KOTKA, MERIPIRTIN PUISTO TONTTI 285-2-9903-2. Rakennuksen perustuksen mittaus- ja valokuvadokumentointi 2009



Samankaltaiset tiedostot
Diapositii vit, Kotka, Meripirtin puisto 2009 Liite 1

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas luvun tien leikkausdokumentointi

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

Kotkan Merikotkan tontin koekaivaus vuonna Andreas Koivisto RAKENNUSHISTORIAN OSASTO

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

KOULUKATU 21 TONTTI II ARKEOLOGINEN KOE- JA VALVONTAKAIVAUS

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu ( ) Käynnin päivämäärä Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.

Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila arkeologinen valvonta

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

KOKKOLA Donnerin talon tontti B/4 Kaupunkiarkeologinen koekaivaus

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Turku II. Suurtorin kiveyksen uusiminen. Kaupunkiarkeologinen valvonta Raportti 2014 Elina Saloranta

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus

LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ylöjärvi Majniemen kivikautisen asuinpaikan kartoitus 2010

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Liite 2 IMATRA IMATRANKOSKI. Kalliohakkausten ja historiallisten rakenteiden dokumentointi ja kartoitus. Tarkkuusinventointiraportti

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Sipoo Hangelby Buls Åkern historiallisen ajan talopaikan koekaivaus 2013

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä

Hämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta. Kreetta Lesell f :3 MUSEOVIRASTO. JJriiA..fVt1- t<lc ~- 11.

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Kalliala Vesihuoltolinjan koekaivaus 2010

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Kokkola, Donnerin talo, 2008, koekaivaus, mustavalkokuvaluettelo Sivu 1

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

HELSINKI Suomenlinna, Susisaari B56 Piper

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

INVENTOINTIRAPORTTI. PYHTÄÄ Sammalkallio. Asemakaava alueen arkeologinen tarkkuusinventointi AKDG3153:1

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Punkalaidun Vanttila arkeologinen valvonta 2012

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Saaren kartanon (Mynämäki) arkeologiset tutkimukset vuonna 2011

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

itä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, kalliopohjaisella kumpareella, joka vieläkin on siellä havaittavissa. MyBskin löytötiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

OULU Pakkahuoneenkatu 9b

Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori

ÄÄNEKOSKI Konginkangas Jokela

Loviisa. Suur-Sarvilahden kartano. Suur-Sarvilahden kartanon läntinen siipirakennus arkeologiset koekuopitukset

TAMPERE RISTINARKKU LOIMALANKATU 4

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

TURKU, KORKKITEHTAAN TONTTI. Kaukokylmäkaivannon arkeologinen valvonta Osuuskunta Sigillum Markus Kivistö

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

Transkriptio:

KOTKA, MERIPIRTIN PUISTO TONTTI 285-2-9903-2 Rakennuksen perustuksen mittaus- ja valokuvadokumentointi 2009 Dokumentointikertomus FM Marita Kykyri Kymenlaakson museo

2 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT: Tutkimuskohde: Kotka, Meripirtin puisto Kaupunginosa/tila/kortteli, tontti: 285-2-9903-2 Tutkimuksen laatu: Kohteen ajoitus: Peruskarttalehti: Rakennuksen perustuksen mittausdokumentointi 1890-1970-luku PK 3023 12 KOTKA Yhtenäiskoordinaatit: pkoo 6705256-274, ikoo 3496165-176 Maanomistaja: Tutkimuslaitos: Dokumentointi: Kotkan kaupunki Kymenlaakson museo ja Kotkan kaupungin kaupunkimittaus Marita Kykyri ja Jouni Koho (mittaus) Kenttätyöaika: 21.4-29.4. 2009 Tutkitun alueen laajuus: perustuksen laajuus n. 20x6 m Tutkimuksen kustantaja: Tutkimuskustannukset: Esinelöydöt ja säilytyspaikka: Kotkan kaupunki virkatyö ei luetteloituja esinelöytöjä Diapositiivit ja niiden säilytyspaikka: KyM 51777:1-70 Tutkimuskertomuksen sivumäärä: s. 18 Kaivauskertomuksen liitteet: Alkuperäisen kaivauskertomuksen säilytyspaikka: Kaivauskertomuksen kopiot: Valokuva- ja karttaliite Kymenlaakson museon arkisto, Kotka MV/Rho/Helsinki ja Haminan toimipiste, Kotkan kaupunki kaavoitustoimisto Aikaisemmat tutkimukset: Kotka, Meripirtti. Patteri n:o 3 ja sen ympäristö. Koekaivaus 2008. Kymenlaakson museo. Marita Kykyri.

