Kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 1. Kunta Vastaajien määrä: 213 Kunta Akaa 2 Alajärvi 0 Alavieska 0 Alavus 1 Asikkala 1 Askola 0 Aura 0 Enonkoski 0 Enontekiö/Enontekis 0 Espoo/Esbo 1 Eura 0 Eurajoki/Euraåminne 0 Evijärvi 0 Forssa 2 Haapajärvi 0 Haapavesi 5 Hailuoto/Karlö 0 Halsua 0 Hamina/Fredrikshamn 0 Hankasalmi 1 Hanko/Hangö 1 Harjavalta 1 Hartola 2 Hattula 0 Hausjärvi 0 Heinola 0 Heinävesi 3 Helsinki/Helsingfors 0 Hirvensalmi 0 Hollola 1 Honkajoki 1 Huittinen 0 Humppila 0 Hyrynsalmi 0 Hyvinkää/Hyvinge 1 Hämeenkoski 0 Hämeenkyrö/Tavastkyro 0 Hämeenlinna/Tavastehus 2 Ii 1 Iisalmi/Idensalmi 1 Iitti 0 Ikaalinen/Ikalis 4 Ilmajoki 1 Ilomantsi/Ilomants 0 Imatra 2 Inari/Enare 2

Inkoo/Ingå 0 Isojoki/Storå 0 Isokyrö/Storkyro 0 Jalasjärvi 2 Janakkala 4 Joensuu 1 Jokioinen/Jockis 0 Joroinen/Jorois 0 Joutsa 0 Juankoski 0 Juuka 0 Juupajoki 0 Juva 1 Jyväskylä 1 Jämijärvi 0 Jämsä 2 Järvenpää/Träskända 2 Kaarina/S:t Karins 1 Kaavi 0 Kajaani/Kajana 4 Kalajoki 0 Kangasala 1 Kangasniemi 0 Kankaanpää 1 Kannonkoski 0 Kannus 0 Karijoki/Bötom 1 Karkkila/Högfors 2 Karstula 1 Karvia 0 Kaskinen/Kaskö 0 Kauhajoki 1 Kauhava 0 Kauniainen/Grankulla 1 Kaustinen/Kaustby 0 Keitele 2 Kemi 1 Kemijärvi 0 Keminmaa 1 Kemiönsaari/Kimitoön 0 Kempele 1 Kerava/Kervo 0 Keuruu 1 Kihniö 0 Kinnula 3 Kirkkonummi/Kyrkslätt 2 Kitee 1 Kittilä 1 Kiuruvesi 1 Kivijärvi 0 Kokemäki/Kumo 1

Kokkola/Karleby 0 Kolari 0 Konnevesi 5 Kontiolahti 1 Korsnäs 0 Koski Tl 0 Kotka 1 Kouvola 5 Kristiinankaupunki/Kristinestad 2 Kruunupyy/Kronoby 0 Kuhmo 0 Kuhmoinen 0 Kuopio 1 Kuortane 0 Kurikka 0 Kustavi/Gustavs 0 Kuusamo 0 Kyyjärvi 0 Kärkölä 0 Kärsämäki 0 Köyliö/Kjulo 1 Lahti/Lahtis 4 Laihia/Laihela 0 Laitila 1 Lapinjärvi/Lappträsk 0 Lapinlahti 1 Lappajärvi 1 Lappeenranta /Villmanstrand 0 Lapua/Lappo 1 Laukaa 1 Lemi 1 Lempäälä 0 Leppävirta 0 Lestijärvi 0 Lieksa 1 Lieto/Lundo 4 Liminka/Limingo 1 Liperi 1 Lohja/Lojo 0 Loimaa 0 Loppi 0 Loviisa/Lovisa 1 Luhanka 0 Lumijoki 1 Luoto/Larsmo 0 Luumäki 0 Luvia 0 Maalahti/Malax 0 Marttila 1 Masku 0 Merijärvi 0

Merikarvia/Sastmola 0 Miehikkälä 1 Mikkeli/S:t Michel 0 Muhos 0 Multia 0 Muonio 0 Mustasaari/Korsholm 0 Muurame 1 Mynämäki 0 Myrskylä/Mörskom 0 Mäntsälä 1 MänttäVilppula 0 Mäntyharju 0 Naantali/Nådendal 0 Nakkila 1 Nastola 0 Nivala 0 Nokia 0 Nousiainen/Nousis 1 Nurmes 0 Nurmijärvi 2 Närpiö/Närpes 0 Orimattila 1 Oripää 1 Orivesi 3 Oulainen 1 Oulu/Uleåborg 0 Outokumpu 2 Padasjoki 0 Paimio/Pemar 0 Paltamo 0 Parainen/Pargas 0 Parikkala/Parikkala 1 Parkano 0 Pedersöre 0 Pelkosenniemi 0 Pello 0 Perho 1 Pertunmaa 0 Petäjävesi 0 Pieksämäki 0 Pielavesi 0 Pietarsaari/Jakobstad 0 Pihtipudas 2 Pirkkala/Birkala 0 Polvijärvi/Polvijärvi 0 Pomarkku/Påmark 0 Pori/Björneborg 3 Pornainen/Borgnäs 0 Porvoo/Borgå 1 Posio 0

Pudasjärvi 1 Pukkila 3 Punkalaidun 1 Puolanka 0 Puumala 0 Pyhtää/Pyttis 1 Pyhäjoki 0 Pyhäjärvi 0 Pyhäntä 1 Pyhäranta 1 Pälkäne 2 Pöytyä 0 Raahe/Brahestad 1 Raasepori/Raseborg 0 Raisio/Reso 0 Rantasalmi 2 Ranua 0 Rauma/Raumo 1 Rautalampi 0 Rautavaara 0 Rautjärvi 0 Reisjärvi 0 Riihimäki 1 Ristijärvi 0 Rovaniemi 1 Ruokolahti 0 Ruovesi 0 Rusko 0 Rääkkylä 1 Saarijärvi 1 Salla 0 Salo 1 Sastamala 5 Sauvo/Sagu 0 Savitaipale 1 Savonlinna/Nyslott 2 Savukoski 1 Seinäjoki 0 Sievi 0 Siikainen 2 Siikajoki 0 Siikalatva 0 Siilinjärvi 0 Simo 0 Sipoo/Sibbo 1 Siuntio/Sjundeå 1 Sodankylä 1 Soini/Soini 0 Somero 0 Sonkajärvi 1 Sotkamo 0

Sulkava 2 Suomussalmi 0 Suonenjoki 0 Sysmä 1 Säkylä 0 Taipalsaari 0 Taivalkoski 0 Taivassalo/Tövsala 0 Tammela 1 Tampere/Tammerfors 5 Tervo 0 Tervola 1 Teuva/Östermark 0 Tohmajärvi 0 Toholampi 0 Toivakka 0 Tornio/Torneå 1 Turku/Åbo 1 Tuusniemi 1 Tuusula/Tusby 0 Tyrnävä 0 Ulvila/Ulvsby 1 Urjala 0 Utajärvi 0 Utsjoki 0 Uurainen 1 Uusikaarlepyy/Nykarleby 0 Uusikaupunki/Nystad 0 Vaala 1 Vaasa/Vasa 1 Valkeakoski 0 Valtimo 0 Vantaa/Vanda 0 Varkaus 0 Vehmaa 3 Vesanto 1 Vesilahti 1 Veteli/Vetil 3 Vieremä 0 Vihti/Vichtis 2 Viitasaari 3 Vimpeli 1 Virolahti 0 Virrat/Virdois 0 Vöyri/Vörå 0 Ylitornio/Övertorneå 2 Ylivieska 4 Ylöjärvi 1 Ypäjä 0 Ähtäri/Etseri 0 Äänekoski 5

2. Maakunta Vastaajien määrä: 213 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 EteläKarjala EteläPohjanmaa EteläSavo Häme Kainuu KeskiPohjanmaa KeskiSuomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa PohjoisKarjala PohjoisPohjanmaa PohjoisSavo PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi

3. Kuntakokoluokka Vastaajien määrä: 213 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Alle 2000 as. 2000 5000 as. 5001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 50 000 as. 50 001 100 000 as. Yli 100 000 as. 4. Toimiala, jota vastaus koskee Vastaajien määrä: 213 tekninen hallinto Terveydenhuolto Sivistystoimi Kaikki kunnan toimialat Henkilöstö sivistystoimi Keskushallinto ympäristöpalvelut sosiaalipalvelut Kunnan koko toimiala Vesihuolto Yleishallinto Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala sivistystoimi Työllisyys ja yhteispalvelu Terveydenhuolto (Työterveyshuolto) Opetustoimi Sosiaali ja terveystoimi Keskushallinto Perusturva Sivistystoimi Elinkeino

kaikki Tekninen toimiala Tekninen Henkilöstöpalvelut/työllistäminen Terveysala Henkilöstöhallinto Sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi Ympäristöterveydenhuolto sivistystoimi Sivistyspalvelut Liikelaitoskuntayhtymä, kiinteistöpalvelut Ympäristönsuojelu henkilöstöhallinto asuntotuotanto Kunta, yleishallinto Keskushallinto sivistystoimi Henkilöstöhallinto ja työllisyysasioita Sosiaali ja terveydenhuolto/vanhuspalvelut SIVISTYSTOIMI ' julkishallinto Sivistystoimi jätehuolto Yleishallinto Kunta Tekninen toimiala Hallinto koulutus Sivistys Sivistystoimi. Vastaukset antoi Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteinen sivistyslautakunta kokouksessaan 8.9.2015. Sivistystoimi (varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimeen). Vastaukset antoi Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteinen sivistyslautakunta kokouksessaan 8.9.2015. Perusturvatoimi Perusturvan toimiala Sivistystoimi Sivistys yleishallinto Hallintopalvelut 3 Hallinto, varhaiskasvatus, opetus Sosiaali ja terveystoimi Henkilöstöhallinto Tekninen perusturva Tekninen ja ympäristö Iin kunnan hallinnonalat sekä sosiaalipalvelut, jotka Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa. maaseutuhallinto

terveydenhuolto Kuntaa ja keskushallintoa Kuntajohdon näkemys kokonaisuudesta kaikki toimialat, erityisesti sosiaali ja terveystoimi ympäristö, sivistys Useita: yleishallinto, perusturva, sivistystoimi, tekninen toimi ja ympäristötoimi Kunnallinen toimiala Julkishallinto tekninen toimiala hallinto hallinto vapaa sivistys Kasvu ja oppiminen Ympäristö/Tekninen toimi Konsernihallinto, henkilöstöyksikkö (vastaus käsittää vain osan kysymyksistä koskien henkilöstöosuutta) Koko kaupunki Koko kunta Perusturva, sivistys, tekniikka, kaavoitus, rakennusvalvonta, työllisyydenhoito, hallinto Sivistystoimi Vaasan kaupungin kokonaisvaltainen vastaus ympäristötoimi Avopalvelut (sosiaali ja terveysala) koko kunta Sivistys, opetustoimi Hallinto, sivistys, tekniikka Sivistys Kaikki toimialat Sosiaalitoimi Tekninen toimiala Kaikki toimialat, koko kaupunki Yleishallinto ja päivähoito Terveyskeskuksen hammashoitola Henkilöstöhallinto Konsernipalvelut ja tekniikka ja ympäristöpalvelut Hyvinvointipalvelut/Aikuisväestön palvelut Hyvinvointipalvelut/Lasten ja nuorten palvelut Hyvinvointipalvelut/Ikääntyneiden palvelut Lasten ja nuorten ennaltaihkäisevät palvelut (neuvola, koulu, opiskeluterveys) sosiaali, terveys ja sivistyspalvelut Yleishallinto Tekninen Hallinto Vastaukseen on koottu kunnan kaikkien toimialojen vastaukset, kysymysten alle vastaukset on kerätty toimialakohtaisesti. perusturva Koko kunta Koko kunta Hallinto Sivistystoimi Hallinto

Työllisyydenhoito Ympäristötekninen Sosiaali ja terveystoimi Kaikkia toimialoja Koko kaupunki Tekninen Salon kaupungin koko organisaatio Sosiaali ja terveyspalvelut Sosiaali ja terveystoimi, perusturvakuntayhtymä Karviainen Koko kunta Terveys ja toimintakyky sekä ikäihmisten palvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Lapset, nuoret ja elämänlaatu Koko hallinto koottuna (sivistys, perusturva ja tekninen) Sosiaalitoimi Koko kunnan toimiala Koko kunta Koko kaupungin toimintaa Koko kaupunki Vihdin kunta Hallinto Eri toimialat Koko kunta Terveyskeskus Sivistystoimi Uuraisten kunta Koko kaupunki Tekninen toimi Sosiaali ja terveyspalvelut perusturva, sivistys, tekniikka, yleishallinto Konsernipalvelut / HR Kaikki kaupungin toimialat kootusti Henkilöstöhallinto Sosiaali ja terveystoimiala Sivistystoimiala Terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Työllisyyden hoito Sivistystoimi Sosiaali ja terveys Sivistystoimi sivistys ja sote puoli Sivistystoimiala hallinto Koko kuntaa. Hallinto, Tekninen, Perusturva Keskushallinto Yleishallinto, koko kunnan toiminta Ympäristötoimiala (ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto maksajan roolissa, järjestäjäkunta Laukaa, pelastustoimi maksajan roolissa, järjestäjäkunta Jyväskylä)

Sivistys ja tulevaisuus Sosiaalitoimi Koko kunnan vastaukset Kaikki toimialat Koko kunta perusturva, yleishallinto tekninen toimen vastaukset laaditaan yhteisesti Lakeuden kuntien kesken (Muhos) Perusturva Yleishallinto Sivistys Yhdyskunta ja ympäristö koko kaupungin yhteinen vastus Keskushallinto Sosiaali ja terveydenhuolto Rakennusvalvonta, Varhaiskasvatus, Palveluasuminen, muuta Tekniikka ja ympäristöpalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistystoimi Sosiaalitoimi tekninen toimi Yleishallinto Kaikki toimialat Kasvatus ja opetuspalvelut Terveystoimi Työllisyyspalvelut Sosiaali ja terveystoimi Keskushallinto, perusturva,tekninen Pelastustoimi Kaikki toimialat Sosiaali ja terveystoimi sosiaali ja terveystoimiala Kaikki toimialat. Toimialojen yhteinen vastaus Yleinen Kunnan yleinen toimiala, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Kaupunkiympäristön kehittäminen Hallintopalvelut Sosiaali ja terveystoimi Sivistys ja vapaaaikalautakunta Kunnan tekninen toimi Vastaukset kerätty koko kaupungin tasolta yhdeksi vastaukseksi. Liikennejärjestelyt joukkoliikenteen uudelleen määrittely hyvinvointipalvelut Taloushallinto Yleishallinto

