Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit: Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit:

Sotši 2014 Info

Suomen Olympiajoukkueen pääyhteistyökumppanit: Suomen Olympiajoukkueen yhteistyökumppanit:

Sisältö Sotši 2014 Info Toimitus: Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu: atti Hintikka ja Vesa Tikander Kuvat: Kansainvälinen Olympiakomitea (IOC) Taitto ja digijulkaisu: Edita Prima Oy/aija Hietala Julkaisija: Suomen Olympiakomitea Kannen kuva: Peetu Piiroinen saavutti olympiahopeaa halfpipessa ja Aino-Kaisa Saarinen pronssia 30 km hiihdossa Vancouverissa 2010. Copyright Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu ja Suomen Olympiakomitea ISBN 978-952-5794-25-0 (NID.) ISBN 978-952-5794-26-7 (PDF) Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu: +358 9 434 22 531 urheilukirjasto@stadion.fi Suomen Olympiakomitea: www.olympiakomitea.fi Kansainvälinen Olympiakomitea: www.olympic.org Sotši 2014: www.sochi2014.com SOTŠI 4 Historiaa 4 Talviurheilua Kaukasian vuorilla 5 Olympia-areenat 5 TALVIURHEILUAA VENÄJÄ 6 TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 8 Talvikisojen synty 8 1924 Chamonix 9 1928 St. oritz 9 1932 Lake Placid 10 1936 Garmisch-Partenkirchen 10 1940 Sapporo, St. oritz ja Garmisch-Partenkirchen 10 1944 Cortina d Ampezzo 11 1948 St. oritz 11 1952 Oslo 11 1956 Cortina d Ampezzo 12 1960 Squaw Valley 12 1964 Innsbruck 13 1968 Grenoble 13 1972 Sapporo 14 1976 Innsbruck 14 1980 Lake Placid 15 1984 Sarajevo 16 1988 Calgary 16 1992 Albertville 17 1994 Lillehammer 17 1998 Nagano 18 2002 Salt Lake City 18 2006 Torino 19 2010 Vancouver 19 TALVIOLYPIAKISOJEN YLEISTILASTOT 20 AASTOHIIHTO 34 ÄKIHYPPY 44 YHDISTETTY HIIHTO 47 ALPPIHIIHTO 50 FREESTYLEHIIHTO 55 LUILAUTAILU 58 APUAHIIHTO 61 PIKALUISTELU 65 SHORT TRACK -LUISTELU 72 TAITOLUISTELU 75 OHJASKELKKAILU 79 RATTIKELKKAILU 82 SKELETON 85 CURLING 86 JÄÄKIEKKO 88 iehet 88 Naiset 90 AALYHENTEET 94 KISAKALENTERI 96 KARTAT 98 3

SOTŠI Sotši (venäjäksi Сочи) on 360 000 asukkaan kaupunki Krasnodarin hallintoalueella Venäjän eteläisellä laidalla. Se sijaitsee Kaukasus-vuorten läntisimpien rinteiden ja ustan meren välisellä rantakaistaleella. Kostean subtrooppisen ilmastonsa ansiosta Sotši tunnetaan ennen kaikkea rantalomakohteena. Elokuussa keskilämpötila on +25,3 C, helmikuussa rannikolla +8,7 C. Talviolympiakisoja ei järjestetä varsinaisessa Sotšin kaupungissa vaan 30 km rantatietä pitkin etelään sijaitsevassa taajamassa nimeltä Adler (115 000 asukasta), joka oli aikoinaan itsenäinen kaupunki. Adlerissa sijaitsee myös Sotšin kansainvälinen lentokenttä. Vain viiden kilometrin päässä olympia-areenoista sijaitsee valtakunnanraja, jonka takana on Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasian tasavalta. Kisojen lumilajit järjestetään Krasnaja Poljanan alueella, joka sijaitsee zymta-joen laaksossa, noin 40 km päässä Adlerista kapean solatien takana. Alppihiihtorinteet, kelkkailurata ja hyppyrimäet on rakennettu laakson eteläreunalla kohoavan Aibga-vuoren (2300 m) kylkeen, hiihto- ja ampumahiihtoladut toiselle puolelle Psehako-vuoren harjanteelle. Historiaa Aluetta asuttivat 1800-luvulle saakka islaminuskoon kääntyneet kaukasialaiset heimokansat: rannikolla sadzit ja ubyhit, vuoristossa tšerkessit (eli adygit). Venäjä ryhtyi valloittamaan ustan meren itärannikkoa 1800-luvun alkupuolella. Adlerin ja Sotšin kaupungit saivat alkunsa venäläisten vuosina 1837 ja 1838 rannikolle perustamista linnakkeista. Tšerkessit kukistettiin pitkässä sodassa, joka päättyi vasta 1864; viimeinen vastarintapesäke sijaitsi juuri tulevien olympialatujen alueella Krasnaja Poljanassa. Sodan päätyttyä suurin osa alueen muslimiväestöstä karkotettiin Turkkiin. Tilalle siirrettiin kristittyjä talonpoikia Venäjän valtakunnan muista osista. Olympiakisojen hiihtoareenoiden kohdalla sijaitseva kylä onkin nimeltään Estosadok (eestiläiskylä). Kylpyläturismi Kaukasian Rivierana tunnetulla alueella alkoi 1900-luvun alkuvuosina. Venäjän vallankumouksen (1917) ja sitä seuranneen kansalaissodan jälkeen toiminta jatkui 1920-luvulla. Stalin lomaili alueella mielellään, ja myöhemmät neuvostojohtajat seurasivat esimerkkiä. Toisen maailmansodan aikana Sotšin sanatorioissa hoidettiin haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. Sotši oli Krimin ohella Neuvostoliiton suosituin lomakohde, jossa vieraili vuosittain kuusi miljoonaa turistia valtion tukemilla edullisilla matkoilla. Kaupunki tuli 1980-luvulla tutuksi myös suomalaisille turisteille. atkailua edisti Adlerin lentokentän avaaminen kansainväliselle liikenteelle 1981. Kommunismin sortuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsivät halpaturismin loppua. Sotšista tuli raja-aluetta, kun Georgia itsenäistyi 1991 ja Abhasia erosi puolestaan siitä Venäjän tukemana 1993. Tilanne Abhasiassa on sen jälkeen pysynyt rauhallisena, vaikka maan itsenäisyyden on tunnustanut vain Venäjä. Kun Krimin niemimaa kuuluu nykyään Ukrainalle, on Kaukasian Riviera jäänyt Venäjän ainoaksi eteläiseksi lomarannikoksi. aan uuden vaurastumisen myötä 2000-luvulla alueelle on tehty suuria investointeja ja matkailijamäärät ovat lähteneet jälleen nousuun. SOTŠI 4

