JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 5 4 Jätteen asianmukainen käsittely... 5 2 Luku Jätehuoltojärjestelmään liittyminen... 5 5 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään... 5 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen... 6 7 Kiinteistökohtainen jäteastia... 6 8 Yhteisen jäteastian perustaminen... 6 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen... 6 10 Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat hyötyjätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat... 7 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä... 7 11 Erikseen lajiteltavat jakeet... 7 12 Sekajäte (kaatopaikkajäte)... 8 13 Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen... 8 14 Biojäte... 8 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet... 9 16 Muut erikseen kerättävät jätteet... 10 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen... 10 17 Kompostointi... 10 18 Jätteen polttaminen... 11 19 Jätteen hautaaminen... 11 5 Luku... 11 20 Kierrätysvälinetyypit... 11 21 Keräysvälineen merkitseminen... 12 22 Keräysvälineen täyttäminen... 13 23 Tyhjennysvälit... 14 24 Kunnossapito ja pesu... 15 6 Luku Jätteen vastaanottopaikat... 15 25 Keräysvälineen sijoittamista koskevat määräykset... 15 26 Alueelliset jätepisteet... 16 7 Luku Jätteen kuljetus... 16 27 Kuormaaminen... 16 28 Kuljettaminen... 16 29 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen... 17 30 Kunnallisen jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat... 17 31 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen... 17 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet... 18 32 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi... 18 33 Omatoiminen käsittely... 18

2 9 LUKU Roskaantumisen ehkäisy... 19 34 Yleisötilaisuuksien jätehuolto... 19 35 Roskaamisen ehkäiseminen yleisellä tasolla... 20 10 LUKU... 20 36 Vaarallisten jätteiden jätehuolto... 20 37 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöltä... 21 38 Erityisjätteet... 21 11 LUKU Muut määräykset... 22 39 Tiedottamisvelvoite... 22 40 Jätehuoltomääräysten valvonta... 22 41 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä... 22 42 Siirtymäsäännökset... 22

3 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin sekä tuottajavastuun alaisiin jätteisiin siltä osin kun kunta järjestää tuottajien keräystä täydentävää keräystä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluviin jätteisiin eli niihin elinkeinotoiminnan jätteisiin, jotka käsitellään elinkeinotoiminnan harjoittajan pyynnöstä kunnan jätehuoltojärjestelmässä muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Nämä jätehuoltomääräykset koskevat soveltuvin osin muuta kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän ja pistävän jätteen eikä eläinperäisen jätteen jätehuollon järjestämiseen. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa Joutsan kunnan alueella. Jätehuoltoviranomaisena alueella toimii tekninen lautakunta. 2 Määritelmät Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä. Erityisjätteellä jätteitä, joita ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

4 Hyötyjätteellä kierrätys- tai hyödyntämiskelpoista, syntypaikkalajiteltavaa jätettä, joka voidaan kerätä erikseen. Hyötyjätepisteellä kunnan jätepisteitä, jonne toimitetaan ne kiinteistöllä lajitellut hyötyjätteet, joiden osalta kiinteistö ei kuulu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta jäteastiasta. Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöistä jätteenkuljetusta, jossa kiinteistön haltija vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutamaan kiinteistöltä jätteet näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuljetusjärjestelmäpäätöksellä jätehuoltoviranomaisen tekemää päätöstä tiettyjen alueiden kuulumisesta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvä jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa syntyvien jätteiden kanssa. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä. Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä tai muuta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä, joka jätteen haltijan pyynnöstä käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä esimerkiksi palveluntarjonnan puutteen vuoksi. Noutopaikalla kiinteistöllä sijaitsevaa aluetta tai tilaa, johon sijoitetaan jäteastiat tai muut keräysvälineet kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätelajeja varten.

