PERUSLIITTOJEN MESTARIT

Suomen Keskusshakkiliitto Suomen Shakkiliitto Työväen Shakki/iitto Suomen Kirjeshakkiliitto Suomen Tehtäväniekat /SSN 0355-8096 PERUSLIITTOJEN MESTARIT TIMO PIRTTIMÄKI, TShL MICHAEL NYKOPP, SSL

PÄÄTOIMITTAJA ESKO NUUTILAINEN, Murtokatu 3 B 52, 04400 Järvenpää, puh 90-289120 JULKAISUTOIMIKUNTA Puheenjohtaja Leo Lahdenmäki (ST) Jäsenet Erik Asplund (TShL) Jörn Elfving (SSL) Reino Kotka (SKL) Osmo Särkilahti (SKSL) Tilaushinta Kotimaahan Ul komai 11 e Irtonumerot 1982 80,- 95,- 10, - 12 numeroa vuodessa Postisiirtotili 4130 05-7 Kertailmoitushinnat 1/1 s. 1.000,- 1/2 s. 600,- 1/4 s. 350,- 11/8 s. 180,- Shakkiaiheisista kertailmoituksista 30% alennus. Vuosi-ilmoituksista 50% alennus. Hankintapalkkio 20% (tilitetään ilmoituksen hankkijalle, kun i"lmoitus on maksettu). Shakkiaihealennuksen lisäksi ei muita alennuksia. Keski-Uusimaa Oy 1982 KESÄSHAKKIA Kesän lähestyessä itse kukin laatii lomasuunnitelmiaan. Shakinharrastajalle kesän kilpailukalenterilla on näissä suunnitelmissa oma merkityksensä. Takakannesta löytyvät kaikki tiedossa olevat kilpailut. Lähiajan tapahtumista on kilpailukutsuja sivuilla 132 ja 133. Tärkeitä muistettavia ovat myös Helsingin ja Kainuun kesäyliopistojen shakkikurssit, joista tarkemmin sivulla 136. ESKO NUUTILAINEN JULKAISIJAJÄRJESTöT ~ SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Kalevi Siren, Löydöstie 1 A 15, 01600 Vantaa 60 ~i_!.uksen sihteeri Pekka Palamaa, Prinsessantie TC26-;-ommr Helsinki 82, puh 784814 Järjestösihteeri Esko Nuutilainen, Murtokatu 3 B 52, 04400 Jarvenpää, puh 2919319 FIDE-edustaja Eero Helme, Kulosaaren puistotie 44 K, 00570 Helsinki 57, puh 688800 Taloudenhoitaja Seppo Räisänen, Kaivosmiehentie 8, 02730 Espoo 73, puh 846487, ps-tili 19591-5 SUOMEN SHAKKILIITTO r.y. PuheenJohtaJa Mlkko Markkula, Matinraitti 9 F 43, 02230 Espoo 23 Sihteeri Pekka Palamaa, Prinsessantie 4 C 26, 00820 Helsinki 82, puh 784814 T~loudenhoitaja Jarkko Lehtinen, Suuntimontle 14-16 D 21, 00760 Helsinki 76 ps-tili 4555 55-1 ' TYöVÄEN SHAKKILIITTD r.y. Puheenjohtaja Viktor Jenu, 01940 Palojoki Sihteeri Kimmo Aaltonen, Kalervonkatu 12 C 16, 00610 Helsinki 61, puh 794771 (k) ja 171636/279 (t) Taloudenhoitaja Erkki Sarsa, Opastinsilta 10 B 42, 00520 Helsinki 52, ps-tili 452285-6 SUOMEN KIRJESHAKKILI IHO r.y. PuheenjohtaJa Leo Lahdenmäki, Maasälväntie 5-9 F 34, 00710 Helsinki 71 Sihteeri Olavi Halme, Nauristie 16, 04400 Jarvenpää, puh 287550 Taloudenhoitaja Seppo Räisänen, Kaivosmiehentle 8, 02730 Espoo 73, ps-tili 442321- c [ SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Hannu Harkola, Ampujantie 18 B, 00700 Helsinki 70 Sihteeri Kerttu Kaila, Haahkatie 13 A 5, 00200 Helsinki 20, puh 676789 Ta] oude.nho~taja Kauko Virtanen, Näyttel ijäntle 4 A 21f,0ll400 HKl 40, ps-tili 465965-1 ==========~ ~S~U~0~M~E~N~~S~H~A~K~K~I 123 o.. SSL:N MESTARUUSKILPAILUT HYVINKÄÄLLÄ 3,-12.4,1982 SELO 1. Michael Nykopp G 2181 2. Tapani Viljava SSK 2186 3. Yrjö Raivio JalSK 2147 4. Pertti Raivio EspSK 2015 5. Kimmo Pietinen SSK 2065 6. Harri Hurme SSK 2279 7. Pekka Asomäki JärvSK 1982 8. Pertti Vehviläinen RiiSY 2090 9. Erkki Kunna s HSK 1930 10. Erkki Aaltio HSK 2116 11. Jouni Aaltonen HyvSK 2114 12. Raine Heikkilä PorvSK 2047 13. Juhani Rikkonen 14. Taisto Heikkilä 15. Matti Grönroos 16. Aleksei Gorskov G 2142 HyvSK 1976 G 2049 G 1967 Pitkä B-ryhmä: 1. Pekka Pietinen (SSK) 62/8 ~ Hannu Karjalainen (HyvSK) 6 3.-4. Mikko Alava (PorvSK) ja Jouko Dönges (EspSK) 5~ 5.-6. Pertti Lindholm (HyvSK) ja Juha Sil Jander (HyvSK) 5 7.-10. Riho Grunthal (HyvSK), Rauno Turunen (JärvSK), Kalervo Lehtonen (LahSK) ja Kari Pulkkinen (MatSK) 4~ 11.-16. Olli-Pekka Kuula (SSK), Timo Nurmi ~K), Uolevi Mannonen (HSK), Antti Salli (RiiSY), Jyrki Kivinen (SSK) ja Jan Pilvi (MatSK) 4 17.-19. Erkki Koskinen (RiiSY), Ilmari Heik ~ärvsk) ja Armas Kulmala (SSL) 3~ 20.-21. Keijo Miettinen (LahSK) ja Timo SaarTrieii"lHyvSK) 3 ~ Pekka Malminen (HyvSK) 2~ ~ Eino Saarinen (SysmSh) 1 ~ Einar Tawaststjerna (G) ~. Lyhyt B-ryhmä: 1.-2. Raimo Ruponen (HSK) ja Ari Issakainen (JärvSK) 4/5 3.-4. Valio Niemi (SSL) ja Osmo Turunen (G) ~ 5.-7. Erkki Raivio (JalSK), Raimo Riutta (RiiSY) ja Erkki Lamminpää (LahSK) 3 ~ Aulikki Ristoja (G) 2~ 9.-13. Ensio Lähde (MarSK), Tarmo Eilu 2 3 4 5 6 7 8 P +12 + 5 + 7 +11 + 6 = 2-3 4 6 +15 =11 = 4 = 3 + 5 = 1 + 6 7 5~ = 4 + 9 =11 = 2 + 7-6 + 1 = 5 5 = 3 + 8 = 2 = 7 9-10 +12 = 1 4~ + 6-1 = 9 +13-2 + 8 = 7 = 3 4} - 5 +12 = 8 +10-1 + 3-2 +14 4} +13 +10-1 = 4-3 +11 = 5 = 2 4~ = 9-4 = 6 +16 =11-5 +10 +15 4~ = 8-3 = 5 +15 = 4-14 +16 +13 4~ +14-7 =15-6 +13 + 4-8 +16 4~ +16 = 2 = 3-1 = 8-7 +14-12 3~ - 1-6 -12 =14 +16 +15-4 +11 3~ - 7 =14 +13-5 -10-16 +15-9 2~ -10 =13-16 =12 =15 + 9-11 - 6 2~ - 2 +16 =10-9 =14-12 -13-8 2-11 -15 +14-8 -12 +13-9 -10 2 (NurmSK), Leo Havukainen (HyvSK), Veli-Pekka Kauhanen (RiiSY) ja Eino Rautalappi (HyvSK) 2 14. Marja Minerva (HyvSK) H ~-16. Tuomo Konttinen (HyvSK) ja Risto Esl<OTaTSSK) 1. TAPANI VILJAVA - HOPEAA JA PAIKKA SM-TUR- NAUKSEEN Kuva: Jörn Elfving

124 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 125 SSL:n mestaruuskilpailut pelattiin pääsiäisenä ja sitä edeltävänä viikonvaihteena Hyvinkäällä Hotelli Rantasipin tiloissa. Pelipaikka oli erinomainen tällaiseen tarkoitukseen. Järjestäjien kannalta on valitettavaa, että kilpailuun osallistui yhteensä vain 56 pelaajaa. Paljon enemmänkin olisi pelitiloihin mahtunut. Naisten ja seniorien kilpailut jouduttiin peruuttamaan osanottajien vähyyden takia. Mestaruusryhmään kelpuutettiin 16 osanottajaa. Mestareita oli mukana vain neljä, vaikka jaossa oli mestaruuden lisäksi myös kaksi paikkaa SM-turnaukseen. Mestaruuden voitti vakuuttavasti Gambiitin Michael Nykopp, joka viiden kierroksen jälkeen oli maksimissa ja 1~ pistettä edellä seuraavaa. Muista sijoista käytiin kova kamppailu, jossa SSK:n Tapani Viljava veti pisimmän korren. Kolmannen sijan vei Jalasjärven nuori Yrjö Raivio. Pitkän B-ryhmän voitti SSK:n Pekka Pietinen ennen isäntäseuran Hannu Karjalaista. Lyhyen B:n paras oli HSK:n Raimo Ruponen, joka vertailussa voitti Järvenpään Ari Issakaisen. Pe 1 i näytteitä: Espanjalainen peli (E30a) Michael Nykopp - Jouni Aaltonen 1 e4 e5 2 Rf3 Rc6 3 Lb5 a6 4 La4 Rf6 5 Rc3 Rd4 6 Rxe5 b5 7 Lb3 Rxb3 8 axb3 De7 9 Rf3 b4 10 Re2 Dxe4 11 0-0 Ld6 12 Rg3 Dd5 13 Tel+ Kf8 14 d4 Lb7 15 c4 bxc3 16 bxc3 Lxg3 17 hxg3 Te8 18 c4 Txel+ 19 Dxel De4 20 Db4+ d6 21 Lg5 Dc6 22 Lxf6 gxf6 23 d5 Db6 24 Dc3 Kg7 25 Tel c5 26 Te7 h6 27 Rd2 h5 28 Re4 Th6 29 Td7 1-0 Birdin avaus (R06a) Erkki Aaltio - Harri Hurme 1 f4 d5 2 Rf3 g6 3 g3 Lg7 4 Lg2 c5 5 d3 Rc6 6 c3 Rf6 7 0-0 0-0 8 Del b6 9 h3 La6 10 Ld2 Dc7 11 Ra3 Tad8 12 b4 Lb7 13 Tbl Re8 14 e4 dxe4 15 dxe4 cxb4 16 cxb4 Td3 17 Lcl Dd7 18 Rc4 b5 19 Ra5 Rxa5 20 bxa5 Rd6 21 e5 Re4 22 Kh2 Tc8 23 Tb2 f5 24 exf6 exf6 25 g4 Re3 26 Ld2 Te8 27 Df2 Te2 28 Dxa7 Txg2+ 29 Khl Tgxd2 30 Db8+ Lf8 31 Txd2 Txd2 32 0-1 Sisilialainen puolustus (E60b) Michael Nykopp - Harri Hurme 1 e4 e5 2 Rf3 Re6 3 Lb5 g6 4 0-0 Lg7 5 Tel Rf6 6 e3 0-0 7 h3 d5 8 e5 Re8 9 d4 exd4 10 exd4 Re7 11 Lfl h6 12 Re3 b6 13 Le3 Re6 14 Db3 Lb7 15 Ddl a5 16 Dd2 Kh7 17 Tadl La6 18 Lxa6 Txa6 19 h4 h5 20 Re2 Dd7 21 Tel Te8 22 Rf4 Rxf4 23 Lxf4 e6 24 Lg5 Taa8 25 a3 a4 26 Df4 Ra5 27 g4 hxg4 28 Dxg4 Txel 29 Lxel De6 30 h5 gxh5 31 Dxh5+ Kg8 32 Rg5 De8 33 Ld2 Re6 34 Tel Ta7 35 Dh7+ Kf8 36 Txe6 Dxe6 37 Lb4+ Ke8 38 Dxg7 Del+ 39 Kg2 Kd8 40 Dg8+ Ke7 41 Dxf7+ Kb8 42 Dg8+ Kb7 43 Rxe6 Ka6 44 Dg6 Ta8 45 Dg6-d3+ 1-0 Nimzointialainen puolustus (D47b) Harri Hurme - Tapani Viljava 1 d4 Rf6 2 e4 e6 3 Re3 Lb4 4 e3 b6 5 Rge2 Re4 6 De2 Lb7 7 a3 Lxc3+ 8 Rxe3 f5 9 Ld3 Rxe3 10 Dxe3 Lxg2 11 Tgl Le4 12 Lxe4 fxe4 13 d5 Df6 14 Txg7 Dxe3+ 15 bxe3 e5 16 a4 Kf8 17 Tg4 a5 18 Txe4 d6 19 Th4 Rd7 20 e4 Te8 21 Ke2 Te7 22 Lh6+ Ke8 23 h3 Tg8 24 Tg4 Tg6 25 Lg5 Teg7 26 Tagl Rc5 27 f3 Rxa4 28 f4 exf4 29 Lf6 Tg8 30 Kf3 Rb2 31 e5 bxe5 32 e5 dxe5 33 Lxe5 Kd7 34 Lxf4 a4 35 Tal Txg4 36 hxg4 Ta8 37 Thl Th8 38 Th6 Rc4 39 Ta6 Rb6 40 Ta7 Rxd5 41 e4 Rxf4 42 Kxf4 Tb8 43 Txa4 Tb4 44 Ta8 Txe4+ 45 Kf3 Tel 46 Kf2 e4 47 Th8 Thl 48 g5 Th5 49 Tg8 Kd6 50 g6 hxg6 51 Txg6+ Ke5 52 Ke2 Td5 53 Tg7 e6 54 Tb7 e3 55 0-1 Kuningatarintialainen puolustus (D39b) Tapani Viljava - Pekka Asomäki 1 Rf3 Rf6 2 g3 b6 3 Lg2 Lb7 4 0-0 e6 5 e4 Le7 6 d4 0-0 7 Rc3 Re4 8 De2 Rxc3 9 Dxe3 f5 10 Tdl Lf6 11 b3 De7 12 Lb2 d6 13 De2 Re6 14 Tae1 Rd8 15 Re1 Lg5 16 e3 Lxg2 17 Rxg2 Re6 18 Rf4 Lf6 19 d5 Lxb2 20 Dxb2 Rd8 21 dxe6 Rxe6 22 Rxe6 Dxe6 23 Dd4 Tae8 24 Dd5 Tf7 25 h4 h6 26 b4 g5 27 Td4 Kg7 28 Dxe6 Txe6 29 hxg5 hxg5 30 Kg2 Tfe7 31 a4 Te4 32 e5 bxe5 33 bxe5 Txd4 34 exd4 Td7 35 Kf3 Kf6 36 Ke3 Te7+ 37 Kd3 f4 38 gxf4 gxf4 39 Ke4 Te2 40 Kd5 Txf2 41 Ke6 Ta2 42 Kxe7 dxe5 43 d4-d5 ~-~ PEKKA PIETINEN - PITKÄN B-RYHMÄN VOITTAJA Kuva: Jörn Elfving TSHL:N JA TUL:N MESTARUUSKILPAILUT KILJAVALLA 8.-12.4.1982 1. Timo Pirttimäki 2. Veijo Mäki 3. Kaj Kivipelto 4. Risto Nevanlinna 5. Kalevi Kaunonen 6. Pentti Palmo 7. Georg österman 8. Ilmari Tuomainen 9. Pekka Oj anen 10. Antti Nokso-Koivisto 11. Martti Lauren 12. Juuso Fastberg 13. Aki Nokso-Koivisto 14. Matti Tuominen 15. Timo Holopainen 16. Pauli Marttinen 17. Arto Alenius 18. Esko Lahti 19. Henri Koskinen 20. Heikki-Pekka Innala 21. Lauri Viitanen 22. Paavo Toivonen 23. Rauli Joutsen 24. Martti Hamina SELO KS-58 2318 TaRauS 2264 KS-58 2174 JyvTS 2155 MatSK 2076 RauSY 2149 HTS 2230 TuTS 2223 TuTS 2136 TuTS 2163 KS-58 2218 KS-58 2110 TuTS 2073 HyvSK 1927 KS-58 2087 KarhTS 2222 HTS 1976 KS-58 2082 KS-58 2063 ValkSK 2084 Ka 1 SK 2067 KS-58 1925 HTS 2005 JyvTS 1930 A-ryhmä: 1. Rauno Tähtinen (TuTS) 6/7 ~ Veikko Koskinen (KS-58) 5~ r-4. Ilari Heinilä (KarhTS) ja Ralf Källman (KarjU) 5 5. Pentti Jalo (HTS) 4~ ~-8. Toivo Högberg (KarjU), Seppo Pajukari (KoTS) ja Aimo Kalteinen (KS-58) 4 9.-10. Seppo Lyly (HTS) ja Bengt Wikman (KarJU) 3~ 11.-14. Helge Ruotanen (HTS), Olavi Saarinen ~Timo Nippula (Sh-66) ja Toivo Riipi (KS-58) 3 15.-16. Ensio Frisk (KS-58) ja Tauno Kivi ~KarhTS) 2~ 17.-20. Roger Källman (KarjU), Hannu Ruotanen (HTS), Reijo Ahjonen (HakRi) ja Edvi Kvi st (TaRauS) 2 B-ryhmä: ~i Kivi (NurmSK) 6~/7 ~ Hannu Olkinuora (JyvTS) 6 r Risto Redsven (KoTS) 5 ~-5. Toivo Tohmo (KarhTS) ja Aarno Puronaho (JyvTS) H 6.-10. Heikki Nurminen (KS-58), Pirkko PihlaJamäki (NurmSK), Toivo Suontakanen (Sav Ri), Jari Kivipelto (KS-58) ja Juha Hyvärinen (VanTS) 4 11.-14. Markku Kosonen (HakRi), Kari Terä- 1 2 3-15 +12 + 8 +20 + 8 = 3 +19 + 7 = 2 =17 =23 +14 =16-11 =10 =24 +17 =23 +18-3 = 9 +13-2 - 1 =14 +24 = 7 =23 +21 = 5 +21 + 5 +15 +22-1 +17-8 =22 +24 = 9 =20-4 = 1 =16-11 = 5 =15 =21 = 4-6 -12-7 =19 =22-3 =18-20 - 2 =14 +19-11 -10 =16-12 =13 =18 =10 = 4 = 6 = 6-9 -13 4 5 = 3-2 +11 = 1 = 1 +11 + 9 + 7 + 8 +20 +10 = 9 +12-4 - 5 +24-4 = 6-6 +16-2 - 3-7 +23 =16 =18-18 =21 =21 +19 =13-10 +24 +22 +14 =13 +22-15 =23-5 =15 =14-19 -17 =20-12 -17-8 6 +11 = 4-6 = 2 =13 + 3 +20 +23 =12 =15-1 = 9 = 5 +17 =10 +18-14 -16 +24-7 =22 =21-8 -19 7 + 4 + 6 =10-1 +12-2 =11 +15 +16 = 3 = 7-5 =19 +23-8 - 9 =18 =17 =13 =21 =20 +24-14 -22 P 5~ 5~ 4~ H 4~ 4~ 4 4 4 4 3~ 3~ 3~ 3~ 3 3 3 3 3 2! 2~ 2~ 2 salo (HakRi), Pekka Sassi (JyvTS) ja Raine Virtanen (HakRi) 3~ 15.-19. Tapio Tukiainen (PSTS), Erkki Hietanen (PorvSK), Väinö Salovainio (HakRi), Juha Paavola (HakRi) ja Topi Pitkänen (JyvTS) 3 20.-21. Jarmo Laitinen (HakRi) ja Tapani Jokinen (VanTS) 2~ 22. Mikko Kantola (LaihKi) 2 ~ Harri Mäenpää (LaihKi) 1 ~ Kari Välimetsä (HakRi) ~ Nuoret ja varhaisnuoret: 1. Harri Fröberg (KuoSM, VN) 5~/7 T.-3. Heikki Salo (KS-58, N) ja Kari Karhunen-TÄäHuima, N) 5 4. Juha Mäenpää (LaihKi, VN) 4~ ~-8. Kari Eklund (HakRi, N), Kari Heinola (UudSK, N), Vesa Pyyluoma (VanTS, VN) ja Eetu Prieur (VanTS, VN) 4 9.-12. Tapio Tuomala (KS-58, N), Harri Mikkonen (ValkSK, N), Jussi Toikka (Sh-66, N) ja Esa Mattsson (VanTS; VN) 3~ 13.-15. Pasi Linnus (EtVaS, N), Jukka Pakkanen (LaihKi, N) ja Arto Inkala (NoPy, VN) 3 16.-17. Mikko Savelainen (SavRi, VN) ja Mika KOlvula (SavRi, VN) 1~ 18. Pasi Kantola (LaihKi, VN) 1 Palaamme kilpailuun seuraavassa numerossa.