5. 1. Mitä lakisääteisiä tehtäviä tai palveluja tulisi poistaa kuntien tehtävistä? Vastaajien määrä: 180 AIkuisväestöä koskevat terveystarkastukset Kuntien näkökulmasta merkittävintä on lakisääteisten tehtävien ja niiden rahoituksen suhde. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä, esimerkiksi työllisyyden osalta, niiden rahoitus tulee varmistaa. Eläinlääkintä ehdottomasti. Mitään muuta ammatinharjoittajaa ei tueta yhtä paljon kuin eläinlääkäreitä. Työnantaja maksaa heidän eläkkeensä sekä korkeaa palkkaa. He tekevät samalla omaa praktiikkaa ja veloittavat työnantajaa koulutuksestaan, välineistään, korkeampaa kmkorvausta. Liikuntalaki velvoittaa kuntia tukemaan kansalaistoimintaa sekä laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa järjestämään mahdollisuuksia harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Nämä velvoitteet ainakin voisi poistaa. terveydenhuolto, subjektiivinen päivähoito Ympäristönsuojelun lupa ja valvontamenettelyn piiriin kuuluu tarpeettomia toimintoja, joiden ympäristökysymykset voitaisiin ratkaista muutoin, esim. toimialakohtaisilla määräyksillä, asetuksilla, taloudellisella ohjauksella tms. Lainsäätäjä pitää edelleen sitkeästi kiinni hyväksymismenettelöinneistä, rekisteröinneistä, ilmoitusvalvollisuuksista, toimivaltarajoka ehkä säädetään hiemän, lupa korvataan rekisteröinneillä, luvan tarkistaminen valvonnan yhteydessä tehtävällä päätöksellä. Mutta oikeasti työtä ja kustannuksia vähentäviä tai toiminnaharjoittajan kannalta toimintaa mahdollistavi uudistuksia ei saada aikaan. Lainsäädäntö ei rajoita toimintamahdollisuuksia vesihuollossa Sote palvelujen siirtämisen jälkeen ei liene enää suurta tarvetta siirtää tehtäviä pois peruskunnasta. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus voitaisiin siirtää maakunnalliselle tai seudulliselle toimijalle. Samoin voitasiin ehkä ajatella yleiskaavoituksen ja ympäristöhalinnon suhteen. Erkoissairaanhoito. Ehkä koko sote valtion tehtäviin. Ne vain pakollisia tehtäviä, joita valtiokin rahoitaa. Muihin kunnalle itse oikeus päättää. eläinlääkintä turha ja aikaa vievä tilastotiedon siirtely valtiolle oppilas ja opiskelijahuollon laskutus kuntien väliltä pois, pienten laskujen laatimiseen/tarkistamiseen menee turhaa aikaa uskonnon opetus pois kouluilta tilastoraportointiin järkevyyttä, muutamien tonnin hankkeet pois, koska raportointiin kuluu liikaa työaikaa mitoitusta väljemmäksi (pvk) ja kelpoisuusehtoja myös (kurraattori, kirjasto, päiväkotiryhmän henkilöstö...) maksuja korotettava: apipkerhot kansalaisten omavastuuta lisää subjektiivinen oikeus 4 h / pv ja hoidon järjestäjä päättää minä päivinä toteutetaan neliö/lapsi suositukset pois, koska niitä tulkitaan lakina jopa valvovien viranomaisten taholta virkaehtosopimukset roviolle (OVTES) joustavuutta työtehtäviin, putkiajattelusta pois digitalisaation mahdollisuudet (kuntien jäykkä ictpuoli, valtakunnallisia linjauksia ja toimivia kokonaisuuksia) tilikartta yhteinen (tulkinnat vähenevät) nykyinen liiallinen normitus tappaa luovuutta ja tekee kalliiksi toiminnan (rajapinnat tarkistettava) Toimeentuloturvaasiat Kelalle Erikoissairaanhoito maakunnallisille kuntayhtymille, joille talousvastuu toisin kuin nykyisillä sairaanhoitopiireillä on. Vastaus koskee vain työterveyshuoltoa. Lakisääteinen työterveyshuolto tulee edelleen säilyttää kuntien järjetämisvelvollisuutena. Jos työterveyshuolto ulkoistetaan, nousevat kustannukset pienillä yrityksillä kohtuuttoman korkeiksi. Työterveyshuolto on kuitenkin lakvastaus koskee vain työterveyshuoltoa.isääteisesti työnantajan järjestettävä. Yksitysen palvelun valvonta ja lupatehtävien karsiminen. Valtion selvitysten ja kyselyjen vähentäminen. Nimikkeiden johon liittyy koordinointi tai yhteyshenkilö, poistaminen velvoitteista esim. on nimettävä terveyden edistäminen tai hyvinvointijohtoryhmä jne. Lakissääteisten todistusten ja lausuntojen karsiminen esim. työnantajille, kaavoitukseen, perheselvityksiin vain tarpeen mukaan. Erilaisten lakisääteisten suunnitelmien

vähentäminen ja koonti yhdeksi asiakirjaksi esim. vanhuspoliittinen, vammaispoliittinen, lastensuojelu, lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Myös asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien tarpeenmukaisuus. toimeentulotuen siirtäminen Kelalle kokonaisuudessaan (myös täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) omaishoidontuen siirtäminen kokonaisuudessaan; arviointi ja hoitopalkkiot tämä toisi yhdenmukaista kohtelua koko Suomea ajatellen, koska nyt hoitopalkkioissa suuriakin alueellisia eroja yritysten tarkistuskäynnit ja valvonta vievät viranhaltijoiden aikaa, voisiko tehtävät olla Aluehallintovirastojen tehtäviä kyselyiden ja raporttien ja suunnitelmien määrää saisi vähentää, koska samoja asioita kirjoitetaan useisiin raportteihin tai suunnitelmiin voisiko reseptien voimassaoloon saada joustavuutta esim. pitkäaikaissairaiden osalta hammaslääkäripäivystyksen lopettaminen Sivistystoimessa tehtävät ovat pääosin kohdallaan liittyen ihmisten perustarpeisiin, kuten varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Esikoulun muuttuminen pakolliseksi oli turhaa, koska jo melkein kaikki palvelua käyttivät. Esikoulusta poisjäämistä ei kuitenkaan ole sanktioitu samaan tapaan kuin oppivelvollisuuden laiminlyömistä. Työllisyysasioiden hoito on kunnassamme vapaaaikatoimen alaisuudessa. Kunnan ns. maksulistoille valuu koko ajan uusia henkilöitä, koska TE toimistot eivät pääosin enää tapaa asiakkaitaan eivätkä järjestä heille palveluita. Olisi hyvä saada aikaan ratkaisu, jossa työllisyydenhoito osoitetaan kuntien tehtäväksi ja annetaan niille resurssit, jotka nyt kuluvat toimimattoman järjestelmän ylläpitoon tai sitten valtio tai mahdolliset tulevat itsehallintoalueet ottavat työllisyystoimenpiteiden järjestämisen vastuulleen. Korjausneuvonta ja avustukset elylle, jossa on jo maaseutu, koltta, porotila ja luontaiselinkeinojen mukaisen rakentamisen tukeminen ja valvonta. Löytöeläinten sijoittamisvastuu Lukioilta poistetaan ylioppilaskirjoitukset. Mihin niitä tarvitaan? Tarvitseeko yliopistot/korkeakoulut niitä? Tarvitseeko lukiolainen niitä? Pelastustoimi, ympäristöterveyspalvelut Koulumatkat. Nyt koulu (kunta) on vastuussa oppilaista koulumatkan aikana. Koululla (rehtori, opettajat) ei ole kuitenkaan oikeutta rangaista koulumatkoilla tapahtuneista rikkeistä, esim. kiusaaminen tai tupakointi. Eli koulun vastuu loppuu kouluportille tai sitten niin että myös koulumatkoilla tapahtuneista rikkeistä voitaisiin rankaista. Nyt oppilaatkin tietävät tilanteen ja mm. tupakointia koulumatkan varrella tapahtuu jatkuvasti koska oppilaiden tiedossa on että siitä ei voida rankaista. KOSKA ON KÄYTÄNNÖSSÄ MONIAMMATILLINEN ONGELMA, TULISI PÄIHDEONGELMAAN PUUTTUA MYÖS VALTIOLLISLTA TASOLTA, (POLIISI, TERV.HOITO,SOSTYÖ). JOS JOTAIN OLLAAN SIIRTÄMÄSSÄ POIS KUNNILTA( TOIMEENTULOTUKI, OMAISHOIDONTUKI JNE) TULISI HUOLEHTIA MYÖS ILMOITUS JA NEUVONTAPALVELUT KUNTOON, ETTEI ASIA JÄÄ SILTI KUNNAN TEHTÄVÄKSI JA HARKINNANVARAISEN TOIMEENTULOTUEN TARVE ESIM. LISÄÄNTYY! MUUTOINKIN PALVELUIDEN SÄHKÖISET HAKEMUKSET JA MUU TIEDOTUS PITÄISI SAADA SAMANLAISEKSI KAIKKIIN KUNTIIN, VÄLTYTTÄISIIN ERILAISILTA KYSELYIHIN PERUSTUVILTA YHTEENVEDOILTA: SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PITÄISI SAADA TOIMIVAMMAKSI ESIM. MAAKUNTALIITN TEHTÄVÄKSI Eläinlääkintähuolto. Samalla tulisi rajoittaa yhteikunnan ylläpitämää eläinlääkintähuoltoa koskemaan vain hyötyeläimiä ja kulkutautien/epidemioiden seurantaa/valvontaa ja ennaltehkäisyä. Julkisen sektorin eläinlääkäreiden palkkaus tulee muuttaa nykyisesstä merkillisestä sekajärjestelmästä kuukausipalkkaisiksi ja/tai toimenpideperusteiseksi, (vrt. lääkärit, hammaslääkärit). Nykyinen järjestelmä on sekava, byrokraattinen ja vaikeasti hallinnoitavaksi, (kunta työnantajana ei saa kaikkia tarvittavia kustannuksiin vaikuttavia tietoja). Koko toisen asteen koulutus tulisi siirtää pois kuntien vastuulta. Myös vapaa sivistystyö tulisi siirtää pois kunnilta. Oppilas ja opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisvastuu tulisi siirtää tuleville SOTEalueille.

