän vedenottamon käyttöönotto 500 Paimio-Hajala -yhdysvesijohto 110 9 600 Paimio-Tarvasjoki -yhdysvesijohto 110 500 Littoinen-Kaarina-Parainen -yhdysvesijohto 315 / 2x315 22 300 Korppoon Rosklaxin vedenottamon saneeraus 60 Paraisten vedenkäsittelylaitos varalaitokseksi 4 000 Parainen-Turku -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 225 23 400 Halisten vesilaitoksen saneeraus varalaitokseksi 75 000 Vahto-Rusko -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 160 14 500 Vahto-Turku -paineenkorottamo Ruskon vesilaitoksen saneeraus 600 Saramäki-Parolanpuisto -vesijohto 800 8 000 Rakennettavien yhdysvesijohtojen pituus on yhteensä n. 140 km. Suurin yhdysvesijohtohanke on Paraisilta Kaarinaan rakennettava linja. Uudet vesijohdot tulevat palvelemaan joko kuntien päävesilähteinä Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankaankaan tekopohjaveden välittämisen myötä tai varavesilähteinä vedenhankinnan poikkeustilanteissa. Vesijohtojen rakentamisen lisäksi saneerataan jo olemassa olevia vedenottamoita tai varavesilaitoksia. Mynämäelle toteutetaan uusi pohjavedenottamo, mikä lisää kuntien vedenhankinnan kapasiteettia.
Kehittämissuunnitelma 17/31 3.2 JÄTEVESIHUOLTO Yhteenveto jätevesihuollon kehittämishankkeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Hankkeet on esitetty myös liitekartalla 106. Taulukko 3.2 Jätevesihuollon kehittämishankkeet. Hanke AVL Q Ø Pituus [m 3 /d] [mm] [m] Aura-Liedon asema -siirtoviemäri 315 13 300 Liedon asema-turku -siirtoviemäri 315 9 600 Lemu-Masku -siirtoviemäri 250 9 600 Naantalin Velkuan jätevedenpuhdistamon saneeraus 200 26 Rymättylä-Merimasku -siirtoviemäri 180 13 200 Velkua-Merimasku -siirtoviemäri 110 12 500 Valpperi-Nousiainen -siirtoviemäri 110 9 900 Paraisten jätevedenpuhdistamon saneeraus 12 000 6 000 Parainen-Turku -siirtoviemäri 12 000 6 000 355 23 400 Nauvon jätevedenpuhdistamon saneeraus 800 210 Korppoon jätevedenpuhdistamon saneeraus 300 200 Houtskarin jätevedenpuhdistamon saneeraus 300 57 Vahto-Rusko -siirtoviemäri 200 14 500 Sauvo-Paimio -siirtoviemäri 160 11 500 Kakolanmäen puhdistamon laajentaminen 330 000 90 000 Rakennettavien siirtoviemäreiden pituus on yhteensä n. 120 km. Uusien siirtoviemäreiden myötä jätevedenkäsittelyä tullaan nykyistä enemmän keskittämään Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Käyttöön jää kuitenkin Paraisten kaupungin neljä jätevedenpuhdistamoa ja Naantalin Velkuan Teersalon jätevedenpuhdistamo, joita tullaan saneeraamaan. Suunnittelujakson lopulla kyseeseen tulee kuitenkin Paraisten puhdistamon sekä Teersalon puhdistamon toiminnan lakkauttaminen ja jätevedenkäsittelyn siirtäminen Kakolanmäen puhdistamolle. Paraisten jätevesien myötä Kakolanmäen puhdistamoa tulee kuitenkin laajentaa. 3.3 VIEMÄRIVERKOSTOJEN VUOTOVESIEN VÄHENTÄMINEN Uusien viemäreiden sekä jätevedenpuhdistamoiden saneeraamisen lisäksi on kiinnitetään erityishuomiota kaikissa suunnittelualueen kunnissa viemäriverkostojen saneeraukseen. Kuntien viemäriverkostoissa vuotovesimäärät ovat suuria varsinkin keväällä lumien sulaessa, mikä aiheuttaa jäteveden ohijuoksutuksia vesistöihin. Vuotovesien vähentäminen vähentää maksimivirtaamia jätevedenpuhdistamoilla ja edesauttaa puhdistustavoitteisiin pääsemistä. Lisäksi vuotovesien vähentäminen säästää jäteveden siirtämiseen ja käsittelyyn tarvittavaa energiaa ja kustannuksia. Vuotovesien vähentäminen Turun seudun puhdistamo Oy:n asiakaskunnissa parantaisi jätevedenpuhdistustuloksia ja säästäisi puhdistamokapasiteettia myöhemmin liittyville kunnille.