126 SUO M E N S H A K K I 5 U 0 M E N S H A K K 1 127 JOUKO PELTONIEMI SSL:N NUORTEN MESTARUUSKILPAILUT LAPPEENRANNASSA 9.-12.4.1982 Nuoret: SELO 1 2 3 4 5 P 1.Jorma Kekki MatSK 2105 +10 +14 + 8 + 7 + 4 5 2. Panu Laine MatSK 1936 +11 = 4 = 9 + 8 + 7 4 3. Harri Korhonen LprSK 1979 +25-8 +16 +13 + 9 4 4. Mikko Kivistö MatSK 2158 +18 = 2 +15 +5-1 3i 5. Petri Kekki MatSK 2047 +22 +12 =17-4 +19 3~ 6. Vesa Toikkanen MatSK 2034 +23 +13-7 =12 +17 3~ 7. Mi ka Ebel ing KokkSK 2117 +19 +21 + 6-1 - 2 3 8. Juha Montonen MatSK 1744 +31 + 3-1 - 2 +24 3 9. Martti Kauppinen MatSK 2071 +20 =15 = 2 +17-3 3 10. Jouni Peltoniemi LprSK 1708-1 +30 +21 =20 =12 3 11. Pasi Poll ari RantSK 1568-2 +31 =18 +15 =21 3 12. Juha Peltoniemi LprSK 1802 +32-5 +22 = 6 =10 3 13. Marko Lehtisalo HSK 1784 +27-6 +25-3 =18 2:\ 14. Aarno Eskelinen HSK 1820 +30-1 =20 -=19 +25 2~ 15. Markku Vilppolainen LprSK 1815 +28 = 9-4 -11 +27 2i\ 16. Petri Kuoppamäki HSK 1753 =26 =18-3 +23 =20 2i\ 17. Seppo Kinnunen PieksSK 1736 +29 +26 = 5-9 - 6 2i\ 18. Kristian Aura HSK 1724-4 =16 =11 +29 =13 2i\ 19. Matti Kettunen LprSK 1722-7 =24 +27 +14-5 2i\ 20. Mika Harjula LprSK 1701-9 +28 =14 =10 =16 2! 21. Ville Rauhala HSK 1882 +24-7 -10 +26 =11 2! 22. Riku Kastinen HämSK 1689-5 +32-12 =25 +26 2i\ 23. Juha Riipinen ImSh-48 1652-6 =27 =24-16 +29 2 24. Kimmo Keski-Koukkari RantSK 1548-21 =19 =23 +32-8 2 25. Miikka Heinäsmäki HSK 1597-3 +29-13 =22-14 H 26. Jan Welander MarSK =16-17 +30-21 -22 n 27. Tom Sjöblom MarSK -13 =23-19 +31-15 H 28. Henri Toukomaa JoeSK 1521-15 -20-29 =30 +32 12 29. Esa Kärkkäinen LprSK -17-25 +28-18 -23 1 30. Veijo Kokko OuSS 1516-14 -10-26 =28 =31 1 31. Jussi Koivumäki LprSK - 8-11 =32-27 =30 1 32. Mikael Sandqvist MarSK -12-22 =31-24 -28 GrUnfeldin puolustus (D63a) Riku Kastinen - Petri Kekki 1 d4 Rf6 2 e4 g6 3 Re3 d5 4 Lg5 Re4 5 Lf4 Rxe3 6 bxe3 Lg7 7 e3 0-0 8 Rf3 e5 9 exd5 Dxd5 10 Le2 exd4 11 exd4 Re6 12 0-0 b6 13 Tel Lb7 14 Le4 Dh5 15 Rg5 Dxdl 16 Tfxdl Ra5 17 Le2 Tae8 18 Rf3 Ld5 19 La6 Lb7 20 Lxb7 Rxb7 21 Re5 Lxe5 22 Lxe5 f6 23 Le7 Kf7 24 e4 Ke6 25 Te6+ Kd7 26 Tdel Rd6 27 e5 fxe5 28 dxe5 Rb7 29 e6+ Ke8 30 Le5 Td8 31 Le7 Td2 32 Lg3 Re5 33 Tel Tf6 34 Te8+ Td8 35 Txd8+ Kxd8 36 Lb8 Txe6 37 Txe6 Rxe6 38 Lxa7 Ke7 39 Lxb6+ Kxb6... 61 1-0 Sisilialainen puolustus (E84b) Marko Lehtisalo - Vesa Toikkanen 1 e4 e5 2 Rf3 d6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 5 Re3 g6 6 Le3 Lg7 7 f3 Re6 8 Dd2 0-0 9 Le4 Ld7 10 h4 Te8 11 Lb3 h5 12 0-0-0 Re5 13 Lg5 Re4 14 Lxe4 Txe4 15 e5 Rh7 16 exd6 Rxg5 17 dxe7 Dxe7 18 Rde2 Lf5 19 hxg5 Tfe8 20 Thel De5 21 Dd5 Df2 22 g4 Lxe2 23 Kxe2 Txe3+ 24 bxe3 Txe3+ 25 Kb2 Db6+ 26 0-1 R02 Markku Vilppolainen - Mikko Kivistö 1 g3 d5 2 Lg2 e6 3 f4 h5 4 Rf3 h4 5 Rxh4 Txh4 6 gxh4 Dxh4+ 7 Kfl Dxf4+ 8 Kgl Re6 9 e3 Rf6 10 Del Ld7 11 d4 Dg4 12 Rd2 e5 13 e3 0-0-0 14 Rb3 Ld6 15 Ld2 Re4 16 Dfl Te8 17 Df3 Dg6 18 h4 Lg4 19 0-1 Kuningasintialainen puolustus (D76b) Jorma Kekki - Mika Ebeling 1 d4 Rf6 2 e4 g6 3 g3 Lg7 4 Lg2 0-0 5 Re3 d6 6 Rf3 Rbd7 7 0-0 e5 8 De2 e6 9 Tdl De7 10 e4 Te8 11 b3 exd4 12 Rxd4 Re5 13 f3 a5 14 La3 Rh5 15 Ree2 f5 16 exf5 De3+ 17 Kfl Lxf5 18 Rxf5 gxf5 19 Tabl Tad8 20 Le1 De7 21 Rf4 Df7 22 Lh3 Rxf4 23 Lxf4 Dh5 24 Kg2 Re6 25 LxfS Rxf4+ 26 gxf4 Dh6 27 Kh1 Te3 28 Tg1 Tde8 29 Le4 Kh8 30 Dd2 Dxf4 31 Tg4 Dh6 32 Tbgl Lf6 33 Dg2 Df8 34 Dd2 Te3 35 Df4 LeS 36 Th4 De7 37 Dh6 1-0 Ranskalainen puolustus (EOOb) Mika Ebeling - Panu Laine 1 e4 e6 2 d4 b6 3 Rf3 Lb7 4 Re3 Lb4 S Ld3 Rf6 6 De2 d5 7 exds RxdS 8 Ld2 Rd7 9 0-0 Rxe3 10 bxe3 Ld6 11 Tadl Rf6 12 ReS 0-0 13 Lg5 h6 14 Lh4 Le7 ls Khl RdS 16 Lxe7 Dxe7 17 De4 fs 18 Df3 Tab8 19 Le4 Tfe8 20 LbS Tee8 21 Le6 La8 22 Tfe1 Dd6 23 Lxa8 Txa8 24 e4 Rf6 25 De3 Td8 26 f3 c6 27 Rg6 Te8 28 Rf4 Kf7 29 Rd3 Tad8 30 e5 De7 31 e4 Te7 32 a4 Rd7 33 d5 exd5 34 exds RxeS 3S Re5+ Kg8 36 Re6 Ted7 37 Rxd8 Dxd8 38 DeS Txd5 39 TxdS DxdS 40 DxdS exds 41 as Kf7 42 Te5 d4 43 Txf5+ Ke6 44 axb6 axb6 4S Tf8 d3 46 Td8 Rd7 47 Te8+ Kd5 48 Tel Kd4 49 Kg1 d2 50 Tal Ke3 51 f4 Ke2 S2 0-1 Valokuvassa mitalikolmikko vasemmalta Panu Laine, Jorma Kekki ja Harri Korhonen. Varhaisnuoret: SELO 2 3 4 5 P 1. Mi ka Lako HSK 1811 + 8 + 6 2 + 3 + 4 H 2. Otto Pulkkinen KuoSM 1710 + 9 + 3 = 1 + 6 + 7 H 3. Tommi Vainikainen KuoSM 1582 +10-2 + 7-1 + 6 3 4. Ra i mo Vi rtanen LprSK - 6 +10 + 8 + 7-1 3 5. Tero Reinikainen LprSK - 7 + 8-6 +10 + 9 3 6. Juha Kemppinen LprSK 1677 + 4-1 + 5-2 - 3 2 7. Marko Tujamola G 1497 + 5 + 9-3 - 4-2 2 8. Pekka Wilska ImSh-48-1 - 5-4 - 9 +10 1 9. Ve i j 0 Va ltonen LprSK - 2-7 -10 + 8-5 1 10. Jussi Salminen LprSK - 3-4 + 9-5 - 8 1 Lappeenrannan SK järjesti pääsiäisenä onnistuneesti SSL:n nuorten mestaruuskilpailut. Osanottajia oli ennätysmäärä 42. Matinkylän SK:n Jorma Kekki vei mestaruuden maksimituloksella. Kerhon voimaa kuvaa se, että seitsemän matinkyläläisen väliin mahtuivat vain isäntäseuran Harri Korhonen kolmanneksi ja Kokkolan Mika Ebeling seitsemänneksi. Varhaisnuorten sarjassa Mika Lako ja Otto Pulkkinen ottivat kumpikin 4i\ pistettä ja joutuvat uusimaan mestaruudesta. Kolmanneksi tuli vertailulla Kuopion Tommi Vainikainen.

128 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 129 1. Pekka Kauko 2. Pekka Oj anen 3. Veijo Mäki 4. Pekka Ahonen 5. Henry Tanner 6. Kimmo Välkesalmi 7. Rauno Tähtinen 8. Osmo Hurula 9. Kalle Tanni 10. Antti Heikkilä 11. Hannu Anttonen 12. Jarmo Palenius 13. Jaakko Juntunen 14. Tauno Tammi 15. Erkki Pursiainen 16. Aarne Järvinen 17. Seppo Uusi-Oukari 18. Seppo Aalto 19. Pertti Salmi 20. Gösta Kvist 21. Timo Kuro 22. Kari Aura 23. Voitto Särki lahti 24. Jussi Kivistö 25. Pekka Määttänen 26. Aki Perho ELLIVUOREN TURNAUS, VAMMALA 26,-28,3,1982 KajSK TuTS TaRauS VammSK PSY PSY TuTS VammSK VammSK LahSK KankSK PSY TaSY RauSY TaRauS PSY KankSK PSY PSY VaaSS RauSY HervS TaSY HSK VammSK RauSY B-ryhmä: ~o Hautaniemi (VammSK, 1815) 4~ ~-3. Eero Alarvo (KankSK, 1783) ja Larry Gregorwieh (KalSK, 1692) 4 4.-6. Seppo Komssi (TaSK, 1695), Kai Pälli TRäU$Y, 1669) ja Urpo Poutiainen (KalSK, 1644) 3~ 7.-10. Jussi Kangasniemi (PSY, 1678), Esko KäTTTO (PSY, 1720), Hannu Ahlstedt (HervS, 1691) ja Mikko Vesalainen (MikkSK, 1628) 3 11.-16. Kari Taivainen (RauSY, 1684), Taneli KUTmäTa (KalSK, 1622), Jari Toivola (KankSK, 1620), Reino Kaario (TSY, 1636), Pekka Suoniemi (VammSK, 1563) ja Pekka Karjalainen (KalSK, 1586) 2~ 17.-19. Jouni Kallio (PSY, 1531), Pentti rnruna-(lauttsk, 1521) ja Miikka Heinäsmäki (HSK, 1597) 2 20.-24. Erkki Saukkonen (VaaSS, 1660), Mikko Matilainen (KalSK, 1480), Tuomo Halmeenmäki (RauSY, 1480), Kalevi Manninen (RauSY, 1534) ja Ilkka Salonen (HervS, 1505) 11 25. Markko Keto-Tokoi (PSY, 1486) 1 70: Kalevi Tuomisto (VammSK, 1423) i. Vammalan Shakkikerho järjesti SSL:n ketjukilpailuun kuuluvana viikonlopputurnauksena Ellivuoren turnauksen, joka keräsi 52 osanottajaa. A-ryhmän yllätysvoittaja oli Pekka Kauko, jolta seuraava pelinäyte: SELO 1928 2139 2274 2038 2165 2274 1852 1882 1930 2018 1781 2132 2110 1858 1875 1779 1768 2062 1982 2106 1897 1749 2012 1818 1915 1851 234 5 + 3 = 5 = 2 +18 + 7 + 8 =11 = 1 +16 + 9-1 +22 +25 +11 + 4 +24 + 6 +16 = 7-3 +21 = 1-7 + 14 + 11 +25-4 =21 +17 +12 +20 =12 + 5 = 4-1 - 2 +10 +13-9 +18 =22 +26 ~ + 8-2 -11-8 +26 +25 +16 +10 = 2 +12-3 - 5 +15 = 7-11 +21-6 +14-16 - 8 =15 +17-13 +19 ~ - 5 +23-12 +23-18 =13-21 +23 +13-4 - 2-10 +19 =18 = 9-6 -13 =26 = 17 + 15-1 - 8-17 -14 =20 =24 +22-7 -21 =19 =22 +25-5 +20 = 6-12 -15 = 9-3 =14 =20-19 -16-15 =24 +26-14 - 4-25 =23 =19 =26-6 +24-3 -10-20 =18-9 -10-23 =24 P SELO 4 2004 4 2136 4 2264 32 2057 32 2150 3~ 2259 3 1908 3 1906 3 1934 3 2002 2~ 1850 21 2109 2~ 2093 21 1885 2! 1907 2 1821 2 1809 2 2026 2 1950 2 2068 H 1905 H 1771 H 1959 H 1816 1 1902 1 1829 Kuningasintialainen puolustus (085b) Pekka Kauko - Rauno Tähtinen 1 d4 Rf6 2 e4 g6 3 Re3 Lg7 4 e4 d6 5 f3 0-0 6 Le3 Rbd7 7 Dd2 e5 8 dxe5 dxe5 9 Tdl Da5 10 Rd5 Dxd2+ 11 Txd2 Rxd5 12 exd5 b6 13 Lb5 a6 14 Le6 Tb8 15 f4 Lh6 16 Rf3 Rf6 17 e5 Rg4 18 Ke2 a5 19 Lb5 Td8 20 Thdl Lb7 21 h3 Rxe3 22 Kxe3 f6 23 exf6 exf6 24 d6 Tbe8 25 d7 Te7 26 Td6 Lg7 27 g4 Kf8 28 h4 Ke7 29 Txb6 Lxf3 30 Kxf3 f5 31 b3 fxg4+ 32 Kxg4 Lf6 33 Tel+ Kf7 34 Te8 Txd7 35 Lxd7 Txd7 36 Tee6 Le7 37 h5 gxh5+ 38 Kxh5 Ld8 39 Tbc6 Td4 40 Kg4 Td5 41 Th6 Kg7 42 Thd6 h5+ 43 Kf3 Txd6 44 Txd6 Le7 45 Ta6 Ld8 1-0 SUOMEN CUP 6. kierros 6.-7.3: JyvTS-SSK II 5-3, Fischer - TuTS 42-3L vapaana HSK II. Kilpailusta putosi TuTS. 7. kierros 17.-18.4: Fiseher-SSK II 31-4~, JyvTS-HSK II 51-21. Kilpailusta putosivat Fiseher ja HSK II. SSK II ja JyvTS nousivat Suomen sarjaan. Cupin loppuottelua ei pelata. Kolmannesta sijasta uusivat 5.5 mennessä HSK II ja Fiseher. Ottelun voittaja pääsee pelaamaan EtVaS-in kanssa paikasta ensi kauden Suomen sarjassa. SEPPO PELTONEN KAAKKOIS-SUOMEN MESTARUUS, KOUVOLA 5.-7.3.82 ~ Seppo Pajukari (KoTS, 1923) 4/5 2.-6. Timo Nippula (Sh-66, 1804), Seppo Peltonen (KouvSK, 1979), Teijo Oikamo (MikkSK, 1735), Jukka Peltonen (KouvSK, 1744) ja Juha Kemppinen (LprSK, 1677) 3i 7.-8. Jorma Aholainen (KouvSK, 1789) ja Markku Vilppolainen (LprSK, 1815) 3 9.-12. Risto Nokka (MikkSK, 1742), Risto Redsven (KoTS, 1736), Jussi Toikka (Sh-66, 1743) ja Petteri Paronen (KouvSK, 1735) 21 13.-16. Reijo Seppälä (Sh-66, 1864), Jukka renva-[kots, 1654), Ari Kolsi (Sh-66, 1466) ja Jukka Suninen (LprSK, 1526) 2 17.-19. Veikko Martikainen (KoTS, 1659), Matti Nummenaho (KouvSK, 1499) ja Hannu Kopra (KouvSK, 1439) 11 20. Ossi Randelin (KouvSK, 1262) O. Kaakon kulmilla turnattiin tasaväkisesti piirin mestaruudesta. Osanottajia oli viidestä kerhosta 20, joista puolet nuoria. Huippumiehet puuttuivat kuitenkin täydellisesti eikä edes yhtään kaksitonnaria ollut mukana. Johdon otti heti kärkeen kahden vuoden takainen mestari Seppo Pajukari, joka kolmen kierroksen jälkeen oli yksin maksimissa. Tässä vaiheessa oli kuitenkin vielä kahdeksan (!) pelaajaa tappiotta ja heillä kaikilla mahdollisuus mestaruuteen. Neljännellä kierroksella Timo Nippula antoi takaa-ajajille uutta toivoa voittamalla Pajukarin. Ennen viimeistä kierrosta oli jopa mahdollista, että seitsemän pelaajaa jakaisi ykkössijan 31 pisteellä. Tämän teorian Pajukari romutti voittamalla Vilppolaisen ja viemällä samalla mestaruuden. Sitten nähtiin monenlaista spagaatia viiden miehen kurottaessa yhtä aikaa maaliviivalle. Vertailussa heistä oli paras Timo Nippula. Pajukari ja Nippula ansaitsivat kärki sijansa terävällä pelityylillään, joka ei tuottanut Pajukarille yhtään tasapeliä ja Nippulalle yhden. Turnauksen häviöttömät, kirjoittaja ja Jukka Peltonen sortuivat kolmeen tasapeliinsä. Turnauksen suurimpia yllättäjiä olivat Teijo Oikamo ja Juha Kemppinen, pahimpia pettymyksiä minun ohellani Reijo Seppälä. Omalta osaltani en keksi muuta selitystä kuin, ettei olisi ennen turnausta pitänyt lueskella "Suurten munausten kirjaa". Kuningasintialainen puolustus (D80e) Markku Vilppolainen - Seppo Pajukari 5. kierros 1 e4 Rf6 2 Re3 g6 3 e4 d6 4 d4 Lg7 5 h3 0-0 6 Lg5 Rbd7 7 Ld3 e5 8 d5 Re5 9 Le2 a6 10 f4 Red7 11 Ld3 b5 12 Dd2 bxe4 13 Lxe4 Tb8 14 Rge2 Tb4! 15 Dd3 Txb2 16 Lxa6 Lxa6 17 Dxa6 Rxe4 18 Rxe4 Tb6 19 Dd3 Lxal 20 R2e3 Rf6 21 Lxf6 exf6 22 0-0 Lxe3 23 Dxe3 Kg7 24 f5 De7 25 fxg6 De5 26 gxh7 Dxe3 27 Rxe3 Kxh7 28 Txf6 Kg7 29 Tf3 Ta8... 48 0-1 Sisilialainen puolustus (E55e) Seppo Pajukari - Timo Nippula 4. kierros 1 e4 e5 2 Rf3 e6 3 d4 exd4 4 Rxd4 a6 5 Le2 Re6 6 0-0 d6 7 Re3 Le7 8 a4 Ld7 9 Le3 Rf6 10 Rb3 b6 11 f4 0-0 12 Lf3 Tb8 13 De2 e5 14 f5 Rb4 15 a5 bxa5 16 Rxa5 De7 17 Df2 d5 18 Dg3 Rxe2 19 Lh6 g6 20 fxg6 fxg6 21 Lxf8 Txf8 22 Tael Le5+ 23 Khl Re3 24 Rb3 Rxf1 25 Txfl Rxe4 26 Rxe4 dxe4 27 Le2 Txf1+ 28 Lxfl La7 29 De1 Le6 30 Rd2 Db6 31 Le4 Lxe4 32 Rxe4 Df2 33 Ddl Ld4 34 b3 e3 35 Rxe3 Dxe3 36 h4 De3 37 Dfl Dal 38 0-1 MIKKELIN MESTARUUS 1982 1.-2. Heikki Asikainen ja Kauko Karvo 8~/9 (uuslnta H-U 3.-4. P.Skinnari ja E.Ruhanen 6 5.-6. T.Oikkonen ja J.Ahonen 51 ~ P.Rytkönen, T.Kimpiharju ja L.Hytönen -s-- 10. R.Nokka 4! ~-13. J.Rossi, A.Mäenpää ja A.Parkkinen 4 ~ P.Piispanen, A.Lindholm ja L.Muotka ~ 17.-18. M.Rauta-aho ja P.Sapman 21 T9.0"":"Vienola 2 ~ P.Ukkonen 1. Sisilialainen puolustus (E97b) Heikki Asikainen - Kauko Karvo 2. uusintapeli, 4.4.1982 1 e4 e5 2 Rf3 d6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 5 Re3 a6 6 Lg5 e6 7 f4 Db6 8 Dd2 Dxb2 9 Tbl Da3 10 f5 Re6 11 fxe6 fxe6 12 Rxe6 bxe6 13 e5 dxe5 14 Tb3 Da5 15 Lxf6 gxf6 16 Le2 h5 17 0-0 f5 18 Dg5 De5+ 19 Khl De7 20 Lxh5+ Kd7 21 Tdl+ Ke7 22 De3 De5 23 Rd5+ exd5 24 Dxe5+ Dd6 25 Dxh8 a5 26 e4 Le6 27 Db2 Df4 28 Tb7+ Ke8 29 Th7 Tb8 30 Df6 Dd6 31 e5 1-0 ETELÄ-POHJANMAAN SHAKKIPIIRIN JOUKKUEPIKAPE LIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARESSA 3.4.1982 1. JakSK 1 (L.Byggmästar, T.Perman, I.Vihtola, L.Björk) 38/48, 2. VaaSS 1 34~, 3. Kokk SK 1 30~, 4. SeinSK 241, 5. VaaSS II 191, 6. KokkSK II 13, 7. JakSK II 8. Pöytien parhaat: 1. Byggmästar 10/12, 2. Perman 91, 3. A.Baeklund 9i, 4. L.Björk 10.