Terveysvalvonnan puolelle on viimeisen vuosikymmenen aikana sälytetty monia uusia tehtäviä, jotka lisäävät byrokratiaa. Esim. tupakkalaki ja muut vastaavat ovat lisänneet työtä, johon resursseja ei kuitenkaan ole erikseen ollut osoitettavissa. Koska (ainakin maakuntien) ELY:issä ympäristöpuolella on maakuntien kaikkien kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden yhteenlaskettuun määrään verrattuna moninkertainen määrä ammatillista henkilöstöä, joilla on yleisesti ottaeen parempi koulutustaustakin, mutta kuitenkin kunnissa tehdään suurempi työmäärä, niin: HAJAJÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO JA VESIHUOLTOLAIN MUKAISEN YHDYSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIIN JA VESIJOHTOON VELVOITTEEN TOIMEENPANO TULEE SIIRTÄÄ ELYLLE. KUNNISSA NE JÄTETÄÄN HOITAMATTA VIRANHALTIOIHIN KOHDISTUVAN POPULISTEN PUOLUEPOLITIKOINNIN PAINEESSA. LÄHETIN VAHINGOSSA VASTAUKSENI ÄSKEN ILMAN KUNTA JA VASTAUSTIETOJA. VASTAUKSENI ALKOI: Koska (ainakin maakuntien) ELY:issä ympäristöpuolella on maakuntien kaikkien kuntien... Arava ja korkotukivuokraasuntojen asukasvalintojen valvonta ja siitä tehtävä päätös. Vastuu asukasvalintojen oikeellisuudesta tulee olla yksinomaa yleishyödyllisellä yhteisöllä. Kunnissa ei riitä resursseja tarkastaa valintakriteereitä. Sosiaali ja terveydenhuolto, päivähoitoa lukuunottamatta Palotoimi Toisen asteen ammatillinen koulutus Maaseutupalvelut, Velkaneuvonta Solarium laitteiden valvonta Kuntien palkkausjärjestelmät: Työnvaativuuden arviointijärjestelmien mallit tulisi toteuttaa valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla tai poistaa kokonaan. Yksittäiset kunnat käyttävät satoja ja tuhansia työtunteja arviointimallien luomiseen. Esim. Saarijärvellä KVTES arviointimallia on tehty yli kaksi vuotta ja esimiesten ja työntekijöiden työhön käyttämät työtunnit ovat hurjia. Pienien kunnittaisten poikkeamien johdosta kunnat tekevät älyttömän määrän turhaa työtä. Vielä on edessä taas OVTES:n uusiminen sekä TS arviointijärjestelmien uusiminen. TS ja TTES yhdeksi sopimukseksi. Täysin turhaa työtä monta eri sopimusalaa. Museohenkilöstön korkeakoulutettujen määrä valtionosuuksien perusteena. Tämä auttaisi meitä yhdistämään museo ja kulttuuri toimen henkilöstö ja toiminnat yhdessä naapurikunta Äänekosken kanssa. Koulunkäynnin ohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat ovat tulleet kasvavaksi henkilöstömääräksi esim. diabetespotilaiden hoidon johodsta. Lähtökohtaisesti ajatus normien purusta pitäisi lopettaa ja aloittaa asioiden miettiminen täysin uudelta pohjalta siten, että katsotaan palvelu / toiminto ja kuinka se tuotetaan järkevästi ilman, että asiasta on laissa säädetty. Tämä normien purun toimintamalli johtaa siihen, että lähdetään peruuttamalla viemään asioita eteenpäin. Lainsäädännössä on myös paljon sellaista, mikä estää järkevän toiminnan, vaikka itse palvelua ei voida poistaa, mutta säädöksiä poistamalla pystyttäisiin tuottamaan tehokkaammin ja järkevämmin. Omaishoidon tuen ohjeistus, arviointi ja maksatus valtiolle Subjektiivinen päivähoitooikeus; heti voimaan osapäiväisyys uudistus. Kunnallinen eläinlääkintähuolto (vain sinne kunnan tulisi järjestää, jossa palvelua ei muuten olisi tarjolla, onko sellaisia paikkoja enää edes Lapissa?). Päivähoito samoin (palveluseteli tai muu "tukiosa" ja muutoin se voisi olla yksityisten toimijoiden tuottamaa, vain mikäli muutoin ei alueella ole saatavilla tulisi kunnan järjestää).

Terveysvalvonnan asunnontarkastukset yksityisasunnoissa. Terveydensuojelun tehtävät tulisi yhdistää Avin työsuojeluun, nyt jo tehdään samoissa kohteissa tarkastuksia päällekkäisissä asioissa. Suunnilleen avin nykyresursseilla hoituisivat, kun lomakkeisiin lisättäisiin muutama kohta. Uskonnonopetus seurakuntien tehtäväksi, "yleissivistävät osiot vaikka historian yhteyteen. Ympäristönsuojeluasiat tulisi siirtää Elyyn ja tehdä suunnilleen olemassa olevilla resursseilla siellä. Sähköinen hyvinvointikyselyjen laatiminen ja päivittäminen, Tasaarvosuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen ja Koulutussuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen > kaikki ovat päällekkäistä ja aikaa vievää työtä talousarvioiden, tilinpäätösten ja strategioiden lisäksi. Vastaavan kuraattorin tehtävä kokonaisuudessaan > ei konkreettista tehtävää, rasittaa taloudellisesti. Kunnissa on riittävät kuraattoripalvelut. Subjektiivista päivähoitooikeutta tulee ehdottomasti rajata. Tuntiperusteinen hoitomaksu käyttöön joka puolella. Pienistä kunnista ei ole vara poistaa palveluja vaan säilyttämällä ne turvataan lähipalvelut alueella ja säilytetään alue asuttuna eli edelleen kunnan tehtävänä säilytetään jo olemassa olevat. Varhaiskasvatuksen osalta ei mielestäni ole lakisääteisissä toiminnoissa vähennettävää. Vastaukset on laadittu kunnan tukipalvelujen tuottamisvastuussa olevan organisaation johtoryhmän toimesta. Kutsuntalautakuntien kunnan valitsemat edustajat ovat tarpeettomia. Kunnan rooli kutsuntalautakunnissa lienee jäänne menneiltä ajoilta. Vastuu pitkäaikais työttömistä, koska pienellä kunnalla ei ole mahdollisuutta työllistää heitä. Kulttuuri, liikunta, vapaaaika, sote ei tule mieleen kokonaisia tehtäviä, mutta turhaa selvitysten tekemistä voisi vähentää. Hankerahoitus työllistää hallintoa. *kunnan viranomais ja valvontatehtävät kotihoidon tuki siirtyisi valtiolle sijaislasten palvelut valtion maksettavaksi subjektiivisen perhepäivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu kotihoidon tuki siirtyisi valtiolle sijaislasten palvelut valtion maksettaviksi subjektiivisen perhepäivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu vammaispalvelulain mukaisten palvelujen laajat subjektiiviset oikeudet (laki on kirjoitettu erittäin paljon tulkintaa sisältäväksi). Sosiaalityön ja palvelujen kentässä vammaispalvelulaki on kaikkein vaikeinta juuri sen tulkinnallisuuden ja asiakkaan erittäin laajojen subjektiivisten oikeuksien vuoksi. Esimerkkinä voisi sanoa vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttö on kunnissa täysin karannut käsistä. Laissa ei ole määritelty vammaisuudesta oikeastaan mitään (ikä?). Määrärahat eivät riitä, koska lakiin on kirjattu kriteerit liian laveasti. Hoitoon pääsyn aikarajat ovat liian kireät; meillä on esimerkiksi saatu huonosti lääkäreitä, joten tästä seuraa se, että joudumme käyttämään (silloin satumme saamaan) keikkalääkäreitä ja kustannukset karkaavat käsistä. Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että lakeihin on kirjattu vuosien varrella tiukennuksia (aikarajoja, kyselyihin vastaamisia AVI, Valvira, THL, ministeriöt), jotka kuormittavat perustyötä ja voisi sanoa, että jopa hidastavat kehittämistyötä. Asiakkaan aseman parantaminen on ollut tarkoitus, mutta käytännön työssä näyttää, että asiakkaan asema ei parannu ja palvelujen saanti kohene, jos rakenteet ja valvonta on järjestetty kuormittamaan jo aiemmin kuormittunutta palvelujärjestelmää. Aluellisesti olemme keskustelleet näistä lakivelvoitteista ja niin usein tulleet siihen samaan tulokseen, että vammaispalvelulakia tulisi tarkastella, valvontaa vähentää/keventää ja ennenkaikkea tässä taloudellisessa tilanteessa, joissa kunnat ovat, edellä mainituista vapautuvat voimavarat kohdistaa asiakastyöhön ja toiminnan kehittämiseen.