Talviurheilua Kaukasian vuorilla SOTŠI Krasnaja Poljana ( kaunis aukea ) on vanhastaan tarjonnut vuoristovaihtoehdon Sotšiin saapuville rantaturisteille, mutta vaikea tieyhteys haittasi pitkään sen kehittämistä talviurheilukohteena. Tilanne muuttui, kun Neuvostoliiton hajoamisen myötä venäläisurheilijoiden vanhat vuoristoleirikeskukset jäivät muihin valtioihin, kuten Georgiaan, Armeniaan ja Kazakstaniin. Krasnaja Poljanaan rakennettiin ensimmäinen suuri laskettelukeskus 1990-luvun alussa, kun Sotši haki vuoden 2002 talviolympiakisoja. Vakavampaan yritykseen lähdettiin, kun olympiahankkeelle saatiin presidentti Vladimir Putinin ja sitä myötä maan johtavien oligarkkien täysi tuki. Putin matkusti itse KOK:n kokoukseen Guatemalaan 2007 ja sai puhuttua päättäjät puolelleen. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Pyeongchangin 51 47. Kolmanneksi kilvassa jäi Salzburg. Olympia-areenat Lähes kaikki Sotšin olympiakisojen suorituspaikat on jouduttu rakentamaan tyhjästä. Ainoa vastaava tapaus talvikisojen historiassa on ollut Squaw Valley 1960. Erityisesti tämä koskee rannikkoklusteria Adlerissa. Hyvä puoli asiassa on se, että kaikki kisoissa tarvittavat viisi jäähallia ja avajaisstadion sijaitsevat toistensa vieressä, ensi kerran olympiahistoriassa. Avajaiset ja päättäjäiset järjestetään 40 000 katsojaa vetävällä Fišt-olympiastadionilla, joka on saanut nimensä alueen tunnetuimman vuoren mukaan. Säännöllistä käyttäjää stadionilla ei tule olemaan, sillä Sotšin alueella ei ole jalkapallon pääsarjajoukkuetta. Vuonna 2018 stadionilla pelataan jalkapallon -kisojen alkuotteluita. Käyttöä stadionille keksivät varmasti Venäjän yleisurheilijat, jotka tähänkin saakka ovat pitäneet Adlerissa harjoitusleirejään. Jääkiekon pääareena, noin 12 000 hengen Bolšoj ( iso ), on määrä kisojen jälkeen pitää urheilu- ja konserttihallina. Taitoluistelu- ja short track -areena Ajsberg ( jäävuori ) muunnettaneen velodromiksi, ja pikaluistelurata Adler-Arenasta tehdään messuhalli. Jääkiekon kakkoshalli Šajba ja curling-areena Ledjanoi kub ( jääkuutio ) siirretään muihin Venäjän kaupunkeihin. Krasnaja Poljanan suorituspaikkoja nimitetään kisojen vuoriklusteriksi. Hiihto- ja ampumahiihtostadion Laura sijaitsee Psehako-vuoren harjanteella, jonne noustaan gondolihissillä. Nimensä energiajätti Gazpromin rakentama stadion on saanut laakson pohjalla virtaavasta sivujoesta. Alppihiihdon, freestylehiihdon ja lumilautailun mitaleista kilpaillaan Roza Hutor -keskuksessa. Russkije Gorki -hyppyrimäkien ja Sanki-kelkkailuradan on tarkoitus toimia jatkossa Venäjän maajoukkueen päätukikohtina lajeissaan. 5

TALVIURHEILUAA VENÄJÄ Lunta ja jäätä ei Venäjältä puutu, joten ei ihme että talviurheilulla on maassa aina ollut tärkeä asema. Tsaarinajan Venäjän ensimmäisen ja ainoaksi jääneen olympiakullan voitti taitoluistelija Nikolai Panin Lontoossa 1908. yös pikaluistelussa ja jääpallossa venäläiset niittivät mainetta jo sata vuotta sitten. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen seurauksena syntynyt Neuvostoliitto eristäytyi muusta maailmasta myös urheiluelämässä. Kommunistinen ideologia antoi pääpainon massojen liikunnalle, ja kilpaurheilua karsastettiin pitkään. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto haastoi länsimaailman VENÄJÄ Pinta-ala Asukasluku Bruttokansantuote Rahayksikkö Virallinen kieli Presidentti: 17 098 242 km² 143,5 miljoonaa 23 501 $/asukas (Suomi: 38 655 $) Rupla (1 RUB = 0,023 ) venäjä Vladimir Putin saavutuskilpailuun kaikilla elämänaloilla. Kesäolympiakisoihin Neuvostoliitto osallistui ensi kerran Helsingissä 1952. Talvikisoissa debyytti viivästyi vielä neljä vuotta ja toteutui vasta Cortina d Ampezzossa 1956. Neuvostoliitto voitti mitalitilaston kaikissa talviolympiakisoissa vuosina 1956 88 lukuun ottamatta Grenoblea 1968 (edellä Norja) ja Sarajevoa 1984 (DDR). Sen parhaita menestyslajeja olivat maastohiihto ja pikaluistelu, joissa varsinkin neuvostonaiset olivat pitkään ylivoimaisia, 1960-luvulta lähtien myös taitoluistelu ja jääkiekko. Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät (Baltian maita lukuun ottamatta) yhteisellä joukkueella vielä Albertvillen talvikisoissa 1992 (tilastoissa IVY, Itsenäisten valtioiden yhteisö). Venäjä kilpaili omalla nimellään talvikisoissa ensi kerran Lillehammerissa 1994. Venäjä oli mitalitilaston paras maa vielä 1994, mutta sen jälkeen menestys on laskenut. Pohjanoteerauksen toi Vancouver 2010, jossa Venäjä jäi 11. sijalle saavutettuaan vain kolme kultamitalia. Neuvostoliitosta tuli maastohiihdon suurvalta heti ensimmäisissä talviolympiakisoissaan 1956. Neuvostoliiton (1992 IVY:n) ja Venäjän hiihtäjät ovat yhteensä saavuttaneet 105 olympiamitalia, enemmän kuin tilastoa johtava Norja (96). Venäläishiihtäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet kilpailemaan arvokisamitaleista kotiyleisön edessä: -kisoja ei maassa ole järjestetty, mihin yksi syy on ollut mäkihyppyperinteiden ja suorituspaikkojen puute. äkihypyssä venäläiset ovat saavuttaneet vain yhden ja yhdistetyssä kolme olympiamitalia. TALVIURHEILUAA VENÄJÄ Venäläisurheilijat ovat voittaneet olympiamitaleita kaikissa talvikisojen urheilumuodoissa paitsi curlingissa. Karttuisimpia lajeja ovat maastohiihdon ohella olleet ampumahiihto (yhteensä 45 mitalia), pikaluistelu (70) ja taitoluistelu (51). Pikaluistelussa suurmenestys on tosin jäänyt neuvostoajalle. Pariluistelussa venäläiset voittivat kultamitalin 12 peräkkäisissä olympiakisoissa 1964 2006. Jääkiekolla on erityissija venäläisessä urheilusielussa. Punakone voitti kahta lukuun ottamatta kaikki olympiakultamitalit vuosina 1956 1992. Venäjältä olympiavoitto kuitenkin vielä puuttuu: kotkapaitainen maajoukkue on saavuttanut vain yhden hopean (1998) ja yhden pronssin (2002). 6