130 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S'H A K K I 131 EERO RAASTE TUKHOLMA - HELSINKI 14i - 5i Tukholma 6.-?3.1982 Perinteiset kaupunkiottelut Helsingin ja Tukholman välillä herätettiin henkiin vuosi sitten. Tuolloin vierailevat tukholmalaiset olivat selvästi parempia luvuin 12-8. Vanhoina "hyvinä" aikoina Helsingin joukkue oli kuitenkin menestynyt paremmin, joten nyt oli aikomuksena maksaa vuoden takaisia kalavelkoja. Helsinki oli saanut, ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta, jalkeille parhaan joukkueensa, mutta myös isännät olivat varautuneet helsinkiläisten kavalien aikeiden varalta. Tukholman joukkueessa oli nimittäin tittelipelaajia yli kaksinkertainen määrä viime kertaan verrattuna. Nimiähän ei shakkia pelatessa ole syytä kumarrella, mutta jokseenkin perusteellisen verilöylyn tuntua oli ilmassa ensimmäisen kierroksen taistojen päätyttyä. Toisella kierroksella tilanne ei paljon parantunut, vaikka ruotsalaiset antoivatkin uusille pelaajille tilaisuuden pelata. Tasoero oli tosiasia. Vain Harri Hurme voitti vakuuttavasti molemmat pelinsä. Myös Markku Henttinen ja Pertti Kirjavainen saavat jotakuinkin puhtaat paperit, mutta varsinkin kärki pöydät pettivät,pahasti (0/8). Jotain tarttis tehrä! Tämänkaltaiset selkäsaunat osoittavat selvästi, että shakin tutkimiseen meillä on saatava vakavampi ote. Muuten ei tulevaisuus näytä kovin valoisalta. Ottelun järjestelyt sujuivat hyvin ja pelipaikkana Tukholman shakkitalo oli täysin riittävä tämänkokoista ottelua varten. Mukavan muiston kotiin tuotavaksi helsinkiläisille tarjosi Tukholman Shakkiliitto lauantai-iltanq järjestämällä rattoisan yhteisen illanvieton. Tulokset: 1. kierros: KvM L.Karlsson - E.Raaste 1-0, KvM A.Ornstein - A.Pyhälä 1-0, KvM T.Wedberg - T.Binham 1-0, KvM R.Akesson - T.Pirttimäki 1-0, T.Welin - M.Henttinen 1-0, B.Kyhle - J. Salonen!-!, L.Holmstrand - FM H.Hurme 0-1, Pia Cramling - I.Saren 1-0, S.Winge - P.Kirjavainen 0-1 ja KvNM B.Borisova -Ornstein - M.Palasto 1-0, yhteensä?~-2!. 2. kierros: A.Ornstein - E.Raaste 1-0, R. Akesson - A.Pyhälä 1-0, R.Ekström - T.Binham 1-0, T.Welin - T.Pirttimäki 1-0, D.Uddenfeldt - M.Henttinen 0-1, M.Berg - J.Salonen 1-0, L.Holmstrand - H.Hurme 0-1, B.Lindberg - I.Saren ~-~, S.Winge - P.Kirjavainen ~-~ ja B.Borisova - Ornstein - M.Pc!lasto 1-0, yhteensä?-3. Kuningatargambiitti (D12a) Lars Holmstrand - Harri Hurme 1. kierros, pöytä? 1 d4 d5 2 e4 e6 3 Re3 Rf6 4 Rf3 Le? 5 g3 0-0 6 Lg2 e6? 0-0 Rbd? 8 b3 b6 9 Lb2 Lb? 10 e3 Te8 11 Te1 e5 12 exd5 Rxd5 13 Te1 exd4 14 Rxd5 Lxd5 15 Txe8 Dxe8 16 e4 Lb? 1? Dxd4 Lf6 18 e5 Le? 19 Te1 Dd8 20 b4 Ld5 21 Re1 Lxg2 22 Rxg2 a6 23 Dg4 Db8 24 De4 b5 25 a3 Te8 26 Txe8+ Dxe8 2? Re3 h6 28 Kg2 Rb8 29 f3 De6 30 Dd3 Rd? 31 De2 Db? 32 Dd3 Lg5 33 Rd1 Rb6 34 h4 Le? 35 Re3 De6 36 Ld4 Rd? 3? De3 Db? 38 Rd1 Ld8 39 Rf2 Lb6 40 Re4 Lxd4 41 Dxd4 Dd5 42 Da? Rxe5 43 Db8+ Kh? 44 De? Da2+ 45 Kh3 Da1 46 Kg2 Db2+ 4? Kf1 Rxf3 48 Dxf? Db1+ 49 0-1 Caro-Kann (R94b) Stefan Winge - Pertti Kirjavainen 1. kierros, pöytä 9 1 e4 e6 2 d4 d5 3 Rd2 dxe4 4 Rxe4 Rf6 5 Rxf6+ exf6 Kirjavaisen usein käyttämä muunnelma. Tavallisempi on 5.- gxf6. 6 Le4 Ld6? Le3?! Parempl on 7 De2+, johon musta voisi vastata ns. Lindelöfin patentilla?- Kf8!? (Havansi-Böök, Helsinki 19?1, SSh 3/71).?- 0-0 8 Rf3 Te8 9 Dd2 Rd? 10 0-0 De? 11 Tfe1 Rf8 12 g3 Musta uhkasi saavuttaa etua siirrolla 12. Lg4. 12.- Ld? 13 a4 Rg6 14 Kg2 a5 15 Rgl Tae8 16 Re2 Ted8 1? e3 e5 18 d5 Re5 Musta on JO saanut aloltteen ja voi nyt siirtyä hyökkäykseen valkean heikentynyttä kuningasasemaa vastaan. 19 b3 Lf5 20 Rg1 Kh8 21 f3 g5! 22 Lf2 Tg8 23 g4 Ld? 24 Lg3 Rg6 25 Ld3 Rf4+ 26 Lxf4 Lxf4 2? De2 Lxh2 28 Khl 28 Lxh7 Og3+ hävläisi upseerin. 28.- Le5 29 Lxh? 29.- Kg?!? Mielenkiintoinen siirto. Musta kiirehtii hyökkäystä h-linjalla uhraamalla laadun. 29.- Tge8 olisi antanut valkealle hengähdysai kaa. 30 Lxg8 Txg8 31 Kg2 e4! 32 bxe4 Th8 33 Rh3 Dxe4 34 Te4 34 Txe5 fxe5 35 Rxg5 Lxg4 36 De4 (36 fxg4? Dxg4+ -+) Dxe3! 3? Te1 (3? Dxg4 Db2+ -+; 3? Tdl Db2+ -+) Dd2+ 38 Te2 Dxg5 johtaa mustan voittoon loppupelissä. 34.- Dxd5 35 Tdl De6 36 Dd2 Le6 3? Rxg5 Th2+ 38 Kg1 Db3 39 Dd3 Db6+ 40 Kf1 Df2X 0-1 Kuningasintialainen puolustus (D?Oa) Markku Henttinen Dan Uddenfeldt 2. kierros, pöytä 5 1 d4 Rf6 2 e4 g6 3 f3 e5 4 d5 d6 5 e4 Lg? 6 Re3 0-0? Le3 e6 8 Dd2 exd5 9 exd5 Ra6 10 Ld3 Ld? 11 Rge2 Te8 12 0-0 Tb8 13 a4 Rb4 14 Le4 a6 15 a5 b5 16 axb6 Dxb6 1? Ra2 a5 18 Rae3 Ta8 19 b3 Teb8 20 h3 Re8 21 f4 Re? 22 e5 Lb5 23 Tae1 Lxe4 24 bxe4 Re8 25 Re4 Da6 26 Tel Te8 2? R2g3 a4 28 De2 a3 29 Ld2 dxe5 30 f5 Rd6 31 Rxd6 Dxd6 32 Re4 De? 33 Le3 Ta6 34 TaI Tea8 35 Df2 f6 36 Rxe5 Tb6 1-0 (aika) KALOTTIMAAOTTELU POHJOIS-SUOMI - NORRBOTTEN KAJAANISSA 27.-28.3.1982 Perinteinen ottelu on vuorovuosin Ruotsissa ja Suomessa (-81 Piteå, -80 Raahe, -?9 Luulaja, -?8 Oulu.. ). Kaksipäiväisessä ottelussa seniorit pelaavat ensimmäisenä päivänä yleensä 15+15 minuutin pikapelin viiden hengen ryhmissä ja toisena päivänä varsinaisen maaottelun 20-25 miehisin joukkuein. Nuoret pelaavat puolen tunnin pelejä viiden hengen joukkuein. Kajaanin tulokset: Pikapeli: Pohjois-Suomi 45 - Norrbotten 60. Pitkä peli: Pohjois-Suomi 11 - Norrbotten 10 Pöytätuloksia: 1. D.Lardot - S.Nyberg 1-0, 2. P.Haara - K.Setterqvist ~-!, 3. J.Fiskaali - G.Pousette 0-1, 4. M.Alanen - R.Eriksson 0-1, 5. P.Niiranen - B.Holmgren!-~, 6. E.Susi - M.Näslund 1-0,? M.Korhonen - G. Johansson, 8.-14. O-?, 15.-21.?-O. Nuoret: T:lITUTu (V-M.Korhonen 4!, J.Löytynoja 6~, K. Pulli 5!, P.Kumpulainen 6, M.Similä 4!) 2?/ 35, 2. Luulaja 26, 3. Raahe 24, 4. Arvidsjaur-Jällivaara 20~, 5. Haaparanta 13~, 6. Kajaani I 12,? Kajaani II 9, 8. Patti joki 8. (Juhani Fiskaali) Muihin kv. tapahtumiin palaamme seuraavassa numerossa. TUE OLYMPIAMATKAA SKSL järjestää Sveitsissä 30.10-1?11 pidettävien shakkiolympialaisten johdosta valtakunnallisen keräyksen Suomen joukkueen matkan tukemiseksi. Tue Suomen joukkueen matkaa, tee lahjoitus postisiirtotilille 116988-5 Kaikkien niiden henkilöiden nimet, jotka lahjoittavat vähintään 20 mk sekä niiden yhteisöjen nimet, jotka lahjoittavat vähintään 50 mk, julkaistaan Järvenpään kv. turnauksen ohjelmassa. ~' ===========================-------=---'--- KUKA TARVITSEE PELAAJALISENSSIÄ? Pelaajalisenssi otettiin Suomessa käyttöön viime vuoden alkupuolella. Lisenssin tarvitsee jokainen, joka kuuluu johonkin shakkikerhoon, joka on joko Suomen Shakkiliiton tai Työväen Shakkiliiton tai molempien jäsen. Lisenssin anominen kuuluu pelaajan kerhon tehtäviin. Lisenssi on pakollinen kaikissa sellaisissa kilpailuissa, jotka tulevat mukaan SELO-laskentaan sekä sellaisissa pikapelikilpailuissa, jotka vaikuttavat Suomen tai perusliiton mestaruuteen. Käytännössä siis lisenssi vaaditaan lähes kaikissa virallisissa kilpailuissa. Jokaisen on tämän vuoksi syytä hankkia se. Lisenssissä on myös oltava jäsenkerhon merkintä suoritetusta jäsenmaksusta. Vuoden 1982 jäsenmaksumerkintä vaaditaan 1.4.1982 lähtien. Jos pelaaja vaihtaa seuraa ja/tai perusliittoa, kirjoitetaan hänelle aina uusi lisenssi. Vanha lisenssi on toimitettava eroamismerkinnällä varustettuna SKSL:lle, joka toimittaa uuden lisenssin pelaajan uudelle seura 11 e.

SUO M E N S H A K K 1 133 AVOIN SM-TURNAUS NAISTEN SM-TURNAUS KOKKOLAN SHAKKIKERHON VIIKONLOPPUTURNAUS Kokkolan SK järjestää SSL:n ketjukilpailuun kuuluvan viikonlopputurnauksen 8.-9.5.1982 Länsipuiston koululla, Torikatu 41 A. Kilpailu on SELO-kelpoinen ja avoin kaikille pelaajalisenssin omaaville. Kilpailu pelataan yhdessä tai useammassa ryhmässä 5-kierroksisena vajaakierroskilpailuna Harknessin järjestelmän mukaisesti. Peliaika on 40 s/1~ t ja jatkossa 15+15 min. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osanottomaksu 80 mk, nuoret (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) 50 mk Kokkolan SK:n tilille SYP Kokkola 201120-44551 viimeistään 30.4.1982. Ilmoittautuminen on mahdollista myös puhelimitse allamainittuihin puhelinnumeroihin. Jälki-ilmoittautuminen pelipaikalla 100 mk (70 mk). Aikataulu: 8.5 9-9.30 osanoton varmistus, jälki-ilmoittautuminen ja lisenssien tarkastus, 9.30 1 k, 14 II k, 18 111 k, 9.5 9 IV k, 13.30 V k, jonka jälkeen palkintojen jako. Lisätietoja: Timo Valve, Pl 3442, 67400 Kokkola, puh. 968-20133 ja Mika Ebeling, Björkgreninpolku 18, 64700 Kokkola, puh 968-17937 SCHACKRUTANIN TURNAUS 15-16.5-82 (20+20 min) Schackrutan ja Viking-linja järjestävät 11. avoimen pikashakkiturnauksen Maarianhaminassa Pensionat Solhemissä 15.-16.5. Turnaus pelataan 9-kierroksisena Monrad-kilpailuna 20+20 min. miettimisajoin. Osanottomaksu 40 mk maksetaan pelipaikalla.ohjelma: 15.5 10-11 ilmoittautuminen, 11.30 1 k, '" 16.5 11 IX k, 12.30 palkintojen jako. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Göran Sjuls 22210 Gölby, Aland, puh. 928-31130 (t), 928-31483 (jälkeen klo 16) tai Christer Karlsson Torpvägen L 98, 22100 Mariehamn, puh 928-21757 (t), 928-31187 (jälkeen klo 16). Pelihuoneistoon mahtuu vain 80 pelaajaa, joten on syytä ilmoittautua ajoissa! NUORTEN JA VARHAISNUORTEN SM-KILPAILUT Järvenpään SK järjestää SKSL:n luvalla nuorten (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) sekä varhaisnuorten (1.9.1966 ja jälkeen syntyneet) SM-kilpailut 1982 Järvenpäässä 30.5.- 5.6.1982. Kaikilta osanottajilta vaaditaan voimassa oleva pelaajalisenssi. Pelipaikka on Järvenpään kaupungin nuorisotila, Mylly tie 3 (lähellä rautatieasemaa). Peliaika on 5 t, jatkossa 4 t, pelinopeus nuorten sarjassa 40 s/2~ t, jatkossa 16 s/1 t, varhaisnuorten sarjassa 50 s/2~ t, jatkossa 20 sll t. Aikataulu: 30.5 14-15 osanoton varmistus ja lisenssien tarkastus, 15.30 1 k, 31.5 9 II k, 15.30 II! k, 1.6 10 kesk, 15.3urv k, 2.6 9 V k, 15.30vr k, 3.6 10 kesk, 15.30 VII k, 4.6 9 VI I! k, 15-:30 kes k, 5.6 1 0 IX k, jonka-jälkeen n. klo 17 palkintojen jako. Nuorten sarjan voittaja saa vuodeksi haltuunsa IBM:n lahjoittaman kiertopalkinnon. Ilmoittautuminen joka maksamalla osanottomaksu 40 mk Järvenpään SK:n tilille Järvenpään Osuuspankkiin tilille 509209-4429002 viimeistään 21.5 tai kirjallisesti Rauno Turuselle, Teriojantie 14, 04400 Järvenpää, 21.5 mennessä. Ilmoittautumisten tulee tapahtua seurojen kautta ja ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava pelaajan nimi, seura, syntymäaika ja sarja, johon pelaaja osa 11 istuu. Lisätietoja: Rauno Turunen, puh. 90-280282. RAUMAN KAUPUNGIN 540-VUOTISJUHLATURNAUS Rauman SY järjestää 11.-13.6.1982 Rauman kaupungin 540-vuotisjuhlaturnauksen, joka kuuluu SSL:n ketjukilpailuun. Kilpailu on SELO-kelpoinen ja pelataan 5-kierroksisena Harkness-järjestelmän mukaan yhdessä tai useammassa ryhmässä. Pelipaikka on Sinisaaren koulu (vastapäätä Hotelli Cumulusta), Aittakarinkatu 10. Ilmoittautuminen maksamalla osanottomaksu 80 mk ja nuoret (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) 50 mk Rauman SY:n tilille 447510-618369 Satakunnan Säästöpankkiin viimeistään 4.6-82. Jälki-ilmoittautuminen ilman lisämaksua on mahdollista puhelimitse 9.6 mennessä. Jälkiilmoittautuminen pelipaikalla 100 mk (70 mk) Pelinopeus on 40 s/1~ t, jatkossa 30+30 min. Ohjelma: 11.6 17.15-17.45 osanoton varmistus, jälkt=ttmoittautumiset ja lisenssien tarkastus, 18 1 k, 12.6 9 II k, 14 111 k, 13.6 9 IV k, 14 V k~ 18 palkintojen jako. Lisätietoja: Kalevi Manninen, 938-16966, Kari Taivainen, 938-16541 ja Antti Piirto, 938-210043. 12. avoin SM-turnaus, joka on samalla 3. Eino Leino-turnaus pelataan Kajaanissa 2.-11. 7.1982. Pelipaikkana on Kuurnan koulu, Kätönkuja 7. Kilpailun järjestävät SKSL:n luva 11 a KajTS ja KajSK. Kilpailussa pelataan 11 kierrosta sveitsiläisen järjestelmän mukaisesti. Peliaika on 2~ t/40 s, jatkossa 16 s/1 t. Kilpailupaikalla on mahdollisuus majoitukseen luokkahuoneissa hintaan 10,-/vrk. Ilmoitautumiset 30.6 mennessä maksamalla osanottomaksu 100 mk postisiirtotilille Ou 18475-1. Osanotto on varmistettava 2.7.1982 klo 15 mennessä. Ohjelma: 2.7-15 osanoton varmistus, 16 1 k, 3.7 9 II ~16 111 k, 4.7 10 kesk, 16 IV k, s:7 10 kesk, 16 V k, 6~10 kesk, 16 VI k, D 10 kesk, 16 VII k-;-b.7 10 kesk, 16 VIII ~9.7 10 kesk, 16 IX k:-t0.7 9 X k, 14 kes-r;-11.710 XI k. -- Lisätietoja: Viljo Lehto, 986-25451, Matti Korhonen, 986-30697 ja Erkki Susi, 986-38154. 1 KIMMEL-TURNAUS JOENSUUSSA 16.-18.7 1982 Joensuun SK järjestää 16.-18.7 5-kierro~sisen viikonlopputurnauksen, joka kuuluu SSL:n ketjukilpailuun. Kilpailu on avoin pelaajalisenssin omaaville. Turnaus pelataan 2-3 ryhmässä osanottajamäärästä riippuen. Pelipaikka on Hotelli Kimmel. Pelinopeus on 40 s/1~ t, jatkossa 30+30 min. Ohjelma: 16.7 18.30-19 osanoton varmistus, jälki-ilmoittautuminen ja lisenssien tarkastus, 19 1 k, 17.7 10 II k, 16 111 k, 18.7 10 IV k, 14.3O-V-k, 18.45 palkintojen~o. Osanottomaksut: 60 mk, nuoret (1.9.1962 ja jälkeen syntyneet) 25 mk. Jälki-ilmoittautuminen pelipaikalla 80 mk (50 mk). Ilmoittautuminen 30.6 mennessä maksamalla osanottomaksu Joensuun SK:n tilille SYP Joensuu 201620-611842, tai puhelimitse 11.7 mennessä allamainittuihin puhelinnumeroihin. Lisätietoja turnauksesta, majoitusvarauksista ja kulkuyhteyksistä: Lauri Karttunen, 973-29005 (k), 973-25211/405 (t) tai Heikki Arppi, 973-35639 (k). NurmSK:n viikonlopputurnaus 7.-9.5, HSK:n viikonlopputurnaus 14.-16.5, Toijala-turnaus 21.-23.5, koulujoukkueiden SM-kilpailut 22.-23.5 ja Turun turnaus 22.-23.5. Kilpailukutsut edellisessä numerossa. Järjestäjät: Lähettäkää kilpailukutsut ajoissa Suomen Shakkiinl Naisten SM-turnaus pelataan miesten SM-turnauksen yhteydessä 6.-20.6.1982. Pelipaikka on Käpylän työväentalo, Vipusentie 19-21, Helsinki. Kilpailu alkaa 6.6 klo 14.00. Ilmoittautumiset Pekka Palamaalle, Prinsessantie 4 C 26, 00820 Helsinki 82, puh 90-784814 viimeistään 31.5 (ei jälki-ilmoittautumisia). Osanottomaksu 50 mk maksetaan pelipaikalla osanoton varmistuksen yhteydessä. MIESTEN SM-TURNAUS Miesten SM-turnaus pelataan 6.-20.6.1982 Käpylän työväentalolla, Vipusentie 19-21, Helsinki. SKSL:n edustajiston vuosikokouksen päätöksen mukaan kilpailuun pääsee mukaan 14 pelaajaa. Osanotto-oikeus on seuraavilla: Mika Ebeling (KokkSK), Martti Lauren (KS-58), Veijo Mäki (TaRauS), Michael Nykopp (G), Jorma Paavilainen (PSY), Timo Pirttimäki (KS-58), Eero Raaste (Fischer), Yrjö Rantanen (TaSY), Thomas Ristoja (MarSK), Jyrki Salonen (KS-58), Jörn Starck (G), Heikki Westerinen (SSL), Tapani Viljava (SSK) ja Jouni Yrjölä (Mänt SK). HANKI ILMOITUKSIA SUOMEN SHAKKIIN Lehtemme toivoo, että kaikki ne, joilla vähänkin on siihen mahdollisuuksia, pyrkisivät hankkimaan ilmoituksia Suomen Shakkiin. Tiedämme, että tämä työ ei nykyisin ole kovinkaan helppoa. Juuri sen vuoksi vetoammekin jokaiseen, jotta kaikki mahdollisuudet käytettäisiin hyväksi. Ilmoitusmyynnissä tarvittavat "tekniset" tiedot ovat: Suomen Shakin koko on A5 ja lehti painetaan offset-menetelmällä. Kuvalaattoja ja matriiseja ei siis tarvita. vaan ilmoitusaineiston kuvamateriaaliksi riittää hyvälle painopaperille otettu vedos. Ilmoitushinnat ovat: 1/1 s. 1.000,- 1/2 s. 600,- 1/4 s. 350,- 1/8 s. 180,- Alennus shakkiaiheisista kertailmoituksista on 30%. Alennus vuosi-ilmoituksista on 50%. Näistä hinnoista tilitetään ilmoituksen hankkijalle 20% sen jälkeen kun ilmoitus on maksettu. Shakkiaihealennuksen lisäksi ei myönnetä muita alennuksia. Ilmoitusaineistot painatusmateriaaleineen ja laskutusohjeineen lähetetään päätoimittaja 11 e.

SUO M E N S H A K K I 135 EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA ELI BLACKBURNEN MUUNNELMA Vuonna 1966 pelattiin Suomi-Viro maaottelu Helsingissä. Westerinen pelasi silloin jo toisella pöydällä saavuttaen kaksi tasapeliä Iivo Neitä vastaan. 8. pöydällä edusti Suomea Aki Lahti vastassaan Maido Jaansoo. Peli oli sangen antiikkinen wieniläinen: M.Jansoo -A.Lahti, 1 e4 e5 2 Rc3 Rf6 3 f4 d5 4 fxe5 Rxe4 5 d3 Parhaana siirtona pidetään 5 Rf3:a, mutta se johtaa helposti hyvin värittömiin asemiin. Pelisiirto yrittää houkutella mustan jatkoon 5.- Dh4+ 6 g3 Rxg3 7 Rf3 Dh5, jonka 8 Rxd5! kumoaa. Parempi on kenties 5. Rxc3 6 bxc3 d4! jne. 5.- Lb4!? 6 dxe4 Dh4+ 7 Ke2 Lxc3 8 bxc3 Lg4+ 9 Rf3 dxe4 10 Dd4! 10.- Lh5 11 Ke3?! Tämän jälkeen tasapeli on selva. "SuUYTtTTastokirja" eli shakkiensyklopedia julistaa sen sijaan, että valkealla on jatkossa 11 Kd2! Dg4 12 h3 Df4+ 13 Ke1 Dg3+ 14 Df2 vähäinen etu. Mielestäni se on kovin vähäinen. 11.- Lxf3 12 gxf3 Myöskään 12 Lb5+ c6 13 gxf3 cxbs 14 Dxe4 Dxe4+ 15 Kxe4 jne ei anna valkealle etua, Tshigorin Caro, Wien 1898. 12.- De1+ 13 ~-~. Muunnelman täytyy olla hyvin vanha, vaikka sitä ei ole mainittu v. Bilguerin käsikirjan 8. painoksessa, joka ilmestyi C.Schlechterin toimittamana 1916. Jokin tässä pelissä kuitenkin pani minut etsimään muistini lokeroista erästä samantyyppistä tasapelisommitelmaa, jonka arvelin nähneeni. Hiukan asiaa tuumittuani muistin vanhan Mr. Hawksin, joka teki kanssani tuttavuutta Margatessa 1938. Hänellä oli mukanaan pieni punakantinen syntymäpäiväkirja, jossa oli hänen eri turnauksissa keräämiään mestarien nimikirjoituksia. Selailtuani sitä hiukan, totesin Hawksin aloittaneen nimikirjoituskeräilyn joskus viime vuosisadalla ja ainakin ennen kuuluisia turnauksia Hastingsissa 1895 ja Lontoossa 1899. Kirjasesta löytyivät ensimmäinen maailmanmestari Steinitz, venäläisen shakkikoulun isä Tshigorin, shakkifilosofi Lasker, amerikkalainen tähdenlento H.N.Pillsbury, Saksan shakinopettaja tri Siegbert Tarrasch, venäläinen Emil Schiffers, omalaatuinen saksalainen aatelismies Kurt v. Bardeleben, yksisilmäinen suurmestari Richard Teichmann, wieniläinen Karl Schlechter, joka oli voittaa Laskerilta maailmanmestaruuden jne. Mr. Hawksin pyynnöstä kirjoitin nimeni helmikuun 9. päivän kohdalle ja tunsin olevani hyvässä seurassa. Mr. Hawks kertoi yhtä ja toista vanhoista ajoista ja näytti minulle mm. seuraavan pelin, josta hän oli kovin ylpeä, koska hän siinä selviytyi tasapeliin kuluneen vuosisadan loppupuolen kuuluisinta englantilaista mestaria J.H.Blackburnea vastaan. Tässä hänen ylpeydenaiheensa: Mr. Hawks - J.H.Blackburne (simultaania): 1 e4 e5 2 Rf3 Rc6 3 Lb5 a6 4 La4 d6 5 c3 f5oa4 fxe4 7 Rxe5! dxe5 8 Dh5+ Ke7 9 Lxc6 bxc6 10 [g5+ Rf6 11 dxe5 Dd5 12 Lh4 Ke6 13 Lxf6 gxf6 14 De8+ ~-~ En liene sllhen a1kaan tuntenut teor1aa yhtä hyvin kuin nyt, mutta tämä oli sentään tuttua. Käytin samaa uhrausideaa jo Warsovan shakki~ olympialaisissa menestyksellä tanskalaista Erik Anderssenia vastaan. Asema oli hiukan toinen, sillä olin pelannut 5. siirrossa c2- c4. Anderssenin häviö johtui pahasta virheestä, jonka kerrotaan johtuneen siitä, ettei hän edellisenä yönä nukkunut tarpeeksi. Tarkastin muutaman teoriakirjan saadakseni jonkinmoisen käsityksen Blackburnen käyttä- män muunnelman osaksi tulleesta kritiikistä. Ensimmäisenä oli vuorossa tietenkin v. Bilguerin käsikirja, mutta se ei tuntenut koko muunnelmaa. Seuraavana oli pieni taskukirja, joka minulla oli mukana Varsovan olympiamatka 11 a. Sen ni mi on "Eröffnungen i n der modernen Schachpartie" ja tekijöinä J.Kotrc ja A.Gerschenkron. Siinä sanotaan siirrosta 5 c3: "Tämä aika i semmi n erittä i n suos ittu hyökkäys on vuoden 1928 jälkeen joutunut huonoon maineeseen Capablancan käytettyä "Siesta"-turnauksessa Budapestissä A.Steineriä vastaan menestyksellä Marshallin vanhaa siirtoa 5.- f5!". Sitten on mustan siirtoon 5.- f5! lyhyesti huomautettu: "Siesta"-muunnelma, jota pidetään 5 c3-siirron kumouksena". Sitten seuraa huomautus ratsunuhraukseen 7 Rxe5! "tai 7 Rg5 d5! 8 dxe5 Lc5! 9 e6 Df6 + Snosko-Borowskyn mukaan" ja loppuasemaan "Dankertin analyysi". Siinä jo vilisi joukko nimiä, joita nykyinen shakkinuoriso ei tunne. Minä olen sentään pelannut A.Steinerin kanssa (hänen nimensä oli Andreas eli unkariksi Endre. Veli, joka oli mukana vielä Saltsjöbadenin alueidenvälisessä turnauksessa minne hän saapui Australiasta, oli nimeltään Ludwig eli Lajos. Shakkikirjallisuudessa esiintyy myös Herman Steiner, joka ei ollut sukua näille veljeksille.) ja käynyt kirjeenvaihtoa Pariisissa eläneen venäläisen emigrantin Eugen Snosko-Borowskin kanssa. Marshallin pelikokoelmassa ei muunnelma esiinny. Seuraavaksi otin esille Keresin teoksen "Vierspringerspiel bis Spanisch". Mustan 5. siirtoon sanoo Keres: "Johtaa Siesta-muunnelmaan, jonka Capablanca otti käytäntöön Budapestin turnauksessa 1928. Kamppailu on siinä yleensä sangen hurja eikä tähän asti (1976) ole löydetty tapaa, jolla valkea voisi saavuttaa avausetua. Luonnollisesti musta uskaltaa tässä muunnelmassa sangen paljon, mutta toisaalta hän välttää tavanomaisen espanjalaisen painostuksen." Hiukan myöhemmi n Keres sanoo: "Valkean korrektein jatko näyttää olevan uhraus 7 Rxe5, joka Capablancan analyysien mukaan johtaa tasapeliin ---". Sitten seuraa sekä ikuiseen shakkiin johtava vaihtoehto viitteenä peli Foltys-Kottnauer, Amsterdam 1950, mutta myös jatko 12.- Kd7 13 Dg5 h6! 14 Df5+ Ke8 15 Dg6+ Df7 16 Dxf7+ Kxf7 17 exf6 gxf6 tasapeliin eikä suinkaan mustan etuun johtavana. Sama muunnelma esiintyy vaihtovärein Jansoo Lahti huomautuksissa. Tarkastin myös shakkiensyklopedian viitteet. Siinä mainitaan muunnelman päättyneen ikuiseen shakkiin pelissä Tsvetkov-Trifunovic, Sofia 1947 ja kuningatarvaihtotapaus tasatuloksin Honfi-Ciocaltea, Reggio Emilia 1966/ 67. Ilmeisesti moni mestari valkeilla välttää Siesta-muunnelman sekavuudet ohjaamalla pelin selvään tasapeliasemaan. Avaushakemistojen kokoonpanijat eivät taas suinkaan ole historioitsijoita ja käyttävät tietenkin parhaiten tuntemaansa tuoretta aineistoa. Lukijat puolestaan uskovat painettuun sanaan ja pitävät monia vanhastaan tunnettuja muunnelmia uusina keksintöinä. Näyttää siltä, että englantilainen Blackburne on Siesta-muunnelman keksijä. Monikaan ei ole koskaan kuullut hänen nimeään, koska se ei liity mihinkään avausmuunnelmaan. Kerron hänestä lyhyesti. James Henry Blackburne oli syntynyt 1841 ja kuoli 1924 kunnioitettavassa 83 vuoden iässä. Hän o~allistui jo 1862 Lontoon turnaukseen, jonka legendaarinen Anderssen voitti. Blackburne aikoi liikealalle, mutta huomasi pian shakin mielenkiintoisemmaksi ja riittävän kannattavaksi. Golombek mainitsee shakkitietosanakirjassaan: "Blackburne oli loistava simultaani- ja sokkopelaaja. Shakkinäytäntöjen ansiot muodostivat pääosan hänen tuloistaan." Viime vuosisadalla ei kilpailupalkinnoilla ollut samaa merkitystä kuin nykyään. Shakkiammattilaisten oli annettava näytäntöjä ja pelattava shakkikahviloissa. Useimpien toimeentulo oli niukanlainen, mutta Blackburne saattoi shakkitulojensa varassa viettää taloudellisesti turvattua elämää. Hän oli hyvin suosittu loistavan sommittelutaitonsa ja kamppailuhalunsa vuoksi. Tunnettu hän oli myös siitä, että hän piti viskistä, mutta Blackburnesta ei ole koskaan puhuttu häirikkönä. Hänen viimeinen huomattavampi kilpailunsa oli Pietarin turnaus 1914, jonka alkuerässä saavutetut 3k pistettä 10 mahdollisesta maailman johtavien mestarien joukossa oli sangen tyydyttävä 73-vuotiaalle. Blackburne pelasi Steinitzin kanssa ottelun maailmanmestaruudesta vuonna 1876, mutta hävisi 7 peliä peräkkäin. Steinitz oli siihen aikaan täysin ylivoimainen kaikkiin vallantavoittelijoihin nähden. Seuraava peli on hyvä esimerkki Blackburnen mainiosta sokkopelitaidosta. Hänen vastustajansa syyllistyy tosin pahaan virheeseen, mutta sokkopelaaja käyttää sen tarjoamat mahdo 11 i suudet hyväkseen mi eli kuvit\jsri k kaasti ja virheettömästi sommitellen. Tätä kookasta, tummatukkaista mestaria kutsuttiin yleisesti nimellä "black death" eli musta surma. Skottilainen gambiitti, Kidderminster 1863, Blackburne (sokkona) - N.N.: 1 e4 e5 2 d4 exd4 3 c3 dxc3 4 Lc4 Pohjoisma1nen gamb11tti 011 JO tunnettu. Musta kuitenkin siirtyy otsikossa mainittuun avaukseen. 4.- d6 5 Rxc3 Rc6 6 Rf3 Re5? 6.- Rf6 on oikea jatko f7- p1steen uhanalaisuudesta huolimatta. 7 Rxe5

