SISÄLTÖ SAATTEEKSI 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

MEIDÄNSEURAKUNTA Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015

2 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 1.2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaseutustrategia 1.3. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö 1.4. Haapajärven seurakunnan strategia osana kirkon strategiaa 1.4.1. Seurakuntaliitosselvitykset vuosina 2006-2007 1.4.2. Strategiatyöskentely 2. STRATEGIAN TEOLOGISET PERUSTELUT 2.1. Seurakunnan missio osana maailmanlaajuista kirkon missiota 2.2. Perustehtävän normatiivinen pohja 3. STRATEGIAN TAUSTAA 3.1. Seurakunnan luonnehdinta 3.2. Väestö 3.2.1. Jäsenmäärän kehittyminen 3.2.2. Ikärakenne 3.3. Talous, kiinteistöt ja ympäristö 3.4. Henkilöstö 4. STRATEGIA VUOTEEN 2015 4.1. Missio 4.2. Visio 4.3. Arvot 4.4. Strategian suuntaviivat vuoteen 2015 4.5. Toteutumisen seuranta

3 SAATTEEKSI Havukka-ahon ajattelijan, Konsta Pylkkäsen tunnettu määritelmä strategiasta sisältää kaiken oleellisen: Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvoille suotu. Jolla sitä on, pitäkööt hyvänään. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää. (Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija) Meidän seurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015 pyrkii harkitsemaan ja kuvittelemaan etukäteen niitä reittejä, joilla kotiseurakuntamme kulkee kohti tulevaisuutta. Lähtökohdiltaan strategia liittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaan, joka julkaistiin noin vuosi sitten. Tulevaisuuden pohtiminen on kenties ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan seurakunnan historiassa, sillä kuntaliitokset, voimakas muuttoliike, kirkosta eroamisherkkyyden kasvaminen sekä talouden epävarmuus ovat omiaan kannustamaan tulevaisuuspohdintaan. Seurakunnalla on kuitenkin vielä itse täydet mahdollisuudet tehdä omia linjauksia sen suhteen, mitä tulevaisuudelta haluamme. Tarpeellista on myös palata yhä uudestaan perustehtävään. Mitä tarkoitusta varten seurakunta on olemassa ja toimii? Myös tähän kysymykseen tämä strategia pyrkii antamaan selvän vastauksen. Konsta Pylkkänen jätti määritelmäänsä varauksen: asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta kirkossa luotamme luonnollisesti siihen, että olemme meitä suuremman työnantajan palveluksessa. Siksi on paikallaan lisätä strategiaan sanat: Jos Jumala suo. Ronkaalan pappilassa p. Henrikin päivänä 2009 Kari Tiirola kirkkoherra

4 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Suomen evankelis-luterilainen kirkon strategiaa uudistanut työryhmä päätti työskentelynsä joulukuussa 2007. Mietinnön tuloksena Kirkkohallitus hyväksyi helmikuussa 2008 strategian nimellä Meidän kirkko osallisuuden yhteisö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015. Kirkon perustehtäväksi (missio) strategia määrittelee: Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Strategia näkee kirkon vuonna 2015 seuraavalla tavalla (visio): Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Kirkon arvot ovat strategian mukaan: Pyhän kunnioitus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Totuudellisuus 1.2. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaseutustrategia Kirkkohallituksen asettama Kirkon maaseututoimikunta jätti maaliskuussa 2008 oman raporttinsa, jonka otsikkona on: Kirkon läsnäolo maaseudulla Kirkon maaseutustrategia 2008. Kirkkohallitus hyväksyi asiakirjan huhtikuussa 2008. Maaseutustrategia määrittelee kirkon tehtäväksi (missio) maaseudulla: Kirkko elää maaseudun ihmisissä ja heidän rinnallaan elämän iloissa ja suruissa, arjessa ja pyhässä. Jumalan läsnäolon yhteisönä kirkko on läsnä koko suomalaisessa todellisuudessa. Jumalan läsnäolo elämässä antaa uuden ulottuvuuden, joka avaa väyliä toivolle, luottamukselle ja keskinäiselle rakkaudelle.

5 Kirkon tavoite (visio) maaseudulla on strategian mukaan puolestaan seuraava: Kirkko haluaa, että maaseutu on hyvä ja elinvoimainen paikka asua nykyisille ihmisille ja tuleville sukupolville. Kirkko haluaa, että maaseudulla asuvat ihmiset eivät syrjäydy palvelujen tason, etäisyyksien, koulutus- ja kulttuuritarjonnan tai tulojen alhaisuuden vuoksi. Kirkko haluaa luonnon säilyvän mahdollisimman paljon omilla ehdoillaan ihmisen hoitamana. Kirkko haluaa suomalaisen maaseudun tuottava ihmisille myös tulevien sukupolvien aikana ravintoa, toimeentuloa ja sielunlepoa. Kirkko haluaa, että jokamiehenoikeudet säilyvät maaseudulla. Kirkko haluaa, että maaseutua kehitetään pitkäjänteisesti maaseudun asukkaiden ja koko kansan ehdoilla tulevat sukupolvet huomioon ottaen. Kirkko haluaa, että maaseudun menneisyys näkyy ja on voiman lähteenä tuleville sukupolville. Kirkon arvot ovat maaseutustrategian mukaan: Jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuvana. Ihmiset kantavat vastuuta toinen toisistaan. Työn tekeminen ja ponnistelu kuuluvat ihmisten kutsumukseen. Maaseudulla sekä maaseudun ja kaupungin välisissä suhteissa pyritään sosiaaliseen ja taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen. Luomakunnalla on luovuttamaton arvo, ja sitä tulee viljellä ja varjella. Uskomme ja elämme niin kuin opetamme. Maaseutustrategiassa esitetyt missio ja visio sekä arvot nousevat siten kirkon yhteisestä strategiasta. Kuitenkin maaseutustrategia haluaa kiinnittää erityistä huomiota niihin olosuhteisiin, jotka ovat maaseudulle ja sen ihmisille tyypillisiä. Tällaisia ovat esim. pitkät välimatkat, palvelujen heikko saatavuus sekä maaseutua ravistellut voimakas rakennemuutos. Maaseutustrategian mukaan kirkolla on suuret mahdollisuudet puolustaa maaseudun ihmisiä ja heidän elinolojaan, sillä seurakunnat ovat merkittäviä toimijoita maaseudulla. Seurakunnan ja sen työntekijöiden onkin seurattava aktiivisesti ihmisten hyvinvointia ja elinoloja, jotta pystyttäisiin huomaamaan uhkaavat kehityssuunnat. Seuranta onnistuu parhaiten verkostoitumalla niin kunnan kuin eri järjestöjenkin kanssa.