3 TIIVISTELMÄ: Marita Kykyri Kymenlaakson museo dokumentoi huhtikuussa 2009 rakennuksen kiviperustuksen Kotkansaaren länsirannalla sijaitsevassa Meripirtin puistossa. Koska perustus oli jäämässä alueelle rakennettavan Haukkavuoren uuden päiväkodin pysäköintialueen alle, katsottiin paikallishistoriallista merkitystä omaava, alueen huvilakauteen liittyvä kohde aiheelliseksi mittaus- ja valokuvadokumentoida. Varsinaisia maaperään kajoavia kaivaustutkimuksia ei paikalla kuitenkaan suoritettu. Kiviperustus osoittautui Meripirtin puiston alueelle 1800-1900-lukujen taitteessa rakennetun ja arkistolähteissäkin esiintyvän Huvila n:o 3:n ison ulkorakennuksen perustukseksi. Dokumentoinnin jälkeen ei perustusta ollut mahdollista säilyttää alkuperäisellä paikallaan, vaan se tuhoutui maanrakennustöiden yhteydessä ja pääosa sen rakennekivistä käytettiin uuden päiväkodin rakennustyömaalla täyttömateriaaliksi. Perustukseen kuuluneet isoimmat kivet otettiin kuitenkin talteen uudelleenkäytettäviksi muissa Kotkan kaupungin tulevissa maarakennuskohteissa.

4 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO 5 2. ALUEEN HISTORIAA 6 3. HUVILATONTTI N:O 3 JA SILLÄ SIJAINNUT RAKENNUKSEN PERUSTUS 8 3.1. Huvilatontti n:o 3 8 3.2. Rakennuksen perustus 10 4. MUITA ALUEELLA TEHTYJÄ ARKEOLOGISIA HAVAINTOJA 14 5. YHTEENVETO 16 6. LÄHDELUETTELO 17 6.1. Painamattomat lähteet 17 6.2. Painetut lähteet 17 6.3. Sanomalehdet 17 6.4. Sähköiset lähteet 17 7. LIITELUETTELO 18

5 1. JOHDANTO Kymenlaakson museo mittaus- ja valokuvadokumentoi huhtikuun 2009 lopussa rakennuksen perustukset Kotkansaaren länsirannalla, Meripirtin päiväkodin (Haukkavuorenkatu 5) tontille rakenteilla olleen Haukkavuoren päiväkodin läheisyydessä (kuva 1). Uudisrakennuksen lisäksi rakennushankkeeseen liittyi uusi laajennettu leikkipaikka- ja piha-alue sekä päiväkotitontin kaakkoispuolelle, Meripirtin puistoon, rakennettava pysäköintialue (Hankesuunnitelma 2008). Koska tutkimuksen kohteena ollut kiviperustus sijaitsi suunnitellulla pysäköintialueella, missä se tulisi maarakennustöiden yhteydessä tuhoutumaan, katsottiin se aiheelliseksi dokumentoida Kuva 1: Meripirtin puiston sijainti Kotkansaarella. Matkailukartta. Kotkan kaupunkisuunnittelu 2009.