TALVIURHEILUAA VENÄJÄ NEUVOSTOLIITON JA VENÄJÄN TALVIOLYPIAITALIT Neuvostoliitto (1956-88) + IVY (1992) Venäjä (1908 ja 1994-2010) K H P Yht. K H P Yht. Alppihiihto 0 0 1 1 Alppihiihto 0 1 0 1 Ampumahiihto 11 7 7 25 Ampumahiihto 9 4 7 20 Curling 0 0 0 0 Curling 0 0 0 0 Freestylehiihto 0 1 0 1 Freestylehiihto 0 1 2 3 Jääkiekko 8 1 1 10 Jääkiekko 0 1 1 2 Lumilautailu 0 0 0 0 Lumilautailu 0 1 0 1 aastohiihto 28 24 25 77 aastohiihto 13 7 8 28 äkihyppy 1 0 0 1 äkihyppy 0 0 0 0 Ohjaskelkkailu 1 2 3 6 Ohjaskelkkailu 0 1 0 1 Pikaluistelu 24 17 19 60 Pikaluistelu 3 4 3 10 Rattikelkkailu 1 0 2 3 Rattikelkkailu 0 1 1 2 Short track -luistelu 0 0 1 1 Short track -luistelu 0 0 0 0 Skeleton 0 0 0 0 Skeleton 0 0 1 1 Taitoluistelu 13 10 6 29 Taitoluistelu 12 8 2 22 Yhdistetty hiihto 0 1 2 3 Yhdistetty hiihto 0 0 1 1 YHTEENSÄ 87 63 67 217 YHTEENSÄ 37 29 26 92 7

TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 Talvikisojen synty Ajatus olympialaisista talvikisoista nousi ensi kerran esiin vuonna 1911, kun KOK:n kokous käsitteli vuoden 1912 Tukholman kisojen ohjelmaa. Italialainen kreivi Brunetta d Usseaux esitti, että Tukholmassa 1913 järjestettävät Pohjoismaiset talvikisat voitaisiin liittää olympiakisojen ohjelmaan. Ruotsalaiset kisaisännät torjuivat kuitenkin ehdotuksen. Pohjoismaat halusivat pitää talviurheilun omissa käsissään, ja jarruttivat talviolympiakisojen perustamista 1920-luvulle saakka. Talvilajeja oli toki olympiakisoissa nähty jo aiemmin. Luistelu oli mainittu mahdollisena olympialajina jo KOK:n perustamiskokouksessa 1894, ja taitoluistelu kuului ohjelmaan Lontoossa 1908. Berliinin 1916 olympiakisojen ohjelmassa olisi myös ollut talvilajeja, ellei ensimmäinen maailmansota olisi peruuttanut koko kisoja. Luistelut oli tarkoitus järjestää Berliinissä ja hiihtolajit Schwarzwaldin vuoristossa. Antwerpenissä 1920 kilpailtiin jälleen taitoluistelussa ja ensi kertaa myös jääkiekossa. Huhtikuussa järjestetyissä kilpailuissa pariluistelupari Ludowika ja alter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Vuoden 1924 olympiakisat oli myönnetty Pariisille, ja ranskalaiset ilmaisivat halunsa järjestää olympiakilpailut myös talvilajeissa. Kun Pohjoismaat edelleen vastustivat ajatusta talviolympialaisista, KOK teki kompromissin: ranskalaiset saivat järjestää KOK:n suojeluksessa erityisen talviurheiluviikon, jonka kilpailut eivät kuitenkaan kuuluisi viralliseen olympiaohjelmaan. Chamonix ssa 1924 pidetty talviurheiluviikko oli niin suuri menestys, että Pohjoismaidenkin vastarinta murtui. KOK hyväksyi vuonna 1925 erillisten talviolympiakisojen järjestämisen. Chamonix n kisoille myönnettiin 1926 jälkikäteen ensimmäisten olympialaisten talvikisojen arvo. TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 8

1924 Chamonix ont Blancin juurella Chamonix ssa järjestetyn talviurheiluviikon ohjelmaan otettiin jo aiemmin olympiakisoissa nähtyjen taitoluistelun ja jääkiekon lisäksi pohjoismaiset hiihtolajit (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty), pikaluistelu ja kelkkailu sekä sotilaspartiohiihto ja curling. Kahden viimeksi mainitun lajin tulokset virallistettiin tosin vasta vuonna 2006. Suomalaisten sankari oli pikaluistelija Clas Thunberg, joka voitti 3 kultaa, 1 hopean ja 1 pronssin. 10 000 metrillä Thunberg hävisi maanmies Julius Skutnabbille. Hiihto oli Suomelle raskas pettymys: jyrkissä alppirinteissä ainoaksi mitaliksi jäi Tapani Nikun pronssi 18 km:llä. Norjalaiset hallitsivat latuja ja mäkiä kolme kultaa voittaneen Thorleif Haugin johdolla. Veteraani-ikäinen Jakobssonin pariskunta otti vielä hopean pariluistelussa. italitilastoa: 1. Norja 4 7 6 2. Suomi 4 4 3 3. Itävalta 2 1 0 5. Ruotsi 1 0 0 Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 5000 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 10 000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Kultaa: Pikaluistelu, yhteispisteet Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: Pariluistelu Ludowika Jakobsson/alter Jakobsson Hopeaa: Sotilaspartiohiihto Väinö Bremer, August Eskelinen, Heikki Hirvonen, Ville attila Pronssia: 18 km hiihto Tapani Niku Pronssia: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Pronssia: Pikaluistelu, yhteispisteet Julius Skutnabb TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 1928 St. oritz Talviolympiakisojen järjestäminen kuului periaatteessa saman vuoden kesäkisojen isäntämaalle. Vuoden 1928 kisat oli myönnetty Amsterdamille, ja koska hollantilaisilla ei ollut mahdollisuutta pitää talvikisoja, Sveitsi ojensi auttavan kätensä. Pikaluistelijat pelastivat suomalaisten kisat hiihtäjien jäätyä tyystin mitaleitta. Clas Thunberg voitti kaksi kultamitalia. 10 000 metrin pikaluistelu jouduttiin keskeyttämään ja lopulta peruuttamaan kokonaan, kun jää suli luistelijoiden alta. Samana helteisenä päivänä hiihdetyssä 50 kilometrin kilpailussa Ruotsin Per-Erik Hedlund otti voiton yli 13 minuutin erolla seuraavaan. Norjan 15-vuotias Sonja Henie voitti ensimmäisen kultamitalinsa naisten taitoluistelussa. italitilastoa: 1. Norja 6 4 5 2. USA 2 2 2 3. Ruotsi 2 2 1 4. Suomi 2 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 500 m pikaluistelu Clas Thunberg Kultaa: 1500 m pikaluistelu Clas Thunberg Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Julius Skutnabb Pronssia: 500 m pikaluistelu Jaakko Friman 9

