SHAKKIKIRJAlllSUUTT A: A. R. B. Thomas: CHESS TECHNIOUES 1975 173 s. sido 44,70 1. A. Horowitz: CHESS OPENINGS - THEORV AND PRACTICE 1973 3. painos 798 S. sido 67,55 K liiminin KIRJAKAUPPA Keskuskatu 1, 00100 Helsinki 10, puh. 90-651122/157 SHAKKIPElEJÄ: Shakkipelit puurasiassa alk. 23,80, puunappulat alk. 26,35 peiilaudat alk. 5,45 magneettiset matkashakit alk. 12,50 PAPERIOSASTO KIRJATALO KESKUSKATU 1
Shakki oli entisaikaan kuninkaiden peli, nyt se on pelien kuningas LAUANTAlS on kokoomakirja shakkitehtävistä jännittävimmillään. Näiden tehtävien kokoamisen Suomen Sosialidemokraatin shakkipalstoista keksi aloittaa, myös shakki- ja tehtävämestarina tunnettu, teollisuusneuvos Visa Kivi. Lauantaishakkia on Suomen laajin shakkitehtäväkirja. Se sisältää 363 shakkitehtäväpalstaa. Kirjan lopussa on termiluettelo, joka opastaa tehtäväshakin salaisuuksiin. Shakkipelin hienoimmat ja jännittävimmät oivallukset saadaan usein juuri pelin loppusiirroissa. Sinulla on Lauantaishakkia -kirjan tehtävien myötä mahdollisuus nauttia juuri näiden parhaiden probleemisiirtojen keksimisestä! Tilaa Lauantaishakkia suoraan kotiisi toimitettune. Tai hae oma kirjasi Helsingin Kirja-Aitasta Siltasaarenkatu 12. 00530 HELSINKI 53 Shakin jumalattaren Caissan palvonta ei ole vain vastakkain istuvien pelaamista. Tämän pelien kuninkaan parissa voi viettää vaikkapa lauantai-iltaansa yksikseen ajan kuluessa mielenkiintoisten shakkitehtävien ratkomisessa. Tehtävä- eli taideshakki on hyvää aivojen verryttelyä myös todellisten pelikoitosten varalle. Päätoimittaja MATTI NUKARI Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen puhelin 500025 N:o 6 Suomen Keskusshakkiliiton, Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton, Suomen Kirjeshakkiliiton ja Suomen Tehtäväniekkain äänenkannattaja PostisiirtotiIin n:o 413005-7 Pankki: Hei Suom Sp - Taloudenhoitaja LEENA KARASLAHTI Ristolantie 8 A 12 00300 Helsinki 30 Tervehdys, jonka Shakin joukkue-smturnauksessa Dipolissa 30.8. 1975 esitti Kimmo Aaltonen. Opetusministeriön urheilu- ja nuorisoosasto. Shakki urheilu- Ja puhelin 571 1051<.440481/16 t Arvoisat turnauksen järjestäjät, Hyvät shakin pelaajat ja ystävät, minulla on ilo tervehtiä opetusministeriön urheiluja nuoriso-osaston puolesta tätä shakkiturnausta, joka on koonnut ennätysmäärän joukkueita ja osanottajia kamppailemaan shakin joukkuepikapelin Suomen mestaruudesta vuonna 1975. Tarkastelen puheenvuorossani lyhyesti urheilu- ja nuorisotoiminnan valtionapujärjestelmiä ja tuon esille joitakin henkilökohtaisia näkemyksiäni shakista urheilu- ja nuorisotoimintana. Shakki on vapaana harrastuksena ja järjestömuotoisena toimintana kasvattava ja kehittävä peli, jolle yhteiskunnan tukea tulisi lisätä sekä keskusjärjestö- että kerhotasolla. Opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osastossa on parhaillaan selvitettävänä, miten yhteiskunnan tuki shakkitoiminnalle olisi mahdollista ja käytännössä parhaiten järjestettävissä. Tällöin joudutaan rajanveto tekemään lähinnä urheilu- ja nuorisotoiminnan välillä. Nuorisojärjestöille ja muille nuoriso- Pohjantalon konttori Ju I kai sutoi mi kunta P A AVO J. M A R K K 0 LA RAIMO HEIKKILÄ MAUNO LAISAARI SIMO NUOTIO OSMO SÄRKILAHTI... nuorlsotolffilntana työtä tekeville järjestöille maksetaan valtionavustukset lain perusteella. 1. 7.1972 voimaan astuneen kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta annetun lain perusteella kunnat saavat valtionapuja nuorisoyhdistyksille jakamistaan avustuksista. 1. 1. 1974 voimaan astuneen valtakunnallisen nuorisotyön valtionavusta annetun lain perusteella saavat nuorisojärjestöjen keskus- ja piiritaso valtionavustuksia. Urheilun keskusjärjestöille ja muille valtakunnallisille ur heil uj ärj estöille jaetaan vuosittain toiminta-avustuksia ns. veikkausvoittovaroista. Myös nuorisomäärärahat ovat toistaiseksi sidotut veikkauksen tuottoon kokonaan. Urheiluseuroille myöntämistään avustuksista kunnat eivät saa valtionapua. Shakkitoiminnan osalta tilanne on seuraava. Keskusshakkiliitto saa vuosittain urheilumäärärahoista avustuksen liiton kansainvälistä toimintaa varten. Tämä avustus kattaa vain osan liiton laajasta kansainvälisestä toiminnasta. Kuntien osalta tilanne on ilmei-
124 SUOMEN SHAKKI sesti melko kirjava. Yleisin käytäntö lienee se, että shakkikerhoille myönnetään avustuksia lähinnä yleishyödyllisistä varoista, ei siis nuorisomäärärahoista eikä myöskään urheilumäärärahoista. Keskusshakkiliitto on kääntynyt opetusministeriön nuorisotoimiston puoleen, jotta se määrittäisi järjestön mahdollisen valtionapukelpoisuuden nuorisomäärärahojen suhteen. Tämä selvitystyö on vielä kesken, joten lopullista päätöstä joudutaan vielä odottamaan. Shakkitoiminnan sijoittaminen yhteiskunnan tukijärjestelmään ei ole ongelmaton. Nähdäkseni tällä hetkellä on kuitenkin havaittavissa sellaisia kehityslinjoja, jotka puoltavat shakin luokittelemista urheilutoiminnaksi. Uskoakseni tämä olisi eduksi maamme shakkikul ttuurille kokonaisuudessaan. Seuraavat tekijät puoltavat shakkia urheilutoimintana: - Shakin kilpailujärjestelmä on urheilullinen. - Vaikkakaan shakkipelin siirrot eivät vaadi erityisiä fyysisiä ponnistuksia ovat pitkät turnaukset myös fyysisesti rasittavia. Tämä merkitsee sitä, että jokaisen huippukuntoon tähtäävän pelaajan on pidettävä huolta fyysisestä peruskunnostaan, siis valmentauduttava lenkkeilemällä, uimalla, voimistelemalla jne. Esimerkiksi lähes jokaisen neuvostoliittolaisen huippupelaajan ohjelmassa ovat liikuntamuodot, jotka kehittävät hapenottokykyä, kokovartalolihaksia, edistävät notkeutta ja rentoutta sekä nopeaa reagointikykyä. - Kansainvälisesti johtavassa shakkimaassa Neuvostoliitossa sekä myös useissa muissa sosialistisissa maissa luokitellaan shakki urheiluksi. Tämä merkitsee sitä, että kansainvälistä kilpailuvaihtoa voidaan parhaiten edistää johtaviin shakkimaihin urheiluorganisatioiden puitteissa. - Suomessa Työväen Urheiluliitto otti shakin ohjelmaansa 1972. TUL:l1a ja Työväen IShakkiliitolla on yhteistyösopimus keskenään. Tämän turnauksen yksi järjestäjäseura, Kulttuurishakki -58 oli TUL:n ensimmäinen varsinainen shakkiseura. TUL:ssa kokemukset shakin ottamisesta ohjelmaan ovat edelleen myönteiset. TUL:n kansainvälisten kilpailuvaihtosopimusten puitteissa myös shakki on voitu ottaa entistä enemmän huomioon. Shakin kilpailujärjestelmän urheilullisuus, fyysisen kunnon liittyminen oleellisena osana shakkivalmentautumiseen, kansainvälinen tilanne ja kehitys sekä myös shakkikulttuurin osakehitys Työväen Shakkiliiton ja TUL:n osalta Suomessa urheilutoiminnan suuntaan näyttää vahvistavan shakin asemaa urheiluna. Kun valtionapuja jaetaan eri järjestöille on yhtenä yleisenä periaatteena se, että yhden järjestötyypin toiminnallinen avustaminen suoritetaan yhdestä pisteestä. Tämä merkitsee sitä, että järjestöt määrittävät itsensä ja määritetään ensisijaisesti urheilu-, nuoriso-, raittius-, kulttuuri ym. järjestöiksi riippumatta siitä, että ne saattavat pitää sisällään useamman tyyppistä toimintaa. Jos shakkitoiminta määritettäisiin nuorisotoiminnaksi, tulisivat shakkijärjestöt valtakunnallisina järjestöinä valtionapujen piiriin vain nuorten (7-24- vuotiaat) osalta. Kunnallisella tasolla kerhot jäisivät pääasiassa vaille avustuksia, koska säännösten mukaan kunnat ovat oikeutettuja hakemaan valtionapua vain sellaisten yhdistysten osalta, joiden jäsenkunnasta vähintään 2/3 on nuoria, siis 7-24 vuotiaita. Ymmärtääkseni vaihtoehdoksi jää joko nykyinen tilanne, jossa Keskusshakkiliiton kansainvälinen toiminta on avustusten piirissä urheilumäärärahoista ja jossa kerhojen avustaminen kunnissa on epäselvällä pohjalla, tai sitten shakkitoiminnan ja shakkijärjestöjen määrittäminen urheilutoiminnaksi ja urheilujärjestöiksi, jolloin shakkijärjestöt ovat urheilujärjestöjen kanssa samassa asemassa sekä valtionapujen että kuntien myöntämien avustusten suhteen. Tämä vaatii luonnollisesti asiaan vaikuttavien kaikkien tahojen yhteistyötä ja neuvotteluja. Lopuksi haluan vielä opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osaston puolesta kiittää järjestäjiä tästä puheenvuoromahdollisuudesta ja toivottaa pelaajille menestystä kovissa kamppailuissa. En toivota onnea, koska onnella ja shakilla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. Toivotan mielenkiintoisia ja antoisia pelejä. SUOMEN SHAKKI 125. Ensimmäinen suurmestarlmme FIDE:n keskustoimikunta on kokouksessaan Hollannissa myöntänyt Heikki Westeriselle suurmestarin arvon. V. 1944 syntynyt Westerinen on jo