Kehittämissuunnitelma 18/31 Vuotovesiselvityksien ja verkostosaneerausohjelman laatiminen esimerkiksi kuntien toteuttamana yhteistyöhankkeena edesauttaisi yhteisten tavoitteiden muodostamista ja niiden toteuttamista. 3.4 HAJA-ASUTUKSEN LIETTEIDEN VASTAANOTON KEHITTÄMINEN Suunnittelualueen kuntien omien puhdistamoiden lakkauttamisen yhteydessä hajaasutuksen jätevesilietteiden kuljetus on keskittynyt Turkuun, jolloin lietteiden kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Tämä lisää kustannuksia ja asiakkaalta perittävää hintaa eikä ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Suunnittelualueella tulisi kehittää haja-asutuksen jätevesilietteiden vastaanottoverkostoa. Kehittämistyö tulisi tehdä kuntien yhteistyössä. Tavoitteena tulisi olla kuljetusmatkojen lyhentäminen, vastaanottopaikkojen lisääminen sekä lietteiden käsittely ja energiasisällön hyödyntäminen paikallisesti. 3.5 YHTEISTOIMINTA ERITYISTILANTEISSA Vesihuoltolain uudistus on käynnissä. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa se, että vesihuollon erityistilanteisiin varaudutaan jatkossa entistäkin paremmin. Vesihuollon erityistilanteita varten suunnittelualueen vesihuoltolaitoksien tulisi kehittää yhteistoimintaa varautumisessa. Kuntien olisi hyödyllistä ensin kartoittaa ja sopia yhteistyömahdollisuuksista. Varteenotettavia yhteistoimintamahdollisuuksia olisi esim. varavoimalaitteiden ja desinfiointivalmiuden järjestäminen yhteisesti. Yhteistyöstä sopimisen jälkeen kunnat voivat alkaa laatia omia varautumissuunnitelmiaan. 3.6 SEUDULLINEN VESIHUOLTOYHTIÖ Parhaillaan on käynnissä selvitystyö seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta Turun seudulle. Alueen kunnat ovat ilmoittaneet kantansa sekä mahdolliset reunaehdot mukaantulolle. Kunnista Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku ovat tulossa mukaan tietyin reunaehdoin. Masku ja Nousiainen osallistuvat mahdollisesti jatkoselvitykseen, mutta eivät sitoudu ennen kuin kustannukset (taksat) ja palvelutaso on selvillä. Mynämäki ja Paimio eivät tässä vaiheessa lähde mukaan jatkovalmisteluihin, mutta kuntien mukaantulo myöhemmin on edelleen mahdollista. Rusko ei ole halukas osallistumaan yhtiön jatkovalmisteluihin mutta, on kiinnostunut palvelujen ostosta. Parainen tekee päätöksensä mukaantulosta alkuvuodesta 2012. Hankkeen seuraavassa vaiheessa jatketaan yhtiön perustamisasiakirjojen valmistelua sekä tehdään tarkat taloudelliset laskelmat, joiden perusteella määritetään osakkuudet, tuotot ja taksat. Päätöksenteko tapahtunee vuoden 2012 aikana ja vuosi 2013 jää käytännön valmisteluihin. Yhtiö voisi näin ollen aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo liitetään myös osaksi yhtiötä.
Kehittämissuunnitelma 19/31 4. KEHITTÄMISHANKKEIDEN KUSTANNUKSET Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa on käytetty suunnittelijan ylläpitämää yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin hankkeisiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin kohteisiin. Osassa kustannusarvioista on käytetty aiempia kunnille laadittuja rakentamis- ja yleissuunnitelmia. Kokonaisvuosikustannus on muodostettu jakamalla rakentamiskustannus annuiteettimenetelmällä vuosikustannukseksi ja lisäämällä siihen käyttökustannus. Korkokantana on käytetty 4 %, 5 % ja 6 %. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia: - kuoletusajat (käyttöiät): o koneistot 15 vuotta o rakennukset 30 vuotta o johtolinjat 50 vuotta - pumppaamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osuudeksi 65 %. Kaikki esitetyt kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0%). Hankkeille ei ole tehty kustannusjakoa kuntien kesken, mutta on esitetty hankkeiden toteutukseen osallistuvat kunnat. Hankkeiden kustannuksien jaosta sovitaan osapuolten välisissä neuvotteluissa.
