Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kirjaamo@jkl.fi Aloitusaika 14.2.2012 Lopetusaika 11.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 1 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Muutosjohtaja Nimi Risto Kortelainen Sähköposti risto.kortelainen@jkl.fi Puhelin +358505228677 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Muutosjohtaja Nimi Risto Kortelainen Sähköposti risto.kortelainen@jkl.fi Puhelin +358505228677 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Hallitusohjelman mukaan toteutetaan koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tämä tavoite on kannatettava ja perusteltu hyvinvointiyhteiskuntamme vahvistamiseksi ja kuntaperustaisen järjestelmän kehittämiseksi. Kuntien erityispiirteet sekä talouskehityksen ja palvelujen organisoitumisen erilaisuus tulee ottaa huomioon kuulemalla riittävästi kuntia uudistuksessa. Kaupunginvaltuuston 22.3.2010 hyväksymän kaupunkistrategian mukaan Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa. Strategiassa todetaan lisäksi, että kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun. Kaupunki toimii yhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta toteuttivat päätöksillään kunta ja palvelurakenneuudistuksen edelläkävijöinä valtakunnallisesti merkittävän kolmen kunnan yhdistymisen 1.1.2009. Jyväskylän kaupungin näkökulmasta kuntauudistuksella tavoitellaan seuraavia asioita: 1.Jyväskylällä on kansallisesti ja kansainvälisesti vahva asema kehittyvänä ja vetovoimaisena kaupunkina ja kasvukeskusseutuna. Tavoitetta edistävät erityisesti seuraavat asiat:
toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne edellytysten luominen innovatiiviselle elinkeino ja kaupunkipolitiikalle hyvä työpaikkaomavaraisuus 2.Toimiva ja tehokas kuntalaisten tarpeista lähtevä palvelurakenne Tavoitetta edistävät erityisesti seuraavat asiat: kaupunki järjestää itse omat peruspalvelunsa asukkailleen kaupunki ei ota laajasti järjestämisvastuuta muiden kuntien peruspalveluista, mutta voi tuottaa ostopalveluperiaatteella muille kunnille palveluja kaupunki on mukana alueellisissa erityispalveluita tuottavissa kuntien yhteisorganisaatioissa (erikoissairaanhoito ja ammattikorkeakoulutus). 3.Demokraattinen ja kansalaisten osallistumista tukeva hallintorakenne Tavoitetta edistävät erityisesti seuraavat asiat: selkeä kunnallinen päätöksentekojärjestelmä toimiva lähidemokratia uusine toimintatapoineen laaja järjestöyhteistyö Kaupungin kilpailukyvyn, toimivuuden ja eheän yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Muuramen yhdistymistä Jyväskylän kaupunkiin voidaan pitää johdonmukaisena jatkona kaupunkiseudun kuntarakenteen uudistamisessa. Jyväskylä järjestää jo nyt yhteistoimintaalueella Muuramen terveydenhuollon ja tuottaa kunnalle muita palveluja. Muiden kuntien yhdistymisessä on olemassa kaupungin näkökulmasta eri vaihtoehtoja. Kunta ja palvelurakenteen uudistustarve on välttämätön ja kiireellinen. Jyväskylän kaupunki pitää hallituksen kuntauudistusta merkittävänä valtakunnallisena uudistuksena, jotta vuonna 2005 käynnistynyt kunta ja palvelurakennehanke viedään päätökseen. Kuntien yhteinen etujärjestö Kuntaliitto on myös yksimielinen kuntauudistuksen tavoitteista. Kuntaliiton hallituksen kannanoton mukaan kuntien ja kuntahallinnon uudistuminen on välttämätöntä ja uudistuksen lähtökohtana on alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli. Kuntien kuulemisen jälkeen tulee kuntien, alueiden ja valtion tehtäväjakoa selkeyttää ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantaa. Työssä on hyödynnettävä yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista. Erityisen tärkeää kuntalaisten kannalta on lähipalvelujen turvaaminen, myös kuntien reunaalueilla. Rakennetyöryhmän työn tulos on perusteellinen ja kokoava esitys elinvoimaisen kunta ja palvelurakenteen toteuttamiseksi. Työryhmän työstä käyvät esille hyvin kuntakentän toimintaympäristön muutostekijät ja kuntien nykyiset ongelmat. Työryhmän kunnille esittämä kysymyksenasettelu on oikeansuuntainen. Kuntaperustaisen hyvinvointimallin laajenemisen ovat mahdollistaneet bruttokansantuotteen jatkuva kasvu, hyvä työllisyys sekä myönteinen huoltosuhde. Jatkossa tilanne voi olla kokonaan toinen kuntatalouden ja väestöllisen muutospaineen vuoksi. Kunta ja palvelurakenteen uudistamistarvetta lisää alueiden välisten kehityserojen kasvu. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kansantalouden kasvun ja hyvinvoinnin moottorina korostuu. Väestönkasvu, muuttoliike, talouskasvu, tutkimus, kehitys ja innovaatioosaaminen ja eri toimialojen tuotannon arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille. Kolme viidestä suomalaisesta asuu kymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä kahdellakymmenellä suurimmalla kaupunkiseudulla.