kahdeksan vuoden ajan ollut maamme ykköspelaaja. Hän on myös osallistunut ulkolaisiin kilpailuihin useammin kuin kukaan toinen suomalainen. Westerinen sai kansallisen shakkimestarin arvon v. 1960, kansainvälisen shakkimestarin arvon v. 1967 ja nyt hän on siis ensimmäisenä suomalaisena saavuttanut kansainvälisen suurmestarin arvon. Heikki Westerisen kilpailutuloksista mainittakoon Suomen mestaruus 1965, 1966, 1968 ja 1970, avoin Suomen mestaruus 1962, Suomen Shakkiliiton mestaruus 1963, 1965, 1971 ja 1972, Akateemisen Shakkiliiton mestaruus 1964, 1965 ja 1966, Helsingin mestaruus 1962, 1965 ja 1970, seitsenkertainen kisaedustus joukkue-mmkilpailuissa 1962, 1964, 1966, 1968, 1970, 1972 ja 1974. Ensimmäisen suurmestari tuloksensa (9/15) Westerinen saavutti Länsi-Saksan 1. kv. mestaruusturnauksessa Berliinissä syksyllä 1971, toisen ('7/9) San Feliu de Guixolsissa syksyllä 1973. Pelien määrä 15+9 eli 24 oli kuitenkin yhtä liian vähän... Oslon tulos huhtikuussa 1974 oli 8/11 eli parahiksi SMtulos, mutta mukana oli vain yksi suurmestari. Syksyllä 1974»vanheni» Berliinin tulos. Dortmundin tulos 9 1 12/11 huhtikuussa 1975 oli»fischermäinen», mutta mukana oli vain kaksi suurmestaria. Muidenkin tulosten ja Eero Helmeen sinnikkyyden ansiosta MSL:n kelpuutus- ja keskustoimikunta ovat nyt antaneet periksi, ja Heikki Westerinen on suurmestari 31-vuotiaana. Poikkeuksena useimmista muista shakin suurmestareista Westerisellä on varaventtiilinä myös vakaa porvarillinen ammatti. Hän on näet vanhem- SISILIALAINEN PUOLUSTUS H. Westerinen - W. Browne Mannheim 1975 l.e4 c5 2.Rf3 d6 3.d4 c X d4 4.R X d4 Rf6 5.Re3 a6 6.Le2 e5 7.Rf3. Tässä Karpovin man lehtorin pätevyyden omaava matematiikan opettaja suoritettuaan 21- vuotiaana kandidaatin tutkinnon vain kolme vuotta kestäneen opiskelukauden jälkeen ja auskultoituaan sitten Helsingin normaalilyseossa. Ja kaikki tämä tiiviin shakkiohjelman ohessa! Kuva Westerisestä ja hänen monipuolisuudestaan jäisi puutteelliseksi, ellei mainittaisi hänen kiinnostustaan myös tehtäväshakkiin niin laatijana varsinkin shakkimatematiikan alalla kuin ratkaisijanakin. Nämä sektorit ovat kuitenkin jääneet tällä vuosikymmenellä vähemmälle tiivistyneen ulkomaisen lähipeluun vuoksi. Seuraavassa uuden suurmestarimme kaksi peliä kuluneen vuoden kovista kilpailuista, jotka auttoivat hänet tuon korkean arvon saamiseen. viimeaikoina jälleenlämmittämässä muunnelmassa pelataan tavallisesti 7.Re3. 7. - De7. Petrosjan on esittänyt hyvin käyttökelpoiseksi jatkon 7. - Le7 8.Lg5 Le6. Teoria suosittelee 7. - h6:tta. 1l.a4 b6 9. 0-0 Le7 lo.lg5 Rbd7 1l.Rd2! Valkea pitää tiukasti aloitetta
126 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 127 hallussaan. Nytkin hän vahvistaa e4:n puolustusta ja ottaa tähtäimeensä d5 ja d6:n. n. - Lb7 12.Le4 0-0 13.De2 TfeS 14.Tfdl h6 15.Lh4 De5 Mustalla oli syytä pelätä 15. - Rc5:n jälkeen 16.LX f6 Lxf6 17.Ld5. 16.Lb3 Le6. Musta valmistelee siirtoa b6-b5, mutta Westerinen käyttää tilaisuutta hyväkseen siir tyäkseen edulliseen loppupeliin. 17.De4! Dxe4. Ehkä Tf8 olisi ollut pienempi paha. IS.R X e4 g5 19.Lg3 R X e4. Mustan ei ole hyvä pelata 19. - Re8 jatkon 20.Re3 takia. 20.Rxe4 Lxe4 21.Rxd6 Lxd6 22.Txd6 Ta7 23.f3. Jos nyt 23. - Lxc2?, niin 24.Tc1. Valkean peli on nyt jo aivan ylivoimainen. 23. - Lf5 24.Tad1. Jos valkea pelaisi 24. Txh6 Lxc2 25.Tc1 Lxb3 26.Txc8+ ~g7 27.Td6 Lxa4, ei voitto olisi aivan helppo. 24. - Tb7 25.e3 h5 26.Ld5 Tbe7 27.Td2 a5 28.h4! gxh4 29.Lxh4 Kg7 30.Lf2 Tb8 31.Le6 Re5 32.Lh4! Lähettipari näyttää parhaat puolensa. 32. - Re6 33.Te2 f6 34.g4! Taktinen ratkaisusiirto. 34. - hxg4 35.fXg4 Rf4. Tahi 35. - Lxg4 36.Tg2. 36.Lxf6+ Kh7 37. Th2+ Kg6 38.Ld8+ ja musta antautui. Molemmat suurmestarit ovat kohdanneet puolisen tusinaa kertaa ja melkein joka kerta Westerinen on voittanut. Joku shakkimies kirjoittikin, että Westerinen on Yhdysvaltain mestarin»angstgegnen> (kauhuvastustaja). Deutsche Sehachzeitungin mukaan. Seuraava peli on Dortmundin turnauksesta, jonka Westerinen voitti vallan ylivoimaisesti häviämättä ainoatakaan peliä ja pelaten vain kolme tasan. RANSKALAINEN PUOLUSTUS H. Westerinen - R. I{eene l.e4 e6 2.d4 d5 3.Rd2 Le7 4.Ld3 Rf6 5.e5 Rfd7 6.Dg4 0-0 7.Rge2 e5 8.e3 c X d4. Musta olisi ehkä saanut enemmän vastapeliä aikaan siirrolla 8. - b6 sekä 9. - La6. 9.c X d4 Rc6 10.Rf3 f5 1l.Dh3 Da5+ 12.Ld2 Lh4. Pakottaa valkean ratsun e2, joka oli tarkoitus pelata f4:ään, siirtymään muuaalle. 13.Re3 Rb6 14.a3 Re4 15.Ke2 Le7 16.M Dd8. Jälkeenpäin Keene esitti 16. - Db6 parempana jatkaakseen sitten 17.Le3:n jälkeen 17. - Rb2 18.Le2 Ld7 ja mahdollisesti J.9. - Lb5+. 17.g4! RXd2 18.KXd2 gfi 19.9xf5 exf5. Jatkossa 19. - gxf5 20.l~e2 pääsisi valkea ratsu f4:n kautta mukaan peliin. 20.l'agl Tf7 21. Dh6 Tg7 2Z.h4 a5 23.b5 Ra7 24.Re2 a4 25.Rf4 R X b5. 26.Rxg6! hxg6 27.Txg6 Da5+ 28.Ke3 f4+ 29.Kxf4 Lf8 30.Thgl De7 31.Lxb5. Riittää pelin voittamiseen. Paljon elegantimpi olisi ollut 31.Dh7 + Kxh7 32.TXg7+ Kh6 33.T7g6+ Kh7 34.Tg8+ ja matti kolmessa siirrossa tahi 31. Dh7+ Kf7 32.TXg7+ ja musta menettää melkein kaikki upseerinsa. - Westerinen oli kyllä huomannut shakkauksen Dh7, mutta aikapula esti häntä laskemasta kaikkia variaatioita läpi, ja hän valitsi yksinkertaisemman jatkon. 31. - Lf5 32.TXg7+ Ei tietenkään 32. KXf5?, sillä 32. - Df7+. 32. - LXg7 33.Txg7+ Dxg7 34.Dxg7+ Kxg7 35. KXf5 Ta5 36.Ld7 b5 37.e6 b4 38.e7 Ta8 Hindåsin shakkiottelut Ruotsalaisessa matkailukeskuksessa Hindåsissa, joka sijaitsee Göteborgista n. 30 km itään, 22.-26. syyskuuta pelattujen kuuden maan kuusihenkisten joukkueiden kuudensien kilpailujen»käännetty» turnaustaulukko : L-S 2-3 1 /z 2 1 12 4 1 12 4 5 19 1 /z T 4 2 1 /z - 4 3 3 1 /z 4 17 S 5 3 1 12 2-3 1 /z 3 1 12 3 N 3 1112 3 2 1 12-4 3 R 6 2 2 1 /z 2 1 12 2-4 1 1 133 3 2 Maan alkukirjainlyhenteen jäljessä on»oikea» arpanumero. Henkilökohtaiset tulokset olivat: Länsi-Saksa M. Hermann 4/5, U. Kunsztowicz 3, M. Christoph 1. P. Reichenbaeh 3, Gisela Fischdick 5! ja K. Wockenfuss 3 1 12; Tanska G. Iskov 2 1 /z, J. Kölbaek 3. T. Rosenlund 4, K. Bjerring 1, Nina Höiberg 4 ja L. Kristensen 2 1 12; Suomi P. Poutiainen 2 1 12: voitto Zwaigista ja Iskovista, tasan Sigurjonssonia vastaan, Y. Rantanen 3: voitto Kup. sztowiczista ja Janssonista, tasan Johannessenia ja Thorsteinssonia vastaan, E. Raaste voitto Christophista, Schneiderista ja Fridjonssonista, Jorma Äijälä voitto Reichenbachista, Ofstadista ja Bjerringista, tasan Kinnmarkia ja Peturssonia vastaan, Johanna Tuomainen 1: tasan Höibergiä ja Haraldssonia vastaan, ja J. Kämäräinen 2: tasan Wockenfussia, Hauglia, Ekströmiä ja Olafssonia vastaan; Norja A. Zwaig 2 1 12, KvM Sv. Johannessen II/z, T. Wibe 4 1 12, P. Ofstad 2 1 12, Mary Klingen 11/z ja P. Haugli J.11z; Ruotsi: A. Orstein 2, B. Jansson 3, L-A. Schneider!l1z, O. Kinnmark 3, Solveig Haraldsson 1 1 12 ja R. Ekström 2; sekä Islanti SM G. Sigurjonsson 1112 B. Thorsteinsson 1112, J. Fridjonsson 1, M. Petursson 1112, Birna Nordahl 2 ja H. Olafsson 3 1 h. Tarkastelija voi todeta, että miesten pöydillä (= 1.-4.) Suomi keräsi pis- 39.exb4 a3 40.Rd2 ja musta antautui (1-0), sillä valkea sotilas e7 korottuu ja mustan sotilaan etenemisen estää Rb3. Deutsche Schachzeitungin mukaan. teitä eniten, nimittäin 12 1 12, kun taas Länsi-Saksa ja Norja saivat 11, Tanska 10 1 1z, Ruotsi 9 1 12 ja Islanti vain 5 1 12. Naisten ja nuorten pöytien pisteet taas olivat: Länsi-Saksa 8 1 12, Tanska 6 1 12, Islanti 5 1 /z, Ruotsi 3 1 12 sekä Suomi ja Norja 3. Kuten nimiluettelot kertovat, mukana oli vain yksi suurmestari (Sigurjonsson) ja yksi kv.mestari (Johannessen), mutta ainakin A. Zwaig ja A. Ornstein ovat jo tavoitetuloksensa tehneet. Tämäkään ei ole paljon, onhan osallistuneilla mailla Elolistalla/1. 1. 1975 seuraavasti suur- ja kv.mestareita: Länsi Saksa 7+6, Tanska 1+3, Suomi 0+2, Norja 0+2, Ruotsi 1+1 ja Islanti 2+1. Näytepeli on 4. kierrokselta 25. 9., ja siinä Suomen shakkiliiton»maksimimestari» 1975 Eero Raaste mustilla voitti Ruotsin Lars-Ake Schneiderin, jonka ansiolistalla on mm. 2.-4. sija nuorten MM-turnauksen loppukilpailussa Manilassa viime vuonna. Ranskalainen puolustus Sehneider-Raaste 1.e4 e6 2.d4 d5 3.Rd2 Rc64.c3 Rge7 5. Rgf3 Rg6 6.e5 Rce7 7.h4 h5 8.Rb3 Rf5 9.Ld3 b6 10.Lg5 Le7 1l.Rcl a5 12.L X e7 Dxe713.g3 La614.Da4+ Dd7 15.Dxd7+ Kxd7 16.Lxf5 exf5 17.Rce2 Lxe2 18. K X e2 e5 19.Tadl c4 20.Rg5 Ke7 21.Kd2 (Huomattakoon»vastaavuus»: 15. DXd7+ Kxd7+ 20.-Ke7 ja 17.Lxe2 18.Kxe2+ 21.Kd2.) 21.-b5 22.Thel M 23.Rh3 Ta6 24.Te3 Tb8 25.Tf3 f4 26.RXf4 RXf4 27.gxf4 Tab6 28.Tbl.