Omaishoidon tuki. Työllistämiseen liittyviä joitakin tehtäviä ja erityisesti sanktioita. Tilanne nyt hyvin. Perusopetus, päivähoito, kirjasto sekä nuoriso/kulttuuri/liikuntapalvelut toimivat hyvin kunnassamme. Subjektiivinen päivähoitooikeus sosiaalihuollosta esim. ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja neiiden hyväksymisestä, sosiaalihuolto ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestäminen, koulutus, tutkimus, kokeilu ja kehittämistoiminnan järjestäminen, sosiaalisen luoton myöntäminen, terveydenhuollosta päihdetyö (sitä tehdään myös sosiaalihuollossa), opetus ja kulttuuritoimesta pois esiopetus, (tarkoittaisi, että perusopetus alkaisi jo 6vuotiaille), aamu ja iltapäivätoiminta, joustavan perusopetuksen toiminta, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, teatterit, orkesterit, teknisistä palveluista energiatuotanto ja jakelu ja muita palveluista ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite. Hallintopalveluiden vastaus: Maaseutupalvelut voidaan siirtää valtion hoidettavaksi. Löytöeläinten hoitoa ei ole järkevää pitää kunnan vastuulla. adoptioneuvonta, sosiaalisen luoton myöntäminen, omaishoidon tuki, ympäristöterveydenhuolto, terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, tupakkalain valvonta Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Lastenvalvojan elatussopimukset, veteraanitoiminta ja sosiaali ja potilasasiamiestoiminnan voisi siirtää valtiolle, samoin valvontakäynnit kokonaan AVI:n vastuulle. Kaavateiden kunnossapidosta päättäminen kunnalle (ei lakisääteinen), samalla tavoin kuten kunta päättää yksityisteiden kunnossapidosta (voisi ottaa mallia yksityistielaista tai ainakin siihen suuntaan). Sosiaali ja terveyspalveluissa viranomaisvalvonnan kokonaisuus on uudistettava Valviran ja aluehallintoviranomaisten kokonaisvastuulle päällekkäisyyksiä poistaen. Yksityisten palvelujentuottajien valvontaan, tilojen ja laitteiden tarkistamiseen ja lupaasioihin liittyvät velvoitteet on poistettava kokonaan kunnilta. Opetus ja varhaiskasvatuspalveluissa sitovassa norminannossa tulisi määritellä vain toiminnan tavoitteet ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. Toimintatavat ja keinot tavoitteiden sekä sisältöjen toteuttamiseksi tulee jättää kuntien päätösvaltaan. Rakennusvalvonnassa päätöksenteko kunnille (poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisut esim. viranhaltijapäätöksinä) Ilmainen kouluruoka ainut lakisääteinen palvelu ateria ja tilapalveluliikelaitoksessa, ei voi poistaa. Hukkakauratarkastukset (suoritettvaksi Elyille maatilavalvontojen yhteydessä), tukioikeuksien siirrot viljelijöiden itsensä tekemiksi, ulosottotiedot ulosottoviranomaisten itsensä tallennettaviksi tukisovellukseen Merimieslääkäritarkastukset palokuntalaisilta, jotka satunnaisesti ajavat palokunnan moottorivenettä. Tarkastukset tulisi poistaa samalla myös lossien kuljettajilta ja ylipäänsä sisävesiliikenteestä. Kuljettajien terveysvaatimukset eivät poikkea mitenkään maantieliikenteen vaatimuksista. Samat tarkastukset riittäisivät kuin ajokorttiinkin. Jos erillinen lupakirja halutaan säilyttää, sen saisi lähettämällä kopion ajokorttilausunnosta luvan myöntävälle viranomaiselle. Nyt palomiehet käyvät ensin työterveystarkastuksessa, sitten mahdollisesti ajokorttitarkastuksessa ja samana vuonna vielä merimieslääkärin tarkastuksessa. Torta På Torta. Koko viime 10 vuoden aikana tehty lainsäädäntö olisi tarkastettava ja purettava velvoitteet: päivähoito (lasten lukumäärä ja tilojen koko); koulujen luokkien koko. Koulujen alaluokat voisivat toimia aamu ja iltapäivinä. Omaishoidontuki Kelalle. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu voidaan yhdistää terveydenhuollon Kelan matkojenyhdistämisjärjestelmän piiriin. Yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistaminen ja valvonta voidaan siirtää aluehallintovirastolle,

asiakasnäkökulma kunnalle Työvoimahallinnon ja kunnan sosiaalitoimen välistä yhteistyötä pitää kehittää. Työvoimahallinto on siirtänyt tehtäviään kunnan sosiaalitoimeen ja 1.1.2016 kunnan palvelujen piiriin siirtyvät 3 linjalaiset, eli ne asiakkaat jotka ovat vaikeimmin työllistettäviä. Mikä rooli Työvoimahallinnolla on jatkossa? Veteraanikuntoutus Valtiokonttorille Rakentamisen poikkeamisluvat siirretään kuntien hoidettavaksi, koska niissä tarvitaan paljon paikallistuntemusta korjausavustuskäsittely siirretään kokonaan ARA:n käsiteltäviksi, työvaihetodistukset jäävät kuntaan (sis.rakennuslupaan) Rakennusvalvonta ja neuvonta sekä kaavoitus säilyttävä paikallisena toimintana, koska vaativat paljon paikallistuntemusta ja tukevat kuntien elinkeinorakennetta Energiamääräysten vaatimuksia tulee keventää ja tuoda minimivaatimukset selkeästi esille Nitraattiasetuksen mukaisista lannanpatterointiilmoituksista pitä luopua tarpeettomina Kiviainesottamisen pakollisen jätehuoltosuunnitelman laatiminen on soranottoluvissa vähämerkityksellinen, joten niistä voidaan luopua Erikoissairaanhoito Maaseututukihallinto valtiolle/maville, on vain lakien ja ohjeiden tulkintaa ja täytäntöönpanoa kunnissa Kaikki sellainen, missä kunnalla ei ole omaa harkintaa tai päätösvaltaa > kunnallisen itsehallinnon ajatus on oikeus tehdä omalla tavalla. Valtio hoitaa kansallisesti yhtenevät ja keskityt palvelut. täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Kelalle omaishoidontuki Kelalle AVI:n vaatimat ostopalveluyritysten tarkastuskäynnit (asumispalvelu, kuntoutus ja hoivapalveluyksiköt) kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (esim. vain yksi kokoava hyvinvointikertomus ja suunnitelma) avustus perheelle muuta kuin kuntien kautta, kun lapset eivät ole päivähoidossa sijoituslasten palvelut valtion maksettavaksi subjektiivisen päivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu kunnallisen eläinlääkäritoimen uudelleenarviointi valtiollisten vaalien toimeenpano seura ja harrastuseläinten tilapäisen talteenoton järjestämisen voisi poistaa kuntien tehtävistä. Pelastustoimi, valmiussuunnittelu ja poikkeusoloihin varautuminen Soten järjestämis ja rahoitusvastuu Maatalouden tukihallintoyksikkö palvelut Vammaispalvelulain asuntojen muutostöiden kunnan viranhaltijoiden vastuiden poistaminen Tehtävät, joista laissa on määritelty vähimmäispalvelutaso. Ts. kunta ei voi päättää palvelun antamisesta tai sen tasosta ja määrästä. Esim. Kaikki sosiaali ja terveyspalvelut ml. erikoissairaanhoito. Vastuu romuajoneuvojen siirrosta tulisi kuulua valtiolle sen omistamilla alueilla. Maisematyölupa tai puunkaatolupa. Tarvitaanko jos yksittäisiä puita kaadetaan omalta tontilta? Valtion teiden katuvalaistuskustannukset tulee kuulua valtiolle myös muiden teiden osalta kuin valta ja kantateiden. Pelastuslaitostoiminta tulisi kuulua valtiolle. pelastuslaitoksien rakentaminen, ylläpito jne ei kuntien vastattavaksi, pois turha rahojen siirtely Yksityistietoimitukset valtiolle kokonaisuudessaan.