6 1.3. Seurakuntarakennetyöryhmän mietintö Kirkkohallituksen asettama seurakuntarakennetyöryhmä julkaisi loppumietintönsä Muuttuvien yhteisöjen kirkko joulukuussa 2007. Työryhmän lähtökohtana olivat muutospaineet, joita suomalaiseen seurakuntarakenteeseen on kohdistunut viime aikoina. Ulkoisia muutospaineita on luonut varsinkin kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi aloitettu PARAS-hanke, joka on vaikuttanut voimakkaasti Suomen kuntarakenteeseen. Kuntien määrä vähenee lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien määrä vähenee siten 67:llä. Kuntaliiton arvion mukaan toinen yhdistymisaalto koetaan vuosina 2010 2013, jolloin kuntien määrä vähenee entisestään. Kuntaliitokset vaikuttavat suoraan seurakuntien määrään, sillä kirkkolaki sitoo seurakunnan siihen kuntaan, jonka alueella se sijaitsee. Seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. KL 3:3 Seurakuntien sisältä tulleet muutospaineet johtuvat varsinkin voimakkaasta muuttoliikkeestä, jonka seurauksena erityisesti monet maaseutuseurakunnat kärsivät väestötappiosta ja sen seurauksena resurssien heikkenemistä. Muuttovoittoalueilla seurakuntaan muuttajat taas asettavat seurakunnan varsin haasteellisen tehtävän eteen. Ne joutuvat pohtimaan mm. tila- sekä työntekijäresurssien riittävyyttä sekä mahdollisesti taloudellisten voimavarojen voimakkaampaa suuntaamista esim. lapsi- ja nuorisotyöhön. PARAS-hanke, Kirkkohallituksen toimenpiteet mm. harkinnanvaraisten avustusten jakamisperusteiden muuttaminen sekä seurakuntarakennetyöryhmän mietintö suosituksineen ovatkin synnyttäneet kirkon sisällä voimakkaan keskustelun, joka luonnollisesti koskettaa varsinkin niitä seurakuntia, jotka joutuvat seurakuntaliitoksen valmisteluihin oman kuntansa liitoksen vuoksi. Seurakunnan on luonnollisesti seurattava aktiivisesti Haapajärven kaupungin ratkaisuja ja tarvittaessa osallistuttava kansalaiskeskusteluun. 1.4. Haapajärven seurakunnan strategia osana kirkon strategiaa Kirkkohallitus antoi jo yleiskirjeessään 31/2006 haasteen seurakunnille, jotta ne ryhtyisivät toimenpiteisiin pitkän aikavälin toimintasuunnitelman laatimiseksi. Tähtäyspisteeksi annettiin vuodet 2015 ja 2025. Käytännössä vuosi 2025 on niin kaukaisessa tulevaisuudessa, että kovin tarkkojen suunnitelmien tekeminen sinne asti ei liene kovin hyödyllistä. Muuttujia on liian paljon. Niinpä seurakuntien valmistuneissa strategioissa onkin yleisesti käytetty tähtäyspisteenä vuotta 2015. Haapajärven seurakunnan strategia ulottuu vuoteen 2015 ja liittyy ajatuksiltaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiaan Meidän kirkko osallisuuden yhteisö. Haapajärven seurakunta on perinteisesti ollut läsnä haapajärvisessä elämänmenossa hyvin vahvasti. Seurakunta pyrkii vahvistamaan osallistumistaan yhteiskunnallisesti ja