6 ennen alueella suoritettavia maansiirtotöitä. Vähäisestä iästään huolimatta rakennuksen perustuksen katsottiin omaavan sellaista paikallishistoriallista merkitystä, että sen dokumentointi oli perusteltua (Museoviraston tutkija H. Rosénin sähköpostiviesti allekirjoittaneelle 8.7.2008). Kenttätöiden yhteydessä rakennuksen perustuksia ei kaivettu esiin tai paljastettu sen enempää, vaan se dokumentoitiin siinä tilassa missä se alueella kasvaneiden puiden kaadon ja alueen pintapuolisen raivauksen jälkeen erottui maastosta. Mittauksissa keskityttiin perustusten maanpinnalla näkyvän osan sijainnin (x, y ja z-koordinaatit) kartoittamiseen takymetrillä (Sokkisha SET4S), minkä lisäksi kohde dokumentoitiin myös valokuvaamalla ja kirjallisin muistiinpanoin. Takymetrimittauksesta vastasi mittausetumies Jouni Koho Kotkan kaupungin kaupunkimittauksesta, joka myös työsti kaivauksen mittausaineiston ja laati sen pohjalta dokumentointiin liittyvän yleiskartan. Allekirjoittanut vastasi kohteeseen liittyvästä muusta dokumentoinnista sekä jälkitöiden yhteydessä tutkimusraportin ja sen valokuvaliitteen laatimisesta. Rakennuksen perustusten dokumentointiin liittyvät kenttätyöt suoritettiin 21.4.-29.4. 2009 välisenä aikana, mutta Kymenlaakson museo seurasi ja valokuvadokumentoi Haukkavuoren päiväkodin rakennustyömaan etenemistä koko kuluneen vuoden, intensiivisimmin kuitenkin työmaan alkuvaiheessa kesäkuukausina 2009 (tutkija Ari Ryökkynen sekä allekirjoittanut; kuvat 2-4). Kaivausten jälkityöt suoritettiin huhtikuussa 2010. 2. ALUEEN HISTORIAA Kotkan kaupunkia Kotkansaarella edelsi Ruotsinsalmen kaupunkimainen yhdyskunta, jonka synty liittyi Venäjän Katariina II Pietarin suojaksi rakennuttaman linnoitusketjun rakentamiseen. Sen eteläisimmäksi tukikohdaksi pystytettiin Ruotsinsalmen merilinnoitus. Linnoituksen rakentamiseen liittyvät esityöt aloitettiin vuonna 1790 ja samassa yhteydessä laadittiin myös linnoitukseen liittyvän kaupunkimaisen asutusalueen asemakaava Kotkan saarelle (Airola 1978:10-33, 52 passim.). Ruotsinsalmen aikainen asutus ei ulottunut aivan Kotkansaaren länsirannalle, missä Meripirtin puistoalue päiväkoteineen sijaitsee, mutta alueelle rakennettiin patteri n:o 3, redutti Kotka sekä maa-ammuskellari, joista kaksi ensiksi mainittua ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Suomen sodan myötä Haminan rauhan jälkeen vuonna 1809 valtakunnan raja siirtyi, ja Ruotsinsalmen merilinnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä. Lopullinen kuolinisku yhdyskunnalle oli englantilaisten Krimin sotaan liittynyt hävitysretki, jonka yhteydessä vuonna 1855 jotakuinkin kaikki Kotkansaarella sijainneet siviili- ja sotilasrakennukset tuhottiin (Rosén 1953:71, 79-81). Nykyinen Kotkan kaupunki syntyi Ruotsinsalmen raunioille ja keisari Aleksanteri II:n vahvistama perustamiskirja julkistettiin 16.7.1879. Kaupungin ensimmäisen virallisesti vahvistetun asemakaavan laati komissionimaanmittari Konstantin Järnefelt vuonna 1878, mutta vielä tämä kaava ei ulottunut nykyisen Meripirtin alueelle. Asemakaava tulikin pian täydennettäväksi ja sitä seurasi K. Appelgrenin laatima asemakaava, joka hyväksyttiin vuonna 1891. Nyt asemakaavassa Haukkavuoren länsipuolelle ilmestyi uusi katu Parkogatan (Puistokatu), joka oli yksi nykyisen Haukkavuorenkadun edeltäjistä (Halila 1953: 97, 101, 104, 110). Puistokadun länsipuolella sijaitsevalle ranta-alueelle varattiin 1890-luvulla tontit kymmenelle huvilalle. Huvilarakennuksista ainoastaan viisi toteutui 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Meidän päiviimme huviloista on säilynyt ainoastaan nykyisin Meripirtin päiväkotina tunnettu puujugendia edustava rakennus, jonka arkkitehti Vilho Penttilä suunnitteli vuonna 1905. Yksityiskäytön