136 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K I dxe5 8 Lxf7+ Ke7 Musta on menettänyt sotilaan Ja kun1ngas sijaitsee hyvin onnettomasti, mutta kukaan ei antaudu aikaisin sokkopelinäytännössä. 9 Lg5+ Rf6 10 Dh5! e6 11 Td1 Da5 12 f4! F-linjan avaaminen jatkaa hyökkäystä tehokkaimmin. Sotilas ei ole lyötävissä, koska 13 Lxf6+ voittaisi kuningattaren. 12.- De5 13 fxe5 Dxe5 14 0-0 h6 12-13 tauko, 13-15 shakkikirjallisuus harrastuksen eri-vatneissa, 15-16 miten esittelen tehtäväshakkia, -- 3.6 9-11 harrastuksen herääminen ja kehittyminen-skakissa, 11-12 shakin strategian ja taktiikan perustekijät, 12-13 tauko, 13-16 shakin strategian ja takti1kan opettaminen, 4.6 9-11 shakkitoiminnan kehitys, rakenne ja nyfyttta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, 11-12 Suomen kilpailujärjestelmä ja vahvuuslukutäskenta, 12-13 fyysinen ja psyykkinen kunto shakinharrastuksen perustekijöinä, 13- kurssin päätös ja todistusten jako. - EPIWARr~UUTTA Onkohan lumentulo vihdoin ohi, vai joutuuko edelleen pitämään talvitakin ja kalossit esillä. Lämpimämpiä säitä odotellessa voi vaikka ratkoa sommitelmia! Helpot alussa, vaikeimmat lopussa. 1 KUOLLUT REMMA!... 2 MITEN SUOJATA B6... ILMASS.I\ 3 ON MILLÄ MÄLLÄTÄ... KAINUUN KESÄYLIOPISTON NELJÄS SHAKKIPEDAGO GIIKAN KURSSI KAJAANISSA 29.6-2.7.1982 15 Le8! Le6 16 Txf6! Blaekburne jatkaa loistavasti mattisommitelmalla. Jos nyt 16. Dxg5, niin 17 Txe6+ Kxe6 18 Df7+ Ke5 19 Dc7+ Ke6 20 Lf7+ jne. 16.- gxf6 17 Td7+! Lxd7 18 Df7+ Kd6 19 Dxd7+ Kc5 20 Le3+ Kb4 21 Dxb7+ ~ va~t 101S1 tornln, seura1s1 Le5! pelastusmahdollisuuksin. 22 b4+! Lxb4 23 Lb6+! axb6 24 Dxa8X Blaekburne käytti ~apparäst1 t1lante1den tarjoamat mahdollisuudet päättääkseen pelin nopeasti, mikä on sokkopelinäytännön antajan kannalta tärkeää muistikuorman keventämiseksi. Hän ei koskaan yrittänyt sokkopeliennätyksiä, vaan tyytyi pelaamaan samanaikaisesti 8-10 peliä, mikä hyvämuistiselta pelaajalta käy melko helposti. HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTON TOINEN SHAl<llfOfTJIIAJlEinZORSSI 31.5.-4.6.1982 Kurssille on ilmoittauduttava 20.5 mennessä osiitteella Helsingin seudun kesäyliopisto, Fredrikinkatu 39 B, 00120 Helsinki 12, puh 90-648612. Lisätietoja myös Leo Suuroselta, puh 90-424153 tai Esko Nuutilaiselta, puh 90-2919319. Kurssin alustava ohjelma: 31.5 10-11 avaus, tavoitteiden ja menetelmien esittely, 11-12 opiskelu kansalais- ja työväenopistois~2-13 tauko, 13-16 shakin olemus ja periaatteet ja alkeiso petuksen metodi i kka, 1.6 9-12 kokemuksia shakin ohjauksesta koulluls~12-13 tauko, 13-14 kokemuksia shakin opetukses~ansalais~työväenopistoissa, 14-16 keskustelu shakin opetuksessa tarvittavasta materiaalista, 2.6 9-11 miten shakkia voi opiskella, 11-12 mitenesi tte 1 en ki rjeshakki harrastusta-,-- Kurssille on ilmoittauduttava 20.6 mennessä (myös jälki-ilmoittautuminen mahdollista) osoitteella Kainuun kesäyliopisto, OKL, 87100 Kajaani 10, puh 986-22008. Lisätietoja myös Esko Nuutilainen, puh 90-2919319. Alustava ohjelma: 29.6 9-10 Kurssin avaus. Tavoitteiden ja menetelmien esittely sekä katsaus opiskeluun kansalais- ja työväenopistoissa. Ensimmäisten shakkikurssien kokemukset, 10-12 Shakkikasvatuksen perusteet, 12-13 Tauko, 13-15 Shakki ihmisen tiedonkäs1ttelykyvyn kannalta, 15-17 Shakkiharrastuksen herääminen ja taidon-kehittyminen. Henkisten resurssien merkitys huippushakissa, 30.6 9-12 Järjestetyn shakkitoiminnan perusedellytykset. Ryhmäkeskustelu, 12-13 Tauko, 13-14 Koulushakkitoiminta Suomessa ja muissa POn}Oismaissa, 14-17 Miten shakkia voi opiskella. Shakkikirjallisuus harrastuksen eri vaiheissa. Opiskelun kohdealueet ja erilaisten teosten käyttökelpoisuus, 1.7 9-12 Shakin strategian ja taktiikan perustekijät ja niiden opettaminen, 12-13 Tauko, 13-15 Shakin opettaminen kansalais- ja työväenopistojen shakkipiireissä. Oppaan esittely. Keskustelua, 15-17 Shakin opettaminen kouluikäisille, -- 2.7 9-11 Shakkikulttuurin kansainvälinen taus~shakkiurheilutoiminnan kansainvälinen ja kansallinen järjestörakenne ja toiminta, 11-12.30 Fyysinen ja psyykkinen kunto shakinharrastuksen perustekijöinä, 12.30-13.30 Kurssiarviointi. Keskustelu, ~To- CIlStUsten jako. -- Shakkikerhot! Lähettäkää edustajanne näille tarke1 I le kursseille. Ensi syksynä järjestetään kansalais- ja työväenopistoissa shakkikursseja eri puolilla maata. Shakkikurssien opettajiksi haluaville näiden kurssien käyminen on eduksi! Alenius-Holopainen, HKl 82... sanoi valkea, entä musta? Mustan siirto. 4 VIKA BLUFFI... Kurho-Leskelä, HKl 82 (3+3) Va lkean s ii rto. 7 DAAMI AHTAALLA... Kaunonen-Y.Rantanen, Järvenpää 82,... (vihje: Lg4 ja Rf5!) Mustan siirto. Puhakka-Mäki, HKl 82... 1. -Re6 vai 1.-Kc7? Mustan siirto. 5 KESKUSTAKURKOA... Kunnas-Grönroos, Hyvinkää 82... valkealla K-sivustalla. Valkean siirto. 6 KOSKA TEIT MINULLE... Pietinen-Rikkonen, Hyvinkää 82 Aakio-Pesola, Järvenpää 82... käy aina sääliksi. Valkean... teen myös sinulle (linsiirto. jat)! Valkean siirto. 8 KEHITYSHARMONIA... Pembroke-Reckhardt, HKl 80... valkean puolella. Valkean siirto. 9 VÄHÄN SINNE PÄIN... Grönroos-Viljava, Hyvinkää 82... kai matti tulee sieltä murjottua. Mustan siirto. Ratkaisut seuraavalla sivulla

138 SUO M E N S H A K K 1 RATKAISUT SOMMITELMIIN 1. Musta avasi Gordionin solmun siirrolla 1.- d5!! Valkea jatkoi 2.cxd5? ja joutui 2.- Lc8!:n jälkeen antautumaan (0-1), seuraahan kahden siirron matti. Mutta myös jatkossa 2.exd5 Lfl 3.Ke4 (pakko) Txc2 4.Kxe5 Kc3 5.d6 Le8 musta voittaa. 2. Oikea siirto on 1.- Kc/! Sen sijaan musta pelasi 1.- Rc6?? äkkilopuin: 2.Td/+! Lxdl 3.Txd/+ 1-0, sillä 3.- Ka8/c8 4.Rxb6X. 3. Musta on keskittänyt upseerinsa D-sivustalle ja valkealla on helppo työ avata linjat: 1.Lxg5! hxg5 2.Rxg5 LgI 3.Dh5! Tärkeä siirto. Jos nyt 3.- Tf8, niin 4. Dh/X. Musta yritti 3.- Rxe5, mutta seurasi 4.Rxe5 Dcl 5.Rexfl Te8 6.Dg6 Rxd4 1. Rh6+ Kf8 8.Rh/+ Kel 9.Dxg/+ Kd8 10.Dxd4+ Ja valkea VOlttl (1-0). 4. Upseerin menetyksen edessä valkea yritti 1.Re4!? Rxe4? Oikein oli 1.- Dg6!, jonka jälkeen musta voittaa. Nyt seurasi luonnollisesti 2.Dxc6+!! bxc6 3.La6X. 5. Kuningas ja daami samalla linjalla! Siis: 1.Rf6+! gxf6 Jos 1.- Kf8, niin kaiketi 2. Dxh/! Txhl 3.Rgxh/X. 2.exf6 Dxf6 3.Txe6+ Dxe6 4.Rxe6 Tdl Valitettavastl musta ei VOl vålttyä menettämästä lisää tavaraa. 5.Rc5! Uhkaa myös 6.De5+. 5.- Td5 6.Te1+ Kd8 (6.- Kf8 I.Dh6+) I.Rxb/+ Kcl 8.Dxf/+ Kb6 (8.- Tdl 9.Db3) 9.h3 Tg5 10.Te3 Ra? ~a4 Thg8 12.Tb3+ Rb5 13.a5+ 1-0. 6. Musta on avannut linjat valkean kuningasta kohti, mutta nyt on valkean vuoro: 1. Dh/+ Kf8 2.Re6+! fxe6 3.f6! exf6 (mitäpä muutakaan?) 4.gxf6 Txd3+ 5.Ke2! Txd1 6. fxg/+ Dxgl I.Lh6 1-0, sillä ei riitä 1. Txhl 8.Dxg/+ Ke8 9.Dxbl jne. 1. Musta ei voi heti pelata 1.- Lg4? ja 2. Rf5, sillä 2.Rxg5! Oikein on ensin 1. Rf5! 2.Dh5 Rg/!! 3.Dh6 ja vasta nyt~ Lg4!, mikä uhkaa 4.- Rf5! Valkea yriiff 4.Rxg5 fxg5 5.Dxc6, mutta eihän se pitemmän päälle peliä pelastanut (0-1). 8. Valkea ei tarvitse torneja, vaan tekee matin!: 1.Txb2! Dxb2 2.Ld4! Db1+ 3.Ke2 Oxh1 4.0h6! f6 (pakko) 5.Lxg6! hxg6 (5. Ifl 6.Lxf/+ Kxfl I.Dxh/+ Jne) 6.Dxg6+ Kh8 I.Rg5! Te8+ 8.Dxe8+ KgI 9.~6 10. Dh/+ Kxg5 11.Le3X. 9. Musta lähti leikkiin mukaan siirrolla 1. Le3! Lähettiä ei voi lyödä, ja valkea - yritti 2.Ld3 (parempi olisi 2.Dxb5) Lxf2+! 3:KXf2 Oxh2+ 4.Ke3 Re/! Taloudelllnen Sllrto: sekä hyökkäävä että puolustava. 5.0xb5 Rxd5+ 6.0xd5 Tcf8! F-sotilas on valttlal I.Oxd6 Oxg3 8.Rc2 f2+ 9.Kd2 Og5+ 10. Ke2 f1d+ 11. Txfl Txf1 12.0 1. OSTA SUOMEN SHAKIN VANHOJA VUOSIKERTOJA Suomen Shakin vanhoja vuosi kertoja on vielä saatavissa seuraavasti: 19/3 25,- 19/4 25,- 1971 30,- 19/8 35,- 19/9 45,- 1980 55,- 1981 10,- Numero 7-9/1944 (20-v. juhlanumero) 6,- Shakki Sanomat 2/1961 5,- Irtonumeropaketti 10 numeroa 10,- Alle 100 mk:n tilauksiin lisätään lähetyskulut. Tilaukset päätoimittajalta. Toimi nopeasti. Eräät vuosi kerrat loppumassa. SHAKKITARVIKKEITA Magneettisia seinätauluja Shakkinappulat Shakkikuvioita pakkaus (n. 50 kpl) Taskushakki Shakkikelloja Garde Pelipöytäkirjoja 100 kpl Tilatkaa hinnastomme. Huom! Ei kuluja. SVENSKSPRAKIGA SCHACKLITTERATUR Raymond Keene: Schack på hogsta nlvå 65,- Erlk Lundln: Schackminnen 1924-/5 10,- Avaustietosanakirja 1 1/5,- Avaustietosanakirja II 135,- Avaustietosanakirja 111 145,- Avaustietosanakirja IV 155,- Avaustietosanakirja V 165,- Keskipelisommitelmien tietoteos 120,- SUO~1ENKI ELI STÄ SHAKKI KI RJALLISUUTTA Keres-Nei: Shakkiopas 4/,- Konsala: Shakin maailmanmestareita 45,- MYTTYnfemi: Toteutuneita oivalluksia 20,- Ojanen-Salonen: Ojasen oivalluksia 30,- Richter: Shakkitarinoita 15,- ~.Ristoja: Shakki 1 64,- 480,- 45,- 24,- 35,- 155,- 10, posti ennakko- S H A K K 1 TUO N T 1 Heikki Koskinen, Mannerheimintie 56 B, 00260 Helsinki 26, puh 90-445932 SUO~1EN A OSUUSKAU~T WSOKOS 1ffiJ!J f!{]!b D1DAV 940;- Takapotku- ja rystyssuojus, tärinävaimennetut kädensijat, kaasun turvaliipasin, puolikaasulukitsin, lämpösuojakilpi sylinterin ja äänenvaimentajan välissä. 139

140 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 141 PARIEN MÄÄRITYSSÄÄNNöT HENKILöKOHTAISISSA VAJAAKIERROSKILPAILUISSA 1. Parikortit Kullekin osallistujalle tehdään parikortti, jossa on tilaa numerolle, nimelle sekä kullakin kierroksella vastustajan numerolle, pelaajan värille, pelin tulokselle ja kumulatiiviselle tulokselle. 2. Pelaajien vahvuusluvut PelaaJlen vahvuuslukuina käytetään Vllmeisimmän SELO-listan lukuja. Ulkomaiset pelaajat sijoitetaan heidän FIDE-lukunsa mukaan. Jos pelaajalla ei ole SELOa, parien määrääjä sijoittaa hänet sen informaation perusteella, mitä hänen pelivahvuudestaan on saatavissa. 3. Pelaajien numerointi Kun osanottajlen Ilsta on valmistunut, järjestetään kortit vahvuuslukujen mukaan siten, että niiden pelaajien kortit, joilla ei ole edes arvioitua vahvuuslukua, sijoitetaan alimmaksi. Pelaajat, joilla on sama vahvuusluku, ja pelaajat, joilla ei ole edes arvioitua vahvuuslukua, järjestetään arvonnan mukaan. Tämän jälkeen numeroidaan kortit antaen korkeimman vahvuusluvun omaavalle pelaajalle numero 1. 4. Myöhästyneet pelaajat Kun pelaajat on numeroitu, ei uusia pelaajia tule enää hyväksyä. 5. Vapaavuoro Jos pelaajamäärä on pariton, määrätään vapaavuoro sellaiselle pelaajalle, jolla alimmassa pisteasemassa olevista on suurin järjestysnumero ja joka ei aikaisemmin ole pitänyt vapaavuoroa. 6. Peli pi steet Voitosta merkitään yksi piste, tasapelistä puoli pistettä ja häviöstä nolla pistettä. Pelaajalle, joka ei ole pelipaikalla tunnin kuluessa kierroksen alkamisesta, merkitään nolla ja hänen vastustajalleen yksi piste (FIDEn sääntöjen artikla 17.2). Poisjäänyttä pelaajaa ei oteta mukaan seuraavan kierroksen pareja määrättäessä, ellei hän esitä kilpailun johtajalle hyväksyttävää syytä poissa- 01011 een. Vapaavuoro merkitään puoleksi pisteeksi. Pelaamattomista peleistä annetut pisteet on ympyröitävä, alleviivattava tai muuten erotettava pelattujen pelien tuloksista. 7. Keskeytyneet pelit Parien määritystarkoituksessa katsotaan keskeytyneet pelit tilapäisesti tasapeleiksi. Kun peli on pelattu loppuun, merkitään parikorttiin todellinen tulos ja oikea kumulatiivinen pistemäärä. 8. Vajaakierrosjärjestelmän perusperiaatteet Kaikkia parien määrittelysääntöjä sovellettaessa on noudatettava seuraavia vajaakierrosjärjestelmän perusperiaatteita. (a) Samat pelaajat määrätään pareiksi va i n kerran. (b) Saman pistemäärän omaavat pelaajat on määrättävä pareiksi, jos se on mahdo11 ista. (e) Jos kaikkia pelaajia ei ole mahdollista parittaa saman pistemäärän omaavan kanssa, on jokaiselle pelaajalle, joka määrätään pariksi erilaisen pistemäärän omaavan kanssa, etsittävä sellainen vastustaja, jonka pistemäärä on mahdollisimman lähellä hänen omaansa. 9. Ensimmäisen kierroksen parit Vapaavuoron määräämisen jälkeen järjestetään paritettavat kortit kohdan 3. mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kahteen yhtä suureen ryhmään. Yläpuoliskon ensimmäinen määrätään alapuoliskon ensimmäisen pariksi ja niin edespäin. Esimerkiksi 32 pelaajan ryhmässä numero 1 kohtaa ensimmäisellä kierroksella numeron 17, numero 2 kohtaa numeron 18 ja viimein numero 16 kohtaa numeron 32. 10. Pisteryhmä ja sijoitus Nalssa saannolssa tarkoitetaan ilmaisulla "pisteryhmä" tai yksinkertaisesti "ryhmä" pelaajia, joilla on sama pistemäärä. Ryhmässä voi toisinaan olla vain yksi pelaaja. Pelaajan "sijoitus" määräytyy ensisijaisesti pistemäärän ja toiseksi kohdan 3. mukaisen vahvuuden mukaisesti. 11. Parien määräämisjärjestys Yleensä parit määrätään aloittaen ylimmästä pisteryhmästä ja jatkaen alempiin pisteryhmiin. Joskus on, myöhäisellä kierroksella, alempien pisteryhmien paritus sovitettava noudattamaan vajaakierrosjärjestelmän perusperiaatteita (kohta n:o 8), jos useat näiden ryhmien pelaajat ovat kohdanneet aikaisemmin. 12. Parien määrääminen kussakin ryhmässä Toisella ja niin monennella seuraavalla kierroksella kuin mahdollista määrätään parit seuraavasti. Pelaajien kortit järjestetään kohdassa 3. mainitulla tavalla ja jaetaan kahteen yhtä suureen osaan. Yläpuoliskon ensimmäinen määrätään pariksi alapuoliskon ensimmäisen kanssa jne. Alapuoliskossa vaihdetaan tarvittaessa pelaajien järjestystä, jotta paritus noudattaisi kohdan 8. perussääntöjä ja antaisi mahdollisimman monelle pelaajalle oikean värin (kohdat n:o 19-21). Ellei näitä kahta mainittua vaatimusta voida toteuttaa, yksi tai kaksi yläpuoliskon pelaajaa voidaan vaihtaa yhteen tai kahteen alapuoliskon pelaajaan. Tämän toteuttamiseksi saattavat parien määrääjien menetelmät poiketa toisistaan. Kukin järkevä ja johdonmukaisesti noudatettava menetelmä voidaan hyväksyä. 13. Pariton pelaaja Jos ryhmässä on pariton määrä pelaajia, pidetään parittomana alimmaksi sijoitettua, kuitenkin siten, että kohdan 8. perusperiaatteita ei rikota. Joskus joudutaan pitämään kahta pelaajaa parittomina, koska on mahdotonta löytää heille kummallekin paria heidän alkuperäisestä ryhmästään. 14. Parin määrääminen parittomalle pelaajalle Pariton pelaaja määrätään pariksi sellaisen seuraavan alemman ryhmän ylimmäksi sijoitetun pelaajan kanssa, jota hän ei ole kohdannut. Lukuunottamatta kilpailun viimeisen neljänneksen kierroksia ei pelaajaa saisi pitää parittomana tai häntä määrätä pariksi parittomalle muutoin kuin kerran, ellei tällaista paritusta voi välttää. Viimeisen neljänneksen kierroksella pelaajaa voidaan pitää parittomana tai määrätä pariksi parittomalle niin monta kertaa kuin on välttämätöntä. 15. Parin määrääminen useammalle parittomal- 1 e pe 1 aaj a 11 e Jos ryhmässä on useampia parittomia pelaajia, määrää sijoitus järjestyksen, jonka mukaan heidät on paritettava kohdan 10, mukaisesti. Ellei molempia voida parittaa, määrää sijoitus kumpi paritetaan ja kumpi siirretään toiseen ryhmään. 16. Pelaajat, joilla on keskeytyneitä pelejä Sellaisia pelaajia, joilla on keskeytyneitä pelejä, ei saisi pitää parittomina, jos se on vältettävissä. 17. Värien määräytymisperiaatteet Parien määrääjän on pyrittävä kilpailussa, jossa on parillinen kierrosmäärä, antamaan pelaajille yhtä monet valkeat ja mustat. Jos kierroksia on pariton määrä, on pyrittävä siihen, että valkeiden ja mustien erotus on yksi. 18. Ensimmäisen kierroksen värit Enslmmalsel la klerroksel la ryhmän yläpuoliskon kohdatessa alapuoliskon, arvotaan ykköspöydän värit. Samat värit annetaan kaikille parittoman numeroisille pöydille. 19. Seuraavien kierrosten värit Nlln monelle kuln mahdolllsta tulee antaa oikea väri kohtien 20. ja 21. mukaisesti edellyttäen, että kohdan 8. periaatteita ei rikota. Värien tasoittaminen on ensisijainen tavoite, värien vaihtelu toissijainen. 20. Värien tasoittaminen Niin monelle pelaajalle kuin mahdollista annetaan väri, joka tasoittaa niiden kertojen luvun, jotka he ovat pelanneet valkeilla ja mustilla. Jos on välttämätöntä parittaa kaksi pelaajaa, joille tulisi sama tasoittava väri, annetaan tasoittava väri, valkea tai musta, ylemmäksi sijoitetulle pelaajalle. 21. Värien vaihtelu Kun varit on Jollakin kierroksella tasoitettu, tulisi seuraavalla kierroksella niin monelle pelaajalle kuin mahdollista antaa väri, jonka kukin sai turnauksen ensimmäisellä kierroksella, tarkoituksen ollessa värien vaihtelu. Jos on välttämätöntä parittaa keskenään kaksi pelaajaa, joiden tulisi saada sama vaihteleva väri, on ylemmäksi sijoitetulla etuoikeus saada vaihteleva väri, valkea tai musta. Kuitenkaan ei, mikäli vain muunlainen paritus on mahdollinen 8. kohdan perussääntöä rikkomatta, kellekään pelaajalle saisi antaa samaa väriä kolme kertaa peräkkäin. Vaihtoja ylä- ja alapuoliskon kesken ei pitäisi tehdä yksinomaan värien vaihtelun vuoksi. 22. Pelaamattomien pelien värit Pelaamattomia pelejä (mukaan lukien vapaavuorot) ei lasketa kummaksikaan väriksi. SKSL/27.3/1982.