128 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 129 JOUKKUEPIKAPELIN SM 1975 - SSK I MESTARIKSI Gambiitin ja KS-58:n yhteisesti järjestämät seurajoukkueiden 13_ ja varhaisnuorten 2_ SM-kilpailut pikapelissä muodostuivat osanottajaluvuiltaan ennätyksellisiksi. Dipolin avarissa tiloissa pelasi samanaikaisesti 155+6 joukkuetta, mikä merkitsee 644 pelaajaa ja uutta Suomen ennätystä shakkitilaisuuden suuruudessa_ Loppukilpailun tulokset: Mestari SSK I (Jorma Äijälä 15 1 12 /23, L Saren 19, H. Hurme 18 1 12, E. Havansi 21) 74/92, 2. TSY I (Mi Sirkiä P Saariluoma, H. Heino, A. Suoranta)' 63: 3. Gambiitti 1 (Th. Ristoja, E. Raaste, K. Ojanen, T. Talasterä) 62 112,4. KalSK 1 57, 5. TuTS I 56, 6. KS-58 I 53, 7. LahSK 1 50 112, 8. SSK II 49, 9. TSY II 48 112, 10. LahTS 1 48, 11. HSK II 46 112, 12. RiiSY 1 45 112, 13. G IV 44 112, 14. JyvTS 1 44, 15. HSK 1 41 112, 16. G II 40 112, 17. ImS-48 I 39, 18. HTS 1 38 112, 19. PSY 1 38, 20. OulSS I 36, 21. RauSY I 35, 22. HlvSK I 31 112, 23. ValkSK I 31 1/z ja 24. SeinSK III 30. Sijoituskilpailuissa selviytyivät voittajiksi seuraavat joukkueet: 1: 25. G III 57/92, II: 49. VaaSS III 66 112/92, III: 73. ImS-'l8 II 57/92, IV: 97. JakSK I 68/92, V: 121. VirtSK I 64/92 ja VI RiiSY II 30 1/Z/44. Röytäpalkinnon saivat mestaruusryhmässä seuraavat: 1. M. Sirkiä (TSY 1) 17/23, 2. E. Raaste (G 1) 19, 3. H. Hurme (SSK) 18 1/z ja 4. E. Havansi (SSK) 21. Varhaisnuorten kilpailun voitti Gambiitti tuloksella 30 112/40, lähinnä SSK I 30. Mustan näppärä sommitelma oli yllätys valkealle, jonka olisi pitänyt pelata jo 27.Tx f4 tai 28.Tc1. 28.-bxc3+ 29.Kxc3 Tb3+ 300axb3 TXb3+ 31.Kc2 TXf3 32.Tal TXf2+ 33. Rc3 Tf3 + 34.0-1. Kahtena seuraavana vuonna Länsi-Saksa on jälleen näiden kilpailujen järjestäjä. Kilpailukertomus Työväen Shakkilii ton 2. avoimesta mestaruusturnauksesta Helsingissä 15.-24.8. 1975 TShL:n 2. avoin mestaruusturnaus pe lattiin 15.-24.8.1975 Helsingissä HTY:n talon B-salissa helsingin Työväen Shakkikerhon vastatessa järjestelyistä. Kilpailussa ei suoritettu varsinaista arvontaa, vaan pelaajat asetettiin paremmuusjärjestykseen tiedossa olevien selop~~teiden muk~an. Selottomista pelaajista INymanm seloiksi arvioitiin 1700 ja muut asetettiin listan häntään. Tasapisteissä olevien keskinäinen järjestys määrättiin arpomalla pelisalissa ennen kilpailujen alkua. Kilpailut sujuivat kitkattomasti eikä tuomarille tai kilpailutoimikunnalle tehty yhtään valitusta. Pelipaikkaa voitaneen pitää tyydyttävänä, joskaan ei hyvänä. Yrjö Rantanen uusi viimevuotisen mestaruutensa saaden näin toisen kiinnityksen Pasilan Veturimiesten Shakkikerhon lahjoittamaan kiertopalkintoon. Kamppailu mestaruudesta jatkui kiivaana viimeiselle kierrokselle asti Kaj Kivipellon jäädessä voittajasta vain puoli pistettä. Vahvan panoksensa kilpailulle antoivat nuoret mestariehdokkaat, joista palkinnoille selvisivät Hintikka, Lipsanen ja Tanner. Rahapalkintojen lisäksi jaettiin esinepall~~nnot Buch-holz-vertalujärjestyksessa 12 parhaalle. Kilpailujen kuluessa pidettiin pelaajat jatkuvasti tietoisina selotilanteesta. Kunkin kierroksen alkaessa salin seinällä oli lista pelaajien odotustuloksista ko kierroksen jälkeen ja selojen muutoksista kierroksen pelin tuloksesta riippuen. Listaa tutkittiin varsin suurella mielenkiinnolla. Kilpailussa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa parien määräämisessä menetelmää, jota noudatettiin myös tämänvuotisissa PM-kilpailuissa Norjassa. Menetelmä oli varsin vaivaton ja nopea. Kritiikkiä parien suhteen ei esiintynyt, vaikka värisäännöt poikkeavatkin huomattavasti kotoisesta Monradistamme. Jatkossa olisi syytä miettiä tarvitsisko menetelmää tarkentaa värikysymyksessä. Suositus vanen säännöllisestä vaihtumisesta tuntuisi tarpeelliselta, sitä vastoin ei liene tar- peellista kieltää peluuttamasta kahta kertaa useammin samoilla väreillä. Ääritapauksessa eräällä pelaajalla oli Työväen Shakkiliiton 2. avoin mestaruusturnaus Helsingissä 15.-24.8.75 Lopputulokset: 1. ja mestari Yrjö Rantanen 2. Kaj Kivipelto 3. Eero Hintikka 4. Alku Lehtinen 5. Olavi Svenn 6. Esa Lipsanen 7. Rauli Gostowski 8. Leo Linden 9. Henry Tanner 10. Kalevi Siren 11. Rauli Joutsen ja Paavo Toivonen 13. Jyrki -Pesola 14. Viljo Majuri 15. Usko Koskinen 16. Veikko Koskinen 17. Pekka Vellonen 18. Eero Wilen 19. Antero Alhava 20. Aimo 'Kalteinen 21. Arto Alenius 22. Hannu Montonen 23. Mauno Laisaari 24. Jaakko Kukkonen 25. Olli Koskinen 26. Seppo Lyly 27. Ensio Frisk 28. Veikko Leikas 29. Kalevi Malinen 30. Tapani Paananen 31. Matti Jokinen 32. Harald Nyman 33. Viktor Jenu 34. Olavi Sarinen 35. Leo Luoma 36. Jarmo Toivonen 37. Osmo Kilpinen 38. Juha Pessi 39. Kalervo Kainulainen 40. Sointu Kulmala 41. Uno Edman 42. Reino Mänd 43. Pasi Laakso 44. Lauri Räisänen 45. Allan Nilsson 46. Rainer Wennerström 4 kertaa peräkkäin valkeat. Lopussa oli kutenkin 5-4 värit, vaikkei järjestelmässä tätä sinänsä vaadita. TaSY 8.5/9 51.0 KS-58 8 49.5 JyvTS 7 49.5 Tu'J.1S 6 49.0 HTS 6 39.5 LahTS 5.5 51.0 KS-58 5.5 50.5 HTS 5.5 47.0 PSY 5.5 46.5 E2S-58 5.5 42.5 HTS 5.5 33.5 KS-58 5.5 38.5 KS-58 5.5 35.0 KS-58 5 47.5 EtVaS 5 45.0 KS-58 5 40.5 KS-58 5 39.5 HTS 5 36.5 KS-58 4.5 47.5 K'S-58 4.5 47.0 HTS 4.5 46.5 Jyv'I:S 4.5 45.0 KS-58 4.5 42.5 NurmijSK 4.5 42.0 KS-58 4.5 40.5 HTS 4.5 38.0 KS-58 4.5 30.5 KS-58 4 41.0 KS-58 4 39.5 KS-58 4 38.5 TS-74 4 3800 HTS 4 37.5 NurmijSK 4 36.5 HTS 3.5 41.0 HTS 3.5 34.5 KS-58 3.5 33.5 KS-58 3.5 33.0 KS-58 3.5 28.0 KS-58 3 45.5 HTS 3 39.5 HyvSK 3 32.5 HRauS 2.5 35.5 KS-58 2.5 33.5 HaRiSK 2.5 29.0 HTS 2 38.0 TikkSM 2 32.0
130 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 131 Eero E. Böök: Mestarin mietteitä»4x25» Kysymyksessä on mielenkiintoinen pelikokoelma eikä suinkaan mikään' matematiikan oppikirja. Se on Keresin ja Nein käsialaa. Käsikirjoitus on valmistunut jo viime vuoden huhtikuussa, mutta teos ilmestyi painosta vasta keskikesällä. Painos on vaatimattomasti 15000. Epäilemättä se vastaa kirjan kysyntää. Aiheena on 4 suurmestaria, nimittäin Fisher, Spasski, Kortshnoi ja Larsen. Siitä puuttuu siis Karpov, mutta hänen uransa kääntyi jyrkkään nousuun vasta kirjan ollessa pitkälle valmis. Kuten nimestä»4x25» voi päätellä, on kultakin suurmestarilta analysoitu 25 peliä. Jokaisesta on tietenkin myös suppea shakkiuran kuvaus. Keresin kynästä ovat Fisheriä ja Kortshnoita käsittelevät luvut, kun taas Nei on saanut osalleen Spasskin ja Larsenin. Pelimateriaali on taidolla valittua ja taidolla analysoitua. Se antaa todellisen ja rehellisen kuvan nykyisten suurmestarikamppailujen idearikkaudesta, mutta myös siitä ankarasta henkisestä paineesta, jonka alaisena ne käydään. Teosta uskaltaa suositella jokaiselle, joka hiukankin pystyy ymmärtämään veljeskansan kieltä. Epäilemättä se tullaan piakkoin julkaisemaan myös useilla maailman kielillä ja tulee siten laajojen shakkiharrastajapiirien käyttöön. Mikä eteen ikimestarille? Aikanaan oli Emanuel Lasker tunnettu siitä, että hän vaati korkeita ottelupalkkioita. Hänellä oli siihen pätevät syynsä ollen syntyisin sangen köyhistä oloista eikä hän halunnut joutua noihin takaisin vanhana miehenä. Hävittyään vuonna 1921 maailmanmestaruusottelun Capalancalle hän kirjoitti laatimansa suppean ottelukirjasen alkulauseessa mm'. seuraavaa:»shakkimaailma on tähän asti ottanut velvollisuutensa liian keveästi. Koska kukaan määrätty henkilö ei kanna vastuuta näistä velvollisuuksista, on shakkimaailma sitä mieltä, ettei näitä velvollisuuksia ole lainkaan olemassa. Siinä shakkimaailma erehtyy. Kun shakkilehdisw ylistää nuorta lahjakasta pelaajaa taivaisiin asti, ei ole mikään ihme, että hän omistautuu shakkipelille, katsoo sen ammatikseen ja se on shakkimaailman mieleen. Morphyn tai Pillsbyryn tai Charousekin kaltaisen nuoren miehen esiintyminen tuo väriä ja jännitystä shakkitapahtumiin ja nuori mies on tyytyväinen osakseen tulevaan kehuun ja imarteluun. Myöhemmin, hänen tultuaan shakista riippuvaiseksi, ei kuitenkaan ole mitään vastuullista oikeusastetta hänen