5 Puutarhajätteellä pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää jätettä, kuten risuja, oksia, ruohoa ja puiden lehtiä. Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja. 3 Jätehuollon tavoitteet Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää etusijajärjestyksen mukaisesti. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli sijoittaminen esimerkiksi kaatopaikalle. (Jätelaki 8 ) Etusijajärjestyksen toteutumista edistetään lajittelemalla ja keräämällä erikseen erilaatuiset jätteet näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käytöstä poistetut käyttökelpoiset kalusteet, vaatteet ja muut kodin tavarat toimitetaan etusijajärjestyksen mukaisesti toimijoille, joiden kautta ne päätyvät uudelleenkäytettäviksi. 4 Jätteen asianmukainen käsittely Kaikkien toimijoiden ja jätteen haltijoiden on järjestettävä jätehuolto asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Jätteitä tulee lajitella ja kerätä erikseen tarvittavissa määrin. (Jätelaki 13 ja 15 ) 2 Luku Jätehuoltojärjestelmään liittyminen 5 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva jäte (ks. määritelmä) kiinteistöllä sijaitsevasta jäteastiasta kunnan osoittamiin käsittelypaikkoihin. Tällaisen jätteen haltijan on luovutettava jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja siten liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kiinteistöittäisessa jätteenkuljetuksessa kuljettajan tehtävänä on kuljettaa jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet kunnan osoittamiin käsittelypaikkoihin.

6 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on koko kunnassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Näiden jätehuoltomääräysten soveltamisalueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä on oikeus pyytää jätteenkuljettajalta nähtäväksi otetta jätehuoltorekisteristä, joka osoittaa kuljettajan hyväksytyn kyseiseen rekisteriin. 7 Kiinteistökohtainen jäteastia Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liitytään ensisijaisesti siten, että kiinteistön haltija hankkii kiinteistökohtaiset näiden jätehuoltomääräysten mukaiset jäteastiat ja järjestää niiden sijoittamista varten noutopaikan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettaville jätteille. 8 Yhteisen jäteastian perustaminen Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian (kimppa) käytöstä. Yhteisastia voi toimia kyläyhdistyksen, tiekunnan tms. yhteisön yhteydessä. Yhteisastiaan kuuluvista kiinteistöistä, astian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa, tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on toimitettava kunnan osoittamaan paikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta esimerkiksi tilaamalla muun toimijan tarjoaman noutopalvelun.

7 Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta kunnan osoittamaan paikkaan. 10 Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat hyötyjätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Kunta ylläpitää hyötyjätepisteitä, joihin voi tuoda kiinteistöllä lajiteltuja hyötyjätteitä. Ajantasainen lista kunnan järjestämistä hyötyjätepisteistä on kunnan www -sivuilla ja se on nähtävillä teknisessä toimistossa. Lajiteltujen hyötyjätteiden toimittaminen yleisille hyötyjätepisteille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Hyötyjätepisteeseen saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma keräysväline. Kierrätyspisteeseen ei saa toimittaa sinne soveltumatonta jätettä. 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 11 Erikseen lajiteltavat jakeet Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Hyötyjätteet toimitetaan kunnan osoittamiin hyötyjätepisteisiin. [Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään alueelliseen jätepisteeseen tai kunnan täydentävään pakkausjätteen aluekeräyspisteeseen.] Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätejakeen osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnan tai tuottajan keräyksen lisäksi muille toimijoille tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä.

8 12 Sekajäte (kaatopaikkajäte) Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä tai hyödyntämistä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekajätteen keräysvälineeseen. Sekajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumatonta jätettä. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla sekajätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia. 13 Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen Energiajätteen erilliskeräys on pääsääntöisesti järjestettävä kiinteistöltä siltä osin, kun sitä ei hyödynnetä kiinteistöllä. Energiajäte erilliskerätään, jos kiinteistössä on enemmän kuin kaksi (2) asuinhuoneistoa tai kyseessä on vähintään kahden (2) asuinhuoneiston yhteisastia. 14 Biojäte Biojäte erilliskerätään, jos kiinteistöllä tai yhteisastialla on enemmän kuin kaksi asuinhuoneistoa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joissa syntyvä biojäte kompostoidaan.

9 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Taajama-alueilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavin edellytyksin: Hyötyjäte Biojäte Kartonki Metalli Lasi Pahvi Puu Energiajae Erilliskerätään, jos kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (50 kg viikossa) kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg kuukaudessa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg kuukaudessa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg kuukaudessa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg kuukaudessa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 kg kuukaudessa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 20 kg kuukaudessa Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä.