142 SUO M E N S H A K K 1 SUO M E N S H A K K 1 143 KIMMO KONSALA REYKJAVIKIN HERMOSOTA Shakin maailmanmestaruusottelu Spasski - Fischer Reykjavikissa 1972 kiinnosti suuresti niitäkin, jotka yleensä pitävät shakkia hiljaisten miesten pitkästyttävänä pelinä. Selitys on yksinkertainen: otteluun liittyi harvinaisen paljon värikkäitä ruutulaudan ulkopuolisia tapahtumia. Ottelua käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt leegio. Toiset niistä ovat hätäisesti laadittuja pikaraportteja, jotka on kiikutettu painoon suunnilleen sinä hetkenä, kun kello pysäytettiin 21. ottelupelin viimeisen siirron jälkeen. Toiset taas ovat ajan kanssa tehtyjä tutkielmia ja pyrkivät luomaan 'lopullisen' kuvan ottelun kulusta. Seuraava MM-ottelun Spasski - Fischer lieveilmiöitä koskeva kirjoitus ei pyri olemaan lopullinen tutkielma, vaikka itse tapahtumasarjasta on kulunut kymmenkunta vuotta. Se on vain kronologisesti etenevä selostus siitä, miten Reykjavikiin jouduttiin ja mitä siellä tehtiin kesällä 1972. Jos lukija saa riittävän viitekehyksen 20 pelatulle pelille, jotka ilman muuta ovat ottelun parasta ja pysyvintä antia, artikkeli on täyttänyt tehtävänsä. Reykjavik: pienen Islannin tasavallan pääkaupunki, 80000 asukasta, rykelmä siistejä, valkeita rakennuksia meren rannalla, muutama harva puu siellä täällä, kuumia lähteitä, jähmettyneiden laavavirtojen muovaamaa maisemaa, ottelun Spasski - Fischer näyttämö. Miksi jo etukäteen vuosisadan otteluksi ristityn shakkidraaman piti tapahtua täällä Luojan selän takana (jos näin tuoreen sanonnan käyttö sallitaan), POhjois-Euroopan syrjäisessä kolkassa? Tammikuussa 1972 Maailman Shakkiliiton presidentti Max Euwe oli kutsunut ottelijat Amsterdamiin sopimaan pelipaikasta. Jos yksimielisyyteen ei päästäisi, Euwe ratkaisisi asian itse. Ottelu oli herättänyt maailmanlaajuista huomiota, josta suurin kiitos varmaan lankesi amerikkalaisen haastajan kiistellylle persoonallisuudelle, eikä innokkaista, pahaa aavistamattomista järjestäjistä ollut puutetta. Spasskin toivomuslistan kärjessä oli Reykjavik, joka oli tarjonnut pelaajille palkkioksi 125000 dollaria, ja sitten seurasivat Amsterdam, Dortmund ja Pariisi. Fischerin suosikki oli Belgrad, joka oli tarjonnut 152000 dollaria, mutta haastaja olisi ollut valmis pelaamaan myös Sarajevossa, Chicagossa, Buenos Airesissa tai Montrealissa. Koska kilpailijoiden listoilla ei ollut yhteisiä nimiä, Euwe teki päätöksen, joka varmasti vaikutti todelliselta Salomonin tuomiolta: ottelu jaettaisiin siten, että 12 ensimmäistä peliä pelattaisiin Belgradissa ja loput Reykjavikissa (MM-ottelu käsitti enintään 24 peliä). Neuvostoliitto protestoi, mutta Euwe pysyi lujana. 23. tammikuuta oltiin niin pitkällä, että ottelusopimus voitiin allekirjoittaa. Neuvostoliiton Shakkiliiton puolesta sopimuksen allekirjoitti suurmestari Evfim Geller ja Yhdysvaltain Shakkiliiton puolesta liiton toimitusjohtaja Edmond B. Edmondson. Robert James Fischer ei ollut vielä henkilökohtaisesti ilmaissut kantaansa sopimuksesta. Nyt hän kuitenkin teki sen lähettämällä sähkeen, jossa hän ensiksi kiisti Edmondsonin oikeuden tehdä mitään sopimuksia puolestaan, toiseksi torjui neuvotellut otteluehdot ja kolmanneksi vaati Belgradia korottamaan huomattavasti tarjoustaan. Ottelun tuottama voitto kokonaisuudessaan oli jaettava maailmanmestarin ja haastajan kesken. Muuten hän ei pelaisi Jugoslaviassa, eikä tietenkään Islannissakaan. Heti perään tuli Fischeriltä toinen sähke: "Tarjouksenne on täysin riittämätön, joten en pelaa Spasskia vastaan Be1gradissa". Belgradissa moiset 1ennätinsanomat herättivät tyrmistystä ja ärtymystä. Turvatakseen selustansa järjestäjät vaativat Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain shakki1iittoja maksamaan 35000 dollarin takuusumman, joka annettaisiin takaisin ottelun päästyä alkuun Belgradissa. Neuvostoliiton puolelta raha löytyi väl ittömästi. Shakkil i itto on suuri ja saa valtiolta taloudellista tukea; lisäksi voitiin luottaa siihen, että Sp'asski saapuisi Be1gradiin sovittuna päivänå. Edmondson puolestaan luonnehti Belgradin vaatimusta käsittämättömäksi, asiaankuulumattomaksi ja sopimattomaksi ilmoittaen samalla - ja tämä oli tärkeintä - että Yhdysvaltain Shakkiliitolla ei ole tuollaisia summia käytettävissään. (Ja vaikka olisi ollutkin, kuka rohkea olisi ollut valmis laittamaan 35000 dollaria peliin sen puolesta, että Bobby Fischer on määrätyllä kellonlyömällä määrätyssä paikas- sa?) Sitä paitsi Fischer oli antanut hänelle potkut ja hoitaisi vastedes kaikki neuvottelut itse. Maailman Shakki1iitto lähetti nyt Fischeri1- le sähkeen, jossa haastajaa kehotettiin varmistamaan osanottonsa 4. huhtikuuta mennessä. Jos amerikkalainen suurmestari ei vastaisi, hänet diskvalifioitaisiin ja Spasski puolustaisi mestaruuttaan Petrosjania vastaan. Fischerin sähke saapui juuri ennen aikarajan umpeutumista. Hän pelaisi kyllä ottelun, mutta protestoi samalla tällaista pakkoratkaisua vastaan. Hän epäili myös Islannin mahdollisuuksia selviytyä ottelun järjestelyistä. Pystyisivätkö syr'jäisen saaren tiedotuskanavat pitämään maailman ajantasalla pelitapahtumista? Tässä vaiheessa Jugoslaviassa oli saatu mitta täyteen: Belgrad veti tarjouksensa takaisin. Amerikkalaisten takuudollareista ei ollut toivoakaan ja Fischerin viivyttelyn vuoksi aika oli käynyt niukaksi; enää ei olisi ehditty hoitaa käytännön järjestelyjä, vaikka hyvää tahtoa olisi ollut. Ottelua ei voinut siirtää mielin määrin taaksepäin, sillä syksyllä oli vastassa toinen tärkeä tapahtuma, Skopljen shakkiolympialaiset. Jäljellä oli enää Reykjavik, joka ilmoitti olevansa valmis järjestämään koko ottelun, eikä FIDE voinut muuta kuin hyväksyä tarjouksen. Spasski saattoi näin kirjata tililleen pienen voiton: Leningradissa syntynyt viileää ilmastoa arvostava maailmanmestari oli alunperinkin halunnut mennä Reykjavikiin. Fischer oli tavallaan pelannut vastustajansa käsiin, mutta vielä oli haastajakin näyttävä kyntensä. Nyt nimittäin seurasi aivan uskomaton ajanjakso, kymmenen viikkoa, jotka järisyttivät shakkimaailmaa... Ottelun oli määrä alkaa 2. heinäkuuta 1972. Spasski oli saapunut jo 21. kesäkuuta voidakseen rauhassa sopeutua paikallisiin olosuhteisiin. Hänen avustajansa olivat myös saapuneet: suurmestari Evfim Geller, jolla on positiivinen saldo peleissään Fischeriä vastaan, suurmestari ja psykologi Nikolai Krogius, ja suomalaistenkin hyvin tuntema kansainvälinen mestari Iivo Nei, joka muiden taitojensa ohella on erinomainen.tenniks~n pelaaja. Hänen tehtäviinsä kuulul Spasskln fyysisestä kunnosta huolehtiminen pitkän ja raskaan ottelun aikana. Paikalla oli myös runsaasti lehtimiehiä - parhaimmillaan lähes 150 - ja kansainvälisen shakkielämän kirkkaimpia tähtiä: Larsen, Gligoric, Najdorf... Pelipaikka oli tarkastettu ja maailmanmestari oli ilmaissut tyytyväisyytensä siihen. Islantilaiset olivat todella tehneet parhaansa luodakseen maailmanmestaruusottelulle näyttävät puitteet. Vaikka he tiesivät, että Fischer ei arvostanut heidän saartaan, he olivat huolehtineet hänen toivomuksistaan tunnon tarkasti. Haastajan käyttöön oli varattu auto, mukava hotellihuoneisto ja meren rannalla sijaitseva omakotitalo, jonka jääkaappi oli ahdettu täyteen hedelmämehuja (Bobby on tuoremehun suurkuluttaja). Kaiken piti siis olla kunnossa. Ainoastaan amerikkalaisten viipyminen herätti orastavaa levottomuutta. Fischerin tiedettiin valmistautuvan elämänsä tärkeimpään shakkikamppailuun muusta maailmasta eristäytyneenä Catskill Mountains -nimisellä vuoristoalueella New Yorkin lähistöllä. Ehkä hän, Suuri Bobby, monien mielestä yli-ihminen shakissa, haki vuorten jylhästä yksinäisyydestä samanlaista innoitusta ja uskoa omiin kykyihin kuin Nietzsche luodessaan Zarathustran ylpeitä ajatuksia. Hänen nähtiin kantavan alituisesti mukanaan punaisiin samettikansiin sidottua kirjaa, joka sisälsi Boris Spasskin kootut pelit. Se oli hänellä esillä syödessäkin. Bobby joko selail i kirjaa tai kävi läpi pelejä taskushakilla. Tarjoilijat eivät pitäneet hänestä, koska hän tarvitsi ruokaillessaan kaksi pöytää: toisen syömistä, toisen shakin tutkimista varten. Kysymykseen, millaisena haastaja näki mahdollisuutensa tulevassa ottelussa, Fischer antoi selkeän vastauksen: "Voitan hänet 13 pelissä". 27. kesäkuuta saapui Reykjavikiin FIDE:n amerikkalainen varapresidentti Fred Cramer, joka ensi töikseen ojensi Islannin Shakkiliiton puheenjohtajalle Gudmundur Thorarinssonille listan Fischerin uusimmista vaatimuksista. Ne ulottuivat pelipaikan valaistuksesta (Bobbyn mieliteema) ottelun tuomarin persoonaan. Tuomariksi valittu saksalainen suurmestari Lothar Schmid ei ollut haastajan mielestä sopiva tehtäväänsä, koska Schmid aktiivisena shakinpelaajana saattoi olla altis venäläisten harjoittamalle painostukselle. Tämä oli ensimmäinen monista Fischerin esittämistä vaatimusluetteloista, jotka olivat ajaa ottelun järjestäjät ja valvovat FIDE:n toimihenkilöt epätoivon partaa 11 e. Cramer kertoi odottavansa Fischerin saapumista minä hetkenä hyvänsä. Joka päivä reportterit riensivät aamuvarhaisella sankoin joukoin Keflavikin lentokentälle ollakseen varmuuden vuoksi vastassa, jos Fischer sattuisi tulemaan jollakin vuorolla, ja illan suussa he palasivat tyhjin toimin takaisin. Ja tämä näytelmä jatkui päivästä toiseen. Lentokentällä norkoiluun kyllästyneet lehtimiehet keksivät käsitteen, joka sittemmin laajennettiin koskemaan kaikkia vuoden 1972 shakin MM-otteluun liittyneitä sekavuuksia: Reykjavikin hermosota. Bobby piileskelee

144 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 145 järkyttääkseen Spasskin henkistä tasapainoa ja pitääkseen maailmanmestarin jatkuvassa epävarmuuden tilassa, he päättelivät. Haastaja tuskin tuli ajatelleeksi, että hän samalla piti miljoonia shakin ystäviä ympäri maailman epävarmuuden tilassa. Yksi hyvä puoli 'hermosodalla' kuitenkin oli: suuri yleisö alkoi todella kiinnostua Reykjavikin tapahtumista. Odotteluun turhautuneet reportterit työnsivät maailmalle metrikaupalla vauhdikasta shakkitekstiä jo kauan ennen kuin ensimmäiset siirrot oli tehty. 30. kesäkuuta Fischer ilmestyi New Yorkiin Kennedyn lentokentälle valmiina matkustamaan Islantiin. Hänet oli määrä ohjata koneeseen takatietä lehtimiesten huomion välttämiseksi. Kokonainen matkustajaosasto oli varattu tätä tärkeää matkamiestä varten. Juuri ennen koneeseen astumista Fischer muuttikin mielensä. Hän palasi lentokenttärakennukseen kadoten näkyvistä. Kuumeisen etsinnän jälkeen hänen ystävänsä tavoittivat hänet erään myyntikojun luota, josta hän oli hankkinut itselleen herätyskellon. Fischer vaati nyt, että hänen matkatavaransa otettaisiin koneesta pois; hän lentäisi myöhemmällä vuorolla. Loftleidir Icelandic Airlinesin kone oli koko ajan odottanut matkustajineen kiitoradan päässä valmiina nousuun. Virallisesta lähtöajasta ei kukaan enää viitsinyt puhua - mitäpä niitä menneitä muistelemaan. Äkkiä Fischer keksi käväistä lentoaseman ravintolassa. Siellä häntä vastassa oli lehtimiesten ja valokuvaajien armeija. Fischer teki täyskäännöksen ja ryntäsi ulos lentokenttärakennuksesta. Myöhemmin hänet löydettiin läheisestä motellista. Bobby päätti nyt palata toistaiseksi New Yorkiin, ja lento Islantiin siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Fischerin asianajaja selitti, että lehdistö oli estänyt hänen päämiehensä nousun koneeseen. Ehkä tämä oli oikea se 1 itys. Eh kä. 1. heinäkuuta saksalainen "Welt am Sonntag" kirjoitti seuraavasti: "Hermosotaa loppuun asti. Lauantainakaan haastaja Bobby Fischer ei ollut vielä saapunut Reykjavikiin. Neljännen kerran amerikkalainen oli perunut New Yorkissa lennon Islantiin. JOs Fischer ei ole sunnuntaina täsmälleen kello 17.00 paikalla ensimmäisen kierroksen alkaessa, häntä uhkaa Maailman Shakkiliiton presidentin prof. Max Euwen (Hollanti) ilmoituksen mukaan haastamisoikeuden menetys. Fischerin kerrotaan viivyttävän matkaansa saadakseen ajetuksi läpi uuden taloudellisen vaatimuksen: 30% pääsylippujen myyntituloista. Jo nyt hän on jakamassa 125000 dollarin ottelupalkkiota (65% voittajalle) ja hän saa 30% (n. 70000 dollaria) järjestäjien perimistä televisiointimaksuista." MM-ottelun avajaiset pidettiin lauantaina 1. heinäkuuta. Islantilaiset isännät ja Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen edustajat puhuivat vuorollaan. FIDE:n puolesta piti puheen Euwe. Juhlalliset seremoniat eivät kuitenkaan pystyneet hälventämään tilaisuuden yllä leijuvaa onttoa tunnelmaa. Mikään ei voinut peittää sitä tosiasiaa, että avajaisjuhlassa erään tärkeän vieraan tuoli oli tyhjä. Juhlijat olivat kiusaantuneita. Jos ottelu peruuntuisi, kaikki mukana olleet - ei ainoastaan Fischer - joutuisivat outoon valoon. Ehkä muu maailma nauraisi heille. Oliko FI DE:n ylevä tunnuslause "Gens una sumus" sittenkin vain sanahelinää, pelkkä fraasi vailla todellista katetta? Ensimmäinen virallinen pelipäivä 2. heinäkuuta tuli ja meni ilman Fischeriä. "No match today", kantautui Reykjavikista ytimekäs sanoma kaikkien shakin ystävien pettymykseksi. Epätoivoisena yrityksenä pelastaa ottelu Islannin Shakkiliitto ehdotti kahden päivän lykkäystä haastajan heikon terveydentilan perusteella. Amerikkalainen valtuuskunta ilmoitti avuliaasti vastaanottaneensa Fischerin lääkäriltä kaksi sähkettä, jotka olivat kuitenkin harmittavasti kadonneet jonnekin. (Niitä ei ole myöhemminkään löydetty.) FIDE:n viranomaiset Euwea myöten olivat valmiit hylkäämään Fischerin välittömästi. Haastaja sai kuitenkin tukea maailmanmestarilta: "Olen tullut tänne pelaamaan ja nyt haluan myös pelata", julisti Boris Spasski. Hän oli valmis odottamaan vielä jonkin aikaa. Shakkimaailma oli oppinut tuntemaan Spasskin herrasmiehenä ja monessa mielessä esimerkillisenä urheilijana, joten lausunto ei sinänsä ollut yllättävä. Lisäksi eräät järki syyt puolsivat hänen yritystään pelastaa ottelu. Tottahan Spasski tiesi Fischerin vaaralliseksi vastustajaksi, mutta toisaalta hän ei ollut vielä kertaakaan hävinnyt tuolle amerikkalaiselle hurjimukselleo Hyvin valmistautunut maailmanmestari saattoi oikeutetusti odottaa menestyvänsä ottelussa. Shakin historian suurin palkkio oli käden ulottuvilla ja Neuvostoliiton miljoonat shakin harrastajat epäilemättä juhlisivat Fischerin kukistajaa kansallissankarina. Muutaman päivän odotus ei lopulta merkinnyt mitään. Fischer saattoi kuitenkin diskvalifioida itsensä, kuten hän oli tehnyt joskus ennenkin - esimerkiksi otellessaan Reshevskyn kanssa 1961 'läntisen pallonpuoliskon mestaruudesta' ja 1967, kun hän marssi ulos Soussen alueidenvälisestä turnauksesta ollessaan ylivoimaisessa johdossa. Jos Fischer häipyisi kesken ottelun (mikä koke~ muksen perusteella tuntui hyvinkin mahdoll1- selta), Spasski säilyttäisi mesta~uutensa. eikä hänen tarvitsisi pelata kaks1nkamppa1~ lussa vahvaa Petrosjania vastaan. Fischer sai nyt lopullisen varoituksen: hänen piti olla Reykjavikissa viimeistään.. tiistaina 4. heinäkuuta klo 12.00. Elle1 han tul i s i hän menettä'j s i oi keutensa MM-otteluun. 3. heinäkuuta näyttämölle astui uusi kyky: miljonääri James D. Slater Englannista. Hän maksaisi ottelijoille 50000 puntaa omista varoistaan, jotta pelit saataisiin vihdoinkin käyntiin. Tämä merkitsisi ottelupalkkion kaksinkertaistumis~a ja ~orvaisi varmasti 30% pääsylipputulo1sta, Jota Bobby oli sitkeästi mutta tuloksettomasti vaatinut itselleen. Slater myös julisti, että jos Fischer ei vieläkään pelaisi, tämä yksinkertaisesti osoittaisi hänen pelkäävän Spasskia. Haastaja mietti päätöstään kuusi pitkää tuntia. "Tarjous on hyvin antelias", Fischer sanoi. "Minun täytyy hyväksyä se." Huhutaan, että hänen myöntymistään oli vauhdittanut puhelinsoitto Henry Kissingeriltä, toiselta tunnetulta ja itsenäisesti ajattelevalta amerikkalaiselta. Tiistaiaamuna Fischer saapui Islantiin. Lento oli ollut loppuunmyyty ja yksi matkustajista oli joutunut luovuttamaan hänelle paikkansa. Koneesta laskeutuva shakkitaituri vaikutti kovapintaiselta ja itsevarmalta. Tervehtimään tulleille FIDE:n ja Islannin Shakkiliiton edustajille ja vastassa oleville lehtimiehille hän ei suonut katsettakaan. Hän vain riensi odottavaan autoon, ajoi Reykjavikiin ja meni nukkumaan. Kukaan ei saanut tavata häntä. Fischerin saapuminen ei suinkaan merkinnyt sitä että vaikeudet olisivat olleet ohi. Tiistaina keskipäivällä oli määrä arpoa värit ensimmäiseen ottelupeliin. Spasski oli hyvissä ajoin paikal~a, m~~t~ :'isc~er ei ~ntanut moisen pikkuas1an ha1r1ta un1aan. Han lähetti arvontatilaisuuteen avustajansa suurmestari William Lombardyn, joka muuten lienee maailman lahjakkaimpia shakkia harrastavia kirkonmiehiä. Sääntöjen mukaan varamiehen käyttäminen arvonnassa on mahdollista, mutta tietenkään ele ei ollut kovin kaunis maailmanmestaria kohtaan. Isä Bill Lombardy voi hyvinkin olla suurenmoinen ihminen ja kaikin tavoin kunnioitettava pelaaja - ylioppilaiden MM-kilpailuissa runsas 10 vuotta aikaisemmin hän oli kuuluisassa pelissä kukistanut itsensä Boris Spasskin - mutta Bobby Fischeriä hän ei voinut ~orvat~. Maailmanmestari käveli raivoissaan t1ehensa arvontatilaisuudesta. "Fischer on asennoitumisellaan pelannut itsensä ulos", hän sanoi. "Ottelu voidaan vielä pelastaa, jos hän alkaa käyttäytyä järkevästi." Masentunut E~~e purki huoliaan lehdistölle: "T1lanne on aarimmäisen kriittinen. On epävarmaa, tuleeko ottelusta mitään. Kaikki on niin vaikeaa ja sekavaa. En ymmärrä, miksi näin täytyy olla. Ymmärrättekä te?" Kysymykseen, oliko kyseessä psykologinen sodankäynti, tuli vaisu vastaus: "En tiedä." 5. heinäkuuta Geller esitti Neuvostoliiton valtuuskunnan nimissä kolme vaatimusta: Fischerin on esitettävä anteeksipyyntö, Euwen on tuomittava Fischerin käyttäytyminen ja Euwen on tunnustettava.1 oukan~eensa FI ~ DE:n sääntöjä antaessaan Fischer1lle kaks~ päivää lisäaikaa. Euw~ ei ~~hny~ muuta.ke1- noa kuin suostua vaat1muks11n: Haastajan käyttäytyminen on ollut anteeksiantamatonta. Fischer elää aivan omassa maailmassaan. Olen valmis tuomitsemaan hänen toimintansa sekä kahtena viimeksi kuluneena päivänä että ottelua koskevien neuvottelujen aikana yleensäkin." Hän myönsi menetelleensä Maailman Shakkiliiton periaatteiden vastaisesti:. "Olen loukannut eräitä sääntöjä, mutta m1- nulla on ollut tähän syyni. Jos olisin to~-. minut toisin, kaikki toiveet ottelusta OllSl pitänyt haudata." Nuo 01 ivat vaikeita aikoja Euwelle. Hän oli tehnyt parhaansa pelastaakseen ottelun, mutta kaikki hyvät yritykset näyttivät valuvan hiekkaan. Varmaankin vanha mies tunsi itsensä yksinäiseksi. Rohkaisun sanoja ei juuri kuulunut, kritiikkiä sen ~ijaan satoi joka suunnalta: 40 vuott~ k~staneen ystävyyden jälkeen M1ha1l Botv1nn1~. kutsui häntä valehtelijaksi. Fischer OllSl ollut helppo diskvalifioida, mutta mahtoivatko Euwen arvostelijat ymmärtää, mikä olisi ollut seurauksena? Tuskinpa muu kuin syvä trauma, josta shakkimaailma ei olisi hevin toipunut... Yhdysvaltain valtuuskunta es1tt1 vastateesinsä lehdistövastaanotolla. "Bobby ei katso loukanneensa mitään sääntöjä". Fred Cramer julisti. Hän jatkoi, että Fischer oli juuri antanut housunsa silitettäväksi ja odotti innokkaasti ottelun alkamista. Cramer myös puolusti päämiehensä vaatimusta kielt~ä v~-. lokuvaajien toiminta pelipaikalla: "E~ 011~1 kaunista kuvata Bobbyä silloin, kun han kalvaa nenäänsä tai puhdistaa korviaan." Lisäksi Bobby oli joustanut säännöistä venäläisten hyväksi; jos nyt ylipäänsä oli aihetta anteeksipyyntöihin, niin "tahdomme Euwen pyytävän meiltä anteeksi". Reportterit kuuntelivat selontekoa mykistyneinä, uskomatta korviaan. Sitten he ryntäsivät tekemään raporttiaan ja kaukokirjoittimet alkoivat laulaa. "Maamme ei ole kokenut tällaista kata-

