KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2017 COM(2017) 813 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Tilannekatsaus viisumikohtelun vastavuoroisuuden toteutumatta jäämisestä tiettyjen kolmansien maiden kanssa ja mahdolliset ratkaisut sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu arvio vastavuoroisuusmekanismin tehokkuudesta FI FI

I. JOHDANTO Komissio antoi 12. huhtikuuta 2016 tiedonannon 1, jossa esitettiin tilannekatsaus viisumikohtelun vastavuoroisuuden toteutumatta jäämisestä tiettyjen kolmansien maiden kanssa ja mahdolliset ratkaisut. Tiedonannossa todettiin, että suurin osa ilmoitetuista tapauksista, joissa vastavuoroisuus ei ollut toteutunut, on saatu ratkaistua komission aktiivisella tuella. Ilmoitetut tapaukset koskevat kahdeksaa unionin ulkopuolista maata. Tiedonannossa myös muistutettiin, että jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 12. huhtikuuta 2016 mennessä, komission on annettava delegoitu säädös, jolla viisumivapauden soveltaminen kyseisen kolmannen maan kansalaisiin keskeytetään 12 kuukaudeksi. Tästä velvoitteesta säädetään 15. maaliskuuta 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 539/2001, sellaisena kuin se on muutettuna 11. joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1289/2013 2. Edellä mainittu asetus velvoittaa lisäksi komission ottamaan huomioon viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset EU:n ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteiden kannalta. Huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa arvioitiin, mitä seurauksia viisumivapauden keskeyttämisellä olisi EU-maiden kansalaisille ja yrityksille sekä asianomaisten kolmansien maiden kansalaisille ja miten se vaikuttaisi näiden maiden kansalaisiin ja yrityksiin. Lisäksi siinä pyydettiin Euroopan parlamenttia ja neuvostoa keskustelemaan siitä, miten asiassa olisi tarkoituksenmukaisinta edetä. Komissio laati tämän jälkeen kolme seurantatiedonantoa, joista ensimmäinen annettiin heinäkuussa 2016 3, toinen joulukuussa 2016 4 ja kolmas toukokuussa 2017 5. Toukokuussa 2017 annetussa tiedonannossa raportoitiin saavutetusta edistyksestä. Lisäksi siinä määriteltiin komission kanta Euroopan parlamentin 2. maaliskuuta 2017 antamaan päätöslauselmaan, joka koskee asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 artiklan 4 kohdan mukaisia komission velvoitteita viisumien vastavuoroisuuden alalla. Päätöslauselmassa kehotetaan SEUT-sopimuksen 265 artiklan nojalla komissiota antamaan vaadittu delegoitu säädös viimeistään kahden kuukauden kuluttua päätöslauselman hyväksymisestä. 6 Komissio katsoi edellä mainitussa tiedonannossa, ettei kyseisenä ajankohtana ollut tarkoituksenmukaista antaa delegoitua säädöstä viisumivapauden tilapäisestä keskeyttämisestä Kanadan ja Yhdysvaltojen kansalaisten osalta, etenkin kun otettiin huomioon edeltävien 12 kuukauden aikana saavutettu edistys ja käynnissä oleva työ. Se katsoi myös, ettei tällaisen säädöksen antaminen olisi auttanut saavuttamaan tavoitteena olevaa kaikkia EU-kansalaisia koskevaa viisumivapautta. Samalla komissio sitoutui jatkamaan läheistä yhteistyötään Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa sekä Kanadan, Yhdysvaltojen ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa nopeuttaakseen viisumikohtelun täysimääräisen vastavuoroisuuden saavuttamista. Se sitoutui myös raportoimaan jatkotoimenpiteistä joulukuun 2017 loppuun mennessä. 1 2 3 4 5 6 COM(2016) 221 final, 12.4.2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1289/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta, EUVL L 347, 11.12.2013, s. 74. COM(2016) 481 final, 12.7.2016. COM(2016) 816 final, 21.12.2016. COM(2017) 227 final, 2.5.2017. http://www.europarl.europa.eu/sides/getdoc.do?pubref=-//ep//text+ta+p8-ta-2017-0060+0+doc+xml+v0//en 1