1932 Lake Placid Lamakausi ja pitkä matka verottivat osanottoa ensimmäisissä Euroopan ulkopuolisissa talvikisoissa. Suomesta lähti matkaan vain 7 miehen kisajoukkue. Veli Saarisesta tuli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiavoittaja, ja kaksoisvoiton 50 km:llä varmisti Väinö Liikkanen. Saarinen otti vielä pronssia 18 km:n pikamatkalla. Pikaluistelu järjestettiin amerikkalaisittain yhteislähdöllä, ja isäntämaa voittikin kaikki matkat. Neljän miehen kelkkailussa kultaa voittaneesta USA:n Edward Eaganista tuli ensimmäinen ja edelleen ainoa sekä kesä- että talvikisojen olympiavoittaja. Hän oli Antwerpenissä 1920 ottanut kultaa nyrkkeilyn raskaassa keskisarjassa. italitilastoa: 1. USA 6 4 2 2. Norja 3 4 3 3. Ruotsi 1 2 0 5. Suomi 1 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto Veli Saarinen Hopeaa: 50 km hiihto Väinö Liikkanen Pronssia: 18 km hiihto Veli Saarinen TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 1936 Garmisch-Partenkirchen Vuoden 1936 kesä- ja talvikisat järjestettiin hakaristilippujen alla. Alppihiihto oli ensi kerran olympiakisojen ohjelmassa, lajeina vain miesten ja naisten alppiyhdistetty, joissa isäntämaa Saksa korjasi voitot. aastohiihdon uutuutena oli viestihiihto, jossa Suomi otti Kalle Jalkasen legendaarisen ankkuriosuuden ansiosta kultamitalin. Pikaluistelijat toivat Suomeen Birger aseniuksen johdolla neljä mitalia. Kisojen suurimmat tähdet olivat norjalaisia: pikaluistelija Ivar Ballangrud voitti kolme kultaa, mäkihyppääjä Birger Ruud voitti toisen ja taitoluistelija Sonja Henie kolmannen olympiakultansa. Kanada menetti ensimmäisen kerran jääkiekkokullan, kun yllätysvoiton korjasi Iso-Britannia. italitilastoa: 1. Norja 7 5 3 2. Saksa 3 3 0 3. Ruotsi 2 2 3 4. Suomi 1 2 3 Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto Sulo Nurmela, Klaus Karppinen, atti Lähde, Kalle Jalkanen Hopeaa: 5000 m pikaluistelu Birger asenius Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Birger asenius Pronssia: 18 km hiihto Pekka Niemi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Birger asenius Pronssia: 5000 m pikaluistelu Antero Ojala 1940 Sapporo, St. oritz ja Garmisch-Partenkirchen Alun perin vuoden 1940 talvikisat myönnettiin Sapporolle. Se kuitenkin luopui niistä vuonna 1938 Japanin Kiinan sodan vuoksi, minkä jälkeen KOK antoi kisaisännyyden St. oritzille. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ja KOK:n välinen kiista ammattimaisten hiihdonopettajien osallistumisoikeudesta johti kuitenkin siihen, että KOK siirsi 1939 kisojen järjestämisoikeuden toistamiseen Garmisch-Partenkirchenille. Toisen maailmansodan syttyminen peruutti lopulta kisat kokonaan. 10

1944 Cortina d Ampezzo KOK myönsi kokouksessaan 1939 vuoden 1944 talviolympiakisat Italian Cortina d Ampezzolle. Nämäkin kisat kuitenkin jäivät maailmansodan vuoksi pitämättä. 1948 St. oritz Sodan takia olympiakisoihin tuli lopulta peräti 12 vuoden tauko. Vuoden 1948 kisaisännäksi valittiin jälleen Sveitsin St. oritz, joka oli säästynyt sodan tuhoilta. Heikki Hasu ja artti Huhtala toivat Suomelle kaksoisvoiton yhdistetyssä hiihdossa, jossa kaikki aiemmat olympiamitalit olivat menneet Norjaan. Tämä jäi Suomen ainoaksi kultamitaliksi, kun ruotsalaiset hallitsivat hiihtolatuja ja norjalaiset pikaluistelua. Alppihiihdon lajimäärää lisättiin kahdesta kuuteen, ja suomalaisiakin laskijoita oli ensi kerran mukana. italitilastoa: 1. Norja 4 3 3 1. Ruotsi 4 3 3 3. Sveitsi 3 4 3 8. Suomi 1 3 2 Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Hopeaa: Yhdistetty hiihto artti Huhtala Hopeaa: 4 x 10 km hiihto Lauri Silvennoinen, Teuvo Laukkanen, Sauli Rytky, August Kiuru Hopeaa: 10 000 m pikaluistelu Lassi Parkkinen Pronssia: 50 km hiihto Benjam Vanninen Pronssia: 10 000 m pikaluistelu Pentti Lammio 1952 Oslo Talviolympiakisat järjestettiin ensi kertaa Pohjoismaissa, ja ensimmäisen kerran talvikisoissa paloi olympiatuli. äkihyppykilpailua seurasi Holmenkollenin maisemissa 150 000 katsojan ennätysyleisö. Suomen hiihtäjät nousivat Oslossa ensi kerran olympiakisojen päärooliin: Veikko Hakulinen otti voiton 50 km:llä, viestijoukkue voitti myös kultaa, ja ensi kertaa ohjelmassa olleella naisten 10 km:llä Suomeen tuli Lydia idemanin johdolla upea kolmoisvoitto. Suomi otti ensi kerran osaa jääkiekon olympiaturnaukseen, tuloksena seitsemäs sija. Kisojen mitalitilastoa hallitsi isäntämaa Norja, jonka suurin sankari oli kolme kultaa voittanut pikaluistelija Hjalmar Andersen. TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 italitilastoa: 1. Norja 7 3 6 2. USA 4 6 1 3. Suomi 3 4 2 10. Ruotsi 0 0 4 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen, Tapio äkelä Kultaa: 10 km hiihto, n Lydia ideman Hopeaa: 18 km hiihto, m Tapio äkelä Hopeaa: 50 km hiihto, m Eero Kolehmainen Hopeaa: 10 km hiihto, n irja Hietamies Hopeaa: Yhdistetty hiihto Heikki Hasu Pronssia: 18 km hiihto, m Paavo Lonkila Pronssia: 10 km hiihto, n Siiri Rantanen 11