etuaan valvomassa ja hän sortuu usein piankin köyhyyteen ja pettymyksiin. Hän on shakkimaailman omallatunnolla. Tosin shakkimaailma todistelee, ettei shakinpeluusta ole ammatiksi. Kuitenkaan ei niiden miljoonien shakinharrastajien, jotka lukevat julkaistuja mestaripelejä, itseään niiden avulla kehittävät ja niistä nauttivat, tulisi tukea tätä näkökantaa. Samantapaisin todisteluin voisi musiikkimaailma riistää lahjakkaita ammattimuusikoilta leivän, mikä kuitenkin olisi päivänselvästi epäoikeudenmukaista. Vain ihminen, joka täysin ja kokonaan omistautuu jollekin asialle, saa siinä jotakin suurta aikaan. Ei voida vaatia, että aktiivinen shakkimestari vielä lisäksi omaisi toisen ammatin, sillä seurauksena olisi niin ajan kuin voimienkin kahtiajako eikä hän kummallakaan alalla voisi kehittyä täyteen mestaruuteen.» Lasker pystyi vaatimaan ajan käsityksen mukaan melkoisia ottelupalkkioita, mutta se ei pelastanut häntä köyhyydeltä. Ensin hän 3D-luvun alussa joutui poistumaan kansallisosialistisesta Saksasta ja asuttuaan hyvän aikaa Moskovassa hän nähdessään, mitä oli tulossa, siirtyi Yhdysvaltoihin, missä sitten kuoli sodan aikana köyhänä miehenä. Sitten Laskerin aikojen on shakkimestarin asema paljon muuttunut. Palkkiot ovat tuntuvasti kohonneet, vaikka ne moneen urheilulajiin verrattuna ovat vähäiset. Bobby Fischerin ilmiömäinen ura vasta sai shakin ottelupalkkiot tasolle, joka on kenelle hyvänsä houkutteleva. Se oli mahdollista vain yksilölle, jolla oli Fischerin ilmiömäiset shakkilahjat, ainutlaatuinen työteliäisyys, rautainen kestävyys ja ääretön voitontahto sekä tämän lisäksi luja usko oman itsen täydelliseen ylivoimaisuuteen. Fischerillä ei liene tällä hetkelläkään rahapulaa, vaikkei hän ole kolmeen vuoteen pelannut yhtään peliä julkisesti ja on rahaa väheksyen hylännyt erilaisia taloudellisesti loistavia tarjouksia. Vaikka eräät lähteet kertovatkin Fischerin jälleen valmentautuvan entisellä tarmollaan, ei juuri kukaan usko ne hänen uudelleen palaavan shakin kilpakentille. Olivat hänen omat asiansa niin taikka näin, joka tapauksessa hänen vaikutustaan on ollut ammattipelaajien aseman merkittävä paraneminen. Sillä on kuitenkin merkitystä vain niille, jotka edelleen ovat kilpakentillä. Muistan hyvin ne olosuhteet, joihin mm sellaiset kuuluisuudet kuin Spielmann, Rubinstein ja Tarkower vanhoilla päivillään joutuivat. Niissä ei ollut kehumista. Äskettäin kuoli viimeinen 1800-luvulla syntyneistä suurmestareista, saksalainen Fritz Sämisch, jonka nimissä ovat tunnetut muunnelmat nimzointilaisessa ja kuningastialaisessa puolustuksessa. Hänellä oli kansaneläkkeen lisäksi vain eräiden hyväsydämisten shakinharrastajien tuki. Joitakin vuosia sitten hän asui erään tunnetun shakkimiehen luona, joka ei tosin luovuttanut Sämischin käyttöön muuta kuin kellarikomeron ja sängyn. Siellä suurmestari loikoili ja poltteli v:;lttämä'i,tömiä savukkeitaan. Talon omistaja oli kyllä ilmolitanut, että Sämischin pitäisi vähitellen muuttaa pois kolostaan, koska talo peruskorjataan, mutta mihinkä rahaton mies olisi lähtenyt. Kellarissa alkoi kuulua aina enemmän ja enemmän korjaustöiden ryskettä ja pauketta ja eräänä päivänä Sämischin komeron seinä rysähti osittain kumoon. Pölypilvestä tuli esiin haalaripukuinen mies, joka kysyi.»mitä te täällä teette!»»niin kuin näette. Minä makaan ja tupakoin», oli asiallinen vastaus.»minä tulen kahden tunnin kuluttua tänne jatkamaan työtäni. Silloin teidän pitää olla poissa.» Sämisch kiipesi ylös isäntänsä luokse. Mitä tehdä?»minulla on veli Berliinissä», totesi suurmestari lopuksi.»ehkä minä voisin mennä.sinne. Hänelle ostettiin matkalippu Berliinin junaan. Muutaman päivän kuluttua saapui Sämischiltä kortti, jonka sisältö oli suunnilleen seuraava:» Sydämelliset terveiset Berliinistä. Veljeni on kuollut. Mikä onni! Nyt minulla on asunto. Kaikkea hyvää toivottaen F. S.» Tapaus on kai monen mielestä vain huvittava. Sen oleellinen sisältö lienee kuitenkin siinä, ettei shakkimaailman velvollisuutena ollut huolehtiminen lähes 80-vuotiaasta suurmestarista. Kansainvälisten shakkikuuluisuuksien elämä voi tuntua hyvinkin houkuttelevalta. Se on kuitenkin ohimenevää loistoa.ia ammattina shakinpeluu on kovaa. Se käy vain niin kauan, kuin mestarin tulokset ovat riittävän hyviä. Jotkut voivat vanhempinakin jatkaa shakinopettajina, kirjailijoina tai shakkitoimittajina. Täytyy kysyä:»onko ammattishakkimestarin tyydyttävä kansaneläkkeeseen?» Tuskin kukaan halunnee väläyttää tällaista tulevaisuutta maataan edustavalle mestarille. Kiertolaisen elämä, jota shakkimestari joutuu viettämään, ei ole kovin halpaa, vaikka matkat ja elämä kilpailun aikana olisivatkin ilmaisia. On muistettava, että kovaan kansainväliseen kilpailuun kuluu runsaasti aikaa. Ei riitä, että on mukana itse kilpailussa, vaan lisäksi on valmentauduttava shakillisesti ja myöskin fyysisesti sekä saatava kilpailu-urakan jälkeen riittävä lepo. Bent Larsen pitää kohtuullisena vuotuisena kilpailupelien määränä kahdeksaakymmentä. Enempi on useimmille jo liikaa. Se merkitsee kuutta kovaa kilpailua vuodessa, mut-
132 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 133 ta ainoastaan 7 peliä kuukaudessa. Mikäli shakkimestari keskittyy ainoastaan turnauspeluuseen, on hänen näissä peleissä ansaittava kuukauden palkka, jonka tulisi olla siksi korkea, että siitä riittää varat asunnon ostamiseen ja eläkemaksuihin tai muuhun järjestelyyn tulevaisuuden varmistamiseksi. Kysymys on myös siitä, minkä elin tasovaatimuksen tunnettu shakkimestari on oikeutettu asettamaan. Jouduin itse aikanaan tämän kysymyksen eteen, koska nuorena olin kuvitellut tulevani suureksi, kuluisaksi shakkimestariksi. Tiedän tehneeni oikean ratkaisun ohjatessani elämäni rakennusinsinöörin uralle, vaikka teinkin tämän järkevän päätöksen melko myöhään. Silti luulen uhranneeni aikanaan kohtalaisen paljon Caissan alttarille. Melko usea nuorista mestareistamme on tehnyt viisaan päätöksen jo sangen aikaisin ja luopunut shakin tarjoaman maineen houkutuksista. Mitä tässä kirjoitin, johtui eräästä asiasta, jota olen alkanut ihmetellä. Miksi Heikki Westerinen ei juuri lainkaan esiinny kotimaisissa kilpailuissa eikä maajoukkueessa? En ole kuullut siihen kunnon selitystä. Ehkäpä syytä on niin sepissä kuin sysissäkin! TYÖVÄEN SHAKKILIITON PIKAPELIMESTARUUS Työväen shakkiliiton 11. pikapelimestaruuskilpailut Helsingin aseman kerhofassa olivat keränneet 40 joukkuetta eli 160 pelaajaa. Viidestä kahdeksan joukkueen alkuerästä edettiin kolmittain. Loppukilpailu: mestari KS 58 I (P. Poutiainen 13/14, K. Kivipelto 9, K. Siren 11112, P. Toivonen 12) 45 1 12/56, LahTS I (U. Venäläinen 7 1 12, T. Toivonen 11, H. Pärnänen 10, E. Lipsanen 10) 38 1 12, KalSK I (H.Matikka 9, O. Neuvonen 10, K. Konsala 9, M: Ahonen 9) 37, PSY I 35, HTS I (4. H. Rantala 12 1 12) 34 1 12, TuTSI 30 (16 joukkuepistettä, keskinäinen ottelu 2-2, voitto korkeammalla pöydällä), HTS II 30 (16), KS-58 II 30 (15), KarhTS I 27 1 12, LohjSK 1 22 1 12, HangTS I 21, HTS III 19 (7, 3 1 12-1 12), LahTS II 19 (7), KS-58 III 18 1 12 ja PSY II 12; sijoituskilpailu I (16.-30.) TuTS III 36 1 12/56, Karjaan Ura 35, HTS IV 34, Matinkyläseuran Still going strong Sandefjordissa Norjassa pelatun pohjoismaisen turnauksen yllättävin tulos lienee ollut Erik Lundinin sijoittautuminen viidenneksi. Se on melkeinpä ainutlaatuinen saavutus, sillä ennen kilpailua kerkisi hän viettää 71-vuotispäiviään. Kaikki Suomen nuoret etevät edustajat jäivät hänestä jälkeen. Tekisi mieli pyytää selitystä. Oli kuinka oli, niin joka tapauksessa Lundinin terveet elämäntavat - hän oli kuuluisa maidonjuonnistaan, mitä toiset hänen ikäluokkaansa kuuluvat ruotsalaiset mestarit eivät oikein pystyneet ymmärtämään - ovat nyt tuottaneet ikämestarille hyvän koron. Lundin ei kuitenkaan ole ainoa mestari, joka yli 70 vuoden iässä on pystynyt sijoittumaan palkinnolle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Vuonna 1954 lähes 72-vuotias-suurmestari Ossip Bernstein kutsuttiin Montevideon kansainväliseen turnaukseen. Najdorf esitti vastalauseensa Bernsteinin osanottoon, mutta tuloksetta. Bernstein pelasi mukana, voitti Najdorfin loistavasti pelissä, joka sain kilpailun ensimmäisen kauneuspalkinnon ja jakoi 2. ja 3. palkinnon Najdorfin kanssa. SK 33, NurmijSK 30, AmSK 29 1 12 jne.; sijoituskilpailu II (31.