Valtion tulee hoitaa kaikki soteasiat, samoin paloja pelastustoimi. Vapaa sivistys (asetukset): rahoitus ei riitä nykymenolla, vaan taso laskee. Kunnan peruspalvelutoimintojen pakkoyksityistäminen lain nojalla, esim. lämpölaitos. Kunnan taloudellinen ylläpitovastuu tulee poistaa niistä rakenteista ja rakennelmista, joita toteutetaan hankerahoilla projektina ELYkeskusten toimesta. Hankerahaa tulee varata em. rakenteiden elinkaaren loppuun asti. Käytännössä esim. laavujen kunnossapito, jätehuolto, polttopuutarve sekä retkeilyreittien ja luontopolkujen jälkihoito pitkospuut lahoaa, metsä vesakoituu ja opasteet haalistuu. Jälkihoitovastuu pois kunnilta. Varhaiskasvatus: Kotihoidon tuen hallinnoinnin voisi siirtää Kelalle kokonaisuudessaan ja tehdä joustavammaksi. Terveyspalvelut: Velvollisuuden järjestää työterveyshuolto alueellaan voisi siirtää toimiville yrityksille. Perhe ja sosiaalipalvelut: Omaishoidontuen myöntäminen ja maksatus tulisi siirtää Kelaan. Pelastustoimi: Pelastuslain (379/2011) 59 mukaiset velvoitteet alueen pelastustoimelle nuohouksen järjestämisestä alueellaan. Perustelu: toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kiinteistön huolto ja ylläpitotehtäviin kuuluvaksi, vrt. esim. ilmanvaihtokanavien nuohous. Samalla tulee huolehtia siitä, että nuohoustoiminnan vapauttamisen jälkeen alueen pelastustoimelle ei jää myöskään mitään nuohoustoiminnan valvontatehtäviä tms. Muuten kuntien tehtävät eivät tosiasiallisesti kevene. Sosiaali ja terveyspalvelut (sote), 2. asteen koulutus ja pelastuslaitos. Perusturva: Kuntien valvontavastuun poisto koskien yksityisiä sosiaalipalveluyrittäjiä sekä niiden rekisteröinti lausuntoineen (AVI:lta kunnille siirtynyt valvontatehtävä v.2011). Kotihoidon tukipalvelut (ateriapalvelu, siivouspalvelu, kauppakassipalvelu, turvapalvelut). Sivistys: kotihoidon tuen maksatuspäätökset Kelalle, jossa rahat Tekniikka: Teknisellä sektorilla palveluiden tuottaminen kohdentuu pääsääntöisesti eilakisääteisinä teknisten järjestelmien avulla tapahtuvaan palveluiden tuottamiseen. Palvelutuotannon taustalla on toki järjestämisvelvoite, kuten esimerkiksi vesihuolto, kadut sekä terveelliset ja turvalliset toimitilat. Taksoituksen sääntelyyn toimialalla ei ole tarvetta. Rakennusvalvonta: Tuleviin lakimuutoksiin voisi miettiä suunnittelutarvepäätöksen ja rakennusluvan yhdistämistä kaksivaiheiseksi prosessiksi. Siinä pitäisi ensin arvioida esitetyn rakennuspaikan mahdollisuutta ja edetä myönteisessä tapauksessa rakennuslupaan. Päätökset tehtäisiin samalla kertaa. Jos päätös rakennuspaikan muodostamisesta on kielteinen, pitäisi se tehdä erikseen, jotta kuntalaiselle jää valittamisen mahdollisuus. Kaavoitus: Kaavojen selvittämisen tarvetta ja riittävän aikaista tietoa selvitettävistä asioista on jo osittain tuotu säännöksiä loiventaen lainsäädäntöön, mutta vieläkin voisi löytyä kohennettavaa. Työllisyydenhoito: Päällekkäisyyksien vähentäminen valtion ja kuntien välillä mm. kolmikantaneuvottelut

kuntien työtoiminnassa (työtön, Tetoimiston työntekijä ja kaupungin (sosiaali)työntekijä. Neuvottelusta tehdään aktivointisuunnitelma ja tästä päätös sekä kunnassa että TEtoimistossa, ennen kuin kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi aloittaa kunnassa. Vaasan kaupunki näkee, että lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden tarkastelussa tulisi keskittyä muutamaan kärkihankekokonaisuuteen, joista tässä yhteydessä keskeisimmät ovat kuntien kustannusten karsiminen ja säädösten sujuvoittaminen sekä toisaalta elinvoiman edistäminen ja työpaikkojen luominen. Sosiaali ja terveydenhuollossa tulisi lainsäädännön velvoitteiden osalta palata kokonaisvaltaisesti tasolle, jota tämän hetken yhteiskunnalla on varaa ylläpitää. Kaikkia lakisääteisiä tehtäviä tulee arvioida kriittisesti noin vuoden 2000 jälkeisen lainsäädännön kannalta, mutta poistettavista lakisääteisistä palveluista voidaan mainita esimerkiksi subjektiivinen päivähoitooikeus sekä ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen eläinlääkintähuolto. Yksityistielaissa kunnan tielautakunnalle määrätyt tehtävät. Ne voisi siirtää maanmittauslaitokselle, jolla on asiantuntemusta ja taksat kohdallaan. Kaikki muut palvelut, paitsi ennaltaehkäisevät palvelut. Pitkäaikaistyöttömien työllstämisvelvoite ja sakkomaksu nykykäytäntönä ei toimi lainkaan. Lisää toimintavapautta tarvitaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tekeskus viranomaisena hankaloittaa tiedon yms. saantia. Kunnan tulisi saada toimia viranomaisena tässä asiassa. Kunta pystyisi itse tyhjentämään ns. sakkolistan, jos se saisi valtuudet toimia itsenäisenä viranomaisena asiassa. Listalla on ihmisiä, jotka ovat roikkuneet siellä vuosikausia, eivät pääse eläkkeelle, koska heitä ei ohjata eteenpäin. He ovat työkyvyttömiä, heidät tulisi ohjata työpajoille ja sitä kautta sairauslomalle, jolloin kelan eläkekriteerit mahdollisesti täyttyisivät. Työttömyyspäivärahan kesto lyhyemmäksi ja järjestelmä sellaiseksi, että työssäkäynti on aina kannattavampaa kuin sosiaalituilla ja korvauksilla eläminen. Tetoimistojen rahoitus enemmän tulosperusteiksi Joukkoliikenteen järjestäminen (elykeskuksiin) Yksityistieasiat suurelta osin valtiolle (elykeskuksiin), Kunnanavustus yksityisteille pois Ammattikorkeakoulujen ylläpito kunnilta valtiolle Irrallaan tavattujen pieneläinten talteenotto (eläinsuojelujärjestöille). Lisäksi kunnilta pois velvoite järjestää muiden kuin tuotantoeläinten eläinlääkintähuollon järjestäminen. Hajaasutusalueen jätevesiasetus kumottava. kirjaston toimintatapaa voisi keventää verkkopalveluiden ja materiaalien myötä; kirjastoauto ei ole ekologinen ratkaisu; nuoriso ja liikuntatoimen yhdistäminen osaksi kunnan muuta verkostomaista toimintaa; vapaassa sivistystyössä ja musiikkiopistossa/muussa taiteen perusopetuksessa yhdistämisen mahdollisuuksia Koulukuljetusten kilpailuttaminen ja kustannukset kokonaan ELY:lle. Uskonnonopetuksesta luopuminen ja siirtyminen kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon tai muuhun vastaavaan. Kuntien rahoitusvastuu tulisi poistaa: ammatillinen koulutus, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus Viranomaisvalvonnan kokonaisuus on uudistettava Valviran ja aluehallintoviranomaisten kokonaisvastuulle päällekkäisyyksiä poistaen. Yksityisten palvelujentuottajien valvontaan, tilojen ja laitteiden tarkistamiseen ja lupaasioihin liittyvät tehtävät on poistettava kokonaan kunnilta. Toimialakohtaisten suunnitelmien tekeminen. Uusi kuntalaki lähtee siitä, että kunnan strategia on kunnan lakisääteinen suunnitelma. Henkilöstöhallinnon, turvallisuuden, hyvinvoinnin yms. aloilla on kuitenkin erityislainsäädännössä säädettyjä suunnitteluvelvoitteita, jotka tulisi erityisesti pieniltä kunnilta poistaa. Asiat voitaisiin huomioida kuntastrategiassa ja tarkentaa niitä toiminta ja taloussuunnitelmassa.