1956 Cortina d Ampezzo Cortinan kisat olivat ensimmäiset televisioidut talvikisat. Kisojen toinen uutuus oli ensi kertaa talviolympialaisiin osallistunut Neuvostoliitto. Suomen ainoan miesten hiihtovoiton otti uudella 30 km:n kilpailumatkalla Veikko Hakulinen. Suomi vei kullan myös ensi kertaa olympiahistoriassa hiihdetyssä naisten 3 x 5 km:n viestissä joukkueella Sirkka Polkunen, irja Hietamies ja Siiri Rantanen. äkihypyssä Suomi sai ensimmäiset olympiamitalinsa: Antti Hyvärinen voitti kultaa, Aulis Kallakorpi hopeaa. Itävallan Toni Sailer voitti kaikki kolme miesten alppihiihdon kultamitalia. Cortinassa pelattiin jääkiekon olympiaturnaus viimeisen kerran ilman Suomen leijonia. Neuvostoliiton punapaidat ottivat ensimmäisen olympiakultansa. italitilastoa: 1. N-liitto 7 3 6 2. Itävalta 4 3 4 3. Suomi 3 3 1 5. Ruotsi 2 4 4 7. Norja 2 1 1 Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto, m Veikko Hakulinen Kultaa: 3 x 5 km hiihto, n Sirkka Polkunen, irja Hietamies, Siiri Rantanen Kultaa: äkihyppy Antti Hyvärinen Hopeaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m August Kiuru, Jorma Kortelainen, Arvo Viitanen, Veikko Hakulinen Hopeaa: äkihyppy Aulis Kallakorpi Pronssia: 1500 m pikaluistelu Toivo Salonen TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 1960 Squaw Valley Vuoden 1960 kisoja ei oikeastaan myönnetty millekään kaupungille, vaan Kalifornian Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsevalle autiolle laaksolle, johon rakennettiin talviurheilukeskus. Korkea ilmanala aiheuttikin joillekin urheilijoille vaikeuksia. Uusia lajeja olivat ampumahiihto ja naisten pikaluistelu. Kalevi Hämäläinen ja Veikko Hakulinen ottivat 50 kilometrillä Suomelle kaksoisvoiton, ja miesten viestikultakin tuli Suomeen. USA voitti yllätyskultaa jääkiekkoturnauksessa, jossa Suomi päätyi Tyynenmeren sarjaan ratkomaan viimeisiä sijoja Japanin ja Australian kanssa. italitilastoa: 1. N-liitto 7 5 9 2. Saksa 4 3 1 3. USA 3 4 3 4. Norja 3 3 0 5. Ruotsi 3 2 2 6. Suomi 2 3 3 Suomen mitalit: Kultaa: 50 km hiihto, m Kalevi Hämäläinen Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m Toimi Alatalo, Eero äntyranta, Väinö Huhtala, Veikko Hakulinen Hopeaa: 50 km hiihto, m Veikko Hakulinen Hopeaa: äkihyppy Niilo Halonen Hopeaa: 20 km ampumahiihto Antti Tyrväinen Pronssia: 15 km hiihto, m Veikko Hakulinen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n Siiri Rantanen, Eeva Ruoppa, Toini Pöysti Pronssia: 3000 m pikaluistelu, n Eevi Huttunen 12

1964 Innsbruck Innsbruckin kisojen suomalaissankari oli Eero äntyranta, joka voitti ylivoimaisesti sekä 15 että 30 kilometrin hiihdon. Ensi kerran hypättiin kaksi mäkikilpailua: Veikko Kankkonen voitti normaalimäen ja tuli suurmäessä toiseksi. Neuvostoliiton Klavdija Bojarskih voitti kaikki kolme naisten hiihtokultaa, maannainen Lidija Skoblikova puolestaan kaikki 4 pikaluistelumatkaa. Neuvostoliitto voitti myös ensimmäisen kultansa pariluistelussa ja aloitti pitkän valtakautensa myös jääkiekossa. italitilastoa: 1. N-liitto 11 8 6 2. Itävalta 4 5 3 3. Norja 3 6 6 4. Suomi 3 4 3 7. Ruotsi 3 3 1 Suomen mitalit: Kultaa: 15 km hiihto, m Eero äntyranta Kultaa: 30 km hiihto, m Eero äntyranta Kultaa: Normaalimäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 4 x 10 km hiihto, m Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Arto Tiainen, Eero äntyranta Hopeaa: 5 km hiihto, n irja Lehtonen Hopeaa: Suurmäki Veikko Kankkonen Hopeaa: 1500 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Pronssia: 50 km hiihto, m Arto Tiainen Pronssia: 3 x 5 km hiihto, n Senja Pusula, Toini Pöysti, irja Lehtonen Pronssia: 1000 m pikaluistelu, n Kaija ustonen 1968 Grenoble Grenoblen olympiakisojen suurin sankari oli isäntämaan Jean-Claude Killy, joka voitti kaikki kolme alppihiihtolajia. Suomen ainoan kultamitalin toi Kaija ustonen naisten 1500 metrin pikaluistelussa. Hän otti myös hopeaa 3000 metrillä. Eero äntyranta sai hopean ja kaksi pronssia, mutta naishiihtäjät jäivät ensi kerran mitalitta. Suomalaissyntyinen Toini Gustafsson hiihti tosin Ruotsille kaksi kultaa. Leijonat voittivat sensaatiomaisesti Kanadan ja sijoittuivat lopulta viidensiksi. DDR esiintyi ensi kerran omana joukkueenaan. Uutta olympiakisoissa olivat myös dopingtestit. TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 italitilastoa: 1. Norja 6 6 2 2. N-liitto 5 5 3 3. Ranska 4 3 2 7. Ruotsi 3 2 3 10. Suomi 1 2 2 Suomen mitalit: Kultaa: 1500 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Hopeaa: 15 km hiihto, m Eero äntyranta Hopeaa: 3000 m pikaluistelu, n Kaija ustonen Pronssia: 30 km hiihto, m Eero äntyranta Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Kalevi Oikarainen, Hannu Taipale, Kalevi Laurila, Eero äntyranta 13