Jyväskylän kaupunkiseutu kuuluu suuriin kaupunkiseutuihin ja on asukasluvultaan koko maan viidenneksi suurin. Kunta ja palvelurakenteen uudistuksen onnistuminen riippuu paljolti siitä, miten kuntauudistus kyetään toteuttamaan Jyväskylän kaltaisilla suurilla kaupunkiseuduilla. Kuntauudistuksen pääkysymykset ovat, miten kyetään turvaamaan kuntaperustaisen hyvinvointimallin ytimessä olevat hyvinvointipalvelut eli sosiaali, terveys ja koulutuspalvelut sekä miten kunta ja aluerakenteeseen liittyvät ratkaisut tukevat alueiden kehitystä ja taloudellista kasvua. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Selvityksessä on käytetty väestökehityksen ja väestörakenteen mittareina väestön määrällistä muutosta pitkällä aikavälillä (1960 2010) ja trendiennustetta (2010 2030), väestöllistä huoltosuhdetta vuosina 2010 ja 2030, yli 75vuotiaiden osuutta vuosina 2010 ja 2030, alle 1vuotiaiden lukumäärän keskiarvoa vuosina 2008 2010 ja kunnan asukkaiden mediaaniikää vuonna 2025. Selvityksessä käytetyt mittarit ovat tarkoituksenmukaisia koko maan yleisen kehityksen kuvaamiseksi. Väestöllisessä tarkastelussa on hyvä katsoa erikseen syntyvyyden kehitystä ja muuttoliikettä kunnissa viiden tai kymmenen viime vuoden aikana. Alle 1vuotiaiden lasten lukumäärän muutoksen kuvaaminen on tärkeä mittari palvelurakenteen ennakoimisessa. Rakennetyöryhmän selvityksessä on perustellusti kaikki kunnat jaettu tilastotietojen perusteella viidenneksiin, jolloin voidaan päätellä kunkin kunnan asema suhteessa muihin kuntiin. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouskehitystarkastelu perustuu vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin. Kuntakohtaiset tiedot ovat kunnallisveroprosentti, suhteellinen velkaantuneisuus, taseen yli ja alijäämä, valtionosuuden osuus kunnan tuloista, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen saaminen ja kunnassa suoritettu erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettely. Lisäksi kuntien taloudellista liikkumavaraa vuosina 2012 2024 arvioitiin kuntatyypeittäin niin sanotun taloudellisen painelaskelman avulla. Yhden tilinpäätösvuoden perusteella tehty talouskehitystarkastelu ei ole paras mahdollinen lähtökohta. Talouden nykytilaa pitäisi kyetä arvioimaan luotettavien johtopäätösten tekemiseksi vähintään kolmen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella on kuitenkin mahdollista tehdä suuntaa antavia tulkintoja kuntatalouden tilasta. Kuntien tulevaa kehitystä arvioiva painelaskelma on käyttökelpoinen mittari koko kuntasektorilla, mutta yksittäisen kunnan tulevasta kehityksestä sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä. Se sisältää myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Painelaskelmatarkastelun tulisikin johtaa kuntien tehtävien tarkasteluun. Jyväskylän kaltaisen suuren kaupungin paras vertailukohta ei ole koko maan tilanne, vaan oman kunnan kehityksen arvioiminen ja vertaaminen muihin suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän ja kehyskuntien konsernivelkojen vertaaminen ei ole mielekästä, sillä kaupungin velkamäärää lisäävät monet seudullisesti hoidetut tehtävät, joita kehyskunnilla ei ole. Näitä ovat muun muassa Keski Suomen Pelastuslaitos ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Laskelmien pohjana oleva valtionosuuden kehitysarvio vaikuttaa tällä hetkellä liian optimistiselta, sillä valtiontalouden kestävyysvajeen korjaaminen ei voine tapahtua puuttumatta valtionosuuksiin. Korkotason kohoaminen tullee vaikuttamaan merkittävästi etenkin raskaasti velkaantuneiden kuntien talouteen.