Kuvat 2-4: Meripirtin päiväkodin aluetta suunnasta SE. Ylinnä keväällä 2008 ennen alueella sijainneen Haukkavuorikodin ja saunarakennuksen purkamista, keskellä kesällä 2009 sekä alhaalla syksyllä 2009 kun Haukkavuoren uusi päiväkoti oli saavuttanut harjakorkeutensa. Dokumentoitu rakennuksen perustus sijaitsi ylimmän kuvan keskivaiheilla poikittain tiehen nähden. Kuva KyM/M. Kykyri. 7

8 jälkeen Meripirtti (alkujaan Päivähonka niminen huvila) muutettiin 1940-luvun lopulla lastenkodiksi ja 1970-luvulla Meripirtin päiväkodiksi. 1960-luvulla silloisen lastenkodin kanssa samalle tontille rakennettiin kehitysvammaisten asuntola Haukkavuorikoti (Lievonen 2007; KySa 13.2. 2008), joka purettiin saunarakennuksineen Haukkavuoren päiväkodin tieltä huhtikuussa 2009. Uusi päiväkoti valmistuu toukokuussa 2010 ja se otetaan käyttöön kuluvan vuoden elokuussa (KySa 17.2. 2010). Arkeologisia tutkimuksia ei Meripirtin alueella ole suoritettu ennen kesää 2008, jolloin Kymenlaakson museo suoritti alueella koekaivauksia. Tutkimukset liittyivät Haukkavuoren päiväkodin uudisrakennushankkeeseen, ja niiden tavoitteena oli selvittää Meripirtin päiväkodin alueella mahdollisesti sijaitsevien historiallisten jäännösten luonne. Arkeologisten tutkimusten yhteydessä alueelle kaivettiin mm. koeojia ja koekuoppia. Koeojista kaksi tutkittiin tulevan Haukkavuoren päiväkodin alueella, keväällä 2009 dokumentoidun rakennuksen perustusten ja Meripirtin päiväkodin välisessä maastossa (Kykyri 2008). Tutkitun alueen stratigrafia osoittautui yksinkertaiseksi ja kerroskasvu heikoksi. Pääosa alueen kerroksista oli yhdistettävissä alueen huvilakauteen ja sen jälkeiseen aikaan. Täyttö-, tasoite- ja pinnoitekerrosten lisäksi alueelta paljastui myös rakentamiseen, asumiseen sekä purkutoimintaan liittyviä kerrostumia. Patteri n:o 3:n itäpuolelta saatiin täyttö- ym. kerrosten alta kuitenkin esiin myös alkuperäinen maan pinta, mutta maaperän kosteudesta johtuen ei horisonttia ja sen alaisia kerroksia ollut koekaivausten yhteydessä mahdollista tutkia laajemmalti. 3. HUVILATONTTI N:O 3 JA SILLÄ SIJAINNUT RAKENNUKSEN PERUSTUS 3.1. Huvilatontti n:o 3 Huvilatontti n:o 3:lla sijaitsi aikoinaan yksi viidestä Kotkansaaren länsirannalle suunnitelluista ja sinne myös rakennetuista puuhuviloista. Kotkan kaupunginarkistossa säilytettävän huvilaalueeseen liittyvän arkistoaineiston perusteella käy ilmi, että tontille suunnitellun Huvila n:o 3:n rakennuspiirustukset hyväksyttiin vuonna 1896. Niiden mukaisesti tontille oli itse päärakennuksen (huvila) lisäksi suunniteltu myös tulisijaton ulkorakennus sekä tulisijallinen tuparakennus. Kaksi viimeksi mainittua sijaitsevat tontin asemapiirroksissa peräkkäin pääty päätyä vasten tontin länsisivustalla, kun taas itse huvila sijaitsee jotakuinkin tontin keskellä (Rakennuspiirustukset ja asemapiirrokset; kuvat 5-6). Vuonna 1908 hyväksyttyjen uusien rakennuspiirustusten mukaan tontin päärakennuksen julkisivuun suunniteltiin pieniä muutoksia samalla kun rakennuksen tulisijojen määrää lisättiin. Tontin länsisivustalle, samaan riviin edellisten ulkorakennusten kanssa, oli meren puolelle suunniteltu uusi pesu- ja pakaritupa, joka koostui tuvasta, kamarista sekä kellarista. Tontin länsisivustalle oli samaan aikaan suunnitteilla myös kivinen maakellari. Myöhempien tonttikarttojen ja asemapiirrosten perusteella tulivat kaikki yllä mainituista suunnitelluista rakennuksista myös toteutetuiksi huvilatontilla, jolla ne esiintyvät vielä 1950-luvun loppupuolen arkistoaineistossa. Sen jälkeen tontin rakennuksista asemapiirroksissa esiintyy enää iso ulkorakennus 1970-luvun lopulle saakka (Tonttikartat ja asemapiirrokset. Kotkan kaupunki. Rakennusvalvonta, arkisto).