146 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 147 strofia sitten Pearl Harbourin", eräs amerikkalainen huokaisi. Sanotaan, että yön pimein hetki on juuri ennen päivän vaikenemista. Kun suurimmatkin optimistit olivat jo luopumassa toivosta, Fischer lähetti SpasskilIe kohteliaan kirjeen, jossa hän pyysi anteeksi huonoa käytöstään. "Olen loukannut Teitä ja maatanne Neuvostoliittoa, jossa shakki arvostetaan niin korkealle", kirjoitti Fischer. "Minun on myös pyydettävä anteeksi Maailman Shakkiliiton presidentiltä Max Euwelta, islantilaisilta järjestäjiltä, tuhansilta shakinystäviltä ympäri maailman ja erityisesti miljoonilta ihailijoiltani ja ystäviltäni Yhdysvalloissa." Tämä kirje, joka oli oikeastaan ensimmäinen sovinnollinen ele FischeriItä koko otteluprosessin aikana, tuntui kuin taikaiskulla ratkaisevan kiistat. Venäläiset olivat saaneet ajetuksi läpi kolme vaatimustaan, eivätkä he enää esittäneet ensimmäisen ottelupelin julistamista pelaamatta Fischerin häviöksi (tällaistakin rangaistusmahdollisuutta oli väläytelty). Amerikkalaiset puolestaan hyväksyivät Lothar Schmidin ottelun päätuomariksi. Uusi arvontatilaisuus oli torstaina 6. heinäkuuta. Spasski saapui paikalle täsmällisesti, Fischer myöhästyi 22 minuuttia. Haastajan astuessa sisään maailmanmestari kiirehti tervehtimään häntä, mutta Fischer joko ei huomannut vastustajaansa tai sitten ei ollut huomaavinaan. Amerikkalainen suurmestari jatkoi hänelle tyypillistä robottimaista kävelyään ja Spasski tuli perässä hermostuneesti hymyillen. Erään kuvauksen mukaan haastaja vaikutti tuossa tilanteessa suurelta filmitähdeltä, maailmanmestari taas innokkaalta nimikirjoituksen metsästäjäitä. Bobby näytti yllättäen tulleen tietoiseksi kilpakumppaninsa läsnäolosta, sillä hän pyörähti ympäri, hihkaisi: "Hi, Boris!" ja ojensi kätensä, johon Spasski typertyneenä tarttui. Värien arvonta tapahtui perinteiseen tapaan: Spasski siirteli hetken käsissään selkänsä takana mustaa ja valkeaa sotilasta ja ojensi sitten nyrkkiin puristetut kätensä vastustajansa eteen. Fischer osoitti oikeaa kättä, josta löytyi musta sotilas. Tämä merkitsi sitä, että maailmanmestari sai ensimmäiseen ottelupeliin ja kaikkiin parittomiin peleihin valkeat. Ensimmäiseksi pelipäiväksi sovittiin tiistai 11. heinäkuuta. Alkuperäisestä aikataulusta oltiin siis yhdeksän päivää jäljessä. Edessä oli vielä joitakin käytännön ongelmia. Fischerille ei kelvannut yksikään tarjotuista 11 tuolista, vaan hän lennätti itselleen New Yorkista 470 dollaria maksaneen mustalla nahalla päällystetyn pyörivän nojatuolin. Pelaajia varten oli rakennettu komea pöytä, johon oli upotettu marmorinen shakkilauta. Valmistajalle annetun ohjeen mukaan ruudun sivun tuli olla 5,7.. 6,6 cm. Fischerin mielestä tämä oli väärin; ruudun sivun piti olla täsmälleen 5,4 cm. Spasski yhtyi tähän käsitykseen, joten pelilautaa pienennettiin. Ensimmäisenä ottelupäivänä kello 13.00 Fischer suoritti pelipaikalla perinpohjaisen tarkastuksen. Hän totesi, että valaistus ei ollut kyllin kirkas, että pelilaudan marmoriruudut olivat vieläkin liian suuret ja että katselijat istuivat liian lähellä näyttämöä. Nämä olivat helposti korjattavia puutteita, joten ensimmäinen peli saattoi alkaa suunnitelmien mukaan. Sali oli loppuunmyyty, 2500 katselijaa odotti jännittyneenä ottelun alkua. Spasski oli jo paikalla, mutta Fischer ei ollut vielä saapunut. Neuvostoliittolaisen "Izvestijan" kirjeenvaihtaja kuvasi tilaisuutta seuraavasti: "Vastustajaa ei aluksi näkynyt. Tasan kello 17.00 paikallista aikaa päätuomari L.Schmid painoi kellon käyntiin. Maailmanmestari teki siirtonsa. Sali hiljeni. Jännitystä kesti seitsemän minuuttia, sitten Fischer ilmestyi paikalle. Hän meni pöydän luo ja suurmestarit puristivat toistensa kättä. Haastaja teki siirron ratsullaan, nojautui pyörivässä tuolissaan taaksepäin ja tarkasteli näyttämöä... Avaussiirrot tehtiin nopeasti ja seinätaululle hahmottui hyvin rauhallinen peli. Kumpikaan ei halunnut ottaa riskejä. Kuningattaret ja tornit vaihdettiin... Kaikki uskoivat, että pelaajia askarrutti lähinnä arvovaltakysymys: kumpi tarjoaisi tasapeliä? Fischer tunnetusti ehdottaa hyvin harvoin remissiä, mutta Spasski oli maailmanmestari ja pelasi valkeilla.. IIkkiä Spasski salli vastustajan lyödä suojaamattoman sotilaan. Haastaja tekikin sen, mutta hän ei ollut laskenut jatkoa riittävän tarkasti. Muutaman siirron kuluttua hän menetti lähettinsä, jonka paluureitti oli katkaistu. Fischer kävi hermostuneeksi. Hän ei enää nojautunut tuolissaan taaksepäin, vaan kumartui eteen pöydän reunan yli. IIkkiä hän hypähti ylös ja käveli kädet housuntaskuissa pitkin askelin näyttämön poikki päätuomarin luokse, jonka kanssa hän vaihtoi muutaman sanan. Tämä heristi uhkaavasti sormeaan television kuvausryhmälle... " Virhe tapahtui seuraavassa asemassa: Va 1 kea: Kd3, Lc 1, sa3, b5, e3, f2, g2, h2 Musta: Kf8, Ld6, sa7, b7, e6, f6, g7, h7 Musta pelasi 29.- Lxh2? ja peli jatkui 30. g3 h5 31.Ke2 h4 32.Kf3 Ke7 Todennäköisesti Bobby huomasi vasta tässä vaiheessa, että 32.- h3 33.Kg4 Lg1 34.Kxh3 Lxf2 35.Ld2! me- nettää lähetin. 33.Kg2 hxg3 34.fxg3 Lxg3 35. Kxg3 Kd6 36.a4 KdS 37.[a3. Mustalla 011 Jalkianalyysien mukaan vielä mahdollisuus tasapeliin, mutta Fischer pelasi jatkon epätarkasti ja joutui luovuttamaan 56. siirrossa. Hyvä esimerkki siitä, miten remissiasemasta voittoa tavoitteleva saattaa "pelata häviötä" (Tarraschin sanonta). Taivaalle kerääntyi nopeasti uusia tummia pilviä. Fischer kieltäytyi jatkamasta ottelua, ellei televisiokameroita poisteta pelisalista. Maailman Shakkiliiton sääntöjen mukaan MM-ottelu voidaan kuvata vain sillä edellytyksellä, että kameraa ei voi nähdä eikä kuulla. Ensimmäisen ottelupelin aikana kameroiden surina oli ärsyttänyt tunnetusti herkkäkuuloista Fischeriä. Islannin Shakkiliitto, joka oli myynyt televisiointioikeudet 200000 dollarin hinnasta amerikkalaiselle Chester Foxille, oli vaikeassa tilanteessa. Sovitteluratkaisua etsittiin kuumeisesti. Kamerat siirrettiin kauemmaksi näyttämöstä ja piilotettiin näkyvistä niin hyvin kuin osattiin. Fischerille tämä ei riittänyt. Hänen oma lakimiehensä Paul Marshall ja Lothar Schmid yrittivät saada hänet käymään pelisalissa tutkimassa, onko tv-kameroista vieläkin haittaa. Fischer kieltäytyi. Hän ei pelaisi toista peliä, jos kamerat ovat paikalla. Täsmälleen kello 17.00 Spasski astui näyttämölle valmiina alkamaan toisen ottelupelin. Fischer pysyi hotellissaan; hän oli varmistanut itselleen rauhallisen illan irrottamalla puhelimen seinästä. Molempien osapuolten asiamiehet juoksentelivat ympäriinsä kuin päättömät kanat. Gudmundur Thorarinsson oli kuolonkalpea. Kun Spasski oli odottanut tunnin, Schmid ei voinut muuta kuin julistaa hänet sääntöjen mukaan toisen pelin volttajaksi. "Mikä suuri vahinko", sanoi silminnähden järkyttynyt maailmanmestari. Vahinko oli todella melkoinen. Vuosisadan ottelusta oli hyvää vauhtia paisumassa vuosisadan shakkiskandaali. Seuraavia päiviä sävyttivät jo toivottomilta tuntuvat yritykset päästä ulos lukkiutuneesta tilanteesta. Kamerat oli muutettu piilokameroiksi ja niiden etäisyys näyttämöstä oli yli 40 m. Kameramiehet riisuivat kenkänsä ja poistivat kolikot taskuistaan. He opettelivat työskentelemään äänettömästi kuin aaveet. Melumittaus pelipaikalla kameroiden seisoessa antoi tulokseksi 55 desibeliä. Toinen mittaus kameroiden käydessä antoi myös tulokseksi 55 desibeliä. Fischeriä tämä ei tyydyttänyt; häntä hermostutti jo tietoisuus kameroiden olemassaolosta. Hän laati seitsemän sivua käsittävän protesti kirjeen, jossa esitettiin päävaatimuksena toisen ottelupelin pelaamista uudelleen paremmissa olosuhteissa. Perusteluna oli tv-henkilökunnan häiritsevä käyttäytyminen. Kameramiehet olivat olleet "taitamattomia, karkeita ja petoll isia". Tuomaristo hylkäsi protestin äänin 3-1. Reykjavik oli täynnä merkillisiä huhuja. Toiset sanoivat, että Fischer on intiaani, joka pelkää sielunsa siirtyvän filmille. Toiset väittivät, että Fischeriä - kuten shakinpelaajia yleensäkin - vaivasi oidipuskompleksi. Jokin häntä kuitenkin vaivasi, se oli jokaisesta päivänselvää. Bobby Fischerin huippuongelmallisen psyyken analysointi hallitsi kaikkia keskustel uja. Kolmas peli oli määrä pelata sunnuntaina 16. heinäkuuta. Fischer näytti vakaasti päättäneen keskeyttää ottelun. Hän oli varannut paikan jokaiseen tuona päivänä lähtevään koneeseen. Viime hetkellä hän kuitenkin ilmoitti olevansa valmis jatkamaan, jos kolmas ottelupeli pelattaisiin erillisessä huoneessa. Tämän mielenmuutoksen taustalla on nähtävä voimakas ulkoinen painostus, mm. uusi puhelinkeskustelu Henry Kissingerin kanssa. Bobby halusi jatkaa ottelua pienehkössä pöytätenniksen pelaamiseen tarkoitetussa huoneessa, joka sijaitsi samassa rakennuksessa kuin varsinainen pelihuoneisto. Schmid välitti ehdotuksen SpasskilIe, ja maailmanmestari suostui. Spasski tuli peliin täsmällisesti kuten aina eikä Fischerkään myöhästynyt kuin kaksi minuuttia. Bobby alkoi heti purnata Schmidille kaikenlaisista asioista, minkä seurauksena Spasski menetti malttinsa ja vaati, että peli siirrettäisiin takaisin suureen saliin. Haastajan hermot tuntuivat olevan katkeamaisillaan ja maailmanmestarikin oli kuin myrskyn merkki. Schmid teki kaikkensa saadakseen pelaajat rauhoittumaan. Hänelle nuo muutamat minuutit pöytätennishuoneessa kahden vihaisen miehen seurassa olivat koko ottelun vaikeimmat. Viimein kiristynyt tunnelma laukesi. Bobby pyysi anteeksi harkitsemattomia sanojaan ja peli voitiin alkaa. Spasski tosin edelleenkin pihisi kiukkua ja Fischer oli kuin elävä ruumis. Kolmas peli oli modernin Benonin terävää muunnelmaa. Fischer yllätti Spasskin avausvaiheessa uudella siirrolla (11.- Rh5!) ja valkeilla pelaava maailmanmestari joutui vähitellen puolustuskannalle. Kun peli keskeytettiin 41. siirron jälkeen, mustalla oli selvästi voiton avaimet käsissään. Bobby pisti hymyillen siirtonsa kuoreen. Kriittisellä hetkellä hän oli pystynyt kokoamaan itsensä ja yltänyt hyvään pelisuoritukseen. Seuraavana päivänä Spasski saapui vielä jatkamaan peliä, mutta hän luovutti heti nähtyään Fischerin kuorisiirron. Hän oli valvo-

148 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 149 nut avustajineen koko yön analysoiden keskeytysasemaa ja tiesi asian varmasti: Fischerin tekemää siirtoa vastaan ei ollut mitään pelastusta. Maailmanmestari vaihtoi pari sanaa Schmidin kanssa ja poistui paikalta. Spasskille oli liikaa jäädä odottamaan alituisesti myöhästyvää vastustajaansa vain voidakseen onnitella tätä voitosta. 15 minuutin kuluttua tuli Fischer ja näki tyhjän näyttämön. "Mitä on tapahtunut"? hän halusi tietää. Schmidin kerrottua, että Spasski oli luovuttanut, Bobby tuli säteilevän iloiseksi. 12 vuoden ajan hän oli yrittänyt kukistaa Boris Spasskin; 4 tappiota ja 2 tasapeliä oli ollut hänen laiha saaliinsa. Mutta nyt hän oli voittanut, nyt hän tiesi, että Spasskikin oli lyötävissä. Ja hän saattoi vetäytyä suljettuun maailmaansa, huoneeseen, jonka ovi oli jatkuvasti lukittu, jonka puhelin on irrotettu seinästä ja jonka ikkunat on peitetty sälekaihtimin ja verhoin yötä päivää ("Venäläiset kurkistelevat ikkunoista.") ja pelata yhä uudelleen nautiskellen läpi kolmannen pelin siirtoja. Omassa maailmassaan Bobby Fischer oli onnellinen. Tuskin kukaan (Fischeriä lukuunottamatta) ymmärsi, että kolmas peli oli ottelun käännekohta. Neljännessä ottelupelissä, joka pelattiin ilman tv-kameroita suuressa salissa, Spasski tosin pystyi mustilla tasapeliin, mutta tuon pelin lopputuloksen on sittenkin täytynyt olla maailmanmestarille pettymys. Loistavilla kotianalyyseilla varustautunut Spasski oli nimittäin onnistunut suurin piirtein kumoamaan valkean avauskäsittelyn siinä sisilialaisen puolustuksen muunnelmassa (6.Lc4), jonka Fischer tuntee paremmin kuin kukaan muu. Ei ihme, että Spasski poistui pelin jälkeen vakavana näyttämöltä. Fischer sen sijaan hymyili ja vilkutti yleisölle. Hän tiesi pelastuneensa kuilun partaa lta. Viidennessä ottelupelissä Fischer pelasi mustilla vahvasti nimzointialaista puolustusta saavuttaen seuraavan aseman: Valkea: Kgl, Dd3, Ldl, Lel, sa4, c3, c4, d5. e4, g2, h2 Musta: Kf8, Dg6, Ld7, Rf4, sa5, b6, c5, e5, g5, g7, h6 Näin kaunis blokkausasema olisi varmasti ilahduttanut Nimzowitschia. Pantakoon erityisesti merkille valkean lähettiparin passiivisuus. Jos Spasski olisi tehnyt jonkin järkevän siirron kuningattarellaan, peliä olisi ollut vielä jäljellä. Mutta valkea pelasi 27.Dc2? ja luovutti välittömästi vastauks~ Lxa4! jälkeen. Hän halusi säästää itsensä jatkolta 28.Dxa4 Dxe4 29.Kf2 Rd3+. Spasskille sattuu äärimmäisen harvoin sellaisia karkeita taktisia virheitä kuin 27.Dc2. Se, että shakin MM-otteluissa tehdään huonoja siirtoja, ei sinänsä ole yllättävää. Ottelijoihin kohdistuva armoton hermopaine ei voi olla vaikuttamatta pelien tasoon. Kuudennessa ottelupelissä Fischer yllätti kaikki asiantuntijat alkusiirrolla 1.c4. Peli siirtyi nopeasti kuningatargambiitin Tartakower-muunnelmaan, jota amerikkalainen suurmestari ei ollut koskaan aikaisemmin pelannut valkeilla. Hän osoitti kuitenkin hallitsevansa mestarillisesti myös suljettujen avausten periaatteet ja johti värinsä voittoon 41. siirrossa. Kun peli oli päättynyt, yleisön suosionosoituksista ei ollut tulla loppua. Najdorf vertasi Fischerin peliä Beethovenin sinfoniaan. Näyttämöllä kukistettu Boris Spasski yhtyi aplodeihin. Fischer kiiruhti pelipaikalta pois, sillä hän ei halunnut näyttää liikutustaan. "Näittekö, mitä hän teki?" Bobby kysyi ystäviltään jälkeenpäin. "Hänkin taputti! Se osoittaa, että hän on todellinen herrasmies." Seitsemäs ottelupeli päättyi kirjavien vaiheiden jälkeen tasan. Kahdeksannessa tapahtui aivan uskomattomia asioita. Valkea: Kgl, Dd2, Tel, Tfl, Le3, Lg2, Rc3, sa2, b3, c4, e2, f2, g3, h2 Musta: Kg8, Da5, Tb8, Tc8, Le6, Lg7, Rf6, sa7, b7, d6, e7, f7, g6, h7 Mustia siirtelevä maailmanmestari pelasi 15.- b5?! Siirto olisi oivallinen ilman valkean vastausta, joka voittaa laadun sotilasta vastaan. Mustalla on tietenkin edelleen hyvät remissimahdollisuudet ja on väitetty Spasskin uhranneen laadun tahallaan. Tämä tuskin pitää paikkaansa, sillä maailmanmestari hätkähti nähdessään valkean seuraavan siirron. Se oli yksinkertaisuudestaan huolimatta jäänyt häneltä huomaamatta. 16.La7 bxc4 17.Lxb8 Txb8 18.bxc4 Lxc4 19.TfdTlRd7? Kaiken kruunaava kömmähdys: musta ei nähnyt, että Lc4 jää lopuksi suojatta. "Spasski on kaputt", kommentoi Najdorf. 20.Rd5! Dxd2 21. Rxe7+ Kf8 22.Txd2 Kxe7 23.Txc4 ja valkea VOl ttl 37. s 11 rrossa. Gligoric sanoi tätä peliä Spasskin shakkiuran heikoimmaksi. Se televisioitiin Yhdysvaltoihin ja selostajalla oli taatusti kova työ maailmanmestarin siirtojen selittämisessä. Fischer sai kuulla televisioinnista vasta jälkeenpäin syödessään hotellissa illallista sisarensa kanssa. Seurauksena oli yksi hänen kuuluisista kohtauksistaan. Hän nousi raivoissaan pöydästä, juoksenteli ympäri käytäviä, paiskoi ovia ja karjui avustajiaan paikalle. Hänelle sanottiin, että hän oli itse hyväksynyt kahdeksannen pelin kuvaamisen. Bobby huusi, että se oli vale. Pian osoittautuikin, että hän ei ollut allekir- joittanut sopimusta, vaan sen oli tehnyt hänen lakimiehensä Paul Marshall. "Fischer oli jo istuutunut pelaamaan, enkä tahtonut enää häiritä häntä", Marshall puolustautui. "Olemme palanneet jälleen nollapisteeseen", Gudmundur Thorarinsson totesi. "Se, joka ensimmäisenä ehdotti shakin maailmanmestaruusottelun pelaamista täällä, pitäisi karkottaa Islannista loppuiäkseen." Järjestäjät luopuivat toistaiseksi televisioinnista ja sanoivat irti amerikkalaisen yhtiön kanssa solmimansa sopimuksen. Ottelun tässä vaiheessa sekä asiantuntijat että suuri yleisö olivat oivaltaneet, miltä suunnalta tuuli puhaltaa. Yhdysvalloissa shakki-innostus ja Fischer-mania olivat saavuttaneet ennen näkemättömät mittasuhteet. Shakkilautojen, -nappuloiden ja -kirjojen kysyntä oli viisinkertaistunut normaaliin nähden ja shakkiliiton jäsenmäärä oli kasvanyt yli 30%. Ja New Yorkissa kaikui jo voittoa enteilevä balladi Bobby Fischeristä. Sen esitti eräs suosittu kantrilaulaja ja yhtye Hänen Sivustoidut Lähettinsä. Laulussa kerrotaan mm., että Bobby perii voiton ja Spasski 'palkitaan' vapaalipulla Siperiaan. Tunnettu humoristi Art Buchwald julkaisi "International Herald Tribunessa" kaksi onnistunutta Fischer-satiiria. Seuraavassa katkelma toisesta, joka kuvaa presidentin ja vastaleivotun shakin maailmanmestarin välistä puhelinkeskustelua: "Haloo, Bobby, täällä presidentti Nixon. Soitan onnitellakseni sinua voittosi johdosta." "Puhukaa mahdollisimman lyhyesti. Olen väsynyt. " "Tämä on suuri päivä Amerikalle, Bobby." "Mutta vielä suurempi minulle. Olen voittanut 150000 dollaria ja sitä paitsi näyttänyt näille islantilaisille retkuille taivaan merkit. " "Tiedätkö mitä, Bobby, Whittier Collegessa olin vähällä päästä shakkijoukkueeseen." "Johan olisi ollut saavutus!" "Mutta sen sijaan omistauduin jalkapalloi- 1 ulle." "Soititteko minulle vain kertoaksenne tuon?" "Hetki kärsiväll isyyttä, Bobby. Soitan jokaiselle, joka on tuonut Amerikalle maailmanmestaruuden. Tarjoaisin mielelläni kunniaksesi päivällisen Valkoisessa talossa." "Paljonko maksatte, jos tulen?" Ja niin edelleen. Fischer suostuu tulemaan päivälliselle, jos tietyt ehdot ovat täytetyt: hänet on noudettava Islannista presidentin erikoiskoneella, presidentin on haettava hänet henkilökohtaisesti lentokentältä, hänen käyttöönsä on annettava loistoauto, hotellisviitti, yksityinen tenniskenttä, uima-allas sekä 10 salaisen palvelun miestä suojaamaan häntä lehdistöltä. Kukaan ei saa puhua päivällisillä mitään, valaistus ei saa olla liian kirkas eikä huoneessa saa olla tv-kameroita. Fischer tuo oman tuolinsa mukanaan, sillä hän ei pysty syömään, jos hänen on istuttava jonkun toisen tuolilla. Pakinan lopussa presidentti Nixon suostuu Fischerin vaatimuksiin, mutta soittaa sitten CIA:n päällikölle ja pyytää tätä huolehtimaan siitä, että Fischeriä kuljettava kone ohjptaan Kuubaan. Kahdeksan pelin jälkeen Fischer johti ottelua 5-3. Tässä vaiheessa Spasski pyysi kahden päivän lykkäystä huonovointisuuden johdosta. Mitä hänelle oli tapahtunut? Hän ei ollut enää sama Boris Spasski, sama teräshermoinen mestari, joka oli tullut Reykjavikiin osoittamaan, että valtikka kuului sittenkin hänelle eikä kenellekään muulle. Epävarmuus oli vallannut hänen mielensä eikä hän kyennyt enää peittämään sitä. Se näkyi kaikessa, jopa hänen ulkoisessa olemuksessaan. Ottelun alussa hän oli ollut sulava maailmanmies, joka mielellään vaihtoi muutaman ystävällisen sanan reykjavikilaisten kanssa tai antoi lausuntoja lehdistölle. Mitä pitemmälle ottelu edistyi, sitä sulkeutuneemmaksi hän kävi. Pelien aikana hän käänsi katselijoille selkänsä ja tarkasteli shakkilautaa vinosti olkansa yli. Toisinaan hän jopa siirtovuorossa ollessaan unohtui pitkäksi ajaksi katselemaan näyttämön seinää. Hän vältti visusti katsomasta vastustajaansa suoraan kasvoihin. Hän puristi huulensa yhteen kuin ankara kipu olisi koetellut hänen ruumistaan. Kun hän nousi siirtojen välillä jaloittelemaan, hänen liikkeensä eivät olleet enää yhtä määrätietoiset ja joustavat kuin ennen. Yhä uudelleen hänen täytyi kysyä itseltään: miten olen voinut tehdä kaikki nuo virheet? Ehkä taukoamaton hermosota oli suistanut hänet tasapainosta, tai ehkä kotimaan shakkifanaatikkojen odotukset olivat luoneet kestämättömän paineen. Ehkä Fischer yksinkertaisesti oli liian vahva vastustaja hänelle. Spasski voitti näyttävästi 11. ottelupelin Fiseherin erehdyttyä pussittamaan kuningattarensa, mutta yksi kavennuspiste ei vielä paljon helpottanut maailmanmestarin tukalaa asemaa. Vaikka Spasskin ote peliin ottelun jälkipuoliskolla selvästi tiivistyi ja Fiseher vastaavasti osoitti joitakin heikkouden merkkejä, karkeiden virheiden tekeminen näytti edelleenkin olevan venäläisen yksinoikeutena. 14. pelissä syntyi seuraava asema: Valkea: Kgl, Tel, Le5, Rd4, sb4, e3, f2, g2, h2