Kehittämissuunnitelma 20/31 4.1 VEDENHANKINTA Vedenottamoiden ja vesijohtojen yksityiskohtaiset tiedot sekä rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty tarkemmin liitteessä 7. 4.1.1. Rakennuskustannukset Vedenhankinnan kehittämishankkeiden rakentamiskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.1 Vedenhankinnan kehittämishankkeiden rakennuskustannukset (ALV 0%). Hanke Rakennuskustannus [ ] Paimio-Kaarina -yhdysvesijohto 1 609 000 Uusi vesisäiliö Liedon Littoisiin 400 000 Laakkarin vesisäiliö-liedon keskusta -vesijohto 660 000 Lieto-Paimio -yhdysvesijohto 322 000 Masku-Raisio -yhdysvesijohto 942 000 Askainen-Merimasku -yhdysvesijohto 856 000 Mynämäen uusi vedenottamo + syöttövesijohto 450 000 Mynämäki-Nousiainen -yhdysvesijohto 1 144 000 Poikko-Merimasku -yhdysvesijohto 138 000 Merimasku-Velkua -yhdysvesijohto 191 000 Paimion Preitilän vedenottamon käyttöönotto 100 000 Paimio-Hajala -yhdysvesijohto 586 000 Paimio-Tarvasjoki -yhdysvesijohto 40 000 Littoinen-Kaarina-Parainen -yhdysvesijohto 9 127 000 Korppoon Rosklaxin vedenottamon saneeraus 200 000 Paraisten vedenkäsittelylaitos varalaitokseksi 1 000 000 Parainen-Turku -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 969 000 Halisten vesilaitoksen saneeraus varalaitokseksi 10 000 000 Vahto-Rusko -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 334 000 Vahto-Turku -paineenkorottamo 50 000 Ruskon vesilaitoksen saneeraus 350 000 Saramäki-Parolanpuisto -vesijohto 10 000 000 Vedenhankinnan kaikkien hankkeiden yhteenlasketut rakennuskustannukset ovat n. 39,5 M. Uusien johtolinjojen osuus on n. 26,9 M ja laitosten ja muiden hankkeiden osuus n. 12,6 M.
Kehittämissuunnitelma 21/31 4.1.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Vedenhankinnan hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.2 Vedenhankinnan hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%). Hanke [ /a] Käyttö- ja kunnossapitokustannus Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Paimio-Kaarina -yhdysvesijohto 6 400 94 900 Uusi vesisäiliö Liedon Littoisiin 0 26 000 Laakkarin vesisäiliö-liedon keskusta -vesijohto 2 600 38 800 Lieto-Paimio -yhdysvesijohto 1 200 19 300 Masku-Raisio -yhdysvesijohto 3 800 55 400 Askainen-Merimasku -yhdysvesijohto 3 400 50 700 Mynämäen uusi vedenottamo + syöttövesijohto 27 700 60 000 Mynämäki-Nousiainen -yhdysvesijohto 4 500 67 600 Poikko-Merimasku -yhdysvesijohto 600 8 200 Merimasku-Velkua -yhdysvesijohto 800 11 300 Paimion Preitilän vedenottamon käyttöönotto 7 300 14 900 Paimio-Hajala -yhdysvesijohto 2 300 34 800 Paimio-Tarvasjoki -yhdysvesijohto 100 2 700 Littoinen-Kaarina-Parainen -yhdysvesijohto 45 600 546 000 Korppoon Rosklaxin vedenottamon saneeraus 900 15 200 Paraisten vedenkäsittelylaitos varalaitokseksi 76 000 Parainen-Turku -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 3 800 57 300 Halisten vesilaitoksen saneeraus varalaitokseksi 760 000 Vahto-Rusko -yhdysvesijohto (siirtoviemärin yhteyteen) 1 300 19 600 Vahto-Turku -paineenkorottamo 2 300 7 100 Ruskon vesilaitoksen saneeraus 8 800 35 400 Saramäki-Parolanpuisto -vesijohto 38 000 606 600