9 Kuva 5: Huvilatontti n:o 3 ja sillä sijaitsevat rakennukset vuoden 1913 tonttikartalla. Tontille suunniteltua kellaria ei ole vielä rakennettu. Huhtikuussa 2009 dokumentoitu rakennuksen perustus kuuluu kartalla pohjoisimpana (ylinnä vasemmalla) sijaitsevalle ulkorakennukselle. (Kartta: Kotkan kaupunki. Rakennusvalvonta, arkisto).

10 Kuva 6: Osa Huvilan n:o 3 rakennuspiirustusta vuodelta 1896. Keskellä ylhäällä näkyy ulkorakennus, jonka Meripirtin puistossa sijainnut kiviperustus mittaus- ja valokuvadokumentoitiin ennen alueella suoritettuja maansiirtotöitä. Varastotilojen lisäksi rakennuksessa sijaitsi mm. nelireikäinen käymälä (vasemmalla alhaalla). Oikealla alhaalla on esitetty tulisijallisen pesu- ja pakarituvan poikkileikkaus. (Rakennuspiirrustukset ja asemapiirrokset. Kotkan kaupungin arkisto). Kuva KyM/T. Lievonen. 3.2. Rakennuksen perustus Luoteeseen viettävään rinteeseen suuntaan NE-SW rakennetun ulkorakennuksen perustuksen ulkomitat olivat 20x6 m. Maastossa perustuksesta erottui parhaiten sen kivistä ladottu luoteissivusta, joka oli näkyvissä jotakuinkin koko paikalla aikoinaan sijainneen rakennuksen pituudelta. Sen sijaan rakennuksen päätyjen täsmällistä sijaintia oli maastossa enää vaikea hahmottaa, minkä lisäksi myös kaakkoisseinän perustan kivistä vain muutamat pilkistivät ylös pintaturpeen alta (kuvat 7-8). Ulkorakennuksen perustus oli yhden kivikerran (20-40 cm) korkuinen ja leveydeltään 60-70 cm. Perustus oli koottu kylmämuuraamalla ilman sideainetta punagraniittikivistä, jotka olivat pääasiassa vain karkeasti lohkottuja ja joista pienimmät olivat lohkomattomia maakiviä. Isoimpien lohkokivien pituus oli 60-100 cm ja leveys 40-70 cm, mutta niiden lisäksi perustukseen oli käytetty myös pienempiä kiviä, joiden koko oli 30x30-50x50 cm. Rakennuksen perustuksen ulkopinta oli kivimateriaalin karkeasta työstöstä johtuen polvekas ja epätasainen.