Tässä tiedonannossa tarkastellaan, miten Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa tällä alalla käydyissä keskusteluissa on edistytty toukokuun 2017 jälkeen, ja todetaan, että viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus on nyt saavutettu Kanadan kanssa. Lisäksi tiedonannon luku IV sisältää asetuksen 1 b artiklassa tarkoitetun komission arvion vastavuoroisuusmekanismin tehokkuudesta. Samassa luvussa raportoidaan myös asetuksen 4 b artiklan 2 kohdan mukaisen säädösvallan siirtomahdollisuuden käytöstä. II. KANNANOTOT VIIMEISIMPÄÄN TIEDONANTOON Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta toimitti päätöslauselman jatkotoimenpiteenä 2. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä oikeudellisten asioiden valiokunnalle laiminlyöntikanteen mahdollisesti nostettavaksi komissiota vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa seurauksena velvoitteiden laiminlyömisestä viisumien vastavuoroisuuden alalla. Oikeudellisten asioiden valiokunta suositti 12. heinäkuuta 2017, ettei komissiota vastaan nosteta laiminlyöntikannetta Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja ilmoitti tutkivansa asian uudelleen alkuvuodesta 2018. Kuten aiemmissa tiedonannoissa on todettu, neuvosto ei ole keskustellut asiasta, eikä keskusteluja ole käyty myöskään viimeksi kuluneiden seitsemän kuukauden aikana. III. UUSIN KEHITYS a. Kanada (ilmoittajat: Bulgaria ja Romania) Toukokuussa 2017 annetussa tiedonannossa todettiin jo, että Kanadan osalta oli edistytty merkittävästi. Komissio oli tyytyväinen siihen, että Kanada oli 1. toukokuuta 2017 poistanut viisumivaatimuksen niiden Bulgarian ja Romanian kansalaisten osalta, joilla on edeltävien 10 vuoden aikana ollut Kanadan väliaikainen oleskelulupa tai joilla on voimassa oleva Yhdysvaltain muu kuin maahanmuuttoviisumi. Komissio pitää myönteisenä sitä, että Kanada on 1. joulukuuta 2017 lähtien myöntänyt viisumivapauden kaikille Bulgarian ja Romanian kansalaisille. Kanadan kanssa on näin ollen nyt saavutettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus. Vastavuoroisuuden saavuttaminen oli tulosta laajoista poliittisista ja teknisistä keskusteluista komission, Kanadan sekä Bulgarian ja Romanian hallitusten välillä. Lisäksi Bulgarian ja Romanian kansalaisille suunnattiin tiedotuskampanja ja niiden suurimpia matkatoimistoja ja lentoyhtiöitä kuultiin asiasta. Kanadan kanssa tehdyn strategisen kumppanuussopimuksen puitteissa 4. joulukuuta 2017 Brysselissä pidetyssä EU:n ja Kanadan ministeritason sekakomitean ensimmäisessä kokouksessa molemmat osapuolet pitivät myönteisenä viisumipakon täydellistä poistamista kaikilta EU-kansalaisilta. Ne totesivat, että viisumipakon poistamisella helpotetaan kansalaisten liikkumista ja vahvistetaan EU:n ja Kanadan välisiä kulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia siteitä. 7 b. Yhdysvallat (ilmoittajat: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Puola ja Romania) 7 http://www2.consilium.europa.eu/media/32024/20171204-joint-statement.pdf 2

Toukokuussa 2017 annetussa tiedonannossa komissio ilmoitti, että poliittisia ja teknisiä keskusteluja oli lisätty ja että Yhdysvaltojen edustajat olivat sopineet aloittavansa tuloslähtöisen prosessin, jonka tarkoituksena on saada kyseiset viisi jäsenvaltiota viisumivapausohjelman piiriin. Lisäksi kyseiset viisi jäsenvaltiota sitoutuivat yhdessä työskentelemään rakentavassa ja myönteisessä hengessä ja tiiviissä yhteistyössä komission ja Yhdysvaltojen kanssa, jotta viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus voitaisiin saavuttaa mahdollisimman pian. Ne sitoutuivat samalla myös pyrkimään kaikkien osapuolten hyväksyttävissä olevien välivaiheen toimenpiteiden määrittämiseen. Tässä yhteydessä laadittiin lisäksi yhteenveto niistä vaatimuksista, jotka viiden jäsenvaltion oli vielä täytettävä. Kesäkuussa 2017 pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa komissaari Avramopoulos ja Yhdysvaltojen sisäisestä turvallisuudesta vastaava apulaisministeri Elaine C. Duke antoivat yhteisen lausuman 8 pyrkimisestä kohti viisumikohtelun täyttä vastavuoroisuutta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Yhteisessä lausumassa vahvistettiin osapuolten sitoumukset, kuten sitoumus säilyttää viisumivapaa matkustaminen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ja laajentaa sitä sekä sitoumus tehostaa yhteistyön parantamiseen tähtääviä pyrkimyksiä, jotta Bulgariaa, Kroatiaa, Kyprosta, Puolaa ja Romaniaa voitaisiin auttaa täyttämään viisumivapausohjelman vaatimukset nopeammin. Komissio on yhteisen lausuman mukaisesti edelleen korostanut kaikissa mahdollisissa yhteyksissä sitä, miten tärkeää on nopeuttaa edistymistä kohti viisumikohtelun täyttä vastavuoroisuutta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Tavatessaan elokuussa 2017 Yhdysvaltain ulkoministeriön terrorisminvastaisten toimien koordinaattorin Nathan A. Salesin komissaari Avramopoulos muistutti, että tämä asia on EU:lle tärkeä. Viimeksi viisumikohtelun vastavuoroisuutta käsiteltiin teknisessä kolmikantakokouksessa, joka pidettiin Yhdysvaltojen ja edellä mainittujen viiden jäsenvaltion kanssa 11. syyskuuta 2017. Osallistujat tarkastelivat vielä täyttämättä olevien viisumivapausohjelman vaatimusten tilannetta, kuten hylättyjen viisumihakemusten osuuksia, jotka muodostavat suurimman esteen neljän jäsenvaltion tapauksessa, sekä tärkeimpiä hylkäämisperusteita, nuorten tekemien viisumihakemusten tilannetta ja mahdollisuuksia tiedotuskampanjoiden käynnistämiseen hylkäämisprosentin pienentämiseksi. Lisäksi Yhdysvallat kertoi, miten se oli edistynyt maastapoistumisjärjestelmän käyttöön ottamisessa. Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja kansalaisuuslain 9 mukaan järjestelmän avulla voidaan sen käyttöönoton jälkeen todentaa vähintään 97 prosenttia ulkomaalaisten matkailijoiden maastapoistumisista. Järjestelmän käyttöönoton myötä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministerille myönnetään oikeus poiketa harkintansa perusteella viisumihakemusten 3 prosentin hylkäämisrajasta ja mahdollisuus suositella sellaisten maiden ottamista viisumivapausohjelmaan, joilla hylkäämisprosentti on alle 10, jos kyseiset maat täyttävät kaikki turvallisuutta koskevat vaatimukset ja jos niiden käyttöön ottamilla turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä voidaan yhdessä varmistaa, että niiden osallistuminen viisumivapausohjelmaan ei vaaranna Yhdysvaltojen intressejä, jotka liittyvät turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Tallinnassa 20. ja 21. syyskuuta 2017 pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen 8 9 http://europa.eu/rapid/press-release_statement-17-1671_en.htm https://www.uscis.gov/ilink/docview/slb/html/slb/0-0-0-1/0-0-0-29/0-0-0-4391.html 3

oikeus- ja sisäasioiden ylempien virkamiesten kolmikantakokouksessa tarkasteltiin viimeaikaista kehitystä ja todettiin, että teknisissä kysymyksissä oli edistytty. Lisäksi komission tekninen delegaatio vieraili 25. 29. syyskuuta Bulgariassa, Romaniassa, Kyproksessa, Puolassa ja Kroatiassa keskustellakseen siitä, miten jäljellä olevien viisumivapausohjelman vaatimusten täyttämisessä oli edistytty. Komissio tarjosi apuaan mainituille viidelle jäsenvaltiolle, jotta nämä pystyisivät jatkamaan työtään jäljellä olevien vaatimusten täyttämiseksi. Apu koski myös sitä, millä tavoin hylkäämisprosenttia voitaisiin supistaa. Tältä osin komissio ehdotti, että EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisista ohjelmista voitaisiin rahoittaa Yhdysvaltoihin matkustaville kansalaisille suunnattuja tiedotuskampanjoita. Tutkiakseen tarkemmin mahdollisuuksia tällaisten kampanjoiden käynnistämiseen komissio