Taloustarkastelussa tulee ottaa huomioon kuntien investointien kehitys. Kuntien huomattavaa lisävelkaantumista on eri tavoin hillittävä. Kuntien menojen kasvu on aiheutunut suurelta osin kuntien tehtävien lisäämisestä. Laskelmassa kehityksen oletetaan jatkuvan samanlaisena, mikä ei liene mahdollista. Kuntien toimintakatteeseen kohdistuu suuria paineita 2020luvulla suurten ikäluokkien saavuttaessa 75 vuoden iän. Kun on tiedossa tulevaisuuden menopaineet, tulisi keskittyä kuntien nykyisten tehtävien ja velvoitteiden täydelliseen uudelleenarviointiin ja rakentaa taloudellisesti kestävä malli 2020luvun kuntien tehtävien ja velvoitteiden sekä valtion rahoitusosuuden osalta. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua ja osaoptimointia sekä vähentää alueiden eriytymiskehitystä. Selvityksessä todetaan, että nykyisillä yhteistyömuodoilla, joissa päätöksentekovalta on viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla, ei pystytä riittävästi estämään yhdyskuntarakenteen hajautumista. Selvityksen mukaan parhaiten ongelmia ratkaistaisiin kokoamalla päätöksentekoa ja kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen kuuluisi hallinnollisesti yhteen kuntaan. Jyväskylän kokemukset ajasta ennen kolmen kunnan yhdistymistä uudeksi Jyväskyläksi ja sen jälkeen tukevat edellä esitettyä. Kaupunkiseutusuunnitelma on hyväksytty vuonna 2007 sekä seudun rakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat vuonna 2011. Jyväskylän seudulla ei puitelain velvoitteista huolimatta ole tällä hetkellä aitoa, kuntien välistä asuntopoliittista yhteistyötä. Kuntien asuntopolitiikalla on suora yhteys muun muassa autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen lisääntymiseen. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen joukkoliikennelautakunta on hiljattain aloittanut toimintansa, muutoin liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttaminen on ollut kuntien ja ELYkeskuksen vastuulla. Keskeinen akseli: Jyväskylä Laukaa Muurame Rakennetyöryhmän alueellisessa tarkastelussa todetaan, että yhdyskuntarakenteen hallinnan kannalta Jyväskylän kaupunkiseutu on haasteellinen toteutetuista kuntaliitoksista huolimatta. Tilanteen vaikeutta lisää Jyväskylän kaupunkiseudulle ennustettu suhteellisen nopea väestökasvu. Välittömästi kaupunkiseudun keskustaajaman lounaispuolella 9tien varrella sijaitseva Muuramen keskustaajama on toiminnallisesti kiinteä osa Jyväskylää ja on fyysisestikin kasvanut siihen miltei kiinni. Lisäksi Jyväskylän hallinnollinen alue ympäröi Muuramen kunnan lähes kokonaan. Työryhmän alueellisessa tarkastelussa todetaan vastaavasti myös Laukaan kunnan osaalueet, jotka ovat yhdyskuntarakenteellisesti kiinteässä yhteydessä Jyväskylään. Kaupunkiseudun väestönkasvu on heijastunut myös melko voimakkaana lieverakentamisena taajamia ympäröivällä läheisellä hajaasutusalueella. Hajaasutusväestön kasvu alle 20 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta on viime vuosikymmenten aikana ollut noin yksi prosentti vuodessa. Maaseutu ja hajaasutusalueiden kehittäminen ja palvelut on turvattava riittävästi. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan kaupunkiseudun keskeisen kokonaisuuden muodostavat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame. Seudullisen rakennemallin analyysien mukaan kasvu suuntautuu kysyntätekijöistä johtuen yhä voimakkaammin tälle akselille. Näillä nykykunnilla on siten edessään yhä merkittävämpiä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiskysymyksiä.
Haasteet eivät kuitenkaan liity niinkään hajarakentamiseen, vaan yhteisen akselin suunnitelmalliseen kehittämiseen ja kaavoittamiseen Suomen viidenneksi suurimman kaupunkiseudun menestystä tukevalla tavalla. Haasteet liittyvät myös liikenneinvestointien suuntaamiseen, autoriippuvaisuuden vähentämiseen, asuntopolitiikkaan sekä joukkoliikennepohjaisen maankäytön ja palveluverkkojen kehittämiseen. Esitetty selvitysalue ja yhdyskuntarakenne Esitetty selvitysalue on asioinnin suuntautumisen näkökulmasta hyvin perusteltu. Selvitysalueen sisällä on kuntia, joiden maankäyttöpolitiikka on ennakoivaa ja joissa on tehty maankäytön linjauksia. Joukossa on myös kuntia, joiden maankäyttöpolitiikan julkilausuttu kehittämisvisio puuttuu. Tällä vaikuttaa olevan suora yhteys kunnan elinvoimaan ja väestönkasvuun. Siirtyminen aiempaa vahvempiin peruskuntiin synnyttää kaivatun päätöksentekorakenteen merkittäville yhdyskuntarakenteen ja maankäytön päätöksille. Elinvoimaa tukevan maankäytön, asioinnin, liikenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta kuntajakoselvityksen käynnistäminen koko selvitysalueella on kannatettavaa. Ensimmäinen seudullisen maankäytön rakennemallin seurantakatsaus on tarkoitus tehdä kevään 2012 aikana. Tämä olisi luontevaa toteuttaa osana esitettyä kuntajakoselvitystä. Samalla tulee tuottaa koko esitettyä selvitysaluetta koskeva analyysi uuden kunnan maankäytöllisistä olosuhteista. Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö ja rakennuslain (MRL) kokonaisarvioinnin. Jyväskylän kaupunki esittää, että arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ja sen sisällä olevan kaavajärjestelmän kehittämistarpeisiin vastaamaan uudistunutta kuntarakennetta. MRL:n suunnittelujärjestelmiä tulisi arvioida kaavatasojen sisältövaatimusten ja työnjaon näkökulmasta. Suunnittelujärjestelmien tulee tukea myös eheyttävää ja tehokasta maankäytön, talouden ja toiminnan yhteensovittamista tarpeettomia hallinnon välitasoja välttäen. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Selvityksessä tarkastellaan työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia useilla eri muuttujilla. Työssäkäyntiä tarkastellaan tilastollisen työssäkäyntialueluokituksen ja paikkatietopohjaisen työssäkäyntialueluokituksen kautta. Saavutettavuutta kuvataan matka ja aikaetäisyyksien avulla. Asiointia tarkastellaan niin asiointialueiden kuin asioinnin suuntautumisen perusteella. Käytetyt muuttujat ovat tarkoituksenmukaisia Jyväskylän ja Jyväskylän kaupunkiseudun näkökulmasta. Muuttujat vahvistavat johdonmukaisesti sen, että Jyväskylän kaupunkiseutu on yhdyskunta ja taajamarakenteen näkökulmasta yhtenäinen kokonaisuus ja samaa toiminnallista aluetta. Muuttoliike ja pendelöintitiedot osoittavat, että alueen kuntien välillä on vahva keskinäisriippuvuus. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Jyväskylän kaupunki pitää erittäin tärkeänä näkökulmana rakennetyöryhmän tavoin kasvukeskusten ja keskuskaupunkien erityispiirteiden huomioimista. Keskuskaupunkien rooli korostuu suurilla kaupunkiseuduilla. Työnjaon keskuskaupungin ja muiden kuntien välillä on oltava toimiva kaupunkiseudun kokonaisedun kannalta. Perus ja varsinkin erityispalveluiden järjestämisessä on kyettävä nykyistä paremmin huomioimaan tasavertainen kustannustenjako keskuskaupungin ja muiden kuntien välillä. Lisäksi saman toiminnallisen alueen sisällä on kyettävä tekemään ennen muuta maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä asioissa kaupunkiseudun kokonaisetua palvelevia ratkaisuja kuntakohtaisen osaoptimoinnin sijaan. Rakennetyöryhmän selvitykseen valitut näkökulmat yhdenmukaisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseksi ovat oikeansuuntaiset. Työryhmän esitys järjestämis ja rahoitusvastuun järjestämisestä yhtenevällä tavalla
kuntapohjaisesti vahvan peruskunnan mallin mukaisesti on perusteltua. Tällöin peruspalvelujen järjestämisen päätös ja toimivalta on suoraan kansanvaltaisesti valitun vahvan peruskunnan valtuustolla ja muilla toimielimillä. Sosiaali ja terveyspalvelut Jyväskylän kaupungilla on hyvät edellytykset järjestää ja tuottaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelut rakennetyöryhmän esittämän kuntarakennetarkastelun pohjalta. Palokan ja Korpilahti Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät lakkautettiin vuoden 2010 lopussa. Jyväskylän yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen (JYTE) ja Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen yhteistoimintaalueen toiminta aloitettiin 1.1.2011. JYTEalueeseen kuuluvat vastuukuntamallilla selvitysalueen kunnista Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksena toimivan Seututerveyskeskuksen kuntia ovat puolestaan muut selvitysalueen kunnat. JYTEalue ja Seututerveyskeskus toimivat yhteistyössä keskenään ja myös erikoissairaanhoidon kanssa. Jyväskylän kaupunki on tehnyt sosiaali ja terveysministeriölle hakemuksen aluekokeilusta. Tarkoituksena on ollut siirtää puitelain mukaisesti sosiaalihuollon palvelut JYTEyhteistoimintaalueen tehtäviksi 1.1.2015. Mikäli kuntajakoselvityksen perusteella toteutuu selvitysalueen vahvan peruskunnan vaihtoehto, voidaan yhteistoimintaalueista luopua. Kaupungin liikelaitoksena toimiva Jyväskylän Seudun Työterveys tuottaa työterveyspalvelut selvitysalueen kaikille kunnille, ja kaupungin ympäristöterveydenhuolto järjestää palvelut kahdeksalle selvitysalueen kunnalle. Jyväskylä on maakunnallisesti tuottanut sosiaali ja terveydenhuollon suurta väestöpohjaa edellyttäviä erityispalveluja sekä toiminut tiiviissä yhteistyössä muiden kuntien, sairaanhoitopiirin, järjestöjen ja yritysten kanssa sosiaali ja terveydenhuollon palveluja kehitettäessä. Jyväskylän kaupunkiseudulla on ensimmäisenä koko maassa aloitettu lasten päivähoidon järjestäminen yli kuntarajojen. KeskiSuomessa sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on nykyisin vaihtelevasti peruskunnilla ja yhteistoimintaalueilla. Tilanne vaatii valtiovallan selkeitä linjauksia sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä, kehittämisestä ja rahoituksesta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus Selvityksessä todetaan, että kunnan lasten tai oppilaiden ikäluokan koon tulisi opetuksen ja hoidon järjestämisen ja pedagogisten tekijöiden näkökulmasta olla vähintään 50. Ikäluokan täsmällisen koon määritteleminen edellyttää aina tapaus ja tarvekohtaista harkintaa paikalliset erityistekijät huomioiden, mutta työryhmän esitystä voidaan pitää yleisellä tasolla hyvänä lähtökohtana arvioinnille. Jyväskylän kaupungilla on hyvät valmiudet järjestää ja tuottaa perusopetus Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymisprosessin kokemuksia hyödyntäen. Organisaatio, alueellinen toimintamalli, kokemus oppilasvolyymien hallinnasta sekä tulevaisuuteen suuntaava sähköinen etäkokousjärjestelmä tukevat nykyistä laajemman maantieteellisen alueen hallintaa. Sairaalaopetus, kehitysvamma ja autismiopetus sekä ruotsinkielinen opetus toimivat jo seudullisesti Jyväskylässä. Kaupungin oma lukiokoulutus siirrettiin koulutuskuntayhtymän toiminnaksi syksyllä 2010. Koulutuskuntayhtymän asema tulee tarkasteluun, mikäli kuntajaon muutokset perustuvat esimerkiksi neljään vahvaan peruskuntaan KeskiSuomessa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?