1972 Sapporo Suomen urheilulle Sapporo merkitsi aallonpohjaa: ensi kerran kesä- tai talvikisoissa Suomi jäi ilman olympiavoittoa. Onnikaan ei suosinut suomalaisia. Juha ieto hävisi 15 km:n pronssin 6 sadasosalla, ja Tauno Käyhkö jäi suurmäessä neljänneksi hävittyään voittajalle vain 0,7 pistettä. Japanin hyppääjät juhlivat normaalimäessä kolmoisvoittoa Yukio Kasayan johdolla. arjatta Kajosmaa hiihti kaksi hopeaa ja yhden pronssin, Neuvostoliiton Galina Kulakova kaikki kolme kultaa. Hollantilainen Ard Schenk luisteli myös kolme kultamitalia. 500 metrin pikaluistelun suosikki Leo Linkovesi horjahti ja jäi kuudenneksi. italitilastoa: 1. N-liitto 8 5 3 2. DDR 4 3 7 3. Sveitsi 4 3 3 7. Norja 2 5 5 10. Ruotsi 1 1 2 15. Suomi 0 4 1 Suomen mitalit: Hopeaa: 5 km hiihto, n arjatta Kajosmaa Hopeaa: 3 x 5 km hiihto, n Helena Takalo, Hilkka Kuntola, arjatta Kajosmaa Hopeaa: Yhdistetty hiihto Rauno iettinen Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola, auri Röppänen Pronssia: 10 km hiihto, n arjatta Kajosmaa TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 1976 Innsbruck Talvikisat 1976 myönnettiin alun perin Denverille, mutta tämä luopui niistä liian suuren hintalapun vuoksi. KOK valitsi uudeksi isännäksi Innsbruckin, jossa oli kilpailtu mitaleista vasta 12 vuotta aiemmin. Helena Takalo voitti kultaa 5 km:llä ja hopeaa sekä 10 km:llä että viestissä. iehet hiihtivät viestikultaa miehistöllä atti Pitkänen, Juha ieto, Pertti Teurajärvi ja Arto Koivisto. Ampumahiihdosta tuli Heikki Ikolan johdolla kaksi hopeaa. Leijonille povattiin jo jääkiekkomitalia, kun Kanada ja Ruotsi jäivät turnauksesta pois. Pronssin vei kuitenkin paremman maalisuhteen ansiosta Länsi-Saksa. italitilastoa: 1. N-liitto 13 6 8 2. DDR 7 5 7 3. USA 3 3 4 4. Norja 3 3 1 6. Suomi 2 4 1 15. Ruotsi 0 0 2 Suomen mitalit: Kultaa: 4 x 10 km hiihto, m atti Pitkänen, Juha ieto, Pertti Teurajärvi, Arto Koivisto Kultaa: 5 km hiihto, n Helena Takalo Hopeaa: 10 km hiihto, n Helena Takalo Hopeaa: 4 x 5 km hiihto, n Liisa Suihkonen, arjatta Kajosmaa, Hilkka Kuntola, Helena Takalo Hopeaa: 20 km ampumahiihto Heikki Ikola Hopeaa: 4 x 7,5 km ampumahiihto Henrik Flöjt, Esko Saira, Juhani Suutarinen, Heikki Ikola Pronssia: 15 km hiihto, m Arto Koivisto 14

1980 Lake Placid Lake Placidin kisojen ykköstähti oli USA:n pikaluistelija Eric Heiden, joka voitti kaikki viisi kultamitalia. Alppirinteitä hallitsivat Ruotsin Ingemar Stenmark ja Liechtensteinin Hanni enzel. Kotiyleisö sai juhlia olympiavoittoa myös jääkiekossa: viimeisessä ottelussa USA löi Suomen, joka voitolla olisi ottanut pronssimitalin. Suomalaiseen olympiahistoriaan jäi Juha iedon sadasosatappio Ruotsin Thomas assbergille 15 km:llä. Hilkka Riihivuori hiihti iedon tavoin kaksi henkilökohtaista hopeaa. Suomen ainoan kultamitalin voitti viimeisenä kisapäivänä suurmäessä Jouko Törmänen. italitilastoa: 1. N-liitto 10 6 6 2. DDR 9 7 7 3. USA 6 4 2 5. Ruotsi 3 0 1 7. Suomi 1 5 3 8. Norja 1 3 6 Suomen mitalit: Kultaa: Suurmäki Jouko Törmänen Hopeaa: 15 km hiihto, m Juha ieto Hopeaa: 50 km hiihto, m Juha ieto Hopeaa: 5 km hiihto, n Hilkka Riihivuori Hopeaa: 10 km hiihto, n Hilkka Riihivuori Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Harri Kirvesniemi, Pertti Teurajärvi, atti Pitkänen, Juha ieto Pronssia: 10 km hiihto, n Helena Takalo Pronssia: Suurmäki Jari Puikkonen TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 15