10 16 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä juomapakkaukset) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen annettujen määräysten mukaisesti. Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti polttamalla näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan osoittamaan paikkaan. 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 17 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle (Joutsan kunnan rakennusjärjestys, kohdat 3.3 ja 14). Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kolmen huoneiston yhteinen kompostori. Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja 32 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi. Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätteen kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Puutarhajäte, jota ei kompostoida, on toimitettava kunnan osoittamaan paikkaan. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

11 18 Jätteen polttaminen Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Lämmityksen yhteydessä saa kiinteistön tulipesässä polttaa muun kiinteän polttoaineen joukossa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä muita polttokelpoisia jätteitä kuten paperia, pahvia ja kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. 19 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen maahan on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Eviran ohjeistuksen mukaisesti. 5 Luku 20 Kierrätysvälinetyypit Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden noutopaikka, johon voidaan sijoittaa näiden jätehuoltomääräysten mukainen tarpeellinen määrä jäteastioita tai muita keräysvälineitä. Jäteastian tai muun keräysvälineen on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jäteastiat ja muut keräysvälineet on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita tai keräysvälineitä käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä.

12 Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa keräysvälineinä voidaan käyttää 1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka kestävät koneellisen kuormauksen ja pesun; 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 3. vaihtolavasäiliöillä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikkaan; 4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita keräysvälineitä. 21 Keräysvälineen merkitseminen Jäteastiat ja muut keräysvälineet on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, keräysvälineeseen kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Keräysvälineet on lisäksi merkittävä kunkin jätelajin tunnusvärillä. Kunkin jätelajin tunnusväri voidaan osoittaa jätelajin mukaan väritetyllä keräysvälineellä, keräysvälineen osalla tai tunnusväri voidaan sisällyttää jätelajin osoittavaan riittävän suureen tarraan. Tunnusvärit eri jätelajeille ovat seuraavat: Harmaa: sekalainen yhdyskuntajäte Ruskea: biojäte Vihreä: paperi Sininen: kartonki Musta: metalli Valkoinen: lasi Punainen: vaarallinen jäte Oranssi: energiajäte Keltainen: Muu hyödyntämiskelpoinen jäte Keräysvälineessä tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Keräysväline, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä keräysvälineen haltijan tiedoilla.

13 22 Keräysvälineen täyttäminen Jäteastiaan tai muuhun keräysvälineeseen saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään: alle 120 l astiat: 20 kg 120-240 l astiat: 40 kg 240-660 l astiat: 60 kg Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai keräysvälineiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Jätteet tulee keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen. Biojäteastiassa on käytettävä biohajoavaa suojasäkkiä tai biojäte on pakattava biohajoavaan pussiin ennen sen sijoittamista biojäteastiaan. Biojätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista keräysvälineeseen. Jätteet on sijoitettava keräysvälineeseen siten, että se on aina mahdollista tyhjentää koneellisesti. Sekalaisen yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ei saa laittaa: palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä vaarallisia jätteitä erityisjätettä aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, keräysvälinettä käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista nestemäisiä jätteitä hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia käymäläjätettä tai jätevesilietteitä rakennus- ja purkujätettä tuottajavastuunalaisia jätteitä lääkkeitä puutarhajätettä tai risuja Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

14 23 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa niin usein, etta ylitäyttöä tai haittaa ei ilmene. Jätelaji Ohjeellinen tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Ohjeellinen tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) Sekalainen yhdyskuntajäte 2 4 viikkoa 4 8 viikkoa* Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on biojätteen 4 viikkoa** 4-8 viikkoa* erilliskeräys tai kompostointi (Energiajae) Biojäte 1 viikko 2-4 viikkoa Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella 2 viikkoa 2 viikkoa jäähdytyksellä varustet- tuun säiliöön Erilliskerätyt hyötyjätteet 6 kuukautta 6 kuukautta Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä niin usein, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon. * Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää talviaikana 8 viikkoon kiinteistöillä, joissa asukkaita on enintään kaksi tai kiinteistöillä, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella. Asiasta tehdään kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle, jonka jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljetuksesta huolehtivan kuljettajan kanssa. ** Biojätteen kompostoinnista tai erilliskeräyksestä ilmoitetaan kirjallisesti, jos kiinteistö haluaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennettäväksi 4 viikon välein. Ilmoitus tehdään kirjallisena jätehuoltoviranomaiselle. Ympärivuotisessa käytössä olevan (eli vähintään 6 kuukautta vuodessa olevan) vapaaajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vain kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18-40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asiasta on tehtävä ilmoitus kunnalle jätehuoltoviranomaiselle.