-40.) KS-58 V 29 1 12/36, KS-58 VII 26, KalSK III 25, KS-XIII 23 jne. Henkilökohtaisten mestaruuksien tavoittelijoita oli yhteensä 101, joista parhaat olivat: Avoin M-Iuokka (26 pelaajaa) mestari P. Poutiainen (KS-58) 21112/25 (uusinta 2-0), K. Kivipelto (KS-58) 21112, P. Nikkanen (ValkSK) 20 1 12, P. Morant (TuTS) 19 1 12 (208,25), O. Neuvonen (KaISK) 19 1 12 (205), H. Tannes (PSY) 18, R. Gostowski (KS-58) 15, K. Siren (KS-58) 13 1 12 (137,75), J. Fastberg (KS-58) 13 1 12 (136), R. Runonen (TuTS) 13 1 12 (121), K. Konsala (KaISK) 13 ja E. Lahti (KS-58) 12 1 12; 1. luokka (16+8+8) mestari T. Högberg (Karjaan Ura) 11/15, J. Koskinen (PSY) 10 1 12 (77,25), H. Ruotanen (HTS) 101f2 (66,75), H. Pärnänen (LahTS) 10, S. Riihimäki LahTS) 9 1 12, K. Munne (PasVS) 9 (63,5) ja T. Wahlman (NurmijSK) 9 (54); Jatkuu III kansisivulla \11 J Kilpailuohjeita SELO-järjestelmä on ollut virallisesti voimassa Suomessa 1975 helmikuusta lähtien. SELO:n ottaminen huomioon kilpailutoiminnassa on alkanut hieman onnahdellen. Se ei ole mikään ihme, koska SELO:sta ei ole vielä ehditty riittävästi tiedottaa. Pahimman puutteen poistamiseksi Suomen Shakki julkaisee SELO-informaatiopaketin, joka tulee käsittämään ainakin seuraavat osat: SELO Informaatipal~etti 1 1. Kilpailuohjeita 2. SELO-säännöt 3. ELO-säännöt 4. SELO-lista SELO-toimisto antaa mielellään tietoja ja neuvoja SELO:a koskevissa asioissa. SELO~toimiston yhdyshenkilöt: Timo Väyrynen Lipparanta 7 02710 Espoo 71 puh. 90-595 625 Allan Kiviaho Uomatie 15 E 84 01600 Vantaa 60 puh. 90-531488 On hieman nurinkurista aloittaa SELOinformaatiopaketti kilpailuohjeista. Ne ovat kuitenkin kiireellisimmät, koska kilpailutoiminnassa esiintyy hämmennystä. SELO-sääntöjen julkaisemisen jälkeen pelaajat tietävät täysin, miten järjestelmä toimii, ja voivat jopa valvoa, että SELO-toimisto ei tee laskuvirheitä. Näin taataan pelaajien»oikeusturva». Muutenkin on eduksi, että kaikki ottaisivat SELO-asiat omakseen. Järjestelmän laaja tuntemus auttaa sen myöhemmässä kehittämisessä. ELO-säännöt on Maailman Shakkiliiton kiertokirjeestä suomentanut Harry Raaste. Hän toivoaksemme antaa suomennoksen SELO-informaatiopaketin käyttöön. Alkuperäisten ELO-sääntöjen tuntemisesta on hyötyä mm. seuraavista syistä: SELO perustuu ELO:on ja on pyrittävä siihen, että SELO seuraa mahdollisimman tarkoin ELO-sääntöjen kansainvälisiä ja kansallisia sovellutuksia. ELO-sääntöjä voidaan myös käyttää erilaisten paikallisten sovellutusten pohjana. Vaikka onkin olemassa kansallinen SELO-järjestelmä, monet kerhot ym. järjestöt haluavat pitää omia sisäisiä listojaan esim. pikapeliä, 15+ 15 min. peliä ja mikseipä turnauspeliäkin varten. SELO-lista kiinnostaa tietenkin kaikkia. Lista pyritään julkaisemaan ainakin kahdesti vuodessa Suomen Shalössa ja lisäksi eri kilpailutulosten yhteydessä listan osia päivälehdissä ja Suomen Shakissa. Suomen Shakista tulee tärkeä SELO:n tiedotusväline, joten SELO-toimisto suosittelee sen tilaamista entistä suuremmassa määrässä. Ja johdannon lopuksi: SELO:a on pidettävä yllä normaalin järjestötoiminnan pohjalta ja se ei siis saa muodostua pienen llasiantuntijaryhmän» salaseuraksi. SELO:n demokraattinen hallinto edellyttää, että pelaajakunta ja heidän valitsemansa liittojen toimihenkilöt tuntevat järjestelmän hyvin. KILPAILUOHJEITA o Nämä ohjeet eivät ole määräyksiä, vaan kokoelma ohjeita, joiden perusteella SELO-kilpailujen järjestäjät voivat laatia eri kilpailuihin sopivimmat kilpailujärjestelmät. Perusliittojen kokoukset antoivat 1975 helmikuussa tässä suhteessa SELO-toimistolle vapaat kädet. Ensin on saatava kokemusta erilaisista kilpailujärjestelmistä. Vasta sitten on mahdollista laatia sitovampia, pysyviä kilpailumääräyksiä. Nähtäväksi jää, onko tulevaisuudessa laadittava tarkat määräykset vai väljät kehykset, jotka jättävät runsaasti vaihtelemisen varaa. 1 SELO-kelpoiset kilpailut (ote SELO säännöstä) 11 Suomen mestaruuskilpailut ja perusliittojen mestaruuskilpailut (niiksi voidaan lukea eri tyyppiset mestaruuskilpailut, esim. miesten, naisten, nuorten jne. - AK). 12 Piiriliittojen mestaruuskilpailujen ne ryhmät, joissa enintään 75 % pelaajista on samasta seurasta. 13 Muut kilpailut, jotka Suomen Keskushakkiliitto/perusliitto on hyväksynyt SELO-kelpoisiksi ja jotka täyttävät kohdan 12 ehdot. 14 Sveitsiläiskilpailut. Kilpailun on kokonaisuudessaan täytettävä kohdan 12 vaatimukset. Yksittäisten pelaajien vastustajien ei kuitenkaan tarvitse
134 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 135 täyttää vaatimusta»enintään 75 % samasta seurasta». 15 Kansainväliset kilpailut. SEL()'kelpoisia kansainvälisiä kilpailuja ovat ne, joissa on vähintään kolme selon tai elon omaavaa pelaajaa. Ehdottomasti kelpaavat ne elot, jotka on julkaistu Maailman Shakkiliiton viimeisimmässä listassa. Kansallinen elo hyväksytään siinä tapauksessa, että ko. maassa suoritetaan kansallisten elojen suhteutus Maailman Shakkiliiton eloihin. 16 Ollakseen SELO-kelpoinen kilpailun pelien suurin nopeus ei saa ylittää nopeutta keskimäärin siirto/2 minuuttia ensimmäisessä istunnossa, jonka on käsitettävä vähintään 40 siirtoa. SELO kelpoisuutta ei sen sijaan poista jatkopelien nopeampi loppuun pelaaminen. Myös voidaan hyväksyä SELO-kelpoisiksi pelit, joissa koko peli on pelattava loppuun tietyssä ajassa. Lyhin sallittu aika on kuitenkin 1 1 12 + 1 1 12 tuntia. Periaatteena on, että SELO-kelpoisuus myönnettäisiin jokaiselle kilpailulle, joka täyttää edellä esitetyt muodolliset vaatimukset eikä pahasti haittaa samanaikaista kilpailua, jolle on aikaisemmin myönnetty SELO-oikeus. Kilpailun suoritusajalle ei ole rajoituksia. Niinpä kahden tai useamman seuran yhteisturnaus, jossa pelataan vain yksi kierros viikossa, hyväksytään SE LO-kelpoiseksi. Tämä asia on herättänyt keskustelua, koska jotkut vaativat,,että fyysisen kestävyyden on muodostettava osa shakillista suoritusta. SErb-toimiston mielestä on kuitenkin sellaisillekin pelaajille järjestettävä kilpailumahdollisuuksia, joille esim. työ esteet, ikä tai terveydentila tekevät peräkkäisinä päivinä pelaamisen liian hankalaksi tai raskaaksi. Ylipäänsä tulisi olla tarjolla mahdollisimman monenlaisia kilpailuja, niin että jokaiselle löytyisi sopivia osallistumismahdollisuuksia. Kategoria 1 (siirto/2 minuuttia) l. istunto jatko peli shr- aika siir- aika toja h.min toja h.min Ia 40 1.20 30 1.00 Ib 45 1.30»» Ie 50 1.40»» Id 55 1.50»» Ie 60 2.00 rl» Myös joukkuekilpailut sopivat hyvin SELO-kil pailuiksi. 2 SELO-kilpailUljen järjestäjien velvoit teet 21 SELO-kelpoisuus on anottava hyvissä ajoin Suomen Keskusshakkiliitosta tai perusliitolta. Käytännössä viestintätien lyhentämiseksi on yksinkertaisinta delegoida SEW-kelpoisuuden myöntämisoikeus SELO-toimistolle, yhdyshenkilönä Timo Väyrynen (osoite alussa). Anomuksen yhteydessä on toimitettava takuumaksu (1975 100,-), joka suoritetaan takaisin, kun turnaustaulukot on toimitettu SELO-toimistolle. SELO-kelpoisuutta anottaessa on esitettävä suunniteltu kilpailujärjestelmä. Siitä voidaan kuitenkin kilpailun alkamishetkellä joustaa. Järjestäjähän ei voi anomishetkellä tietää, mikä tulee olemaan paikalle saapuva lopullinen osanottajisto. Periaatteena on, että järjestäjä poikkeaisi alkuperäisestä suunnitellusta järjestelmästä mahdollisimman vähän, mutta tekisi kaikkensa, että jokainen kilpailun ryhmä olisi SELO-kelpoinen. 22 Kilpailun päätyttyä järjestäjien tulee toimittaa täydelliset turnaus taulukot SELO-toimistolle, jolloin takuumaksu suoritetaan takaisin. Taulukoista on näyttävä kaikki yksityistulokset (myös sveitsiläiskilpailuissa). Tämä velvoite koskee myös ylimpien tasojen kilpailuja, jotka ovat automaattisesti SELO-kelpoisia. 