1984 Sarajevo Suomi saavutti Sarajevossa kaikkien aikojen suurimman talvikisojen mitalisaalinsa: peräti 13 mitalia. arja-liisa Hämäläinen voitti kaikki kolme henkilökohtaista kultaa sekä pronssia viestissä. Aki Karvonen hiihti kolme mitalia, Harri Kirvesniemi kaksi. atti Nykänen voitti kultaa ja hopeaa, ja yhdistetyssäkin tuli Suomeen kaksi mitalia. Kisojen paras mieshiihtäjä oli Ruotsin Gunde Svan. Taitoluisteluareenalla säväytti brittiläinen jäätanssipari Jayne Torvill/Christopher Dean. DDR nousi naispikaluistelijoidensa ja kelkkailijoidensa ansiosta mitalitilaston ykköseksi ainoan kerran historiassaan. italitilastoa: 1. DDR 9 9 6 2. N-liitto 6 10 9 3. USA 4 4 0 4. Suomi 4 3 6 5. Ruotsi 4 2 2 6. Norja 3 2 4 TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: 10 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: 20 km hiihto, n arja-liisa Hämäläinen Kultaa: Suurmäki atti Nykänen Hopeaa: 15 km hiihto, m Aki Karvonen Hopeaa: Normaalimäki atti Nykänen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Jouko Karjalainen Pronssia: 15 km hiihto, m Harri Kirvesniemi Pronssia: 50 km hiihto, m Aki Karvonen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m Kari Ristanen, Juha ieto, Harri Kirvesniemi, Aki Karvonen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirkko äättä, Eija Hyytiäinen, arjo atikainen, arja-liisa Hämäläinen Pronssia: Normaalimäki Jari Puikkonen Pronssia: Yhdistetty hiihto Jukka Ylipulli 1988 Calgary Calgaryn olympiakisojen kuningas oli atti Nykänen, joka otti ylivoimaiseen tapaan kaikki kolme mäkikultaa. Ensi kerran olympiakisoissa hypätyn joukkuemäen kilpailun Suomi voitti ennen Jugoslaviaa. aastohiihdossa eriytettiin ensi kerran perinteisen ja vapaan tyylin kilpailut. Perinteisiä naisten matkoja hallitsi arjo atikainen, joka voitti kultaa 5 km:llä ja pronssia 10 km:llä sekä viestissä. Kisojen muita tähtiä olivat alppihiihtäjä Alberto Tomba ja kolme kultaa voittanut hollantilainen pikaluistelija Yvonne van Gennip. Suomalaisten kisat huipensi jääkiekon kaikkien aikojen ensimmäinen arvokisamitali. Leijonien 2 1-voitto punapaidoista päätöspelissä kirkasti mitalin vielä hopeaksi. italitilastoa: 1. N-liitto 11 9 9 2. DDR 9 10 6 3. Sveitsi 5 5 5 4. Suomi 4 1 2 5. Ruotsi 4 0 2 12. Norja 0 3 2 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n arjo atikainen Kultaa: Normaalimäki atti Nykänen Kultaa: Suurmäki atti Nykänen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, atti Nykänen, Tuomo Ylipulli, Jari Puikkonen Hopeaa: Jääkiekko ks. joukkue s. 92 Pronssia: 10 km hiihto (p), n arjo atikainen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirkko äättä, arja-liisa Kirvesniemi, arjo atikainen, Jaana Savolainen 16

1992 Albertville Olympiakisat levittäytyivät alppikyliin eri puolille Ranskan Savoijin maakuntaa. Kisoissa näkyivät Euroopan poliittisen kartan tuoreet muutokset: hajonneen Neuvostoliiton urheilijat esiintyivät Yhdistyneenä joukkueena (tilastoissa IVY), ja mitalitilaston kärkeen nousi yhdistynyt Saksa. Uusia olympialajeja olivat freestylehiihto, short track -luistelu ja naisten ampumahiihto. Norja kasvatti kultamitalimääränsä neljässä vuodessa nollasta yhdeksään. äkihypyssä vaadittavan uuden V-tyylin omaksui parhaiten 16-vuotias Toni Nieminen voittaen kaksi kultaa ja pronssin. Kolmannen kullan Suomelle toi arjut Lukkarinen perinteisellä 5 km:n matkalla. italitilastoa: 1. Saksa 10 10 6 2. IVY 9 6 8 3. Norja 9 6 5 8. Suomi 3 1 3 13. Ruotsi 1 0 3 Suomen mitalit: Kultaa: 5 km hiihto (p), n arjut Lukkarinen Kultaa: Suurmäki Toni Nieminen Kultaa: Joukkuemäki Ari-Pekka Nikkola, ika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen Hopeaa: 15 km hiihto (p), n arjut Lukkarinen Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: Normaalimäki Toni Nieminen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m Harri Eloranta 1994 Lillehammer Talvi- ja kesäolympiakisoissa siirryttiin eri rytmiin, joten edellisistä talvikisoista ehti kulua vain kaksi vuotta. Norjalaiset järjestivät upeat kisat voittaen itse hiihtäjä Bjørn Dæhlien ja luistelija Johann Olav Kossin johdolla 10 kultaa. Suomi jäi toisen kerran historiassa ilman kultamitalia. Ainoan hopean toi ika yllylä 50 kilometrin hiihdossa. arja-liisa Kirvesniemi päätti olympiauransa 38-vuotiaana kahteen pronssiin. Curt Lindströmin valmentama leijonamiehistö pelasi kisojen hienointa jääkiekkoa mutta joutui silti tyytymään pronssiin hävittyään välierän Kanadalle. TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 italitilastoa: 1. Venäjä 11 8 4 2. Norja 10 11 5 3. Saksa 9 7 8 10. Ruotsi 2 1 0 16. Suomi 0 1 5 Suomen mitalit: Hopeaa: 50 km hiihto (p) ika yllylä Pronssia: 30 km hiihto (v) ika yllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika yllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä Pronssia: 5 km hiihto (p), n arja-liisa Kirvesniemi Pronssia: 30 km hiihto (p), n arja-liisa Kirvesniemi Pronssia: Jääkiekko ks. joukkue s. 92 17

1998 Nagano Uusia tulokkaita olympiaohjelmassa olivat lumilautailu ja naisten jääkiekko; curlingin mitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1924. Suomi menestyi Naganon kisoissa laajemmalla rintamalla kuin koskaan ennen. ika yllylä voitti kultaa perinteisellä 30 km:llä. Suomen toisen olympiavoiton otti Jani Soininen normaalimäessä. Serkukset Janne Lahtela ja Sami ustonen toivat hopeaa ja pronssia kumparelaskusta. iesten jääkiekkoturnaus pelattiin ensi kerran NHL-tähtien voimin. Suomi voitti riemukkaasti pronssia lyötyään Kanadan mitaliottelussa. Ensimmäisessä naisten olympiaturnauksessa tuli odotetusti myös pronssimitali, joten kaikkiaan peräti 54 suomalaisurheilijaa palasi kisoista mitali kaulassa. italitilastoa: 1. Saksa 12 9 8 2. Norja 10 10 5 3. Venäjä 9 6 3 11. Suomi 2 4 6 17. Ruotsi 0 2 1 TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 Suomen mitalit: Kultaa: 30 km hiihto (p), m ika yllylä Kultaa: Normaalimäki Jani Soininen Hopeaa: Suurmäki Jani Soininen Hopeaa: Yhdistetty hiihto Samppa Lajunen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Samppa Lajunen, Jari antila, Tapio Nurmela, Hannu anninen Hopeaa: Kumparelasku, m Janne Lahtela Pronssia: 10 km hiihto (p), m ika yllylä Pronssia: 4 x 10 km hiihto, m ika yllylä, Harri Kirvesniemi, Sami Repo, Jari Isometsä Pronssia: Kumparelasku, m Sami ustonen Pronssia: 10 km ampumahiihto, m Ville Räikkönen Pronssia: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n ks. joukkue s. 92 2002 Salt Lake City Suomalaisten sankari Utahin vuorilla oli kaikki kolme yhdistetyn hiihdon kultaa voittanut Samppa Lajunen. Normaalikilpailun kaksoisvoiton varmisti Jaakko Tallus. Neljännen kultamitalin toi Janne Lahtela kumparelaskusta. äkihyppääjät hävisivät joukkuemäen kullan Saksalle 0,1 pisteen erolla. aastohiihtäjät jäivät mitaleitta kuten jääkiekkoilijatkin. Norjan Ole Einar Bjørndalen teki historiaa voittamalla neljä kultaa ampumahiihdossa. Kisat päättyivät kultamitalihiihtäjien Johann ühleggin, Olga Danilovan ja Larisa Lazutinan hylkäykseen dopingin vuoksi. italisijoja muutettiin oikeuskäsittelyiden jälkeen vielä pari vuotta kisojen jälkeen, minkä jälkeen mitalitilaston kärkipaikka varmistui Norjalle. italitilastoa: 1. Norja 13 5 7 2. Saksa 12 16 8 3. USA 10 13 11 8. Suomi 4 2 1 19. Ruotsi 0 2 5 Suomen mitalit: Kultaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, sprinttikilpailu Samppa Lajunen Kultaa: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Jari antila, Hannu anninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen Kultaa: Kumparelasku, m Janne Lahtela Hopeaa: Joukkuemäki atti Hautamäki, Veli-atti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen Hopeaa: Yhdistetty hiihto, normaalikilpailu Jaakko Tallus Pronssia: Suurmäki atti Hautamäki 18