Myös kouluissa valtava määrä erilaisia suunnitelmia, jotka vievät aikaa käytännön töiltä. Poistetaan lakisääteinen toiminnan arviointivelvoite esim. kirjastosta Sellaiset arvioinnit, joita ei valvota tai joilla ei ole vertailukelpoisuutta. Arviointia tehdään muutenkin. Työllistämiseen liittyen sakottaminen pitäisi lakkauttaa. Velvoitetyöllistäminen Työllisyyden hoito (kuuluu valtiolle), myös työmarkkinatuen kustannukset kokonaisuudessaan kuuluvat valtiolle (kuntien osuudet työmarkkinatuista) Vaihtoehtoisesti kunnat voisivat hoitaa työllistämisen, mutta valtio rahoittaa sen 100 %:sti. ARA:n avustusten käsittely pois kunnilta ja hoidettavaksi keskitetysti toiselle viranomaiselle. Kunnan valmiussuunnitelma olisi järkevämpää toteuttaa pelastuslaitosvetoisena. Kunta voisi osallistua tarvittaessa suunnitteluun. Ei erillistä omaa suunnitelmaa ainakaan pienillä kunnilla. Ympäristö ja maaainesluvat keskitetysti hoidettavaksi. Kunnasta pyydettäisiin vain lausunto. Eläinsuojien ympäristölupakäsittely ja valvonta 1710 eläinyksikköön saakka siirtynyt kunnan hoidettavaksi. Aiemmin luvitus AVI:lta ja valvonta ELY:ltä. Lantapatterointiilmoitukset ym. ympäristösuojeluun liittyvät asiat keskitetysti esim. ympäristöterveydenhuollolle. Kaikki yksityisteihin liittyvät toimitukset tulisi siirtää maanmittauslaitoksen hoidettavaksi. Sosiaali ja terveystoimi. Joukkoliikenne. Yksityistietoimitukset. Soten lisäksi kunnilta poistettava tehtäviä hallituksen lupaamalla miljardilla eurolla. Kuntakohtaisten velvoitteeseen perustuvien toimintasuunnitelmien laatiminen vähemmäksi. Kunnalle vyörytetään pelastusviranomaisten tehtäviä eli esimerkiksi kunnan alueella tapahtuva öljyntorjuntaonnettomuus siirretään lähes välittömästi kunnan harteille hoitaa, vaikka kunnilla ( varsin pienillä ) ei ole ko. töihin mitään kalustoa ja todella huonosti valmiutta. Tämä kuuluisi ehdottomasti, niin kuin ennenkin, aluepelastuslaitoksen ja ELYn hommiin!!!! Lain verotusmenettelystä (18.12.1995/1558) 15 c :n mukaiset urakoita koskevan kuukausittaiset ilmoituksen Verohallinnolle työllistävät kohtuuttomasti kuntia. Ne tulisi poistaa kunnilta. Sivistyspalvelujen osalta voitaisiin pohtia kysymystä palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Lait kulttuuritoiminnasta, museoista, kirjastosta, vapaasta sivistystyöstä ovat velvoittavia. Huoli rahoituksen tulevaisuudesta on suuri. Mikäli normiohjausta puretaan, niin samalla valtionosuuksia ei voi leikata samassa määrin.. Tämä johtaisi kunnissa palvelujen alasajoon. Uusia keinoja on kuitenkin löydettävä palvelujen tuottamiseksi ja osittaiseksi karsimiseksi. Hankerahoitus on laajentunut liikaa. Mikäli rahaa jaetaan, niin se tulisi ohjata suoraan valtionosuuksiin. Hankerahoitusten vaikuttavuus tulisi selvittää. Panostus tulisi ohjata peruspalvelujen kehittämiseen. Opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu valtionapu on sinänsä hyvä asia, mutta se on johtanut kuntia rakentamaan