7 vahvistamaan näkyvyyttään paikkakunnalla. Seurakunta vahvistaa yhteistyötä niin kaupungin eri hallinnonalojen kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. Osallistumisen ja vaikuttamisen sekä päätöksenteon on oltava avointa ja läpinäkyvää. Seurakunta sitoutuu olemaan ennen kaikkea hengellinen yhteisö, osa Kristuksen kirkkoa, joka hoitaa kirkolle annettua sanan ja sakramenttien hoitamisen tehtävää. Se on luovuttamaton peruslähtökohta. Koska Haapajärvi on luonteeltaan varsin maaseutumainen kaupunki, liitytään seurakunnan strategiassa myös niihin ajatuksiin ja johtopäätöksiin, jotka nousevat Kirkon maaseutustrategiasta Kirkon läsnäolo maaseudulla. Myös Haapajärvellä muuttoliikkeen suunta on ollut pääasiassa kyliltä kohti keskustaa. Erityisesti keskustaan muuttavat eläkeläiset kylien palvelujen vähentyessä. On kuitenkin huomattava, että Haapajärvi on tulevaisuudessakin voimakasta maatalousaluetta, joten suurin osa kylistä pysyy hyvin elinvoimaisina. Koska seurakunnan tavoitteena on olla läsnä siellä, missä ihmisetkin ovat, myös tulevaisuudessa on järjestettävä tilaisuuksia, joissa seurakunta kohtaa luontevasti kylillä asuvat ihmiset. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. kinkerit, Kauneimmat joululaulut ja kevätkylvöjen siunaamiset. Seurakunta tukee perustehtävänsä mukaisesti kylillä asuvien ihmisten hengellistä elämää ja edistää henkistä hyvinvointia. 1.4.1. Seurakuntaliitosselvitykset vuosina 2006 2007 PARAS-hankkeen seurauksena Haapajärven kaupunki neuvotteli vuosina 2006 2007 kuntaliitoksesta kahteen otteeseen, ensin ns. Selänne-kuntien eli Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven kanssa sekä myöhemmin liitoksesta Nivalan ja Reisjärven kanssa. Selänne- malli kariutui Kärsämäen ja Reisjärven kuntien valtuustokäsittelyissä. Haapajärven kaupunginvaltuusto puolestaan päätti vetäytyä Nivalan ja Reisjärven kanssa suunnitellusta liitoksesta joulun alla 2007. Vuoden 2008 aikana Selänne-kunnat ovat palanneet takaisin yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Loppusyksystä 2008 Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunginvaltuustot sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnanvaltuustot hyväksyivät Selänteen kuntayhtymän perustamisen. Alueen seurakunnat aloittivat neuvottelut seurakuntaliitoksesta yhtä aikaa kuntien kanssa molemmissa tapauksissa. Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjärven ja Reisjärven seurakuntien kesken saavutettiinkin yhteisymmärrys ns. kappelimallista, jossa neljä seurakuntaa muodostaisivat yhden uuden seurakunnan siten, että nykyiset seurakunnat olisivat olleet uuden seurakunnan kappeliseurakuntia. Liitosselvitys valmistui keväällä 2007. Kun kuntaliitos kariutui, seurakunnatkin jättivät hankkeen raukeamaan. Myös Haapajärven, Nivalan ja Reisjärven seurakunnat aloittivat liitosselvityksen tekemisen. Kun Haapajärven kaupunki vetäytyi kuntaliitoshankkeesta, ilmoitti myös Haapajärven seurakunta asian loppuun käsitellyksi. Vaikka seurakuntaliitosta ei syntynyt, antoivat selvitykset kuitenkin arvokasta tietoa seurakunnille tulevan oman strategiatyöskentelyn pohjaksi. Erityisesti valmiiksi tehty ns. Selänne-selvitys on erittäin perusteellinen selvitys mukana olleiden seurakuntien tilasta. Saatua tietoa on hyödynnetty myös tässä strategiassa.

8 1.4.2. Strategiatyöskentely Seurakunnan strategiatyöskentelyn ensimmäiset askeleet otettiin jo syksyllä 2007, jolloin pidettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen visioilta Honkaniemen leirikeskuksessa. Illan aikana tehtiin nelikenttäanalyysi, jonka tulokset ovat liitteessä 1. Seurakunnan vahvuuksiksi todettiin mm. ihmisläheisyys, sitoutunut henkilöstö sekä hyvä talous. Uhkatekijöiksi koettiin mm. seurakunnan väkimäärän väheneminen ja yleinen passivoituminen. Työskentelyä jatkettiin työntekijäkokouksessa tammikuussa 2008, jolloin työntekijöiden tuntoja kartoitettiin ideariihellä. Riihessä etsittiin keinoja välittää iloa ja riemua seurakuntaan. Helmikuussa 2008 pidettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen koulutustilaisuus, jossa kouluttajana toimi Era Kurronen. Illan aikana etsittiin työryhmissä vastausta kysymykseen, millainen Haapajärven seurakunta on vuonna 2015. Illan tulokset on koottu liitteeseen 2. Erityisen tärkeäksi koettiin yhteisöllisyys sekä ajatus, jonka työryhmä kiteytti muotoon: Vähemmän, hitaammin paremmin. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokoontuivat yhteen kolmannen kerran syyskuussa 2008, jolloin työryhmissä pyrittiin kiteyttämään Haapajärven seurakunnan toiminta-ajatus, tehtävä sekä arvot. Kirkkoneuvosto asetti 5.3.2008 työryhmän, jonka tehtävänä oli huolehtia aineiston seulonnasta. Työryhmään kuuluivat: Marja Kantola, Pirkko Kettunen, Kyösti Niinikoski sekä Raija Vähätiitto. Työntekijät valitsivat lisäksi edustajakseen Maija Järvenpään. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra Kari Tiirola, joka huolehti teologisten perusteiden laadinnasta ja varsinaisesta kirjoitustyöstä. Työntekijät saivat strategialuonnoksen luettavakseen tammikuun 2009 lopussa, jonka jälkeen siitä keskusteltiin työntekijäkokouksessa 16.2. Strategiatyöryhmä hyväksyi asiakirjan teologisine perusteluineen kokouksessaan 26.2.2009. Kirkkoneuvosto käsittelee strategiaa 9.3. ja kirkkovaltuusto 30.3. Sen jälkeen strategia perusteluineen lähetetään vielä tuomiokapitulille tiedoksi. Strategiakokonaisuuteen kuuluvat varsinainen strategiaosa sekä sitä edeltävät teologiset perustelut. 2. STRATEGIAN TEOLOGISET PERUSTELUT 2.1. Seurakunnan missio osana maailmanlaajuista kirkon missiota Kirkon ja sen seurakuntien perustehtävä nousee siitä, miten kirkko ymmärtää oman olemuksensa, joka on sekä maallinen että hengellinen. Toisaalta se on ihmisten muodostama yhteisö, jolla on omat inhimilliseen sopimukseen perustuvat rakenteensa. Näkyvä kirkko koostuu jäsenistään, jotka elävät ja toimivat inhimillisten lakien ja järjestyksen mukaisesti esimerkiksi sen viroissa, toimissa, luottamustehtävissä ja vapaaehtoistyössä. Tämä näkyvä kirkko voidaan havaita ja sen toimintaa voidaan mitata inhimillisten mittareiden ja tilastojen avulla. Tästä myös seuraa, että inhimilliseen