Selvityksessä elinkeinotoiminnan kehittämisen ja elinvoimaisuuden muuttujina käytetään omassa kunnassa työskentelevien osuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Molemmat ovat keskeisiä kunnan elinvoimaa ja potentiaalia kuvaavia muuttujia. Jyväskylän kaupungin työpaikkaomavaraisuus ylittää rajaarvon 100 prosenttia eli kunnassa on enemmän työpaikkoja kuin alueella asuvaa työllistä työvoimaa. Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski muodostavat Keski Suomessa selvän kehityskäytävän. Näiden kolmen kaupungin työpaikkaomavaraisuus ja oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus kuuluvat koko maan parhaaseen viidennekseen. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKES Oy hoitaa tällä hetkellä Jyväskylän, Muuramen, Laukaan ja Uuraisten elinkeinotoimintaa. Oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus Jyväskylän lisäksi on suuri Joutsassa ja Keuruulla. Muurame on tyypillinen keskuskaupungin kehyskunta, josta käydään töissä Jyväskylässä. Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten työpaikkaomavaraisuus on alhainen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Selvitysalueen yhdeksän tai yksitoista kuntaa ovat kuuluneet seutukuntajaon perusteella kolmeen seutukuntaan, joista seitsemän kuntaa Jyväskylän, kaksi Joutsan ja kaksi Keuruun seutukuntiin. Selvitysalue ulottuu maakunnan läpi lännestä itään sekä keskeltä eteläiselle rajalle. Selvitysalue on pintaalaltaan erittäin suuri, noin 5 000 km2. Vaikka selvitysalueen laajojen maaseutualueiden yhdistäminen kaupunkiin toteuttaa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisessä vahvan peruskunnan tavoitteen, yhdistymisestä voi aiheutua huomattavia jännitteitä kaupunkipoliittisten tavoitteiden toteuttamisen ja maaseudun kehittämisen välille. Maaseutukaupunkiasetelma saattaa tulla uuden kunnan sisäiseksi asetelmaksi. Suuren koon ja osien erityispiirteiden vuoksi suurkunnan hallinta voi tuoda ennakoimatonta hankaluutta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 1 0 1 1 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 7 0 7 1
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Rakennetyöryhmän tarkasteluun ei ole lisättävää. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Jyväskylän kaupunki yhtyy rakennetyöryhmän arvioon siitä, että kaupungin kannalta seuraava kysymys on olennainen: KeskiSuomessa keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii (Alueellinen tarkastelu, sivu 228.) Jyväskylän kaupunki katsoo, että rakennetyöryhmän ehdottamalla yhdeksän / yhdentoista kunnan selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua ainakin kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon. Kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Lisäksi Laukaa ja Konnevesi päättävät kuluvan kevään aikana kuntiensa yhdistymisestä jo vuoden 2013 alusta. Jyväskylän kaupunki korostaa, että kuntajakoselvityksessä on eheän alue ja yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta erityisesti tarkasteltava Jyväskylän ja Muuramen yhdistymistä. Selvitysalueen kahden kunnan vaihtoehto tarjoaa elinvoimaisen ja toiminnallisen yhdistymisratkaisun yhdellä maamme merkittävimmistä kasvukeskusseuduista niin, että myös alueen eri osien omaleimaisuus otetaan huomioon ja kokonaisuuden hallittavuus sekä lähidemokratian toimivuus varmistetaan. Jyväskylän kaupunki pitää mahdollisena vaihtoehtoa, jossa selvitysalueella on enemmän kuin kaksi kuntaa. Jyväskylän kaupunki kantaa vastuunsa kuntauudistuksesta KeskiSuomen suurimpana kaupunkina ja valtakunnallisesti tärkeänä kasvukeskuksena. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen eikä yhtään aluetta jätetä uudistuksen ulkopuolelle. Jyväskylän kaupunki katsoo, ettei tässä tilanteessa Jyväskylän kaupungilla ole tarvetta käynnistää omia selvityksiä. Kunnilla on vastauksissaan mahdollisuus ottaa kantaa selvitysalueeseen ja kuntajaon muutosten vaihtoehtoihin selvitysalueellaan. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Uudistettu kuntajakolaki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Voimassa oleva laki tarjoaa aiempaa tarkemman menettelyn selvittää, valmistella ja toimeenpanna kuntajaon muutoksia. Rakennetyöryhmä on lähtenyt ehdotuksessaan siitä, että kuntajakolain mukaista ministeriön asettamaa erityistä kuntajakoselvitystä käytetään kuntauudistuksen ensimmäisen vaiheen ohjaus ja toteuttamiskeinona kaikkien kuntien kohdalla. Työryhmän raportissa todetaan, ettei yksikään kunta jää selvityksen ulkopuolelle ja menettely ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi aluekehitykseen liittyvät näkökohdat. Jyväskylän kaupunki katsoo, että ministeriön asettaman kuntajakoselvityksen käyttäminen ensimmäisen vaiheen ohjaus ja toteuttamiskeinona on tarkoituksenmukainen ja perusteltu etenemistapa. Arvion taustalla on myös kokemus Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan erityisestä kuntajakoselvityksestä, joka alkoi syksyllä 2007 ja johti kolmen kunnan yhdistymispäätökseen helmikuussa 2008. Erityinen kuntajakoselvitys takaa sen, että kuntajaon muutosten edellytykset selvitetään tarkasti ja konkreettisesti eri näkökulmista alueellisesti ja kuntakohtaisesti neuvotellen. Tämä on hyvä lähtökohta myös kattavalle ja perusteelliselle valmistelulle valtakunnallisesti koko uudistusta ajatellen. Kaikki kunnat ovat yhdenvertaisesti mukana kuntajakoselvityksissä. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Taloudellisten kannustimien ja muutostuen merkitys korostuu Jyväskylän kaltaisilla kaupunkiseuduilla, joissa on kyse mahdollisesti useiden kuntien yhdistymisestä niin, että merkittävästi pienempiä kuntia yhdistyy kaupungin kanssa. Jyväskylän kaupunki pitää perusteltuna, että kuntauudistuksen edistämiseksi myös taloudellisesti kannustetaan yhdistyviä kuntia tai ainakin kompensoidaan yhdistymisestä aiheutua ylimääräisiä kuluja. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmä tulee uudistaa lisäämällä sen laskennallisuutta kannustaen kuntia näin entistä tehokkaampaan toimintaan sekä aktiivisiin uudistustoimiin kuntarakenteen muuttamiseksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi kuntien elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero ja maksurasituksella koko maassa. Valtionosuusjärjestelmän on oltava kuntaliitosneutraali. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet tulee maksaa jatkossakin peruskunnille. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntaveroista tehtävät vähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti ja ansiotuloverosta tehtävät vähennykset suoritetaan mahdollisimman pitkälle valtion verosta ja kompensoidaan kunnille verojärjestelmän sisällä ja vain siltä osin, kun se ei ole mahdollista, kunnallisverosta.
Kuntien veropohjaa tulisi laajentaa esimerkiksi ohjaamalla jäteveron tuotto ja osa pääomaveron tuotosta kunnille. Kiinteistöveron ylärajoja tulee korottaa, arvostukset saattaa oikeudenmukaisimmiksi ja asuinkäytössä olevat tontit tulee irrottaa yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveron tietokannat tulee saattaa ajan tasalle. Kuntien liikenteen vastuista, kustannuksista sekä liikenneverojen kohdentumisesta tulee käynnistää selvitys. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Nykyisessä kunta ja palvelurakenneuudistuslaissa on määritelty kaksi kuntien asukaslukuun perustuvaa kriteeriä palvelujen järjestämisalueelle. Kunnassa tai yhteistoimintaalueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Yhteistoimintaalueelle voidaan antaa myös muita tehtäviä. Kunnan tai yhteistoimintaalueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000. Tehtyjen laajojen arviointien perusteella puitelain sosiaali ja terveydenhuoltoa koskeva asukasperustainen kriteeri ei ole ollut kaikin osin onnistunut: kriteeri on kyllä ohjannut kuntien ratkaisuja, mutta joissakin tapauksissa se on johtanut myös vähemmän toivottaviin kehityskulkuihin ja vahvistanut kunnallisen päätöksenteon siirtymistä vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen päätöksenteosta yhteistoimintaalueiden välilliseen päätöksentekoon. Jyväskylän kaupunki korostaa, että erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten tulee olla selkeitä ja kuntaperustaista hyvinvointipalvelujen järjestämistapaa vahvasti kehittäviä. Jyväskylän kaupunki toteaa, että sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset on tehtävä ennen valtioneuvoston kuntauudistuksen toteuttamista koskevaa ohjausta kesällä 2012. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntarakenteen uudistamista ohjataan hallitusohjelman mukaan lainsäädännöllä. Mahdollisina sääntelytapoina esitetään ensi vaiheessa vapaaehtoisuuteen perustuvaa lainsäädäntöä ja myöhemmin mahdollisesti ohjaavia / velvoittavia säännöksiä. Kuntajakolain mukaan valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä on saanut enemmistön kannatuksen yhdistymistä vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä. Vastaavan menettelyn mahdollisuus on nostettu esille tilanteissa, joissa perusteet palvelujen ja / tai alueellisen kehityksen turvaamiseksi tukevat kuntien yhdistymistä. Erityisten kuntajakoselvitysten perusteella kuntauudistuksen tavoitteiden täysimääräinen toteuttaminen saattaa edellyttää joillakin selvitysalueilla sitä, että valtioneuvostolla on rajattu toimivalta päättää kuntien yhdistymiseen liittyvistä ohjaavista / velvoittavista toimista eri näkökulmista kuten kunnan elinkelpoisuudesta tapahtuvaan kokonaisharkintaan perustuen. Jyväskylän kaupunki katsoo, että kuntien yhdistymisen tulee lähtökohtaisesti ja pääsääntöisesti perustua kuntien valtuustojen harkintaan ja vapaaehtoisiin päätöksiin. Jyväskylän kaupunki pitää perusteltuna, että mahdolliset ohjaavat / velvoittavat säännökset tuodaan yksityiskohtaisesti esiin kuntauudistusta ohjaavan rakennelain yhteydessä. Jyväskylän kaupunki on valmis avoimiin neuvotteluihin kaikkien selvitysalueen kuntien kanssa. Muu, mikä? Kuntia kuullaan kuntauudistuksessa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista niiden valmistuttua.