11 Ulkorakennuksen eri tiloihin johtavat oviaukot sijaitsivat rakennuksen pihanpuoleisella (kaakkois-) seinustalla, missä pintaturpeen alta pilkistikin esiin kaksi muotoon lohkottua ja tasoitettua, poikkileikkaukseltaan neliönmuotoista punagraniittista paatta. Kyseessä oli mitä todennäköisimmin paikalla sijainneen oviaukon pielikivet, joiden välinen etäisyys oli 2 m. Kivien koko oli 100x40x35 cm, ja niistä toisen pinnassa oli havaittavissa ø 3 cm kokoinen porausreikä (kuva 9). Kuva 7: Ulkorakennuksen NW-seinän kiviperustusta keväällä 2008 (N). Taustalla Kotkan Vaasan&Vaasan tehdasrakennus. Kuva KyM/M. Kykyri. Kuva 8: Kiviperustus puiden kaadon jälkeen huhtikuun lopussa 2009 (NE). Rakennuksen ulkonurkat on merkitty maastoon oranssi-valkoisin linjaseipäin. Kuva KyM/M. Kykyri.

12 Väliseinien perustusten jäännöksiä ei rakennuksen sisäpuolella havaittu muualla kuin rakennuksen SW-päässä, missä sijaitsi muusta ympäristöstä erottuva matala kuopanne. Kuopannetta rajasivat molemmin puolin sisäpinnaltaan tasaisiksi lohkotut kivet, jotka muodostivat 3 m levyisen tilan seinien perustuksen. Kuopanteesta löytyi runsaasti modernia talousjätettä: mm. muovia, lasia, purkkeja, rikkonaisia astioita, pattereita sekä maitopusseja, joiden perusteella tilaa oli myöhempinä aikoina käytetty kotitalousjätteen kaatopaikkana. Rakennuspiirustusten perusteella tila oli kuitenkin alun alkaen toiminut ulkokäymälänä. Maa perustuksen sisäpuolella oli tummanruskeaa ja kuohkeaa hiekkaista multaa (kuva 10). Kuva 9: Huvilan n:o 3 ulkorakennuksen SE-sivustalla alkuperäisellä paikalla säilyneet ovenpielikivet (W). Kuva KyM/M. Kykyri. Kuva 10: Ulkorakennuksen SW-päässä maastossa erottuva kuopanne, joka oli täytetty modernilla kotitalousjätteellä. Rakennuksen käyttöaikana paikalla oli sijainnut käymälä. Kuva KyM/M. Kykyri.

13 Huvilatontin n:o 3 alueella sijainneen ulkorakennuksen kiviperustus sijaitsi korkeudella +3.80- +3.50 m.m.p.y. (NE-SW). Perustuksen sijainti määritettiin takymetrillä, mittaamalla siitä kahdeksan pistettä, joiden tunnukset ja koordinaatit olivat seuraavat (kuva 11): Pisten:o: x-koordinaatit: y-koordinaatti: z-koordinaatti: 1000 705274.020 496174.127 +3.821 1001 705270.133 496171.980 +3.756 1002 705263.802 496169.009 +3.584 1003 705255.551 496165.293 +3.493 1004 705257.730 496169.861 +3.639 1005 705260.400 496171.747 +3.713 1006 705264.018 496175.272 +4.301 1007 705266.273 496176.108 +4.383 Kuva 11: Dokumentoidun rakennuksen perustuksen sijainti ja mitatut pisteet. Välittömästi perustuksen luoteispuolella näkyvä, pohja-alaltaan polygoninen rakennus on Haukkavuoren uusi päiväkoti. Perustuksen mittauspisteistä numerot 1006 ja 1007 sijaitsivat ovenpielikivien kohdalla, pisteet 1004-1005 väliseinien kohdalla ja pisteet 1000-1003 rakennuksen NW-seinän kohdalla.