9 järjestyksen ja lakeihin perustuvia sopimuksia ja rakenteita voidaan muuttaa ja järjestää uudella, kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Kirkon varsinainen näkymätön olemus on kuitenkin muuttumaton ja meiltä salassa. Sen todellinen olemus ei ole tästä maailmasta, vaan Kolmiyhteisen Jumalan todellisuudesta. Siksi kirkkoon ja sen elämään sisältyy aina jännite tämän puoleisen maailman ja tuonpuoleisuuden välillä. Tämä jännite ulottuu myös kirkon jäseniin, jotka ovat kahden maailman kansalaisia. Jumalan kansa vaeltaa tässä maailmassa ja sen lainalaisuuksien varassa, mutta sen varsinainen päämäärä on Jumalan maailmassa. Uusi testamentti antaa kuvan Kristuksen ruumiista, jonka jäseniä me olemme: Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen (1. Kor. 12:27). Kirkon jäsenyyden näkökulmasta pyhä kaste on näiden kahden olemuksen leikkauspiste. Kaste on edellytys näkyvän kirkon jäsenyyteen. Ilman kastetta ei voi olla kirkon eikä siten myöskään seurakunnan jäsen. Kaste ei kuitenkaan tyhjenny pelkkään ulkoiseen jäsenyyteen, sillä ennen kaikkea kaste liittää ihmisen todellisen Kristuksen kirkon jäseneksi. Tätä jäsenyyttä ei voi mitata inhimillisillä näkyvillä mittareilla. Evankelisluterilaisen kirkon Katekismus toteaa kasteesta seuraavaa: Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia kasteessa meille annetaan anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen Kerran saatu kaste kantaa läpi elämän Tämä kirkkomme käsitys, jonka mukaan kaste on todellisen Kristuksen kirkon jäsenyyden alku ja ainoa peruste, on otettava vakavasti pohdittaessa seurakunnan strategiaa. Seurakunnan jäsenet eivät ole strategian kohteita, vaan sen toteuttajia. Tätä peruslähtökohtaa tukee myös luterilaisen teologian opetus pappeudesta. Erityisen virkapappeuden lisäksi on olemassa yleinen pappeus, johon jokainen kastettu seurakuntalainen on kutsuttu virasta, työstä ja asemasta riippumatta, kuten apostoli Paavali lausuu: Kaikki te, jotka olette Kristuksen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne (Gal. 3:27) tai kuten 1. Pietarin kirjeessä todetaan: Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa (1. Piet. 2:9) Seurakunnan itseymmärryksen kannalta on oleellista huomata, että näkyvän kirkon jäsenyys ja todellisen Kristuksen kirkon jäsenyys liittyvät yhteen. Kirkon ja siten jokaisen seurakunnan mission perusta on se missio ja visio, jonka Kristus itse asettaa lähetys- ja kastekäskyssä: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti (Matt. 28: 18-20)

10 Kristuksen kirkon missiona on siis kastaa ja opettaa, kunnes visio eli evankeliumin julistaminen kaikille kansoille on toteutunut. Tähän visioon sisältyy myös lupaus Kristuksen läsnäolosta kansansa keskellä mission päättymiseen asti. Tämä kirkon missio nousee pohjimmiltaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta. Kuten Isä lähettää Pojan maailmaan, lähettää Poika meidät. Tätä tehtävää varten Isä ja Poika lähettävät meille Pyhän Hengen, joka Katekismuksen sanoin avaa sydämemme kuulemaan Jumalan sanan, tuntemaan Kristuksen ja turvautumaan Jumalan lupauksiin. Katekismus jatkaa: Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen tulee Jumalan armolahjoista osalliseksi, alkaa rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. Tämä Jumalan olemuksesta nouseva missio on lausuttu lyhyesti siinä Johanneksen evankeliumin kohdassa, jonka tunnemme pienoisevankeliumina: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16) Seurakunta ei voi siten valita eikä keksiä itselleen sopivaa missiota eikä visiota, vaan ne on aina annettu ylhäältä siinä maailmanlaajuisessa missiossa ja visiossa, jonka Kristus on antanut kirkolleen. Seurakunnan tehtävä on pysyä uskollisena tälle tehtävälle. Osa tätä uskollisena pysymistä on miettiä yhä uudestaan, millä tavoin Kristuksen kirkon näkyvä ja näkymätön, maallinen ja hengellinen todellisuus voivat kohdata ja tulla ymmärrettäviksi kussakin historiallisessa tilanteessa ja ympäristössä eli juuri siinä tilanteessa ja siinä yhteisössä, missä paikallisseurakunta elää. 2.2. Perustehtävän normatiivinen pohja Kuten edellä on todettu, seurakunnan missio on pohjimmiltaan ylhäältä annettu tehtävä, jonka Kristus antoi kirkolleen lähetyskäskyssä. Toisaalta perustehtävä nousee suoraan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan olemuksesta. Kirkon perustehtävän normatiivinen määrittely toteutuu kirkkolainsäädännössä seuraavasti: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. KL 1:2 Lisäksi kirkkolaissa säädetään vielä erikseen seurakuntien tehtävistä: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. KL 4:1