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle Kunta ja palvelurakennehanke käynnistyi vuonna 2005. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. PARAShankkeen aikana kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti on tehty paljon työtä kunta ja palvelurakenneuudistusten aikaansaamiseksi. Hallinnolliset ja rakenteelliset asiat ovat liiaksikin korostuneet ja sitoneet työpanosta viime vuosina kuntien kehittämisessä ja muutosprosesseissa. Kuntien on aiempaakin vahvempina paikallisina toimijoina varauduttava kohtaamaan rakennetyöryhmän raportissa mainittuja toimintaympäristön merkittäviä kriittisiä muutoksia. PARAShankkeen tulosten ja kokemusten perusteella on syytä edetä kuntauudistuksessa ja siihen kytkeytyvissä palvelurakenneuudistuksissa (muun muassa sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen), jotta kunnissa voidaan suuntautua korostuneesti hallinnollisrakenteellisesta kehittämisvaiheesta täydellä teholla kuntien demokratia ja palvelutehtävien hoitamiseen. Vaikka PARAShankkeen kuluessa ennätysmäärä kuntia yhdistyi vapaaehtoisesti, on hankkeen arvioitu keskittyneen palvelujen järjestämisen ratkaisuihin, kuten kymmenien sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueiden muodostamiseen. Aiheellisesti on esitetty huoli paikallisdemokratian toimivuudesta, kun hallinnollinen rakenne on monimutkaistunut. Jyväskylän kaupunki katsoo, että kuntaperustaisen järjestelmän toimivuuden turvaaminen edellyttää ripeää kuntarakenneuudistusta. Uudistuksen toimeenpanon pitkittyminen tuo mukanaan eri tasoilla kielteisiä sivuvaikutuksia, jotka tulee kyetä minimoimaan. Jyväskylän kaupunki pitää rakennetyöryhmän esittämää vuoden 2015 aikataulua uudistuksen toimeenpanon kannalta välttämättömänä. Erityisten kuntajakoselvitysten käyttäminen korostaa vielä sitä, että selvitys ja päätösvaihetta seuraa ajallisesti viivytyksetön toimeenpano.
19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Jyväskylän kaupunki pitää toivottavana muutostuen järjestämistä samanaikaisesti eri tasoilla ja uudistusprosessin eri vaiheissa rakennetyöryhmän esittämällä tavalla ja laajuudessa. Myös taloudellisten kannustimien käyttämistä tulee harkita erityisesti ylimääräisten yhdistymiskustannusten korvaamiseksi. Kuntien kannalta on tärkeää, että valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto selvittävät kuntien vaihtelevat muutostuen tarpeet prosessin eri vaiheissa ja kohdentavat tällä perusteella riittävästi voimavaroja tukemaan muutosta. Rakennetyöryhmän ehdottamat kuntajakolain mukaiset erityiset ensimmäisen vaiheen selvitysprosessit tulee toteuttaa asiantuntevasti ja riittävin resurssein. Säädettävän rakennelain tulee antaa selkeät lähtökohdat ministeriön asettamien erityisten selvitysten toimeksiantoihin. Lisäksi kuntajakoselvittäjien perehdytykseen tulee kiinnittää huomiota. Tavoitteena tulee olla, että kuntajakoselvittäjät ovat monissa tapauksissa myös uudistuksen myöhemmissä vaiheissa käytettävissä kuntien muutostukena. Uudistusprosessien ja yhdistymishyötyjen arviointi on erityisen tärkeä toteuttaa kaikilla tasoilla. Kuntauudistuksen toimeenpanon onnistuneisuutta ja vaikutuksia tulee tutkia myös tieteellisesti. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen vaikutus KeskiSuomen maakunnan toimivuuteen tulee arvioida. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Jyväskylän kaupunki katsoo, että kuntalaissa tulee säätää kunnille nykyistä enemmän toimivaltaa päättää organisaatiostaan ja uusien lähidemokratiaa vahvistavien toimintamallien käyttöönotosta. Kunnallisen duaalijohtamisen toimivuuden edellytyksiä tulee kehittää niin luottamushenkilöjohtamisen kuin ammattijohtamisen näkökulmasta. Kuntauudistuksen vahvan peruskunnan malli sinällään vahvistaa kunnanvaltuustojen asemaa ja tehtävää. Kunnallisen luottamushenkilöjärjestelmän ja organisaation toimivuuden edellytysten parantamisesta on huolehdittava eri tavoin. Kuntauudistuksessa erityiskysymyksenä tulee valtuustoilla olla jatkossa mahdollisuus toimivallan delegointiin esimerkiksi paikallisille järjestöille, mikäli valtuustot niin harkitsevat. Sama koskee myös niin sanottuja käyttäjädemokratiaryhmiä. Kunnan sopimusoikeutta tulee vahvistaa. Nykyisin on selvä jännite kunnan sopimusoikeuden ja hankintalain soveltamisen välillä. Kuntalaissa tai sitä aiemmin voimaan tulevassa kuntarakennelaissa tulee määritellä vahvan peruskunnan kriteerit. Samalla voidaan luopua puitelain kaltaisista asukaslukupohjaisista kriteereistä.