15 24 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastiat ja muut keräysvälineet on pestävä vähintään kerran vuodessa. Biojäteastia on pestävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 6 Luku Jätteen noutopaikat 25 Keräysvälineen sijoittamista koskevat määräykset Keräysvälineet on sijoitettava noutopaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos noutopaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin olla suoraan ulkotiloista. Noutopaikalle johtava ovi on varustettava laitteella, jolla ovi saadaan pysymään auki. Keräysvälineet on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja keräysvälineiden siirtoon sopivalle alustalle. Noutopaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäväksi siirtämättä muita jäteastioita. Keräysvälineiden siirtoväylän kaltevuuden ylittäessä 1:5 tai jos siirtoväylällä on kynnyksiä, portaita tai muita esteitä siten, että ne aiheuttavat tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, kiinteistön haltijan on huolehdittava, että tyhjentäjän käytössä on siirtoa helpottavat laitteet tai rakenteet. Noutopaikka on sijoitettava riittävän kauas rakennuksen ilmanottoaukoista sekä asuntojen ikkunoista. Noutopaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli noutopaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä. Jätteiden noutopaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Noutopaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltija vastaa noutopaikan ja keräysvälineiden siirtoväylien asianmukaisesta varustuksesta, kunnosta ja siisteydestä. (Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineiden siirtäminen ja tyhjentäminen on turvallista.) Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteastioista. Kiinteistöllä sijaitsevan ajoväylän tulee kantaa tieliikennelain sallimat ajoneuvojen painot. Mikäli kiinteistöllä ei ole noutopaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä noutopaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä on sijoitettava siten, että jäteauto pääsee esteettä tyhjentämään keräysvälineet.

16 26 Alueelliset hyötyjätepisteet Alueellisille hyötyjätepisteille saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten jätepisteellä on keräysväline. Jätteitä ei saa jättää keräysvälineiden ulkopuolelle. Mikäli keräysvälineet ovat täysiä, jätteet tulee toimittaa toiselle jätepisteelle. 7 Luku Jätteen kuljetus 27 Kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen on sallittu arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18. Useamman pyhäpäivän sattuessa peräkkäinen, on jätteiden kuormaaminen sallittu pyhänä kuten lauantaisin. Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tilapäinen jätteen kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu vain maanomistajan luvalla. Kootut jätteet on kuljetettava pois saman päivän aikana. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista eikä ympäristö- tai terveyshaittaa. 28 Kuljettaminen Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön eivätkä ne aiheuta tapaturmavaaraa. (Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiveydestä.) Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana. Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kunnan osoittamaan käsittelypaikkaan. Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta.

17 29 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätteenkuljettajan on luovutettava kiinteistöittäin ja jätelajeittain eritellyt tyhjennystiedot kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle sen edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 :ssä. Tiedot on toimitettava sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Kunnan jätehuoltoviranomainen ylläpitää kuljetusrekisteriä, jonne edellä mainitut tiedot merkitään viipymättä niiden luovuttamisen jälkeen. 30 Kunnallisen jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätteenkuljettajan tulee toimittaa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan käsittelypaikkaan. Yleisistä vastaanotto- ja käsittelypaikoista tiedotetaan kunnan www sivuilla ja lista on nähtävillä teknisessä toimistossa. Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikan pitäjän/hoitajan antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi. Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä päätöksellä, jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 31 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan keskeyttää määräajaksi kiinteistön ollessa käyttämättömänä lomamatkan tai muun syyn vuoksi vähintään neljän viikon ajan. Määräaikaisen keskeytyksen kestäessä neljästä viikosta kuuteen kuukauteen asiasta sovitaan kunnan kanssa ja asiasta annetaan tieto jätehuoltoviranomaiselle. Keskeytyksen kestäessä yli kuusi kuukautta, edellyttää se poikkeamista näistä jätehuoltomääräyksistä. Poikkeamista edellytetään myös silloin, kun keskeytyksen syynä on laitoshoito, väliaikainen muutto, asunnon myynti tai vastaava syy.