11 Kirkkojärjestys puolestaan säätää kirkon tunnustuksesta: Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan ja Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoihin, ja joka on ilmaistu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä muuttamattomassa Augsburgin tunnustuksessa ja muissa luterilaisen kirkon Yksimielisyyden kirjaan otetuissa tunnustuskirjoissa. kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. KJ 1:1 On syytä huomata, että kirkkolainsäädännön kokonaisuudessa sekä kokonaiskirkon että yksittäisen seurakunnan perustehtävän määrittely sisältyy nimenomaan eduskunnan hyväksymään Kirkkolakiin eikä sitä täydentävään kirkon itsensä säätämään Kirkkojärjestykseen. Kirkon ja yksittäisen seurakunnan perustehtävän määrittelylle on siten haluttu antaa myös lainsäädännöllisesti mahdollisimman vahva normatiivinen pohja. 3. STRATEGIAN TAUSTAA 3.1. Seurakunnan luonnehdinta Haapajärven alue kuului keskiajalla laajaan Salon kirkkopitäjään. Kun Kalajoen seurakunta itsenäistyi omaksi seurakunnakseen viimeistään vuonna 1540, siihen kuului myös Haapala-niminen kylä, joka sai myöhemmin nimekseen Haapajärvi. 1600-luvun puolivälissä suuri emäpitäjä jaettiin kappeliseurakunniksi. Haapajärvi sai ensimmäisen oman kirkkonsa vuonna 1653, mutta kappeliseurakunnan toiminta pääsi alkuun vasta 1693, jolloin ensimmäinen oma kappalainen, Erik Wallenius, aloitti työnsä. Kappeliseurakunnan aikaa kesti vuoteen 1838 asti, jolloin Kalajoen yläpastoraatti erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen. Haapajärvestä tuli emäseurakunta, johon liitettiin Reisjärven sekä Pidisjärven eli nykyisen Nivalan kappeliseurakunnat. Reisjärvi ja Pidisjärvi itsenäistyivät puolestaan vuonna 1868. Haapajärvi kuuluu Oulun hiippakunnan Kalajoen rovastikuntaan. Kahden perinteisen herätysliikkeen, lestadiolaisuuden ja herännäisyyden vaikutus tuntuu seurakunnassa edelleen voimakkaana. Säännöllistä toimintaa on myös Kansanlähetyksellä. Haapajärvi, kuten muutkin alueen seurakunnat, kuuluu Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan alueeseen, mutta lähivuosina tapahtuvan seurakunnan jakamisen jälkeen ne liitetään osaksi Oulun ortodoksisen seurakunnan aluetta. Haapajärvellä toimii lisäksi helluntaiseurakunta sekä pieni Suomen Vapaakirkon seurakunta. Lähellä Nivalan rajaa on Jehovan todistajien valtakunnansali.

12 3.2. Väestö 3.2.1. Jäsenmäärän kehittyminen Haapajärven seurakunnan jäsenmäärän kehitys on viime vuosina ollut selvästi negatiivinen. Syynä on ennen kaikkea muuttotappio. Uuden uskonnonvapauslain myötä kirkosta eroaminen on lisääntynyt, joten se vähentää jäsenmäärä edelleen. Toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivinen eli kasteita on edelleen hautaan siunaamisia enemmän. Seurakunnan jäsenmäärä oli 1.1.2009 yhteensä 7261 henkeä. Kirkkoon kuuluu 93,2 % kaupungin väkiluvusta. Koko Oulun hiippakunnassa kirkkoon kuuluu 87,7 % ja koko maassa 80,6 % väestöstä. Taulukko: Seurakunnan väkiluvun kehitys 2004-2008 2004 2005 2006 2007 2008 7574 7449 7396 7339 7240 Taulukko: Kirkkoon kuuluvia % kaupungin väkiluvusta 2004 2005 2006 2007 2008 94,5 94,5 94,2 93,5 93,2 Taulukko: Kirkosta eroamisen ja kirkkoon liittymisen erotus 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008-24 -23-21 -30-38 Taulukko: Luonnollinen väestönkehitys 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008 8 16 31 14 4 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Haapajärven kaupungin väkiluku on 7781 henkeä vuonna 2015. Kun kaupungin väkiluku oli vuoden 2009 alussa 7772, se edellyttäisi muuttoliikkeen kääntymistä. Jos kuitenkin noudatetaan tilastokeskuksen ennustetta ja oletetaan kirkosta eroamisen jatkuvan suurin piirtein nykyisellään, on seurakunnan väkiluku vuonna 2015 noin 7100 henkeä. Kaupungin asukkaista olisi vuonna 2015 siten seurakunnan jäseniä hieman yli 91 %. Seurakunta ei juuri voi vaikuttaa muuttoliikkeeseen, mutta kirkosta eroamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti on mietittävä keinoja seurakunnan jäsenyyden vahvistamiseen varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. He ovat selkeästi suurin kirkosta eronneiden ryhmä myös Haapajärvellä. Toisaalta on mietittävä keinoja vasta seurakuntaan muuttaneiden sekä kirkosta eronneiden kohtaamiseen. Kirkosta eronnut voi myös liittyä takaisin, jos hänelle kyetään tarjoamaan siihen riittävän hyvä syy. Seurakunta voi lähestyä henkilökohtaisesti niin uusia seurakunnan jäseniä kuin kirkosta eronneitakin.