14 4. MUITA ALUEELLA TEHTYJÄ ARKEOLOGISIA HAVAINTOJA Dokumentoinnin jälkeen ulkorakennuksen perustus tuhoutui kokonaisuudessaan Haukkavuoren uuden päiväkodin rakennustyömaahan liittyvien maansiirtotöiden yhteydessä. Pääosa perustuksen rakennekivistä käytettiin alueen täyttömateriaaliksi, mutta isoimmat kivistä, mm. kaksi poikkileikkaukseltaan neliönmuotoon työstettyä punagraniittipaatta, otettiin talteen uudelleen käytettäviksi Kotkan kaupungin puistotoimen tulevissa työkohteissa. Uuden päiväkodin vaatiman perustuskuopan lisäksi Meripirtin päiväkodin alueelle kaivettiin kevään ja kesän 2009 aikana useita kapeita kaivantoja mm. kunnallistekniikkaa varten. Näistä kaivannoista tehdyt havainnot vahvistivat Kymenlaakson museon vuonna 2008 alueella suorittamien koekaivausten tutkimustuloksia, joiden mukaan alueen kulttuurikerroskasvu oli vuosien saatossa ollut varsin vähäistä. Meripirtin ja Haukkavuoren päiväkotien piha-alueelle syntyneet ja kerrostuneet kulttuurikerrokset olivat yhdistettävissä aikaisintaan 1800-1900-luvun taitteeseen ajoittuvaan huvilakauteen (kuvat 12-15). Kuva 12: Kuvaan on merkitty keltaisella värillä vuoden 2008 koekaivantojen sijaintipaikat ja punaisella värillä kesäkuussa 2009 kaivetun sähkökaapelikaivannon sijainti. Kaivanto kulki Haukkavuorenkadulta alas Meripirtin päiväkodin tontille, missä se leikkasi edellisenä kesänä pihan nurmialueelle kaivetun koeojan 3. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy vuonna 2008 suunnitteilla ollut Haukkavuoren päiväkoti, jonka alueelle koeojat 1 ja 2 kaivettiin. Kuvassa näkyy lisäksi Haukkavuoren päiväkodin alle jäänyt kehitysvammaisten asuntola Haukkavuorikoti, joka purettiin saunarakennuksiin huhtikuussa 2010. Haukkavuorikoti puolestaan oli rakennettu 1960-luvulla, alueella aikoinaan sijainneiden 1800-luvun lopun huvilatonttien n:o 5 ja 7 ulkorakennusten paikalle.

15 Kuvat 13-14: Meripirtin ja Haukkavuoren päiväkotien välinen piha-alue sisälsi runsaasti purkujätettä, joka oli peräisin alueella aiemmin sijainneista ja myöhemmin puretuista huvilakauden rakennuksista. Koeojan 3 kaivaminen alueelle kesällä 2008 oli työlästä juuri mainitusta maaperässä olleesta jätteestä johtuen. Kuvassa 13 (vas.) piha-alueelta paljastunutta savista, tiiltä ja kiveä sisältävää purkujätekerrosta (S). Oikealla kesällä 2009 kaivetun sähkökaapelikaivannon N-pää Haukkavuorenkadun reunustalla. Kaivannon seinämästä näkyy, että steriili pohjamaa sijaitsi paikalla jotakuinkin välittömästi pintaturpeen alapuolella, eikä varsinaista kulttuurimaakerrostumaa ollut alueelle syntynyt (E). Kuvat KyM/M. Kykyri. Kuvat 15: Näkymä rakenteilla olleen Haukkavuoren päiväkodin pohjoispuolelta. Välittömästi nurmikentän alapuolelta paljastui laaja purkujätehorisontti, joka sijaitsi suoraan steriilin pohjamaan päällä (NE). Taustalla Meripirtin päiväkoti. Kuva KyM/M. Kykyri