J 50 SUO M E N S H A K K I SUO M E N S H A K K I 151 Musta: Kg8, TC8, Lb6, Rb5, sa7, c6, d5, f7, g7, h6 Bobby oli pelannut alun valkeilla heikosti ja menettänyt sotilaan. Jatkamalla 27.- Rxd4 musta olisi voinut oikeutetusti yrittää voittoa loppupelissä. Spasski pelasi kuitenkin 27.- f6?? ja vastauksen 28.Lxf6 jälkeen mustan voiton toiveet olivat menneet. Jos 28.- gxf6, niin 29.Rxb5 voittaa upseerin takaisin. Spasski käänsi inhoten katseensa pelilaudasta ja jäi tuijottamaan seinää. Mikä ihme häntä vaivasi? Oliko se Fischerin aiheuttamaa pelkoa? Väitettiin yleisesti, että Bobbyllä oli lamaannuttava vaikutus vastustajiinsa. Hänen edessään pelaaja kuin pelaaja tuntui säikkyvän kuin kaniini kohdatessaan kobran. Vai oliko kyseessä likainen peli, kohdistettiinko Spasskiin jollakin tavoin ulkoista häirintää? Tällaisia epäilyjä alkoi herätä Neuvostoliiton valtuuskunnassa. Miksi Fischer vaati, että valaistuksen piti vastata täsmälleen hänen ohjeitaan? Miksi hän halusi ehdottomasti istua omalla tuolillaan, vaikka pelaajien tuoleissa ei ollut mitään eroa? (Seitsemännen pelin jälkeen Spasski oli saanut käyttöönsä samanlaisen pyörivän nojatuolin kuin Fischerillä oli.) Mitä amerikkalaiset puuhailivat pelisalissa kes ke 11 ä yötä? Kun huhuilta ei ajoissa katkaistu siipiä, ne levisivät laajalle. Lopulta Geller virallisti epäilyt kilpailutoimikunnalle lähettämässään kirjeessä. Kirjallisesti esitettyä valitusta ei voinut sivuuttaa kevyesti, joten kemian ja elektroniikan asiantuntijoita pestattiin tutkimaan pelipaikka läpikotaisin. Kemistit tutkivat ilman koostumuksen ja ottivat näytteitä tuolien päällysteistä. Kaikki arvot olivat normaaleja. Lamput tarkastettiin, mutta niistä ei löytynyt muuta poikkeuksellista kuin kaksi kuollutta kärpästä. Joku koiranleuka esitti kärpästen kuolinsyyn selvittämistä. Pelaajien tuolit läpivalaistiin röntgenillä ja tällöin Spasskin tuolissa havaittiin vieras kappale, Mikä se saattoi olla - pommi, radioaktiivinen säteilijä vai elektroninen häirintälaite? Tuoli hajoitettiin hetkessä alkutekijöihinsä ja näyttämöllä oli yhtenä sekamelskana metalliosia, ruuveja, nahan suikaleita ja vaahtokumia. Järjestäjät pudistelivat päätään ja ihmettelivät, miten purettu huonekalu saataisiin jälleen kootuksi. Viimein vieras kappale löydettiin. Se oli puunpalanen. Neuvostoliiton valtuuskunnan virallisena edustajana Nikolai Krogius seurasi tutkimusten edistymistä. Ilmekään ei värähtänyt hänen kasvoillaan. Neuvostoliiton delegaation aikaansaama tutkimus oli viimeisiä ottelun normaalia kulkua häirinneitä välikohtauksia. Viimeinen se ei sentään ollut. Bobby Fischerin kyky löytää aina uutta huomautettavaa vaikutti ehtymättömältä, hänen valitustensa virta ei katkennut ottelun missään vaiheessa. Hyvin tyypillinen on kirje, jonka hän lähetti ottelun päätuomarille 21. elokuuta: "Sir, huolimatta siitä, että olemme viime viikkoina kirjoittaneet Teille neljästi ja useaan otteeseen ilmaisseet painokkaasti kantamme, peliolosuhteet messuhallissa ovat jatkuvasti huonontuneet. Nyt ne ovat vajonneet tasolle, jota en aio enää sietää. Vaadin, että siirrätte 17. pelistä alkaen ottelun eristettyyn huoneeseen ja että sitä jatketaan siellä kunnes katsomoon on tehty minua tyydyttävällä tavalla ne muutokset, joita edustajani ovat esittäneet. Jos laiminlyötte vaatimusteni täyttämisen ja tämän seurauksena joudun luovuttamaan toisen pelin pelaamatta, katson ottelun peruuttamattomasti päättyneeksi eikä sitä voida enää jatkaa missään olosuhteissa. Ratkaisu on nyt Teidän käsissänne. Minä ja shakkimaailma odotamme, että lopetatte tämän farssin ja tarjoatte meille maailmanmestaruusottelun arvoa vastaavat peliolosuhteet." On tietysti miellyttävää, kun joku muistaa kirjeellä, mutta aivan varmaa ei ole, ilahtuiko Lothar Schmid saadessaan vastaanottaa tällaisen sanoman. Episodi oli sinänsä harmiton. Se liittyi Bobbyn itsepintaiseen pyrkimykseen luoda ihanteelliset peliolosuhteet. Lähimpien penkkirivien tyhjentäminen katsojista, karamellipaperin rapistelun kieltäminen ja lasten karkottaminen pelisalista olivat tärkeitä ja jo saavutettuja virstanpylväitä hänen valitsemallaan tiellä. Aihetta huoleen ei todellakaan ollut. Schmidille, joka oli kokenut Reykjavikissa odottelun helvetin ja tv-kuvausten kiirastulen, tällaiset valitukset olivat paratiisin porttien kitinää. Vain pisara öljyä, ja portit olisivat selkoselällään... Pelit 14-20 päättyivät tasan. Joissakin peleissä Spasski oli painostanut ankarasti, mutta parhaatkin yritykset olivat tyrehtyneet Fischerin konemaisen tarkkaan puolustustyöskentelyyn. Amerikkalaisen haastajan ei kannattanut kiirehtiä: jokainen remissi toi maailmanmestaruuden hieman lähemmäksi. Kun 21. peli alkoi, Fischer tarvitsi ottelun voittoon ja mestaruuteen enää yhden pisteen. Peli keskeytettiin 40. siirron jälkeen Spasskille vaikeassa asemassa. Hän mietti muutaman minuutin ja teki kuorisiirron, joka ei ollut paras mahdollinen. Mutta paraskaan siirto ei olisi enää pelastanut valkean peliä (keskeytysasema on analysoitu ainakin Eero E. Böökin kirjoittamassa Fischer-kirjassa). Seuraavana päivänä, 1. syyskuuta 1972, Spasski soitti Lothar Schmidille ja kertoi luovuttavansa. Schmid välitti tiedon Fischerille, joka kuitenkin kieltäytyi tulemasta pelipaikalle ottamaan vastaan Schm~din suullisen ilmoituksen Spasskin luovuttamlsesta. Hänen mielestään Spasskin oli vahvistettava antautumisensa kirjallisesti. Lopulta Fischer saatiin puhutuksi liikkeelle. Hän astui näyttämölle 47 minuuttia myöhässä ja Schmid lausui 2500 katselijalle: "Hyvät naiset ja herrat, herra Spasski on klo 12.50 ilmoittanut puhelimitse luovuttavansa. Tämä on aivan yleinen ja sääntöjen mukainen tapa luovuttaa. Herra Fischer on voittanut pelin 21 ja siten saavuttanut otteluvoiton." Tuloksella 7 voittoa, 11 tasapeliä ja 3 häviötä Robert James Fischer oli shakin maailmanmestari. Bobby allekirjoitti pelipöytäkirjan, heitti silmäkulmastaan pikaisen katseen yleisöön ja kiiruhti tiehensä. Maailmanmestaruus ei aiheuttanut hänessä suurta mielenliikutusta, se oli vain virallinen sinetti asialle, jonka hän oli tiennyt jo kauan: hän oli paras. Vuosisadan ottelu oli näin saatu loppuun. Jäljellä oli enää päättäjäisbanketti palkintojenjakoineen. Spasski, Euwe, Schmid ja noin 1200 muuta vierasta joutuivat odottamaan lähes tunnin Fischerin saapumista. Tämä ei aiheuttanut hämminkiä, siihen oli jo totuttu. Kun Euwe sitten ojensi uudelle maailmanmestarille hurraavan yleisön edessä kultaisen mitalin, harva odotti Bobbyn sanovan mitään ylevää tai syvällistä shakinpelaajien veljeydestä, shakin jalostavasta vaikutuksesta tms. Silti hänen tapansa kiittää yllätti kaikki. Bobby tarkasteli mitalia hetken aikaa kriittisesti ja tokaisi: "Se on kovin pieni." Mikään suuri puhuja hän ei ollut, hänen kykynsä luoda kauneutta ei ilmennyt sanoissa, ~aan tavassa, jolla hän sai nappulat liikkumaan ruutulaudalla. EPILOGI Mistä Reykjavikin MM-ottelussa oikeastaan oli kysymys? Miksi 20 pelin pelaamiseen tarvittiin niin paljon hikeä ja kyyneliä? E~siksi on todettava, että kitkaa syntyy alna, kun yksinäinen kapinallinen (Fischer) nousee vastustamaan establishmentia (Neuvostoliiton shakkihegemonia). Olisi kuitenkin harhaanjohtavaa sanoa, että tämä on Reykjavikin tapahtumien ainoa tai edes uskottavin selitys. Monet väittävät, että Reykjavikissa suurvaltapolitiikka astui ensimmäisen kerran shakkilaudalle, että mustan ja valkean armeijat kahakoidessaan tavallaan ratkoivat idän ja lännen välisiä ristiriitoja. Tämäkin teoria ontuu; sitä ovat etupäässä tarjonneet lehtimiehet, joiden tietämys shakista hädin tuskin ulottuu ohestalyönnin hallitsemiseen. Ehkä asia voidaan kiteyttää näin: vuoden 1972 shakin MM-ottelu oli alusta loppuun yhden miehen show. Ottelu kokonaisuudessaan, niin hyvässä kuin pahassa, oli Fischerin aikaansaannosta - Fischerin, joka rautaisella tahdollaan ajoi läpi vaatimuksen toisensa perään, Fischerin, joka rautaisella tahdollaan on nostanut shakkipelin statusta enemmän kuin kukaan koskaan elänyt pelaaja, Fischerin, joka rautaisella tahdollaan mursi Spasskin vastarinnan nousten tappioasemasta otteluvoittoon. Emanuel Lasker kutsui shakkia tahtojen väliseksi taisteluksi. Fischeristä voidaan olla monta mieltä, mutta hänen taistelutahtonsa on kyllä kaiken epäilyn ja arvostelun yläpuolella. Aika on tuonut etäisyyttä ja Reykjavikin rettelöitä voidaan tarkastella tänään viileän huvittuneesti. Samalla on muistettava, että 1972 Reykjavikissa kirjoitettiin erään murhenäytelmän viimeinen luku. Näytelmän nimi on ~Hukkaan heitettyä neroutta". Se, mikä olisi voinut olla loistavan maailmanmestarikauden alku, olikin loistavan shakkiuran loppu. Fischer, joka vakuutti olevansa valmis puolustamaan mestaruuttaan vaikka kerran vuodessa - jos hinnasta sovitaan - ei ole pelannut Reykjavikin ottelun jälkeen ainoatakaan kilpailupeliä. 1975 hän.~uovutti MM: ottelun säännöistä syntyneen kllstan VUOkSl mestaruutensa pelaamatta Anatoli Karpoville. Lähes kymmenen vuotta mies, jolla on kaikkien aikojen korkein elo-luku (2780), on pitänyt erikoislahjakkuuttaan varastossa. On vaikea kuvitella suurempaa tuhlausta. Fischerin paluuseen ei juuri enää uskota. Hän on saavuttanut shakista kaiken mahdollisen, maailmanmestaruus mukaan luettuna. Huipulta tie vie tunnetusti vain yhteen suuntaan: alaspäin. Jos Bobby on kiinnostunut maineesta, hänen ei enää kannata pelata; hän on jo tehnyt nimensä kuolemattomaksi. Vai onko sittenkään? Kerrottakoon lopuksi neljä vuotta sitten sattunut tapaus: Fischerin istuessa eräässä kahvilassa viereiseen pöytään osui kaksi asiakasta, jotka alkoivat pelata shakkia. Toiselta pelaajista jäi yksinkertainen voittojatko näkemättä, ja kun Fischer huomautti virheestä, hän sai kuulla olevansa kotitekoinen nero, joka ei ymmärrä shakista yhtään mitään. "Mutta minä olen Bobby Fischer", sanoi ex-maailmanmestari. Toinen pelaajista vastasi ivallisesti: "Mitä sitten, minä olen Jack Robbins ja tuo tuossa on Ted Kapeljoshnik, mutta me emme tee siitä suurta numeroa." Sic transit gloria mundi...

SUO M E N S H A K K I 1S3 TEHTÄVÄKATSAUS Yleis toimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: KAUKO VIRTANEN Näyttelijäntie 4 A 20, 00400 Helsinki 40 Ratkaisut: KARI VAL TONEN Vihattulan talouskauppa, 33400 Tampere 40 Avustajat: TlMQ SARVELA, TIMO TYRKKO, MIKAEL GRÖNROOS, RAIMO HEIKKILÄ Nils G.G.van Dijk, Norja 1. p "Probleemblad" 1978 2 Marjan Kovacevic, Jugoslavia "The Problemist" 10/1981 3 Vincent L. Eaton (1915-1962) 1.p El Ajedrez Espanol 1959-61 TEHTÄVÄKA TSAUS 1. Houkutukset 1.Lb3? (2.Tc2X) Dg2/Tf2 2.Rd7 /Re6X, mutta 1.- dxe3! ja 1.Rb3? (2. Lxd4X) Dg3/Tf3 2.Lxf7/Le6X, mutta 1. Lxe3! Ratkaisu 1.De5! (2.Dxd4X) Td7/Dd6 (Df6) 2.Lg5/Lf4X. Puolipatterista ja yhdenmukaista patteripeliä kolmessa eri vaiheessa. 2. 1.Rdf3? (2.Le5 A) Lc4! (a) ja 1.Le3? (2. Rc4 B) Ld5! (b) 1. Te1!! (2.Lc5), 1.- Lc4 (a)/ld5(b) 2.Rc4(B)/Le5(A). B.P.Barnes: "Hannelius-teeman täysiverinen esitys." 3. 1.Dc4!! (2.Txe4+!) Dxc4/Lxc4/Rxc4/bxc4 2. Kxh7/Tg7/Te5/Te8!. Erilaista haitta- ja hyötytekijöistä huolimatta mahtavaa strategiaa ja 4-kertainen alkusiirron D-uhraus saa aikaan hienon uhkauksen. Suomen pikaratkaisumestaruuskilpailun tehtäviä. 4. Koetelmat 1.Le6? e1r! (2. Te6?) ja 1. Te6? e1d! (2.Le6?). Ratkaisu 1.Lc4! (2.f4+!), 1.- e1r 2.Te6! R- 3.Txe5+, 1.- e1d 2.Le6! 0-3.Rf3+ jne. Hieno looginen tehtävä vaikein Novothy-katkoin ja Holst-korotuksin. Tätä ei kukaan ratkaissut pikaratkaisemisen mestaruuskilpailuissa. 5. 1.Kf3? Df7+! (2.Lf5+? Lxh4/2.Tf4? Dh5+) 1.Kd1!! Dd7+ 2.Rd4!! Dxd4{ 3.Ke2 De5 4. Kf3! Df6+ 5.Lf5+ Dxh4 6.Lc2X, 3.- Dc4+ 4. Ld3 Lxh4/Lxc7 5.Lxc4/Txc4+ tai 3.- Df2+ 4.Lxf2 Lxh4 5.Le1. Lyhytuhkauksesta huolimatta vaikea looginen tehtävä. md on kyyditettävä ruutuun f6 katkaisemaan ml:n linjan ruutuun h4. Ratkaisematta jäi tämäkin. 6. Vaihdelma 1.- Dxf3 2.Re3+ Dxe3 3.Tg1+. Ratkaisu 1.Rd4! Dxf3 2.Df2 3.Tg1+ Dxg1X. Vaatimaton itsematti, mutta miniatyyri ja omistettu Brita ja Jan Hanneliukselle. 7. 1.Td8! (2.Lf6+ Kf4 3.Rd5+ Dxd5 4.LgS+I, 1.- Lxd6 2.Lh2+ LeS 3.Tg3+ Kf4 4.Df6+, 1.- Dd5 2.Tb3+ Dd3 3.Lc3+ Kf4 4.g3+. C.Gamnitzer: "Mestariteos! Upeita kriittisiä siirtoja seuraa vuorottainen L/Tkatko, hieno pitkä uhkaus ja erinomainen alkusiirto... " 8. 1.Dc3! Lxc3! 2.Kxc3 LxbSX, 1.Dc4! Txc4! 2.Kxc4 Le4X. mk johdetaan patterilinjalle liuku-uhrauksin. Omaperäistä modernismia. 9. 1.aS!! Kxa6 2.Txf6+ Ka7 3.Dg7+ Dc7 4.Tf7 Tc1+ 5.Kxg2 Tc2+ 6.Kf3 Tc3+ 7.Ke4 Tc4+ 8. KdS Tc5+ 9.Ke6 Tc6+ 10.KfS Te5+ 11.Kg6 Tc6+ 12.Kh7 Ka8! 13.Dg8+ De8 14.Tf8 Tc7+ 1S.Kh8 Ka7!, mutta 16.Dg1+ voittaen. Tässä on selväpiirteisesti käytetty hyväksi shakkilaudan sallimaa tilaa, eikä loppuhienous ole helposti arvattavissa. JH ST:N VUOSIKOKOUS 13.3 Pääasiassa suoritettiin uusintavaaleja: pj Hannu Harkola, vpj Matti Myllyniemi, sihteeri Kerttu Kaila, uusi taloudenhoitaja Kauko Virtanen jne. Kunniakiertopalkinnon 23. saaja on Tapani Tikkanen (Iisalmi). Leo Valveen kiertopalkinto jaettiin 8. kertaa ja sen sai Pauli Perkonoja. 2X 10+7 2X 9+7 3X 13+11 4 Th. Siers, BRD 3.p Altenaer Kreisblatt 1975/76 4X 7+11 6X 7 Petko A: Petkov, Bulgaria 1.p "Schach-Echo" 1977 5 Milan R. Vukcevich, USA 10308 "Schach-Echo 15/1980 8 C.J.Feather, Englanti 1.p "Schach-Echo" 1977 6 Paul Moutecidis 1404 "Aamulehti" 22.8.1981 7+10 ix3 5+2 9 Yehuda Hoch, Israel 1.p "Memorial Mandil" 1979-80 ix4 12+5 ax2 2 ratkaisua 5+9 + 5+5