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntalain säännökset antavat kunnalle mahdollisuuden alueellisten toimielimien asettamiseen ja toimivallan siirtämiseen niille. Valtuusto voi päättää toimielimestä, sen kokoonpanosta sekä sille siirrettävästä toimivallasta ja tehtävästä. Valtuusto voi päättää, että alueellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valitaan kunnan osaalueen asukkaiden esityksestä. Tyypillisiä sovellusalueita edellä mainittuihin ovat olleet kuntien yhdistymisen yhteydessä perustettavat alueelliset toimielimet. Kuntaliitosten jälkeen perustetuissa aluelautakunnissa tai muissa vastaavissa toimielimissä on joillakin alueilla esimerkiksi annettu ehdokkaiden valintaoikeuksia paikallisille yhdistyksille. Nykyisin näiden toimielinten tehtävät ja vastuu vaihtelevat. Toimielimellä voi olla vain lausuntooikeus (ei päätösvaltaa eikä omaa määrärahaa) tai toisessa ääripäässä ne voivat toimia jopa palveluja tilaavana toimielimenä. Kunnassa toimiva yhteisö voi sopimuksella ottaa hoitaakseen jonkin kunnan velvollisuuksiin kuuluvan palvelun tuottamisen tai kunnan vapaaehtoisten tehtävien hoitamisen. Yhteisen sopimuksen selkeys on tällöin oleellista. Kunta vastaa kuitenkin aina asukkailleen tehtävien asianmukaisesta hoidosta. Kunta voi avustaa esimerkiksi kunnan osaalueen asukkaita, joilla on intressi vaihtoehtoisen kaavan valmisteluun. Lähidemokratia voidaan nähdä osana kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamistapojen muutostarvetta. Tällöin kysymys liittyy enemmänkin muiden kuin edustuksellisen demokratian vaikutustapojen vahvistamiseen. Voi olla tarpeen vahvistaa käyttäjädemokratiaa ja lisätä suoran vaikuttamisen kohteita tai muuttaa menettelytapoja, kuten esimerkiksi kuntalaisten kansalaisraatimenettelyn käyttöä laajoissa valmistelutehtävissä. Lähidemokratian vahvistamiseksi on kuntauudistuksessa hyvä ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja aktivoida kansalaistoimintaa. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmä tulee säilyttää yleiskatteisena eli kunnan tulee saada jatkossakin päättää laskennallisin perustein määräytyvien valtionosuuksien kohdentamisesta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausjärjestelmää voitaisiin kehittää selvityksessä esitetyllä tavalla tekemällä verotulotasaus kaupunkiseuduittain tai alentaa tasausrajaa. Valtionosuusjärjestelmän tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon suurille kaupungeille aiheutuvat merkittävät kustannukset kalliiden erityispalvelujen järjestämisestä. Joukkoliikenteen järjestämisen aiheuttamat lisäkustannukset tulee huomioida valtionosuusjärjestelmässä paremmin. Yleiseen valtionosuuteen sisältyvää taajamarakennekorotusta tulee muuttaa niin, että se ottaa paremmin huomioon joukkoliikenteen kaupungeille aiheuttamat lisäkustannukset. Kuntien taloussuunnittelun kannalta valtionosuusjärjestelmää tulee uudistaa siten, että valtionosuuksien määrä tiedetään kunnissa riittävän ajoissa eli talousarviovuotta edeltävän vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako Suuret kaupungit ovat viime vuosina useaan kertaan esittäneet vaihtoehtoja kuntien tehtävien hoitamiselle. Kannanotoissa on todettu, ettei kuntien tehtäviä lisätä eikä nykyisiä laajenneta. Tehtävät saatetaan vastaamaan kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Jyväskylän kaupungin mielestä kuntauudistuksen rinnalla on tarpeellista käynnistää valtion aluehallinnon uudistushanke, jossa tarkastellaan myös valtion ja kuntien tehtävien hoitamista vahvoihin peruskuntiin perustuvassa kuntarakenteessa. Esimerkkinä voidaan mainita Tanskan suuri kuntauudistus, jossa valtion aluehallinnon tehtäviä siirrettiin aiempaa suurempien kuntien hoidettavaksi. Mikäli kuntauudistuksen tavoitteet toteutuvat, voidaan koko julkishallinnon tasoja madaltaa ja rakenteita purkaa hyödyntäen vahvoja peruskuntia palvelujen järjestäjinä ja tuottajina. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.