2006 Torino Talviolympialaisia isännöi poikkeuksellisesti eurooppalainen suurkaupunki. Vuoden 2006 talvikisojen isännyyttä oli hakenut myös Helsinki. Suomi jäi kolmannen kerran talvikisahistoriassa ilman kultamitalia, mutta mitaleita saatiin peräti kahdeksassa eri urheilumuodossa. Yhdeksännessäkin (ampumahiihto) tuli nelossija. Kokonaan uusia suomalaisia mitalilajeja olivat alppihiihto, lumilautailu ja curling. Suomen jääkiekkoleijonat pelasivat kaikkien aikojen turnauksen ja etenivät puhtaalla pelillä finaaliin. Kisat päättyivät kuitenkin katkeraan tappioon Ruotsille. italitilastoa: 1. Saksa 11 12 6 2. USA 9 9 7 3. Itävalta 9 7 7 6. Ruotsi 7 2 5 13. Norja 2 8 9 19. Suomi 0 6 3 Suomen mitalit: Hopeaa: Normaalimäki atti Hautamäki Hopeaa: Joukkuemäki Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, atti Hautamäki Hopeaa: Suurpujottelu, n Tanja Poutiainen Hopeaa: Kumparelasku, m ikko Ronkainen Hopeaa: Curling, m arkku Uuusipaavalniemi, Teemu Salo, Kalle Kiiskinen, ille äkelä, Jani Sullanmaa Hopeaa: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Hiihto, joukkuesprintti (p), n Aino-Kaisa Saarinen/Virpi Kuitunen Pronssia: Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu anninen Pronssia: Lumilautailu, halfpipe, m: arkku Koski 2010 Vancouver Suomalaisurheilijat saavuttivat Vancouverin kisoissa yhden hopean ja neljä pronssia, mikä oli vaatimattomin talviolympiasaalis sitten vuoden 1932. Paras saavutus oli Peetu Piiroisen hopea lumilautailun halfpipessa. Naishiihtäjät ottivat viestipronssin, ja Aino-Kaisa Saarinen hiihti pronssia myös 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. iesleijonat saavuttivat vaiherikkaan turnauksen päätteeksi pronssimitalin, ja Suomen naiset palasivat mitalikantaan 12 vuoden tauon jälkeen lyömällä Ruotsin pronssiottelun jatkoajalla. Lähimpänä olympiavoittoa kävi ika Poutala, joka johti 500 metrin pikaluistelua ensimmäisen lähdön jälkeen mutta päätyi lopulta viidenneksi. Kultamitalitilaston voitti isäntämaa Kanada, joka päätti kisat upeasti lyömällä USA:n jääkiekkofinaalissa Sidney Crosbyn jatkoaikamaalilla 3 2. TALVIOLYPIAKRONIKKA 1924 2010 italitilastoa: 1. Kanada 14 7 5 26 2. Saksa 10 13 7 30 3. USA 9 15 13 37 4. Norja 9 8 6 23 7. Ruotsi 5 2 4 11 24. Suomi 0 1 4 5 Suomen mitalit: Hopeaa: Lumilautailu, halfpipe, m Peetu Piiroinen Pronssia: 30 km hiihto (p), n Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: 4 x 5 km hiihto, n Pirjo uranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen Pronssia: Jääkiekko, m ks. joukkue s. 92 Pronssia: Jääkiekko, n ks. joukkue s. 92 19

TALVIOLYPIAKISOJEN YLEISTILASTOT OLYPIALAISET TALVIKISAT Talviolympiakisojen yleistilastot KISAT AITA KILPAILIJOITA SUOALAISIA Yht. Naisia Yht. Naisia I 1924 Chamonix 16 291 13 17 1 II 1928 St. oritz 25 464 28 18 1 III 1932 Lake Placid 17 252 21 7 0 IV 1936 Garmisch-Partenkirchen 28 668 80 19 0 V 1948 St. oritz 28 668 77 24 0 VI 1952 Oslo 30 693 109 50 5 VII 1956 Cortina d Ampezzo 32 821 132 31 4 VIII 1960 Squaw Valley 30 665 144 48 6 IX 1964 Innsbruck 36 1094 199 52 6 X 1968 Grenoble 37 1158 211 53 8 XI 1972 Sapporo 35 1008 206 51 7 XII 1976 Innsbruck 37 1129 231 47 9 XIII 1980 Lake Placid 37 1072 235 52 8 XIV 1984 Sarajevo 49 1273 277 45 5 XV 1988 Calgary 57 1425 315 53 7 XVI 1992 Albertville 64 1801 488 62 13 XVII 1994 Lillehammer 67 1738 522 61 14 XVIII 1998 Nagano 72 2180 789 86 34 XIX 2002 Salt Lake City 77 2399 886 100 37 XX 2006 Torino 79 2494 955 90 31 XXI 2010 Vancouver 82 2536 1033 94 35 XXII 2014 Sotši XXIII 2018 Pyeongchang Kilpailijamääriin on laskettu mukaan vain virallisiin olympialajeihin osallistuneet urheilijat. 20