154 SUO M E N S H A K K 1 PIKARATKAISEMISEN SM-KILPAILU 1982 Kilpailu käytiin Helsingissä 13.3. Suomen Tehtäväniekkojen vuosikokoussalissa. Kohteina oli 16 yleistoimittajan valitsemaa tehtävää: 3x2X/3x3X/4X/6X/iX2/iX3/iX4/aX2/aX3/aX4 /+/=. Yhtäjaksoista ratkaisemista varten oli aikaa 3 tuntia. Osanottajia oli 15 ja tuomarina tehtävien valitsija. Tehtäväkatsauksemme tehtävät 3-5 ovat tästä kilpailusta. Tulokset: Suomen mestari kolmannen kerran peräkkäin Pauli Perkonoja (Turku) 13 pistettä 16:sta, aika 179 minuuttia. Seuraavina: Kari Valtonen (YlÖjärvi) 11 (176,5), Harri Hurme (Espoo) 10~ (179), Matti Myllyniemi (Pori) 10 (179), Teppo Mänttä (Turku) 8 (174), Hannu Harkola (Helsinki) 8 (180), Paavo Tikka (Espoo) 7~ (180), Kauko Virtanen (Helsinki) 6 (180), Seppo Praski (Vaasa) 5i (180), Aarne Dunder (Pori) 5 (168), Mikael Grönroos (Tampere) 5 (179), Kalevi Ojanperä (Pori) 5 (180), Timo Sarvela (Valkeakoski) 3 (174), Jussi Kangasniemi (Pori) 3 (180), Ismo lindström (Pori) 2 (176). Kilpailu oli samalla karsinta joukkuemaailmanmestaruuskilpailua varten, joka epävirallisen tiedon mukaan (25.3.82) pidetään Varnassa 4.-11.9.82 välisenä aikana. Nykyisten sääntöjen mukaan joukkueeseen saa kuulua kolme kilpailijaa, mutta vain kahden parhaan lopputulos otetaan huomioon. Suomella on puolustettavanaan maailmanmestaruus. Perkonojalla, Valtosella ja Hurmeella on kaikilla kokemusta aikaisemmista mittelöistä, joten joukkueemme kokoonpano lienee selvä. Nyt käyty SM-kilpa oli ainakin ajan suhteen paljon vaikeampi kuin tähänastiset WCSC-kilpailut, joten lopputuloksiin täytyy olla tyytyvä i nen. OIKAISU Ilkka Blom Vaasasta uusine "Alybadix-81" ratkaisuohjelmineen on todennut, ettei H.Marutan 1. palkinnon saaneen 5-siirtoisen (SS 2/82, s. 74) sivumuunnelmassa 1.- Lc6 tulekaan ennenaikaista neljän siirron mattia: 2. Rxc3+ Kd4 3.Dxc6 Rd3! 4.Rb5+ Kc4 5.Rd2X. Tätä ei ole laatijakaan huomannut! Kiitollisena tuomari pyyhkii lyhytmatin maininnan pois ja lausunto päättyy lauseeseen: Täyspitkä uhkaus tällaisessa tehtävässä on harvinaisuus. "Loistotehtävä", sanoo Ilkka Blom. Hänen parannettu ohjelmansa ratkaisi sen yllättävän nopeasti: 03 t 17 m 43 s. TEHTAVAKILPAILUJA Pirkanmaan Shakkitehtäväkerho julistaa kaksi kansallista laadintakilpailua viime vuoden lopulla 50 vuotta täyttäneiden perustajajäsentensä Timo Tyrkön ja Kauko Virtasen kunniaksi. Kummassakin kilpailussa luvataan hyvät palkinnot. 1. Kahden siirron "kaksosapumatissa" toinen muoto saadaan, kun yksi valkea ja yksi musta nappula samanaikaisesti vaihtavat väriä. Aseman on säilyttävä laillisena myös värinvaihdon jälkeen, eikä korotusnappuloita sallita. Kummassakin muodossa saa olla vain yks i ratkaisu. 2. Neljän siirron apumatin vaiheisiin sisältyy joko kaksi ratkaisua tai yksi vaihdelma ja yksi ratkaisu. Näissä puitteissa jokainen nappula siirtyy, eikä yksikään nappula jää kummassakaan vaiheessa merkitystä vaille. Duplex- ja kaksosmuodot eivät ole sallittuja. Tehtävät postitettava viimeistään 1.6-82 osoitteeseen Kaarlo af Hällström, Pohtolankatu 57 A, 33400 Tampere 40. Lisätietoja ST:n monisteessa 2/1982. SUOMEN 26. RATKAISIJAMESTARUUSKILPAILU Kilpailuun (tehtävät julkaistu Suomen Shakissa 1/1982) osallistui 106 ratkaisijaa (A-ryhmä 61 ja B-ryhmä 45). Ratkaisut: 1. Ua Tane (Good Companion, 1918) 1. Rc4+. 2 2. W.H.Feltham (ratk. kilp. British Chess Magazine 1932) I.Tg4, I.Rg4 ja I.Rxc8. 6 3. H.A.Adamson (Fairy Chess Review, 1945) I.Txh5+. Asema on laiton, koska musta on siirtovuorossa. 6 4. Ado Krämer (Deutsche Schachzeitung, 1936) I.Tbl Kg72.Db7+. 4 5. W.Grimshaw (111. London News, 1873) I.Th2 ja 1.Td2. 6 6. V.Pfeiffer (Deutsche Schachblätter, 1941, peilikuva) 1.Dgl (2.Dd1), 1.- Rd3 2.Txd2, 1.- Rxc2 2.Rxf7. 6 7. Hannu Harkola (ensipainos) Ratkaisuton. (Valkean linnolttumisoikeus on menetetty.) 3 8. Paavo Tikka (ensipainos) I.Rb5, I.Th7, 1. Le3, 1. Txc5 ja 1. Rh4. 20 9. Valentin Marin (Kölnische Volkszeitung, 1925) 1.Th4 (2.Tg4 3.LglX) 1.- gxh4 2.Te5 dxe5 3.Da5 (4.Del) 3.- b4 4.Ld4, 1.- Ld7 2. Dc6 Le6 3.Dd5 (4.Dd3). 6 10. Alois Wotawa (Schachmagazin, 1951) I.Ke7 Rg6+ 2.Ke8 Rh8 3.g5 g6 4.Th7 Kxh7 5.Kf8, 1. g6 2.Th3 g5 (2.- Kg7 3.g5) 3.Kf6 Rg6 4.Lxf7+ Kf8 5.Td3, 1.- g5 2.Kf6 Rg6 3.Lxf7+ jne. 7 11. P.C.Wason (La Scacchiera, 1955, peilikuva) 1.LcS (1.Le7? Tb6! 2.Lc5 Tb2) 1.- Tb6 2. Ld4 Ta6+ 3.Kb7 Tb6+ 4.Lxb6 cxb6 5.Ka7 b5 6. c5 b4 7.c6 b3 8.c7 b2 9.c8D bio 10.Da6X, (7.- bxa3... 10.Dc5X). 6 12. Vittorio Barbieri (Revista Romana de Sah, 1938, peilikuva). Tekijän ratkaisu: l.e7 SUO M E N S H A K K 1 155 SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOSTEN RATKAISUT 1/1982 1286 (Tshopanjan & Shits) l.e5? (2.Txf4X) 1.-Lxf5! 1.Txf4? (2.e5X) 1.-e5! Houkutukseen I.Th1? on vastaus 1.-Rb4! Ratkaisu I.Kf2! (2.Dd3X) 1.-f3/Kxe4/Rb4 2.e5/Txf4/Dxb4X (2) 1287 (Szöghy) I.Tc5? (2.Lc3X) 1.-Rc4! I.Ten (2~[e3X) 1. gld 2.DxglX, mutta 1.-Re4! 1. Db8! (2.Dxd6X) 1.-R-/Rc4/Re4 2.De5/Lc3/Le3X (2) 1288 (Kallio) I.Rbl/Re4? 1.-Kc4! I.Rf3? Ke4! 1.Rb3! ja K-tähti. "Esimerkki analogisista mateista: I.Kjellström, Svenska Dagbladet -30: Ke7 Db3 Rb8 c4 sb6 - Kb7 2X 1. Rd7!" (TM) (2) 1289 (Lubton) I.Tc4! (2.Lc7+/Re3!) 1.-Ke5/ KdS 2.Lc7+!Re3+! 1.-e5 2.Tc6+! (4) 1290 (Korhonen) I.Rg2! Sp. 1.-Kd5/Ke6 2.Ke7/ Kc?! "Klva" (JoL) (3) 1291 (Valtonen) I.Le8! Sp. 1.-La2/a3 2.b4+/ Dxc4! 1.-Txa6/Rg- 2.Rb7+/Txd5! Edelleen 1.- Max Antero Harju (Orimattila) Teppo Mänttä (Turku) Kauko Saari (Kerava) Pauli Perkonoja (Turku) Tapio Heilala (Helsinki) Timo Kallio (Turku) Olavi Raivio (Harja) Jouni Tolonen (Rovaniemi) Kari Kontturi (Tervajoki) Erkki Reijonen (Turku) Pertti Lindholm (Hyvinkää) Nikolaj Budkov (Neuvostoliitto) Risto Lehtivaara (Ruotsi) Victor Cuciuc (Romania) Mauno Kiri (Hamina) Olavi Rajala (Helsinki) Ralf Beinhorn (Länsi-Saksa) Ari-Pekka Tingander (Kausala) Sven Snellman (Kokkola) Jouko Laitinen (Helsinki) Nikolaj Budkov (N:o 12/81) RATKAISUKILPAILU Lh5 2.d6 Le8 3.b6 Tf5 4.d7 Lxd7 5.b7 Tb5 6. e8d+ Lxe8 7.b8D Txb8 patti, mutta 2.- Txd6 3.b6 Kg7! 4.b7 Ta6+ 5.Kb3 Tb6+ 6.Ka3 Kf7! ja musta voittaa, siis ratkaisuton. 5 Tulokset: 1.-4. Aatos Fred (Helsinki), Asko Hentunen (Espoo), Juhani Pitkäranta (Helsinki) ja Björn Schwela (Helsinki) 77 (maksimi), 5. Mikael Grönroos (Tampere) 76, 6.-7. Seppo Riihimäki (Lahti) ja Jouko Vanhatupa (Lappajärvi) 73, 8.-9. Aaro Lilja (Helsinki) ja Heikki Valvanne (Helsinki) 70, 10. Reijo Ripatti (Espoo) 68, ~ Olli Hermo (Helsinki) ja Heikki Visti (Helsinki) 67, 13.- 15. Kaarlo af Hällström (Tampere), Esko Kröger (Riste) ja Hannu Rantala (Hyvinkää) 63, 16. Kari Valtonen (Ylöjärvi) 61, 17.-18. Jaakko Joensuu (Masala) ja Kalevi Ojanperä (Pori) 60, 19. Thomas Ristoja (Helsinki) 59, 20.-21. Timo-Kallio (Turku) ja Timo Kuro (Rauma) 58 jne. 8-ryhmän parhaat olivat: Otto-Kalervo Malinen (Oulu) 71, Mikko Jokinen (Kerava) 59, Pauli Perkonoja (Turku) 54, Tapio Tukiainen (Porvoo) 53, Lauri Saukko (Kellokoski) 49, Martti Havulinna (Tuusula) 47 jne. Tb5 2.Txf5! 1.-Rxd6/f2 2.Dd4(e3)/Dxf2! "Kiva" (JoL & TK) "Ei kovinkaan helppo. 1.-Tb5 vaikea muunnelma" (PP) "Siirroille 1.-a3/La2 ei tahtonut löytyä vastausta" (ER) "Tässä on sitä jotakin!" (TM) (3) 1292 (Hultberg) I.Lel? Rc4! I.Lh4! Rb7/Rf7 2.Le1 Tc4 3.cxb7/gxf7! "Eräänlainen mini-albino" (PP) Duaali 1.-Rb7 2.cxb7 Td4 3.b8D (5) 1293 (Tikka) I.Te2! (u. 2.Tel+ Lgl 3.Lf2) Lg1 2.Te7! Sp. 2.-Lb6/Ld4 3.Lf2! Lc7/Le5 4. TxL tai 2.-La7/Le3 3.TxL Houkutus I.Td2? Lgl 2.Td7 Le3! Pikku duaali 2.-Lh2 3.Lxh2/Th7 Kxh2/Kgl 4.Tel/Txh2 (6) 1294 (Ojanen) 1.Tcl! Sp. 1.-a5 2.Kxa5 g5/h4 3.Kb4 4.Ta1! 1.-g5 2.Lxg5 a5/h4 3.Le3 4.Tgl! 1.-h4 2.Lxh4 a5/g5 3.Lf2 4.Thl! "Kaukopartio linjojen läpi" (Pp) (5) SS 4 ratkaisut lähetettävä 15.6-82 mennessä. 2+2+2+4+3+3+5+6+5 = 32/2158/2190 2+2+2+2+3+3+4-1+5 = 23/1407/1430 2+2+2+3+3+3+5+6 5 = 31/1193/1224 2+2+2+3+3+2+3+0+5 = 22/0962/0984 2+2+2+3+3+3+4+6+5 = 30/0543/0573 2+2+2+3+3+2+4+2+2 = 22/0416/0438 2+2+2+3+3+3+4+5+5 = 29/0383/0412 2+2+2+1+1-1+0+0+0 = 07/0305/0312 2+2+2+3+3+3+4+4+5 = 28/0260/0288 2+2+2+3+3+1+3+4+0 = 20/0251/0271 2-1-1+3+3+3+3-1+0 = 11/0198/0209 2+2+2+3+0+0+0+0+0 = 09/0194/0203 2+2+2+3+3+3+4+4+5 = 28/0141/0169 2+2+2+3+3+0+3+5+5 = 25/0137/0162 2+2+2+3+3+2+0+0+0 = 14/0130/0144 2+2+2+3+3+3-1+5+5 = 24/0109/0133 2+2+2+3+3+2+4+4+5 = 27/0038/0065 2+2+2+3+3+2+4+0+0 = 18/0031/0049 2+2+2+3+3+2+4-1+5 = 22/0026/0048 2+2+2+3+3+2+4-1+5 = 22/0023/0045 2+2+2+3+3+3+5+5+5 = 30/0000/0030 24/0117/0141

156 SUO M E N S H A K K 1 SUOMEN SHAKIN ENSIPAINOKSIA 1313 Seppo Salmio Turku 1314 Jukka Tapanimäki Lempäälä 1315 Jan Hannelius Kangasala SUU R M E S T ARI 2X 3X 4X 1316 Seth Li1jestrand Vaasa 1319 Paavo Tikka Espoo 5+5 2X 5+3 2X Lbl --> d5 6+1 6+8 3X 11 +1 4X 1311 Herbert Hultberg Ruotsi 1320 V.Tamminen & V.Hynönen Helsinki 1318 N.Nagnibida, Neuvostoliitto K.Virtase11e omistettu 12+8 3X 8+11 11+12 1321 F.S.Bondarenko Neuvostoliitto 8+12 Olli Koskinen (Helsinki) saavutti II Eino Hei1imon kansainvälisessä muistoturnauksessa lopputuloksen 10~j16, mikä riittää kirjeshakin suurmestarin arvoon. Ollin aikaisemmat parhaat saavutukset ovat olleet SM-hopeaa 1975 ja Suomen mestaruus 1919. Lähishakissa hänen paras tu10ksesna on ollut TUL:n mestaruus 1979. Suomen Kirjeshakkiliiton hallitukseen hän on kuulunut vuodesta 1980. Pe1 inäytteitä: Sisilialainen puolustus (E85e) Olli Koskinen - Tauno Pääkkönen Kirjeshakin joukkue-sm-75, II divisioona, pöytä 1 1 e4 e5 2 Rf3 d6 3 d4 exd4 4 Rxd4 Rf6 5 Re3 e6 6 g4 Seheveningenin muunnelman eräs terävimmistä siirroista, jonka tarkoituksena on suora, nopea hyökkäys mustan K-asemaa vastaan. Muunnelman suosio johtuu ehkä halusta etsiä jotain uutta muiden tavanomaisten siirtojen sijaan. 6.- a6 ~.- Re6. Sen sijaan 6.- h6 heikentää hieman mustan K-asemaa. 1 g5 Rfdl 8 Lg2 SM Gipslis suosittaa 8 a4. Kysymykseen tulee myös 8 Le3. 8.- Re6 9 0-0 g6? Turval1isempl Jatko olisi ollut 9.- Lel. 10 Le3 Del 11 f4 Lgl 12 f5! Tamän Jalkeen mustan K-aseman haavoittuvuus alkaa olla ilmeinen, sillä 1innoittumiseen ei enää oikein ole aikaa. 12.- Rde5 13 Rdb5! Näppärä upseerin uhraus, joka kerralla murtaa mustan puolustuksen. 13.- axb5 14 Rxb5 Dd8 15 Rxd6+ 1-0, sl11ä jos 15.- Kel tai 15.- Kf8, niin 16 f6 ja sitten 11 Le5. Vauhdikas suoritus va1- kea1ta. (Kirjeshakki 6j1916j01avi Ha1me) Ranskalainen puolustus (E03d) Olli Koskinen - Veli-Matti Huuskonen SM-15 1 e4 e6 2 d4 d5 3 Rd2 e5 4 Rgf3 Re6 5 exd5 exd5 6 Lb5 Ld6 7 dxe5 Lxe5 8 0-0 Rgel 9 Rb3 Ld6 10 Lg5 0-0 11 Lh4 Del 12 Lg3 Lxg3 13 hxg3 Lg4 14 Te1 f5 15 Lxe6 bxe6 16 De2 Lxf3 17 gxf3 Tae8 18 Re5 Rg6 19 Dxe8 Txe8 20 Txe8+ Kf7 21 Tae1 Db6 22 Rd3 Db5 23 Ta8 Da4 24 f4 Dxa2 25 Tb8 De4 26 b4 h5 27 Re5 h4 28 Re6 Kf6 29 Re5 Kf7 30 Rbl Kf6 31 Rd6 De3 32 Tbe8 Rxf4 33 gxf4 Kg6 34 T1e6+ Kh5 35 Rxf5 d4 36 Rxh4 Kg4 31 Tg6+ 1-0 Englantilainen peli (R44b) Olli Koskinen - Seppo Räsänen SM-19 1 e4 e5 2 Rf3 Rf6 3 Re3 d5 4 exd5 Rxd5 5 e3 Rxe3 6 bxe3 g6 1 d4 Lg7 8 Ld3 0-0 9 0-0 Re6 10 Tb1 De7 11 Le4 exd4 12 exd4 Ld7 13 La3 Tfe8 14 De2 Tae8 15 Tfe1 Da5 16 Tb3 b6 17 Db2 e5 18 d5 Rb8 19 Txe8 Txe8 20 Lb4 Da4 21 Le2 e4 22 Rd4 Lf5 23 Te3 Dd7 24 Txe8 Dxe8 25 Le3 De5 26 Lb3 Le8 27 Re2 Lxe3 28 Rxe3 Db4 29 h3 Rd7 30 a3 De7 31 Le2 f5 32 Rb5 Re5 33 Lb1 a6 34 La2 Dg7 35 Rd4 Ra4 36 Db3 b5 37 d6 Kh8 38 Dd5 h5 39 Da8 Rb6 40 De6 Da7 41 De8 Kg7 42 Dg8 Kf6 43 Dh8 Kg5 44 f4 1-0 Olli Koskinen on kolmas suomalainen kirjeshakin suurmestari. Aikaisemmat ovat Risto Kauranen ja Pentti Palmo.

158 SUO M E N NAISTEN KIRJESHAKKIOLYMPIALAISET 111 naisten kirjeshakin olympiaturnauksessa Suomi pelaa alkuerässä 2, jossa vastustajina ovat Länsi-Saksa, Tshekkoslovakia, Hollanti, Romania, Australia, Sveitsi ja Ranska. Turnaus alkoi 1.6.1980. Joukkueemme menestys on turnauksen alkuvaiheissa ollut kohtalainen, sillä 14 päättyneestä pelistä saalis on ollut 6~ pistettä (Riitta Järvinen 2/4, Sirkka Liisa Vuorenpää-Landry 2~/5, Maria Huotari 2/4 ja Maire Voutilainen 0/1). Sveitsille joukkueemme on hävinnyt 1-3, mutta joukkuevoittojakin on tulossa. Näytepeli: Ranskalainen puolustus (EDDe) Thea Prill-Gassemann (BRD) - Sirkka-Liisa Vuorenpää-Landry Suomi - Länsi-Saksa, pöytä 2 1 e4 e6 2 d4 d5 3 e5 c5 4 e3 Re6 S Rf3 Db6 6 Ld3 cxd4 7 cxd4 Ldl 8 0-0 Rxd4 9 Rxd4 Dxd4 10 Rc3 a6 11 De2 Lb4 12 Ld2 Rel 13 Kh1 Db6 14 f4 Lxc3 1S Lxe3 LbS 16 LxbS DxbS 11 OxbS axb5 18 Lb4 RfS 19 Tae1 Kd7 20 a3 The8 21 LeS Ta6 22 g4 Tae6 23 gxfs TxcS 24 Txc5 TxeS 25 Tf2 exfs 26 Kg2 Ke6 27 Kf3 d4 28 0-1 IV IT~MERI-TURNAUS Kilpailu käynnistyi 30.9.1980 viidentoista 15 pelaajaisen joukkueen voimalla. Aikaisemmissa turnauksissa Suomi on aina ollut viimeinen, mutta tällä kertaa alkuvauhti on ollut huomattavasti parempaa: Suomi-1 28/49 ja Suomi-2 20/47. Ykkösjoukkueemme on voittanut kakkosen niukasti 8-7 ja johtaa BRD-kakkosta vastaan 5-2 ja Ruotsia vastaan 3-1. Ykkösjoukkueen parhaat pistemiehet ovat tähän mennessä olleet Vali Vainio (P13) 6/8 ja Pekka Koski (P14) 4/S, kakkosessa ovat kunnostautuneet Olavi Neuvonen (PS) 4/5 ja Heikki Arppi (P15) 3~/S. Koska joukkuetta kohti on 210 peliä ja useimmilla joukkueilla on päättyneitä pelejä paljon vähemmän kuin Suomella, ei kokonaistilanteesta vielä voi sanoa juuri mitään. Näytteeksi lyhytpeli: Jugoslavialainen puolustus (R8Se) Veli Vainio - Z.Liszka Suomi -1 - Puola -1, pöytä 13 1 d4 d6 2 e4 g6 3 Rc3 Lgl 4 f4 Rd7 5 Rf3 e5 6 ds a6 7 a4 De7 8 Le2 Rgf6 9 0-0 0-0 10 Kh1 e6 11 dxe6 fxe6 12 Rg5 Rb8 13 Lc4 Del 14 e5 dxe5 15 fxe5 Re8 16 Txf8+ Lxf8 17 RdS! 1-0 SHAKKI ILMOITTAUDU 111 SUOMI-CUP -TURNAUKSEEN Suomen Kirjeshakkiliitto järjestää jälleen jo perinteeksi muodostuneen kaikille shakinharrastajille avoimen kansallisen kirjeshakkiturnauksen. Pelaajat jaetaan - riippumatta heidän pelivahvuudestaan - arpomalla 1-11 pelaajan ryhmlin, joiden parhaat jatkavat loppukilpailussa. Pyrkimyksenä on saada turnaus läpi ilman välieriä. Turnauksessa jaetaan rahapalkinnot, jotka ovat 1.000,-, 500,- ja 300,-. Tämän lisäksi turnauksessa voi nousta ylempään luokkaan. 1.3.1982 voimaan tulleiden korotusmääräysten mukaisesti. Muista mahdollisista korotuksista päättää erikseen liiton hallitus. Käytännössä finaalin parhaille tullaan siis myöntämään SM-oikeus. Osanottomaksu on 50,-, jonka lisäksi osanottajilta edellytetään Suomen Kirjeshakkiliiton jäsenyys kilpailun kestoajalta. Ilmoittautumisaika päättyy 30.9.1982. Turnaus alkaa loka/marraskuussa 1982. Osallistu Sinäkin tähän jännittävään turnaukseen. Saat lukuisia uusia shakkiystäviä eri puolilta maata. Aikaisempien vuosien kokemukset osoittavat, että myös alempien luokkien pelaajilla on sanansa sanottavana turnauksessa. Aina ei suinkaan ylemmän luokan pelaaja ole voittanut - tapahtumat laudalla ratkaisevat! Tule mukaan! Ilmoittaudu turnausjohtaja Ragnar Wikmanille, os. PL 90, 20501 Turku 50 syyskuun loppuun mennessä ja maksa osanottomaksu Suomen Kirjeshakkiliiton postisiirtotilille 165679-6. Saat aikanaan turnauspaperit ja vastapelaajien nimet ja osoitteet. XI NUORTEN SM-TURNAUKSET Osanotto-oikeus on kaikilla v. 1962 tai myöhemmin syntyneillä Suomen kansalaisilla. A sarjassa pelaavat v. 1962-66 syntyneet ja B sarjassa 1967 tai myöhemmin syntyneet. Osanottomaksu A-sarjassa on 20,-, B-sarjassa ei ole osanottomaksua. Kaikilta pelaajilta vaaditaan Suomen Kirjeshakkiliiton jäsenyys kilpailun kestoajalta. Ilmoittautumiset on tehtävä 15.9.1982 mennessä turnausjohtajalle osoitteella Ragnar Wikman, PL 90, 20501 Turku 50. Syntymäaika on ehdottomasti mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Alkukilpailussa pelataan 4-8 peliä ja loppukilpailussa 6-10 peliä. Palkinnot: mestaruusryhmässä kolmelle parhaalle mitalit ja 4.-5. sijoittuneille esinepalkinto. Kilpailu alkaa 15.10.1982. IIIAXMA THblfi MH<I>OPMATOP CHESS INFORMANT SCHACH INFORMATOR INFORMATEUR D'ECHECS INFORMADOR AJEDRECISTICO INFORMATORE SCACCHISTICO SCHACK INFORMATOR 7-:J:AiT~ sahovski informator BEOGRAD 82 32 BO MK KESTOTILAAJILLE 10 PROS.ETU TILAA!! INFORMATOR NO 32 NYTMEILLA Sportverlagin MODERNE ERÖFFNUNGSTHEORIE -- - -- uudistetun bis - sarjan ensimmäiset ilmestyneet, a 49, A. SUETIN: SPANISCH RUBINSTEIN-AUFBAU BIS BREYER-SYSTEM A. SUETIN: SPANISCH KLASSISCHES SYSTEM BIS OFFENE VERTEIDIGUNG L. POLUGAJEWSKI: SIZILIANISCH MORRA-GAMBIT BIS SCHEVENINGER SYSTEM L. POLUGAJEWSKI: SIZILIANISCH DRACHENSYSTEM BIS GESCHLOSSENE VARIANTE KAIKKI TEOKSET OVAT SIDOTTUJA, KAIKISSA 256 SIVUA. KERHOT: TORNIKELLOT 1800/10 KPL 10 BHB HANSAN MUKANA KÄYTÄNNÖLLINEN KULJETUSLAUKKU SHAKKITARVIKE OY VANHANKYLÄNT 2A 04400JÄRVENPÄÄ ILMARI HEIKKILÄ 90-2918311 ESKO NUUTILAINEN 90-289120