kouluille yhä pienempiä ryhmiä. Nyt rahat leikataan ja kunnat sopeutuvat asiaan. On pidettävä kuitenkin huoli siitä, että mitään lakisääteisiä ryhmäkokorajoja perusopetukseen ei tehdä. Erilaisten lakisääteisten suunnitelmien laadinnan tarpeellisuutta olisi syytä tarkemmin pohtia. Monilla suunnitelmilla, kuten esim. tasaarvosuunnitelmalla tai henkilöstön koulutussuunnitelmalla, on pienessä kunnassa hyvin vähän lisäarvoa kenellekään. Moni isommalle toimijalle tarkoitettu suunnitelma on pienessäkin kunnassa pakko laatia, mutta mitään konkreettista niistä ei seuraa. Keskittyminen palvelujen tuottamiseen parantaisi kuntien tuottavuutta. Nykyisin tuntuu paperilla asian oleminen olevan tärkeintä. Sama koskee osittain hanketyötä ja erilaisia avustuksia. Monilla sektoreilla perustoimintaan ei riitä rahat ja lisärahat haetaan erilaisista hankkeista ja avustuksista, joita käytännössä kaikille myönnetään. Asioiden eteen tehdään kuitenkin valtavat määrät erilaista paperityötä. Päivystys virkaajan ulkopuolella(yhteispäivystys läänin muiden kuntien kanssa) Pelastuslaista on syytä poistaa nuohoustoimintaa koskevat velvoitteet. Nuohous on siten vapautettava kilpailulle ja valvonta toteutettava kuluttajasuojalainsäädäntöön nojautuen. Palo ja pelastustoimen siirto valtion turvallisuustehtäväksi (kuten mm. poliisi) Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien siirto ELY:lle tai muulle valtion yksikölle. Maaseutuhallinnon tehtävien uudelleenorganisointi on parhaillaan MMM:n asettaman työryhmän tarkastelussa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen sopimusperusteisen hallinnon siirto Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tai muulla tavoin hoidettavaksi. Nykyisen mallin mukaan isoilla lomituspalvelualueilla yksi isäntäkunta on tehnyt toimeksiantosopimuksen Melan kanssa ja vastaa koko alueen lomitushallinnosta. Järvien väylämerkkien hoidon keskittäminen valtiolle, ainakin useamman kunnan alueella olevien vesistöjen osalta Seudulliset tiet, jotka kulkevat kuntien taajamien läpi, valtion kunnossapidettäväksi (ovat osin jo valtiolla) Yksityisten sosiaalipalveluiden valvontaa ja lupamenettelyä tulisi keskittää AVI:iin. Tämä yhdenmukaistaisi toimintatapoja. Kuntien velvoitteet valvonnan osalta tulisi poistaa Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei tulisi määrätä ilman rahoituksesta sopimista valtion ja kuntasektorin välillä siten, ettei kuntien kustannukset nouse. Voimaan astuneissa/täytäntöönpanossa olevissa uusissa säädöksissä mm. oppilas ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki on säädösten mukaisen toiminnan toteuttaminen edellyttänyt alkuvaiheessa henkilöstömäärän lisäämistä tilanteessa, jossa kunnan valtionosuutta lasten ja nuorten palveluissa on kokonaisuutena leikattu ml. harkinnanvaraiset erityisavustukset. Yksityisten palveluiden valvonta/valvontatehtävien, vastuun keventäminen. Teemat valvonnalle, fokusointi, Avin ja kunnan roolit ja vastuut määriteltävä tarkemmin. Omavalvonnan huomiointi valvontavastuussa. Mielestäni pitäisi kartoittaa ja ottaa laajemmin käyttöön kustannustehokkaita toimintatapoja, joita eri puolella maata varmaan on tehty yksittäisissä paikoissa. Esimerkiksi Imatran hyvinvointineuvola malli. erilaiset osittain päällekkäiset suunnitelmat, ohjelmat jne., päällekkäinen yksityisten palvelun tuottajien valvonta ( AVI, VALVIRA, kunta ), palvelujen myöntämisen määräaikaisuudet, erilaiset osittain päällekkäiset työryhmät TYPverkostottuovat byrokratiaa ja kustannuksia, ei merkittävää hyötyä työllistämiselle Kukin hallintokunta vastaa osaltansa. Käsitellään lautakunta/jaos tasolla. Jätehuolto, asuntotoimi, terveysvalvonta, noukkoliikenne. Hallinnossa muutoksenhaun yksinkertaistaminen, pakolliset nuorisovaltuusto ja vanhus ja vammaisneuvostot olisi poistettava. Viime vuosina tulleet uudet tehtävien lisäykset mm. talous ja velkaneuvonnan laajennus tulisi perus ja talousja velkaneuvonta tulisi muutenkin siirtää valtion tehtäväksi. sosiaalinen luototus yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien rekisteröintiä sekä niihin liittyviä tehtäviä isyyslain mukaiset tehtävät ja lapsen elatusavun vahvistaminen valtiolle

vieroitus ja korvaushoito raittiustyö valvotut vaihdot ja tapaamiset vankimielisairaalat kustannuksiltaan kokonaan valtiolle yksityistieasiat/tielautakunta kokonaisuudessaan maanmittauslaitokselle, rakennustuotteiden markkinavalvonta, ARA:n korjaus ja energiaavustusten myöntäminen valtiolle, ARAasuntojen tuotanto ja ylläpito romu ja hylättyjen ajoneuvojen toimintamallien selkeyttäminen ja siirtäminen yhdelle viranomaiselle ympäristösuojelulain valvontatehtävien siirtäminen yhdelle viranomaiselle Sosiaali ja terveystoimi: Yksityisen terveydenhuollon valvontaan liittyvä tarkastustoiminta tulisi saattaa kokonaisuudessaan Aluehallintoviraston alaisuuteen. Omaishoidon tuen palkkion maksatuksen siirtäminen Kelalle. Liikuntalaki 390/2015 Nuorisolaki 72/2006 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992 Kirjastolaki 904/1998 Perusteena se, että kunnat arvottavat ja järjestävät haluamallaan tavalla eo. toimintoja kunnan elinvoimaisuuden nimissä ilman turhaa lainsäädäntöäkin. Lait on myös kirjattu niin väljään ja tulkinnanvaraiseen muotoon, että niiden todellinen ohjaavuus on valtaosaltaan hyvin kyseenalaista. Liikunta ja nuorisolain mukaiset valtionosuudet voidaan samalla poistaa opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ja kompensoida näiden poistaminen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen osuudet peruspalveluiden valtionosuudessa. Maatalouden EU tukien hallinnointi tulisi siirtää kuntien tehtävistä valtiolle. Omaishoidon tuki sekä vaikeavammaisten kuljetuksiin liittyvät subjektiiviset tehtävät pitäisi siirtää Kelalle (yhtenäiset kriteerit koko maassa). Velkaneuvonta tulisi siirtää valtiolle. Perustoimeentulotuen kustannus tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtiolle. Päivähoitomaksujen laskutus pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi. Lasten kotihoidon tuki pitäisi siirtää kokonaisuudessaan Kelalle. Liikuntalaki 390/2015 Nuorisolaki 72/2006 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992 Kirjastolaki 904/1998 Perusteena se, että kunnat arvottavat ja järjestävät haluamallaan tavalla eo. toimintoja kunnan elinvoimaisuuden nimissä ilman turhaa lainsäädäntöäkin. Lait on myös kirjattu niin väljään ja tulkinnanvaraiseen muotoon, että niiden todellinen ohjaavuus on valtaosaltaan hyvin kyseenalaista. Liikunta ja nuorisolain mukaiset valtionosuudet voidaan samalla poistaa opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ja kompensoida näiden poistaminen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen osuudet peruspalveluiden valtionosuudessa. Maatalouden EU tukien hallinnointi tulisi siirtää kuntien tehtävistä valtiolle.

Omaishoidon tuki sekä vaikeavammaisten kuljetuksiin liittyvät subjektiiviset tehtävät pitäisi siirtää Kelalle (yhtenäiset kriteerit koko maassa). Velkaneuvonta tulisi siirtää valtiolle. Perustoimeentulotuen kustannus tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtiolle. Päivähoitomaksujen laskutus pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi. Lasten kotihoidon tuki pitäisi siirtää kokonaisuudessaan Kelalle. Sosiaali ja terveyspalvelut ja siirtää itsehallintoalueille 1.1.2019 alkaen. Soten ostopalveluyksiköiden valvonnan keskittäminen AVI/Valviraan: Ei tehtäisi päällekkäistyötä kunnissa ja valvontaa samoista yksiköistä esim. Lastensuojelun ostopalveluyksiköissä tekee valvontaa valvontaviranomaisen kanssa sijoittava kunta että kunta, johon lapsi sijoitettu. Suuri ja huonolla hoidolla oleva työ. Subjektiivisia oikeuksia tulee vähentää ja niiden velvoittavuutta lieventää (esim. vammaispalvelut, päivähoito). Terveydenhuollossa on yksi erityinen kohde: ns. Medikalisaatio; Lääkkeet ja hoidot paranevat ja kallistustuvat kaiken aikaa. Lainsäädännön muutoksissa tulee keskittyä myös ihmisen oman vastuun korostamiseen: epäterveet elämäntavat, kansantaudit, ylipainoisuus/liikkumattomuus. Maksuvastuuta enemmän hyvätuloisille esim., hammashuolto: kunnallinen hammashoito vain alle 20 vuotiaille. Peruskoulun lukuvuosien pidentäminen ja opetuksen tiivistäminen niin, että peruskoulu suoritetaan kahdeksassa vuodessa (kesä ym. lomien lyhentäminen). Verottajaraportointi investointeihin liittyen. Hoivamitoitukset henkilökunnan osalta. Hoivakiinteistöjä koskevat mitoitusvaatimukset. Yleisesti kaivataan omaa harkintavaltaa palveluiden järjestämisessä. Varhe maksujen poistaminen kuntien tehtävistä. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen (Vammaispalvelulaki 8 c :n 1 mom.). Järjestämisvastuun voisi toteuttaa Kela. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen (Vammaispalvelulaki 8 :n 2 mom.). Järjestämisvastuun voisi toteuttaa Kela. Omaishoidon tuki voitaisiin siirtää Kelan piiriin, joka yhtenäistäisi nyt varsin kirjavaa toimintatapaa kunnissa. AVI:n pyytämät tilatarkastukset.