23 Kilpailukutsussa on SELO:a koskevat asiat esitettävä riittävän tarkasti. Jos mahdollista, myös millä tavoin tarvittaessa menetellään SELO-kelpoisuuden varmistamiseksi. Esim. voidaan ilmoittaa, että osanottajat jaetaan 8 pelaajan ryhmiin selojen perusteella, mutta ylemmän ryhmän alimmat voidaan vaihtaa alemman ryhmän parhaiden kanssa, jos niin on pakko SELOkelpoisuuden saavuttamiseksi. aika minuuteissa, jos jatkoa pelataan loppuun 1. istunnossa (vaihtoehtoja) 10 15 20 25 30 35 40 10 15 20 25 30 10 15 20 10 15 If Ig Ih 65 70 75 2.10 2.20 2.30»»»»»» 3 Peliajat ja nopeudet Seuraavassa ohjeeksi luettelo normloltuja peliaikoja. Muutkin kohdan 16 vaatimukset täyttävät ajat ovat sallittuja. Kategoria II ( siirto / 2 112 minuuttia) IIa 40 1.40 24 1.00 IIb 44 1.50»» IIe 48 2.00»» IId 52 2.10»» IIe 56 2.20»» IIf 60 2.30»»; Kategoria III (siirto/3 minuuttia) IIIa 40 2.00 20 1.00 IIIb 45 2.15»» IIIc 50 2.30»» Kategoria IV (siirto/3 min 45 sek) IV 40 2.30 16 1.00 Kategoria V (koko peli pelataan loppuun l. istunnossa ja ilman väliaika- kontrollia) Va 1.30 Vb 1.40 Ve 1.50 Vd 2.00 Ve 2.10 Vf 2.20 Vg 2.30 Kaikki taulukossa olevat peliajat tarkoittavat toisen pelaajan aikoja. Kokonaisajat saadaan kertomalla ne kahdella. 4 Kilpailujärjestelmät 41 Suomen mestaruusturnaus Suomessa ei ole ollut ainakaan viime aikoina tarkoin suunniteltua järjestelmää, jolla pelaajat kelpuutetaan Suomen mestaruusturnaukseen. Kiintiöpaikkajärjestelmä oli yritys siihen suuntaan, mutta se on toteutettu satunnaisesti. Kiintiöiden suuruudet eivät tunnu perustuneen suunnitteluun. Seuraavassa ehdotus Suomen mestaruusturnauksen järjestelmäksi.. 411 Suomen mestaruusturnaus pelataan 14 tai 16 pelaajan kilpailuna yhdenkertaisena turnauksena. Suurin pelinopeus on 40 siirtoa 2 tunnissa, jatkossa 20 siirtoa tunnissa ja lyhin ko- 10 15 20 25 30 35 40 45 50 10 15 20 25 30 35 40 10 15 20 25 30 10 15 20 10 10 15 20 25 30 10 15 konaispeliaika on 4 tuntia ensimmäisessä istunnossa. 412 Avoin Suomen mestaruusturnaus pelataan 50-100 pelaajan sveitsiläiskilpailuna. Kilpailun järjestäjä määrää osanottajien enimmäismäärän, jonka alaraja on 50 ja yläraja 100 pelaajaa. Jos kilpailuun ilmoittautuu pelaajia yli enimmäismäärän, suoritetaan karsinta SELO-listan perusteella. Ensimmäiseksi pudotetaan kuitenkin ne, jotka eivät ole julkistetulla SELO-listalla. Jos pelaajia ilmoittautuu alle minimimäärän, pelataan kilpailu silti. Avoimessa SM-kilpailussa pelataan 9, 11 tai 13 kierrosta. Pelinopeus, -aika ja kierrosmäärä (9, 11 tai 13) ovat järjestäjän määrättä vissä. 413 Suomen mestaruusturnauksen kiintiöt 4131 Suomen mestaruus turnauksessa on 14 tai 16 osanottajaa. 4132 Paikat jakaantuvat seuraavasti (suluissa 14 pelaajan kilpailun paikat): '1 Viimeisen SM-turnauksen 2 parasta 2 Viimeistä edellinen Suomen mestari 3 Karsintapaikkoja 7 (6) 4 SELO~listalta otettavat 6 (5) Jos Suomen mestaruusturnaus ta edeltää samana tai edellisenä vuonna pelattu avoin Suomen mestaruusturnaus, on paikkajakautuma seuraava: 1 Viimeisen SM-turnauksen 2 parasta 2 Viimeistä edellinen Suomen mestari
136 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 137 3 Karsintapaikkoja 5 (4) 4 SELO-listalta otetut 4 (3) 5 Avoimen SM-turnauksen 4 parasta Jos kohdista 1 tai 2 jää paikkoja käyttämättä, täytetään ne kohdan 4 mukaisilla (SELO-lista) pelaajilla. Kohtien 3 ja 5 käyttämättä jäävät paikat täytetään ko. turnauksissa seuraaviksi sijoittuneilla. Jos kukaan heistä ei käytä paikkaa, täytetään paikka kohdan 4 mukaan. Karsintapaikat määrätään Suomen Shakkiliiton, Työväen Shakkiliiton ja piiriliittojen mestaruusturnauksissa. Niiden keskinäinen jakaantuminen määrätään suorassa suhteessa sen mukaan, kuinka paljon niiden edustajat ovat kolmessa viimeisessä SM-turnauksessa saaneet pisteitä. Pistemäärät muunnetaan seuraavin painokertoimin: Viimeinen SM-turnaus 3, viimeistä edellinen 2, kolmanneksi viimeinen 1. Paikat pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. 0.5-tapauksissa kiistanalainen paikka annetaan enemmän kokonaispisteitä omaavalle. Jos useammalla kuin yhdellä tavoittelijalla on sama pistemäärä, on etusijalla se, jonka edustajat sijoittuvat viimeisessä SMturnauksessa ylemmäksi. Suomen Shakkiliitolla ja Työväen Shakkiliitolla on aina vähintään yksi karsintapaikka. Loppujen karsintapaikkojen on jakauduttava vähintään kahden piiriliiton välillä. Huomattakoon, että perusliittojen ja piiriliittojen mestaruuskilpailuilla on merkitystä paikkoihin myös SHen, että ne vaikuttavat pelaajien seloihin. Jos sama pelaaja saa kiintiöpaikan yhtä useampaa tietä, katsotaan hänen saaneen paikan aikajärjestyksessä. Kohdassa 1 ja 2 vapautuva paikka määrätään kohdan 4 (SELO-lista) perusteella. Muissa tapauksissa vapautuvat paikat annetaan ko. karsintaturnauksessa seuraaviksi sijoittuneille. Jos karsintaturnaukseen osallistuu pelaajia, joilla jo on SM-paikka, paikat siirtyvät seuraaville. 42 Muut mestaruuskilpailut Osanottajat virallisiin mestaruuskilpailuihin voidaan valita karsimalla tai SELO-listan perusteella tai molemmilla tavoilla. Karsintoihin pelaajat on päästettävä joka tapauksessa SELOlistan perusteella. Siis: Perimmäisenä valintaperusteena on SELO-lista, ei harkintaan perustuva valinta. Mestaruuskilpailuissakin on syytä suorittaa 'ryhmien viimeisten pelaajien vaihdot alemman ryhmän parhaiden kanssa jos se on välttämätöntä SELOkelpoi;uuden takia, so. että enintään 75 % ryhmän pelaajista olisi samasta seurasta. Kilpailujärjestelmät, so. ry~mi~n ~uuruudet ja pelinopeudet seka kilpailun tahti on syytä jättää sen elimen päätettäväksi, jonka alaisena kilpailu suoritetaan. On turhaa, että keskusjärjestöt puuttuvat alempien organisaatioiden päätäntävaltaan muuten kuin neuvojen muodossa. 43 Muut SELO-kilpailut Tässä on mahdotonta luetella kaikkia mahdollisia kilpailuja, joita voidaan järjestää SELO-kilpailuina. Seuraavassa kuitenkin esimerkkejä: 431 Aikataulu. Järjestäjä ilmoittaa, minä aikana kilpailu pelataan. Esim.: 1 Tavanomainen turnaus, joka pelataan lähes peräkkäisinä päivinä 2 Vilkonlopputurnaus, esim. perjantai-iltana yksi, lauantaina ja sunnuntaina kumpanakin kaksi kierrosta 3 Kilpailu, joka pelataan kahtena eri viikonloppuna 4»Kerhoturnaus», joka pelataan pitemmän ajan kuluessa vauhtia 1-3 kierrosta viikossa 5 Erilaiset joukkuekilpailut 6 Sveitsiläiskilpailut (»Monrad»-kilpailuO 432 Pelaajien valinta. Esimerkkejä: 1 Ilmoitetaan osanottajien enimmäismäärä ja ryhmien suuruudet. Pelaajat sijoitetaan SELO-listan mukaiseen jonoon ja katsotaan eri vahvuisiksi ryhmiksi ja viimeisimmät karsitaan pois. Karsinnan tulee tietenkin tapahtua ennen kilpailun alkua, niin että kenenkään ei tarvitse tulla ainakaan kaukaa turhaan pelipaikalle. Myöskään ei ole oikein karsia aina»heikoimpia» pois. Voidaan esim. taata tiet ylle selo-alueelle varma pääsy kilpailuun. 2 Määrätään osanottajien selojen yläja alarajat. Huom! SELO:n hengelle on ominaista, että tällaisista rajoista ei tarvitse pitää aivan ehdottomasti kiinni. Lehtivuosikerrat arvottu Seuraavat kymmenen ovat voittaneet ulkolaisen shakkilehtivuosikerran Suomen Shakin tilauskilpailun voittoina (katso n:o 5). Sauli Kairamo, Viiala Pauli Jokinen, Kaipola Raimo Penttilä, Helsinki Pentti Hietala, Tampere Eeli Nummi, Turku Pauli Rajala, Kuhmalahti Yrjö Tiira, Kauniainen Veikko Rantanen, Viiala Ari Frilund, Kokkola Soini Palasto, Bulgaria Suuret kiitokset kaikille osanotosta! Esim. ryhmien täydentämiseks~. ta~.~: suuruisiksi on suositeltavaa kayttaa paikalle osuneita paikallisia tai muita pelaajia, vaikka heidän selonsa poikkeaisivatkin asetetuista rajoista. Tällöin on varottava, että ryhmiin ei tule enempää kuin 75 % saman seuran pelaaj ia. 3 On kohtuullista, että järjestävä seura saa koulutusmielessä sijoittaa pelaajiaan ylempiin ryhm.~~~ (kuite!:.