13 3.2.2. Väestön ikärakenne Väestöennusteeseen ja seurakunnan toiminnan suunnitteluun vaikuttaa myös seurakunnan jäsenten ikärakenne. Taulukko: Väestö % ikäryhmittäin Haapajärvi/Koko maa vuonna 2007-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75 - Haapajärvi 21,12 13,44 20,66 27,86 8,79 8,11 Koko maa 16,88 12,44 25,59 28,58 8,73 7,78 Haapajärvellä on väkilukuun nähden verrattain korkea syntyvyys, mikä näkyy selvästi alle 14-vuotiaiden suhteellisen osuudessa. Paikkakunnalta pois muuttavat aktiivisimmin nuoret aikuiset sekä aktiivisessa työiässä olevat, mikä näkyy selvästi ikäluokassa 25-44 vuotiaat. Eläkeikäisten osuus on hiljalleen kasvamassa, mutta tässä Haapajärvi ei paljon poikkea maan keskiarvosta. Lasten ja nuorten suuri suhteellinen osuus väkiluvusta merkitsee sitä, että seurakunnan täytyy myös tulevaisuudessa käyttää runsaasti voimavaroja kaikkeen seurakunnan kasvatustyöhön päiväkerhosta rippikouluihin. Lasten ja nuorten parissa tehtävä työ antaa myös hyvän kosketuspinnan perheisiin. Seurakunnan strategiassa tämä on syytä ottaa huomioon. Toinen huomionarvoinen seikka on eläkeläisten määrän hiljainen kasvu. Eläkeikäisten määrän kokonaiskasvu tarkoittaa luonnollisesti myös kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten määrän lisääntymistä. Heidän parissaan tehtävä työ on seurakunnalle haaste. Toisaalta aktiivisten eläkeläisten määrän kasvu tarjoaa seurakunnalle paljon uusia voimavaroja ja mahdollisuuksia sekä toiminnassa että potentiaalisen vapaaehtoisjoukon kasvamisena. 3.3. Talous, kiinteistöt ja ympäristö Seurakunnan talous on ollut vakaalla pohjalla, vaikka talouden liikkumavara onkin ollut pieni. Talouden pohjana ovat luonnollisesti olleet suotuisasti kehittyneet verotulot, joihin kirkosta eroaminenkaan ei ole vaikuttanut. Niin Haapajärvellä kuin alueemme muissakin seurakunnissa veropohjan muodostavat henkilöverotulot. Yhteisöveron tuotto on n.10 % kaikista verotuloista. Tätä strategiaa laadittaessa yleiset talousnäkymät ovat synkistyneet. Talouden odotetaan kääntyvän nousuun aikaisintaan vuoden 2010 aikana. Vuoteen 2015 ulottuvaa talousennustetta on mahdoton tehdä, mutta taloudenhoito vaatii tulevaisuudessa entistäkin suurempaa varovaisuutta. Kirkosta eroaminen ei näyttäisi merkittävästi vaikuttavan seurakunnan talouteen vuoteen 2015 mennessä. Talouteen luo vakautta myös suuri metsä- ja maaomaisuus. Metsää on n. 1300 hehtaaria ja vuokrattavia tontteja kaava-alueella n. 140 kpl. Metsien suunnitelman mukainen hoito ja puun myynti suotuisassa markkinatilanteessa sekä tonteista saatavat vuokra- ja myyntitulot tukevat vakaata taloutta myös tulevaisuudessa.

14 Seurakunnan muut tulot ovat vähäisiä. Vakaan taloudenpidon kannalta onkin mietittävä, onko mahdollista päästä suurempaan kustannustehokkuuteen esim. pitopalvelutoiminnassa toteuttamalla tilaaja-maksaja periaatetta. Oman pienen lisänsä tulopuoleen voisivat antaa myös palvelumaksut, joita perittäisiin seurakunnan joidenkin palvelujen käytöstä niiltä, jotka eivät ole minkään kristillisen kirkon jäseniä. Seurakunnan taloutta rasittavat ennen kaikkea suuri kiinteistömassa ja siitä johtuvat jatkuvat investoinnit. Kiinteistöjen vähentäminen on kuitenkin tulevaisuudessakin ongelmallista, sillä kaikki rakennukset ovat aktiivisessa käytössä. Rakennukset ovat myös paikkakunnan arvokkaimpia rakennuksia, joten niiden huolellinen hoitaminen ja ympäristön kunnossapito palvelee näkyvyyden ja läsnäolon periaatetta. Kirkollinen rakennus kertoo seurakunnan perustehtävästä pelkällä olemassaolollaan. Haapajärven seurakunta on mukana Kalajoen rovastikunnan yhteisessä hankkeessa, jossa etsitään keinoja talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistyön kehittämiseksi. Toisaalta kirkossa on strategiaa valmisteltaessa julkaistu HeTa hanke, joka merkitsisi toteutuessaan kirkon yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon yksikön perustamista. Tulevaisuuden kannalta on järkevää, että seurakunta on aktiivinen rovastikunnan yhteisessä hankkeessa. Seurakunnan virastotoiminnot olisi syytä keskittää saman katon alle. Se parantaisi asiakaspalvelua sekä auttaisi luomaan sujuvan varamiesjärjestelmän niin taloustoimiston kuin kirkkoherranvirastonkin työtehtäviin. Seurakunta hyväksyttiin Reilun Kaupan seurakunnaksi kesällä 2008. Lisäksi vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan sisältyy Kirkon ympäristödiplomin suorittaminen loppuun. Koska ympäristöasiat nousevat yhteiskunnassa yhä keskeisemmälle sijalle, on seurakunnan oltava niissä aktiivinen paikallinen toimija. Seurakunnalle ei voi riittää pelkkä mukautujan tai seuraajan rooli, vaan sen on oltava ympäristöasioiden edelläkävijä paikkakunnalla. Kirkon ja seurakunnan vastuu nousee suoraan luomiskertomuksesta, missä ihmiselle annetaan tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Kirkkohallitus julkaisi vuonna 2008 Kirkon ilmasto-ohjelman, jonka periaatteet ovat perustana myös Haapajärven seurakunnan ympäristövastuulle:

15 Kiitollisuus: Jumalan olemus on lahjoittava rakkaus, joka on läsnä kaikessa luodussa. Ihmisen vastaus Jumalalle on kiitollisuus ja kiitollisuudesta nouseva rakkaus, halu toimia luonnon hyväksi. Ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kunnioitus: Luomakunta on osallinen Luojansa pyhyydestä. Ihmisen tulee kunnioittaa Pyhää ja rajoitta ahnetta tapaa riistää luonnonvaroja. Usko Jumalaan Luojana, Lunastajana ja Pyhänä Henkenä antaa tulevaisuuden toivon ja voiman elämänmuutokseen. Kohtuus: Kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta myös köyhistä, joita ilmastonmuutos uhkaa. Kirkkojen tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajina koko yhteiskunnassa. Talouden ja kiinteistöjen sekä ympäristötoiminnan osalta seurakunnan on vuoteen 2015 mennessä: Vahvistettava seurakunnan tulopohjaa Laadittava kiinteistöjen kunto-ohjelma, joka käydään läpi vuosittain Tehtävä rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa taloushallinnon yhteistyötä Toimittava kestävän kehityksen edelläkävijänä paikkakunnalla Keskitettävä virastotoiminnat yhteen toimipisteeseen

16 3.4. Henkilöstö Kirkkovaltuusto hyväksyi vuonna 2005 seurakunnan ensimmäisen henkilöstösuunnitelman vuosille 2005 2010. Vuonna 2009 on siten aloitettava suunnitelman päivittäminen. Vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa on ollut periaatteena, että seurakunnassa on oltava toimintaa varten riittävä määrä työntekijöitä. Käytännössä henkilöstösuunnitelman linjauksia on noudatettu päätöksenteossa hyvin. Tässä strategiassa ei ole syytä paneutua yksityiskohtaisesti henkilöstöhallinnon kysymyksiin, koska uusi henkilöstösuunnitelma vuosille 2011 2015 liitetään strategiaan vuoden 2010 aikana. 4. STRATEGIA VUOTEEN 2015 4.1. Missio Haapajärven seurakunnan perustehtävä (missio) on: Haapajärven seurakunnan tehtävä on välittää pyhyyden tuntoa, kutsua haapajärvisiä armollisen Jumalan yhteyteen sekä elää ja toimia keskellä paikkakunnan ihmisten iloja ja suruja. 4.2. Visio Haapajärven seurakunta näkee itsensä (visio)vuonna 2015 seuraavalla tavalla: Vuonna 2015 Haapajärven seurakunta on luonnollinen osa haapajärvisten elämää siten, että seurakuntalaiset, luottamushenkilöt ja työntekijät rakentavat yhdessä hengellisesti ja taloudellisesti hyvin toimivaa yhteisöä. 4.3. Arvot Haapajärven seurakunnan arvot ovat: Pyhän kunnioitus Ihmisläheisyys Tasa-arvoisuus Vastuullisuus

17 Pyhän kunnioitus uskomme kaiken perustaan, pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan tunnustamme, että Jeesus Kristus on ainoa tie pelastukseen haluamme välittää pyhyyden tuntoa ja tietoisuutta Pyhän läsnäolosta tässä maailmassa Ihmisläheisyys olemme aktiivisesti mukana ympäröivän yhteisön elämässä teemme työtä seurakuntalaisia kuunnellen teemme parhaamme sen eteen, että seurakunta ja sen työntekijät ja luottamushenkilöt olisivat helposti lähestyttävissä Tasa-arvoisuus kohtelemme yhteisömme jäseniä tasapuolisesti huolehdimme oikeudenmukaisuuden toteutumisesta seurakunnassa ja ympäröivässä yhteisössä Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistä ja aivan erityisesti yhteisömme heikoimmista jäsenistä kannamme vastuumme ympäristöstä ja toimimme kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä tunnemme vastuumme toiminnasta ja hallinnon päätösten läpinäkyvyydestä 4.4. Strategian suuntaviivat vuoteen 2015 Huolehdimme hengellisen elämän vahvistamisesta Vahvistamme kirkon ja seurakunnan jäsenyyttä Kasvamme syvempään vastuuseen Uudistamme rakenteita Huolehdimme hengellisen elämän vahvistamisesta Puhumme rohkeasti Jumalasta. Tiedostamme, että seurakunta on ennen kaikkea hengellinen yhteisö, joka elää Jumalan sanasta ja sakramenteista. Siksi huolehdimme, että jumalanpalveluselämä on rikasta ja monipuolista. Päiväjumalanpalvelus säilyy keskeisenä, mutta sen rinnalla vietetään Tuomasmessuja, viikkomessuja ja erilaisille ryhmille suunnattuja jumalanpalveluksia. Otamme käyttöön periaatteen: vähemmän, paremmin, hitaammin. Se merkitsee syvempää ihmisten kohtaamista ja läsnäoloa monitouhuisuuden sijaan. Etsimme jatkuvasti sellaisia seurakunnan viikkotoiminnan muotoja, jotka syventävät hengellistä elämää.