16 5. YHTEENVETO Dokumentoitu rakennuksen perustus osoittautui nykyisen Meripirtin puiston alueelle 1800-1900- lukujen taitteessa rakennetun Huvila n:o 3:n ulkorakennuksen perustukseksi. Kiviperustus löytyi puistosta jo vuonna 2008, jolloin Kymenlaakson museo suoritti sen lähimaastossa arkeologisia kaivauksia uudisrakennushankkeeseen (Haukkavuoren päiväkoti) liittyen. Koska kiviperustuksella katsottiin olevan paikallishistoriallista merkitystä alueen huvilakauteen liittyvänä historiallisena jäännöksenä, se mittaus- ja valokuvadokumentoitiin ennen uuden päiväkodin rakennustöiden alkamista huhtikuussa 2009. Varsinaisia maaperään kajoavia kaivaustutkimuksia ei kohteeseen liittyen kuitenkaan katsottu tarpeellisiksi. Dokumentoinnin jälkeen kiviperustus tuhoutui alueen maarakennustöiden yhteydessä ja sen rippeet jäivät Haukkavuoren uuden päiväkodin pysäköintialueen alle (kuva 16). Uudisrakennustyömaan kaivutyön yhteydessä tehdyt havainnot vahvistivat Kymenlaakson museon edellisenä kesänä suorittamien koekaivausten tutkimustuloksia alueen stratigrafiaan ja kulttuurikerroskasvuun liittyen. Vaikka lähistöltä tunnetaan jo Ruotsinsalmen aikaan (1790-1850-luku) liittyviä linnoituslaitteita, olivat päiväkotien piha-alueen vanhimmat ihmistoiminnan seurauksena syntyneet kerrokset yhdistettävissä vasta alueen 1800-1900-luvun taitteen huvila-asutukseen ja sitä myöhempään aikaan. Kuva 16: Haukkavuoren päiväkodin aluetta huhtikuussa 2010. Uuden päiväkodin takana pilkistää Meripirtin päiväkodin harjakatto. Vuotta aiemmin alueella dokumentoitu kiviperustus sijaitsi kuvan etualalla näkyvän aitalinjan ja vasemmanpuoleisen sinisen siirtolavan välimaastossa (E). Kuva KyM/M. Kykyri

17 Kotka 28.4 2010 Marita Kykyri 6. LÄHDELUETTELO 6.1. Painamattomat lähteet: Rakennuspiirrustukset- ja asemapiirrokset. Kotkansaaren läntisen ranta-alueen huvilatontit. Kansiot II, 204, Huvilat 1-3 sekä II, 204 Huvilat 4, 5, 6 ja 9. Rakennuspiirustusarkisto IV 76. Kotkan kaupungin arkisto. Hankesuunnitelma. Haukkavuoren päiväkoti. Kotkan kaupunki. Tilapalvelu 5.2.2008. Kykyri, Marita 2008. Kotka, Meripirtti. Patteri n:o 3 ja sen ympäristö. Koekaivaus 2008. Kaivauskertomus. Kymenlaakson museon arkisto. Lievonen Timo. Meripirtin päiväkodin rakennushistoriallinen tarkastelu. Lausunto KyM 71/2007. Tonttikartat ja asemapiirrokset. Kotkan kaupunki. Rakennusvalvonta, arkisto. 6.2. Painetut lähteet: Airola, Olli 1978. Ruotsinsalmen merilinnoitus ja sen sotilaallinen merkitys. Ruotsinsalmen merilinnoitus 1790-1855:10-84. Kymenlaakson museon julkaisuja no 1. Myllykoski. Halila, Aimo 1953. Kotka kaupunkikuntana. Kotkan esivaiheet. Kotkan historia I: 91-193. Toim. Anttila, Leo et.al. Helsinki. Rosén, Ragnar 1953. Kotkan esivaiheet. Kotkan historia I: 1-90. Toim. Anttila, Leo et.al. Helsinki. 6.3. Sanomalehdet: Kymen Sanomat (KySa) 13.2. 2008. Haukkavuoren juurelle sadan lapsen päiväkoti. Kymen Sanomat (KySa) 17.2. 2010. Haukkavuoren päiväkoti harjassa. 6.4. Sähköiset lähteet: Kotkansaari. Matkailukartta. Kotkan kaupunkisuunnittelu 2009. Museoviraston rakennushistorian osaston tutkija Helena Rosénin allekirjoittaneelle lähettämä sähköpostiviesti Meripirtin alueen vuoden 2008 kaivauksiin ja Meripirtin puistossa sijaitsevaan rakennuksen perustukseen liittyen. 8.7. 2008.

18 7. LIITELUETTELO 1. Diapositiiviluettelo 2. Yleiskartta 1:500 Kaivauskertomuksen etukannen kuva: Haukkavuoren päiväkotia rakennetaan kesällä 2009. Kuva KyM/M. Kykyri