~in vain seuraavaksi ylempaan ryhmaan) kuin mitä heidän selonsa edellyttäisi. Tästä on ilmoitettava kilpailukutsussa. Ryhmässä tulisi olla enintään 20 % tällaisia»nostettuja» pelaajia. Nostetun pelaajan selon ei myöskään tulisi olla enemmän kuin 50 pistettä alempi seuraavaksi ylemmän ryhmän heikoimpia seloja. Tällainen nostaminen ei ole paikallaan virallisissa mestaruusturnauksissa paitsi parhaiden nuorten kohdalla. Nuorten pelaajien mahdollisista paikoista on ilmoitettava etukäteen. 4 Vanha käsite»liittoturnaus» ei ole enaa ajanmukainen. Osanottajisto voidaan rajoittaa paikallisesti (paikkakunta, piiri, lääni jne), mutta lienee yleensä turhaa rajoittaa se toi- Ostan vanhoja shakkikirj oj a Tarjoukset osoitteella hintoineen Kasavuorentie 12 D 16 02700 Kauniainen Puh. 500025 Matti Nukari seen perusliittoon. Eri asia on tietenkin perusliiton mestaruusturnaus sekä kilpailut, jotka on kytketty johonkin shakkitoimintaa laajempaan tapahtumaan. 5 Kutsuturnaukset tulevat tietenkin myös kysymykseen SELO-kilpailuina. 6 Kiinnostusta tulevat herättämään kilpailut, joissa on mahdollista sa.avuttaa uuden järjestelmän mestarm tai mestariehdokkaan arvonimi. Mestarin arvon saavuttamiseksi ryhmän keskiselon on oltava vähintään KL- 300 (eli 1960 vuonna 1975). Shakkimestarin arvonimi myönnetään pelaajalle, jonka selo on sellaisten turnausten jälkeen, joista kertyy vähintään 18 peliä, selo KL±O (2260 vuonna 1975) tai sitä parempi. Mestariehdokkaan arvonimi myönnetään kuten yllä, mutta pelejä tarvitaan vain 14 ja minimiselo on KL- 100 (2160 vuonna 1975). Huomattakoon vielä kerran, että edellä mainitut arvonimet ovat kunnianimityksiä ja ne eivät siis vaikuta pelaajien sijoittumisiin rangilistalla tai heidän edustus ja osanottokel poisuuksiinsa. Allan Kiviaho SELO-toimiston jäsen
138 SUOMEN SHAKKI KIRjESHAKKIOSASTO. SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Raimo Heikkilä, Keinutie 3. 1. 00940 Hki 94 p. 301932 Lähipelin ME-luokan pelaaja Timothy Binham on voittanut kirjeshakin Nuorten Suomen mestaruuden 1975 hienolla tuloksella 9,S/1O. Parhaimmat onnittelumme! *** Shakkimestari Juhani Sorri on voittanut kirjeshakin Suomen mestaruuden 1974. Samalla hän sai kirjeshakkimestarin arvon ylitettyään KM-tavoitetuloksen 9,S. KM-arvon saivat tässä turnauksessa myös shakkimestarit Jorma Äijälä ja Ilkka Kanko. Lopputulokset neljän parhaan kohdalta: 1. Juhani Sorri 10 pistettä 2. Jorma Äijälä 10 pistettä 3. Aarne Ruotanen 9 pistettä 4. Ilkka Kanko 8,S pistettä Vertailupisteet: Sorri S4,7S, Äijälä S2, SO Hopeatilan vei siis Jorma Äijälä. Mestaruuden puolustaja Aarne Ruotanen sijoittui pronssille. Ilkka Kankon tulos riitti toiseen kiinnitykseen KM-arvoon. Parhaimmat onnittelumme! Maaottelu Suomi-Sveitsi on päättynyt Suomen voittoon pistein 38,S-19,S. Viiden kärkipöydän tulokset olivat seuraavat: G. Lågland - KSM J. Steiner O,S-l,S O. Lampela - H-P. Loeher 1-1 A. Johansson - P. Bezzola 1,S-0,S C. E. Johansson- X. Steiner 0-2 M. Uitto - L. Ormond 2-0 Maaottelussa Suomi-Belgia on tilanne tällä hetkellä Sl-21 Suomen eduksi. Tämä merkitsee sitä, että Suomi on jo tämän maaottelun voittanut vaikka kesken on vielä 28 peliä. Nyt pelaamaan teematurnauksia! Teematurnaukset vaikuttavat tästä lähtien myös KELO-pisteisiin. Näin ollen on nyt myös teematurnausten kautta mahdollisuus saavuttaa luokkakorotuksia. Riittävän korkean KELO-pistemäärän saavuttanut pelaajahan siirretään nykyisin automaattisesti ylöspäin seuraavaan luokkaan. Ryhmät pyritään muodostamaan siten, että pelaajat joiden KELO on yli 1800 pistettä pelaavat omassa ryhmässään ja muut omassaan. Kyseessä olevat uudet kotimaiset teemat ovat seuraavat: Evansin gambiitti 1.e4 es 2.Rf3 Re6 3.Le4 LeS 4.b4 sekä Kuningasintialainen puolustus 1.d4 Rf6 2.e4 g6 3.Re3 Lg7 4.e4 d6 S.f3 0-0 6.Le3 Re6 7.Rge2 Tb8. Mikäli jompikumpi näistä teemoista Sinua vähänkin kiinnostaa niin lähetä ilmoi:ttautumisesi turnausjohtaja Usko Koskiselle, osoite Uomakuja 3 D 66, 01600 Vantaa 60. Teemojen pelaaminen on nimittäin samalla erittäin hyvää ja monipuolista a.o. avauksen opiskelua. Osanottomaksu on 10 mk. Teematurnauksia pelataan myös kansainvälisellä tasolla. Nyt käynnistettävät ICCF:n teematurnaukset ovat seuraavat: T3: 1.e4 es 2.Rf3 Re6 3.Le4 Rf6 4.RgS LeS T7: 1.d4 ds 2.e4 dxe4 T26: 1.e4 es 2.Rf3 Re6 3.LbS fs T27: 1.e4 e6 2.d4 ds 3.Re3 Lb4 4.eS es 4.a3 Lxe3 6_bxe3 Re7 7.Dg4 De7 8. Dxg7 Tg8 9.Dxh7 exd4 Näissä kansainvälisissä teematurnauksissa on kussakin ryhmässä S pelaajaa, jotka pelaavat kaksinkertaisen turnauksen_ Pelaajat jaetaan M ja G ryhmiin siten, että G ryhmissä pelaavat kaikki alle M luokan pelaajat. Ilmoittautumiset osoitteella: Raimo Lindroos, Ylänkö tie 44 A, 04400 Järvenpää. Osanottomaksu on 12 mk. Seitsemäs kirjeshakin maailmanmestaruus on ratkennut. Voittajaksi selvisi J. Estrin (SU) tuloksella 12/16. Hopeatilan vei J. Boey (B). Hänen pistemääränsä oli 11,S. Uuusi maailmanmestari Jakob Estrin on syntynyt Moskovassa 21. 4. 1923. Ensimmäisen kirjeshakkikilpailunsa hän pelasi vuonna 1945. Maailmanmestaruus tuli siis 30 vuotta kestäneen harrastuksen tuloksena! Jatkuu III kansisivulla TEHT A'VA'SHAKKIA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Yleistoimitus: JAN HANNELIUS Lukonrinne 32, 36200 Kangasala Ensipainokset: TIMO SARVELA Roukontie 8-12 C, 37630 Valkeakoski 3 Avustajat: VILHO SOMERPUU, TIMO TYRKKÖ, KAUKO VIRTANEN ym. Katsauksemme kohdistuu viime vuonna Neuvostoliitossa julistettuun ja hiljakkoin päättyneeseen mittavaan muistoturnaukseen, jonka aiheena oli Ale}, sandr D. Petrov (1794-1867) ja hänen vuonna 1824, siis ISO vuotta aikaisemmin, julkaisemansa ensimmäinen venäläinen shakkitehtävä, joka myös symbolisoi vuonna 1812 tapahtunutta Napoleonin paluuta Moskovasta Pariisiin venäläisen ratsuväen ahdistamana. Emme tässä yhteydessä julkaise kuviota, koska siitä on olemassa kaksi versiota, emmekä tiedä kumpi niistä on alkuperäinen. Kilpailuun, joka käsitti 2-, 3-, ja yli 3- siirtoiset matti tehtävät sekä lopputehtävät, saapui peräti 999 tehtävää 380 laatijalta 19 maasta. Jokaisessa ryhmässä jaettiin S palkintoa ja lukuisa määrä kunnia- ja kiitosmainintoja.»ulkomaalaisten» menestys muodostui sangen niukaksi. Pohjoismaista piristystä toi kuitenkin ryhmässään 3_ palkinnon saanut Norjan G. Eliassen seuraavalla»vanhanaikaisella»: Kh2 Dg8 Tel Te4 Lf4 Lh7 RaS Re3 sb2 bs d4 (11) - Kd3 Dd1 Ta7 TeS La8 Lf8 Ral Re7 sa6 e4 hs (11) 2X. 1.Re2! Korkeatasoisessa lopputehtäväkilvassa sijoittui myös oma luottamusmiehemme Bruno Breider (kuvio). A D G B E H Tehtävien ratkaisut: C F 1 A 1.LxdS? Tb8-1-!, l.rxa6? Ld8-1- 1.Rxe4? Tf6-1-! (looginen perustelu) 1.Tg4? (2.Txd4X) Tf4/Le3/Lf6 2.LxdS/Rxa6/ Rxc4!, 1.-Rf4! 1.KeS! (2.Dxd4-1-) Tf4/ Le3/Lf6 2_Rxa6/Rxe4/Lxd5! Syklinen SUOMEN SHAKKI 139 siirtymä Lacny-teeman tavoin 3-siirtoiseen sovellettuna. B 1.Rb4! (2.Dd6-1-) e3/e3/e6/es 2.De4-1- / De4-1- /DdS -1- /DeS -1-! WCCT:n teema B2. Tässä uhrausraivaukset on yhdistetty neljään yhdenmukaiseen mustaan katkoon. C 1.Rh3! (2.Dxd4-1-) Le4/Rde4/Rge4/Te4 2.Df3/Dd2/Dg3/DeS-I-! Jälleen WCCT:n teema B2. Tässä on uhrausraivausten lisäksi yhdenmukaista se, että valkea joka kertaa miehittää mustan juuri jättämän ruudun (Umnov-teema). D l.tf8! Rxe2 2.Lg4 glr 3.Lxe6 Rhg3 4.Le4 clr S.LdS-I- Kd46.Te8! Pääaikeen (Te8) toteuttaminen on kiven takana. Ensin on tukittava ruutu e2 ja sen jälkeen mre2:n kolme ruutua patterinpaljastuksen estämiseksi. E l.ld7! Td8 2.Le6 Td6 3.LfS! Tf6 (3.-g6 4.Te3 Td3 S.exd3 LeS 6.d4 Lxd4 7.Ld3 8.LflX) 4.'1'c3! Lb4 S.Td3 ReS 6.'1'e3 TxfS 7.f4+ Kxg4 8.h3X Pitkäjännitteinen mt:n kaukotukintakyydistys, jonka aikana ml:n er.sin on tukittava mr:n ruutu b4 ja sen jälkeen mr:n ml:n ruutu e5_ F l.re2! (siirtopakko) e2 2.Td4-1- Txd4 3.Rd2+ Txd2 4.Tc3X 1.-b4 2.RaS+ DxaS 3.Tc3-1- bxe3 4.Ra3X 1.-Rd3. 2.Dxa4 3.Ra3+ Dxa3 4.Tc2X 1.-d4 2.Rxe3-1- Rxe3 3.Tc2+ Rxe2 4.Rd2X KaIkissa muunnelmissa kaksi peräkkäistä raivausuhrausta, jotka mahdollistavat syklisen siirtymän valkean kolmansien ja neljänsien siirtojen kes-' ken. G l.kb5+! Kh7 2.Lbl+ Kh8 3.LeS Tf7 4.Lg6-1-! Rd6-1-! S.Ka4! Td7 6.f7! Rxf7 7.Ld4+ RfeS 8.LfS Tg7 9.Ka3! Re3! 10. Ka4! R3e4 1l.Le6 Rb2-1- 12.Ka3! Kbd3 13.LfS Re4-1- 14.Ka4! Rde5 ls.le6 Rb2+ 16.Ka3 asemallinen tasapeli.