18 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 32 Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on jätevesiliete poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä on seurattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja säiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja säiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa lietteenpoistoista. Jätevesilietteen ja umpisäiliöiden jätevedet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin. Jätevesilietteet sekä umpisäiliöiden jätevedet on toimitettava kunnan osoittamaan käsittely- tai hyötykäyttöluvan omaavaan paikkaan. Mikäli pienpuhdistamon lietteen poistaminen sisältyy laitteiston ylläpitosopimukseen ja syntyvän lietteen määrä on vähäinen, saa lietteen luovuttaa pienpuhdistamon valmistajan/maahantuojan valtuuttamalle ylläpitosopimuskumppanille. Tällaisista sopimuksista ja niiden sisällöstä on ilmoitettava jätehuoltoviranomaiselle. 33 Omatoiminen käsittely Ilmoitus omatoimisesta käsittelystä on tehtävä jätehuoltoviranomaiselle. Maatalouden harjoittajan omassa asumisessaan syntyvän lietteen saa levittää omalle pellolle. Lietettä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle ja liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 17 :n mukaisesti. Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 17 :n mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa kunnan määräämään paikkaan.

19 Pienpuhdistamossa syntyvän nestemäisen lietteen voi kompostoida kiinteistöllä vain, jos jätehuoltoviranomainen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jätehuoltomääräyksistä. Jätehuoltomääräyksistä voidaan poiketa, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle (ja ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa luvan myöntämistä). (Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 100 litraa vuodessa.) Harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen voi käsitellä kiinteistöllä kompostoimalla vain, jos jätehuoltoviranomainen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jätehuoltomääräyksistä. Poikkeaminen edellyttää, että muodostuvan lietteen määrä on vähäinen, olosuhteet hankaloittavat lietteenpoistoa järjestetyssä jätteenkuljetuksessa ja liete pystytään käsittelemään kiinteistöllä asianmukaisesti aiheuttamatta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Haja-asutuksen saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään tai muualle maastoon eikä käsittelemättömänä peltoon. 9 LUKU Roskaantumisen ehkäisy 34 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa. Alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten. Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden päätyttyä sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteastiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava vähintään kerran päivässä.

20 Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa näiden jätehuoltomääräyksien pykälässä 18 annettujen yleisötilaisuudessa syntyvän jätteen määrään perustuvien erilliskeräysvelvoitteiden mukaisesti. Biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä aina, kun yleisötilaisuudessa tarjoillaan elintarvikkeita. Yli 1000 henkilön yleisötilaisuudesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yli 5000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. 35 Roskaamisen ehkäiseminen yleisellä tasolla Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle on kielletty riippumatta siitä mikä taho vastaa jäteastian ylläpidosta ja tyhjentämisestä. Jäteastian ollessa täysi asiasta on ilmoitettava jäteastian ylläpidosta vastaavalle toimijalle ja jäte on toimitettava toiseen jäteastiaan. 10 LUKU 36 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen. Asumisessa syntyviä tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat: raskasmetalliparistot erilaiset akut (myös laitteet, joissa akku on kiinteästi liitettynä) loisteputket ja elohopealamput maalit, lakat, liimat ja liuottimet eräät puhdistusaineet kyllästetty ja käsitelty puu torjunta-aineet jäteöljyt ja öljyiset jätteet lääkejätteet

21 Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava kunnan niille järjestämään paikkaan. Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin paikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottopaikan järjestämisestä kunnan kanssa. Elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottamiseen. Suurten vaarallista jätettä olevien erien toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa. Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksessa. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista. 37 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöltä Kiinteistöllä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua erillisessä lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle alustalle, joka on katettu. Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty. Vaarallisten jätteiden kerääminen asuinkiinteistöillä on kielletty. 38 Erityisjätteet Erityisjäte on pidettävä erillään. Erityisjäte on pakattava lujiin ja tiivisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet. Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset on merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää.

22 11 LUKU Muut määräykset 39 Tiedottamisvelvoite Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaita ja kiinteistöllä työskenteleviä jätehuollon näiden jätehuoltomääräysten mukaisista lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. 40 Jätehuoltomääräysten valvonta Näiden määräysten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä Keski-Suomen ELY -keskus. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys ja jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkuessa jätelain mukainen rangaistus. 41 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa erityisistä syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta. 42 Siirtymäsäännökset Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2014 ja niillä kumotaan 1.1.2008 voimaan tulleet Joutsan kunnan jätehuoltomääräykset.