Kehittämissuunnitelma 22/31 4.1.3. Hankkeiden osallistujakunnat Vedenhankinnan hankkeiden toteutukseen osallistuvat kunnat on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.3 Vedenhankinnan hankkeiden toteutuksen osallistujakunnat. Hanke Paimio-Kaarina -yhdysvesijohto Uusi vesisäiliö Liedon Littoisiin Laakkarin vesisäiliö-liedon keskusta -vesijohto Lieto-Paimio -yhdysvesijohto Masku-Raisio -yhdysvesijohto Askainen-Merimasku -yhdysvesijohto Mynämäen uusi vedenottamo + syöttövesijohto Mynämäki-Nousiainen -yhdysvesijohto Poikko-Merimasku -yhdysvesijohto Merimasku-Velkua -yhdysvesijohto Paimion Preitilän vedenottamon käyttöönotto Paimio-Hajala -yhdysvesijohto (1 Paimio-Tarvasjoki -yhdysvesijohto (2 Littoinen-Kaarina-Parainen -yhdysvesijohto Korppoon Rosklaxin vedenottamon saneeraus Paraisten vedenkäsittelylaitos varalaitokseksi Parainen-Turku -yhdysvesijohto (siirtoviemärin rinnalle) Halisten vesilaitoksen saneeraus varalaitokseksi Vahto-Rusko -yhdysvesijohto (siirtoviemärin rinnalle) Vahto-Turku -paineenkorottamo Ruskon vesilaitoksen saneeraus Saramäki-Parolanpuisto -vesijohto (1 Paimion lisäksi Salon kaupunki osallistuu toteutukseen. (2 Paimion lisäksi Tarvasjoen kunta osallistuu toteutukseen. Aura Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Parainen Raisio Rusko Sauvo Turku TSV
Kehittämissuunnitelma 23/31 4.2 JÄTEVESIHUOLTO Jätevedenpuhdistamoiden ja siirtoviemäreiden yksityiskohtaiset tiedot sekä rakennus-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty liitteessä 8. 4.2.1. Rakennuskustannukset Jätevesihuollon hankkeiden rakennuskustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.4 Jätevesihuollon hankkeiden rakennuskustannukset (ALV 0%). Hanke Yhteensä [ ] Aura-Liedon asema -siirtoviemäri 2 195 000 Liedon asema-turku -siirtoviemäri 1 668 000 Lemu-Masku -siirtoviemäri 1 705 000 Naantalin Velkuan jätevedenpuhdistamon saneeraus 135 000 Rymättylä-Merimasku -siirtoviemäri 1 500 000 Velkua-Merimasku -siirtoviemäri 975 000 Valpperi-Nousiainen -siirtoviemäri 654 000 Paraisten jätevedenpuhdistamon saneeraus 4 000 000 Parainen-Turku -siirtoviemäri 4 078 000 Nauvon jätevedenpuhdistamon saneeraus 700 000 Korppoon jätevedenpuhdistamon saneeraus 700 000 Houtskarin jätevedenpuhdistamon saneeraus 400 000 Vahto-Rusko -siirtoviemäri 1 605 000 Sauvo-Paimio -siirtoviemäri 689 000 Kakolanmäen puhdistamon laajentaminen 10 000 000 Jätevesihuollon hankkeiden yhteenlasketut rakennuskustannukset ovat n. 31 M. Uusien siirtoviemäreiden osuus on n. 15,1 M ja jätevedenpuhdistamoiden osuus n. 15,9 M.
Kehittämissuunnitelma 24/31 4.2.2. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset Jätevesihuollon hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4.5 Jätevesihuollon hankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%). Hanke Käyttö- ja kunnossapitokustannus Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] [ /a] Aura-Liedon asema -siirtoviemäri 8 200 133 900 Liedon asema-turku -siirtoviemäri 6 000 104 800 Lemu-Masku -siirtoviemäri 6 300 105 500 Naantalin Velkuan jätevedenpuhdistamon saneeraus 21 000 34 000 Rymättylä-Merimasku -siirtoviemäri 5 400 93 800 Velkua-Merimasku -siirtoviemäri 3 500 61 100 Valpperi-Nousiainen -siirtoviemäri 2 300 41 300 Paraisten jätevedenpuhdistamon saneeraus 985 500 1 289 500 Parainen-Turku -siirtoviemäri 15 000 252 300 Nauvon jätevedenpuhdistamon saneeraus 36 000 89 200 Korppoon jätevedenpuhdistamon saneeraus 34 300 87 500 Houtskarin jätevedenpuhdistamon saneeraus 9 800 40 200 Vahto-Rusko -siirtoviemäri 5 700 100 900 Sauvo-Paimio -siirtoviemäri 2 400 44 200 Kakolanmäen puhdistamon laajentaminen 13 000 000 13 760 000