140 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 141 A L. Loshinkij SSSR 1. palkinto B L. Zagorujko SSSR 2. palkinto C L. Loshinskij & V. Rudenko SSSR 3. palkinto Suomen Shakin esipainoksia N:o 782 T S Aigavnu & D E Pinurov N liitto N:o 783 V S Lukjatsev, V A Mensikov,& V E Pinurov N'liitto N:o 784 Matti Myllyniemi Pori 3X 9+9 3X 11+11 D L. Loshinskij & A. FeokHstov SSSR 1. palkinto 7X 10+13 E J. Kriheli SSSR 2. palkinto -il~.j:.1 _ R rt R lfl a J.!la, '.S!la. _ RAWM U )'I.~. 8X 8+11 F L. Zagorujko SSSR 3. palkinto N:o 785 D E Pinurov & T S Aigavnu N-liitto 2X N:o 786 T H Amirov N,liitto 12+9 2X 10+12 N:o 787 T L Lajetovkin N-liitto G 'G. Kasparjan SSSR 1. palkinto H A. Kopnin SSSR 1 Bruno Breider Suomi 9. kiitosmaininta 2X 12+8 N:o 788 K Stoyanov Bulgaria 3X N:o 789 T H Amirov N-liitto 8+11 N:o 790 S Kornev & Agarkov N-liitto A 5+4 + 9+7 4X 6+7 4X 12+8
142 SUOMEN SHAKKI H l.le5+ [ Kf8 2.Lxg3 Txg3 3.Lxf5 LeS! 4.Le2 Le6+ 5.KM! Lxa2! 6.Rxe3 e5+! 7.Ka3! Txe3+ 8.Kb2! Te4 9.Kal! Kg7 1O.Kb2 Kf8 li.kal Ke7 12.Kb2 Kf8 13. KaI Te3 14.Kb2 Te4 15.Ka1 asemallinen tasapeli. I l.rb8! (estää tornituksen) Ta5 2.g4 g5 3.Kxe2 Lxd4 4. e7 Te5 5.Ra6 Te6 6.RM Txe7 7.h7 Lxf6 8.Rd5! Te8 9. Rxf6 Ke7 10.Rg8+ Lukijan kynästä Harri Hurme Espoosta huomauttaa:»ssh 2/ 75 tehtävä J (Yehuda Hoeh), jatkossa l.txe5 Tf4 2.Tge3? fld 3.Te8+ Kf7 4.T8e7 + musta pelaa 4. - Kg8 voittaen. Oikein on 2. Tgg5! fld 3.Tgf5 + tasapeli. 8Sh 3/-75 tehtävä E en. Kutzborski): Kyseessä ei ole roomalainen idea, koska musta torni liikahtaa vain kerran vaan mielestäni polttopiste idea. Koe telmat osoittavat, että mustan tornin on suojattava ruutuja h4 ja d7, ja alkusiirto l.a7 pakottaa mustan tornin jättämään jommankumman ruudun suojatta. Huomautuksista huolimatta tehtäväosasto on ollut lehden parhaita osia! Kiitos! Olemme mielissämme siitä, että osastoamme arvostellaan, emmekä olisi pahastuneet pienestä haukustakaan. Tehtävän J suhteen Harri Hurme on täysin oikeassa. Yleistoimittaja oli: >mähnyt» kyseessä olevan muunnelman väärin. Myös jälkimmäisessä huomautuksessaan HH puhuu pelkkää asiaa. Roo malaisuudesta tosin ei kokonaan pääs täne irti, sillä kilpailun tuomarin tri Klaus Wendan mukaan mustan puolustus on vaikutukseltaan romalainen valkean suorittamien päästöjen ansiosta. Me puolestamme kiitämme ystävällisestä loppukaneetista. SUOMEN SHAKKI vuodeksi 1976 Vuosikerran hinta mk 25,- Käytä n:o 5 välissä olevaa filillepanokorftia! '. Jatkoa sivulta 138 Hänen avausteoreettinen kirjansa preussilaisesta pelistä on monen suomalaisen shakkimiehen kirjahyllyssä. Lähiaikoina häneltä ilmestyy yhdessä lähipelin ex-maailmanmestari prof. M. Botwinnik:in kanssa valmistettu teos Grtinfeld:in puolustuksesta. Oheisena voittajan ja hopeamitalimiehen välinen peli. ESPANJALAINEN PELI valkea: J. Boey (Belgia musta: J. Estrin (N-liitto) (huomautukset J. Estrin) l.e4 e5 2.Rf3 Re6 3.Lb5 a6 4.La4 Rf6 5. 0-0 RXe4 6.d4 b5 7.Lb3 d5 8.dxe5 Le6 9.e3 Le5 10.Rbd2 0--0 1l.Lc2 f5 12.Rb3 Tässä pelataan myös 12.exf6 johon musta tavallisesti vastaa 12.-Rxf6 ja joskus myös 12.-Rxf2!? 12.-La7 13.Rfd4 RXd4 14.exd4 yksinkertaisempaa on 14.RXd4 Lxd4 15. exd4 14.-f4 15.f3 Rg3! 16.hxg3 fxg3 17.Dd3 Valkea on vastaanottanut upseerinuhrauksen ja uhraa nyt itse D:nsä jolloin hän saa vakaan aseman ja riittävän materiaalimäärän. 17.-Lf5 18.DXf5 TXf5 19.LXf5 DM 20.Le6+ Kh8 21.Lh3 LXd4+ 22.Khl? Suositeltavampi oli 22.RXd4 DXd4 23. Khl sillä nyt osoittautuu musta lähetti vahvemmaksi kuin valkea ratsu. 22. -Lxe5 23.f4 Tf8 23.Sc5 g5! 25.Rd7 Lg7 26.RXf8 g4 27.Le3 Häviöön johtaa 27. Re6 gxh3 28.RXg7 hxg2+ 29.KXg2 Dh2+ 30.Kf3 g2 21.Tel Dh1! 27.-gxh3 28Lc5 Mustalla on kuningatar ja kolme sotilasta valkean kahta tornia ja ratsua vastaan. Kuningatar on kuitenkin aktiivisella paikalla jl:! valkean on koko ajan otettava huo mioon uhkaukset hxg2+ ja Lxf8. Nyt ei käynyt 28.Re6 sillä hxg2+ 29.KXg3 Dh2+ 30.Kf3 g2 31.Tgl Dh3+ 32.Kf2 Dxe6 jne. 28.-d4! 29.Tael d3 30.Re6 Dh5! 31.RgS h6 32.Rxh3 Dxc5 33.Te8+ Kh7 34.Td8 Ld4! 35.f5 d2 36.Td7 + Kh8! ei 36.-Kg8 37.f6 ja valkea sotilas menee shakilla 7 riville. 37.Td8+ Kg7 38.f6+ Kf7 39.Td7+ Ke6 40.TXd4 DXd4 4l.f7 Dd8 ja valkea luopui. Salla ja Helsinki Kaksi henkilöä on tilannut Suomen Shakin postisiirtokortilla kirjoittamatta kuitenkaan omaa nimeään korttiin. Toinen on suorittanut maksun Sallan Osuuspankkiin Kursun konttoriin 15.9. 1975 ja toinen Yhdyspankin Kampin torin konttoriin 18.9. 1975. Mikäli muistatte näin menetelleenne, ilmoittakaa nimenne ja osoitteenne lehtemme taloudenhoitajalle tai pää toimittajalle saadaksenne Suomen Shakin ensi vuodeksi. Jatkoa sivulta 132 2. luokka (14, pisteissä kaksi luovutusta) mestari K. Malinen (KS-58 12 1 12/15, A. Repo (HTS) 12, J. Kukkula (KalSK) lpiz, S. Nieminen (TuTS) 10 ja kolmella 9 1 12; 3. luokka (10) mestari T. Ruotanen (TuTS) 16 (2x9), S. Juhola (TuTS) 14 (50,5), A. Koivunen (PSY) 14 (49,5) ja A. Mikkola (HTS) 10 1 12; Nuorten ryhmä (19, pisteissä kolme luovutusta) mestari J. Toivonen (KS 58) 20/21, A. Rantanen (KaISK) 18, J. Tyvijärvi (HTS) 17 1 12 (159), J. Rajakari (EtVtS) 171J2 (147), J. Kivi (NurmijSK) 16, J. Kukkonen (NurmijSK) 15, K. Viitanen (TuTS) 12 ja kolmella II. KS-58 ja P. Poutiainen saivat kiertopalkinnot omakseen kolmannen voittonsa johdosta.
SUOMEN KESKUSSHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Olli Forssen, Tuusula Ulkomaanasiainhoitaja Eero HeIme, E Helsinki 57, puh. 688800, toimeen 6466 Sihteeri Mauri Rautio, Laajavuorenrin==--~~~~==~~==o-==r= puh. 891479, toimeen 717711. SUOMEN SHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Gösta Kvist, Helsinki Sihteeri Heikki Koskinen, Mennerheimintie 56 B, 00260 Helsinki 26, puh. 445932 Tal.hoit. Kurt Wahlstedt, Kulorinne 3, 01450 Vantaa 45, puh. 8729887, tili PYP-H:ki-Käpylä 209220-670-1 TYöVÄEN SHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Aarne Suvela, Helsinki Sihteeri Raimo Penttilä, Runeberginkatu 46 e, 00260 H:ki,26, puh. 490 852 Tal.hoit. Martti Erkkilä, Kalteentie 4 D 31, 00770 H:ki 77, puh. 383185, Ps-tili 452285-6 SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO r.y. Puheenjohtaja Raimo Lindroos, Järvenpää Sihteeri Olavi HaIme, Nauristie, 04400 Järvenpää, puh. 90-287 550 TaloudenhOitaja Raimo Suominen, 39930 Karvia Ps-tili 442321-4 SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheenjohtaja Hannu Harkola, Helsinki Sihteeri Kerttu örlund, Haahkatie 15 A, 00200 H:ki 20, puh. 676789, toimeen 403 2135 Tal.hoit. Uuto Murtovaara, Louhentie 18 E, Tapiola 3, puh. 465735, Ps-tili 465965-1 Tilaushinnat 1975 1/1-vuosi 25,- 1/2-vuosi 15,- Irtonumero 4,- Kahdeksan numeroa vuodessa Ainaistilaukset 500,- LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULlAISIKSI. _. Vanhat vuosikerrat 1971 lähtien (ilman postik.) irtonumeroina 20,-, kluuttikansiin sidottuina 30,-, tilaukset taloudenhoitajalie. Jokaiselle useamman vuosikerran tilaajalle 10 % alennus! Turenkl 1975 - Kirjapaino Jaarli