18 Vahvistamme kirkon ja seurakunnan jäsenyyttä Tiedotamme toiminnasta ja hallinnon päätöksistä entistä aktiivisemmin. Vahvistamme tukeamme kodeissa tehtävälle kristilliselle kasvatustyölle pitämällä asiaa esillä esim. kirkollisten toimitusten yhteydessä sekä paikallisissa tiedotusvälineissä. Tarjoamme perheille entistä enemmän mahdollisuuksia toimia seurakunnassa yhdessä. Tuemme seurakuntayhteyden rakentamista niiden haapajärvisten nuorten keskuudessa, jotka muuttavat esim. opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle. Toivotamme jokaisen uuden seurakuntalaisen tervetulleeksi henkilökohtaisesti. Lähestymme jokaista kirkosta eronnutta henkilökohtaisella kirjeellä. Kasvamme syvempään vastuuseen Huolehdimme siitä, että seurakunnan diakoniatyö pystyy reagoimaan ihmisten hätään ja tarpeisiin muuttuvissa olosuhteissa. Tiedostamme seurakunnan yhteiskunnallisen merkityksen paikkakunnalla työllistäjänä, merkittävänä maanomistajana sekä palveluiden ostajana. Edistämme paikkakunnan parasta. Suoritamme Kirkon ympäristödiplomin ja muistamme kestävän kehityksen periaatteet kaikissa ratkaisuissa. Pyrimme olemaan kestävän kehityksen suunnannäyttäjä paikkakunnalla. Edistämme Reilun Kaupan toteutumista. Huolehdimme seurakunnan työyhteisön hyvinvoinnista sekä työntekijöiden ja hallinnon aktiivisesta vuorovaikutuksesta. Teemme aktiivisesti yhteistyötä Haapajärven kaupungin eri toimialojen mm. koulu-, sosiaali- ja kulttuuritoimen sekä paikkakunnalla toimivien järjestöjen kanssa. Huolehdimme siitä, että seurakunta on läsnä ja sen palvelut saatavilla myös kylillä. Sitoudumme lähetystyöhön sekä kansainväliseen diakoniaan yhä vahvemmin, jotta ne läpäisevät kaiken seurakunnan toiminnan. Uudistamme rakenteita Edistämme aktiivisesti lähiseurakuntien ja koko rovastikunnan yhteistyötä erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon, kiinteistötoimen sekä väestökirjanpidon alueilla. Sitoudumme rakentamaan alueelle yhteistä taloustoimistoa yhdessä tehtyjen päätösten mukaisesti. Pidämme seurakunnan talouden vakaana seuraamalla talouden kehitystä aktiivisesti. Jotta se olisi mahdollista, sitoudumme määrätietoisesti kehittämään seurakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä arviointia. Sitoudumme tarkastelemaan henkilöstön määrää ja rakennetta siten, että se on riittävä ja tarkoituksenmukainen seurakunnan kokoa ja toimintaa ajatellen.

19 4.5. Toteutumisen seuranta Strategia on jatkuva prosessi, joka vaatii toteutuakseen seurantaa. Toteutumista ja arviointia voidaan seurata: 1. Kirkkoherran ja talouspäällikön johdolla käytävissä työntekijöiden kehityskeskusteluissa. Keskustelujen luonnollisin ajankohta on talousarvion ja toimintasuunnitelman tekemisen alkuvaihe elo-syyskuussa tai tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tekemisen yhteydessä. 2. Kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa talousarvion ja toimintasuunnitelman tai tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisen yhteydessä. 3. Strategiatyöryhmässä, jonka tulee kokoontua seurantaa varten vähintään kerran vuodessa. 4. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisissä tilaisuuksissa.

20 Liite 1 HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Strategiatyöskentely Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden visioilta Honkaniemessä syksyllä 2007 Nelikenttäanalyysi VAHVUUDET - hyvä ja sitoutunut henkilöstö - talous ja omaisuus - riittävästi toimivia tiloja - aktiivista ja monipuolista toimintaa - hyvät koulutusmahdollisuudet - kirkko korjattu, urut - hyvä syntyvyys - vahvat herätysliikkeet - hyvä työilmapiiri - hyvin hoidettu hautausmaa ja ympäristö - ihmisläheisyys - hyvä henki ja tahto - yli 90 % kuuluu seurakuntaan - hyvä yhteistyöverkosto - uudistuskykyinen HEIKKOUDET/HAASTEET - osa-aikaisuudet ja määräaikaisuudet - Olkkolan kirkko - Honkaniemen kunto - yhdistyminen - vapaaehtoisten puute - nuoret mukaan seurakuntatyöhön - nuorten työllistäminen - diakoniatyön lisääntyminen väestön ikääntyessä - kirkosta eroaminen/kehityksen jarruttaminen - eri-ikäisten tavoittaminen mukaan toimintaan - äänestysaktiivisuus tulevaisuudessa - perhesiteiden lujittaminen - sopeutuminen UHKATEKIJÄT - kuntaliitos - työntekijöiden asema, työpaikat tulevaisuudessa - investoinnit - uudet toiminta-alueet - kiinteistömassan vanheneminen - väestön väheneminen - koulujen lakkauttaminen > kerhotoiminta vaikeutuu - yleinen passivoituminen - yhdistyvien seurakuntien erilainen talous - millaiset seurakuntarakenteet kestävät - taloudenhoidon riidat yhdistymisissä - seurakunnan väkimäärän väheneminen MAHDOLLISUUDET - vahva talous turvaa monipuolisen toiminnan - no hätä - väestön väheneminen - työmäärä ja työaika lisääntyvät - toiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen, esim. urkuviikot ja luentosarjat - työntekijöiden hyvä ikärakenne - yhdessä leveämmät hartiat - herätysliikkeiden yhteydet - yhteistyö tuo mukanaan erikoistumisen edut