järjesti jatkotoimenpiteenä videokonferenssin 25. lokakuuta. Konferenssin tarkoituksena oli antaa lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista ja jakaa jäsenvaltioiden aikaisempiin vastaaviin tiedotuskampanjoihin liittyviä tietoja ja parhaita käytänteitä. Jotkin kyseisistä jäsenvaltioista harkitsevat parhaillaan kansallisten ohjelmiensa käyttämistä tähän tarkoitukseen. Komissio on valmis auttamaan niitä tarvittaessa. Viisumien vastavuoroisuus oli asialistalla 17. marraskuuta Washington D.C:ssä pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa, jossa molemmat osapuolet totesivat, että yhteistyöhön perustuvissa keskusteluissa kummankin osapuolen oikeudellisen kehyksen puitteissa toteutettavasta vastavuoroisesta ja turvallisesta viisumivapaasta matkustamisesta oli edistytty, ja sitoutuivat jatkamaan prosessia 10. Vielä täyttämättä olevien viisumivapausohjelman vaatimusten tilanteesta edellisissä tiedonannoissa esitettyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että Yhdysvaltojen tapauksessa jäljellä on kaksi pääasiallista vaatimusta, jotka on täytettävä ennen kuin prosessissa voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Nämä vaatimukset koskevat viisumihakemusten hylkäämisprosenttia 11 ja vakavan rikollisuuden ehkäisemisestä ja torjunnasta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa 12. Seuraavassa vaiheessa Yhdysvaltojen ulkoministeriö nimeää maan ehdokkaaksi viisumivapausohjelmaan, minkä jälkeen maasta tehdään perusteellinen viranomaisten yhteistyönä toteutettava turvallisuusarviointi. Viimeksi kuluneiden seitsemän kuukauden aikana Kypros ja Romania ovat edistyneet merkittävästi kadonneiden ja varastettujen matkustusasiakirjojen ilmoittamisessa Interpolille. Lisäksi Romanian parlamentti on ratifioinut vakavan rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan sopimuksen, joka on nyt Yhdysvaltojen ratifioitavana. Bulgaria, Kroatia ja Kypros ovat sitoutuneet panemaan omat vakavan rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevat sopimuksensa täysimääräisesti täytäntöön. Kyseiset jäsenvaltiot ovat yhteydessä asianomaisiin tahoihin tähän liittyvien jatkotoimien toteuttamiseksi. Komissio jatkaa tulevina kuukausina läheisessä yhteistyössä kyseisten viiden jäsenvaltion kanssa tiivistä vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa kaikilla tasoilla. Edellä mainitut viisi jäsenvaltiota tekevät entistä läheisempää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, jotta aiemmissa kolmikantakokouksissa todetut ongelmat voitaisiin ratkaista. Yhteistyötä tehdään muun 10 11 12 http://europa.eu/rapid/press-release_statement-17-4735_en.htm Yhdysvaltojen ulkoministeriö julkaisi marraskuussa 2017 viisumihakemusten hylkäämisprosentit budjettivuodelta 2017. Bulgaria: 14,97 %; Kroatia: 5,1 %; Kypros: 1,69 %; Puola: 5,92 %; Romania: 11,76 %. Sopimus, jolla tehostetaan lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä vakavan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. 4

muassa seuraavilla osa-alueilla: kadonneiden ja varastettujen matkustusasiakirjojen ilmoittaminen Interpolille, kahdenväliset tiedonvaihtosopimukset Yhdysvaltojen kanssa sekä hylkäämisprosenttia koskevan vaatimuksen täyttämiseksi tehtävä ennakoiva työ, johon kuuluu myös tiedotuskampanjoiden järjestäminen. Yhteistyöllä on jo saavutettu tuloksia. Komissio aikoo kehottaa Yhdysvaltoja nopeuttamaan maastapoistumisjärjestelmän käyttöönottoa ja on valmis antamaan Yhdysvaltojen käyttöön EU:lla olevaa kokemusta sellaisista uusista teknologioista ja järjestelmistä, joita EU parhaillaan kehittää ja ottaa käyttöön ulkorajoillaan (tällaisia ovat muun muassa rajatarkastusautomaatit, tuleva rajanylitystietojärjestelmä sekä EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS). Säännölliset korkean tason kokoukset (kuten oikeus- ja sisäasioiden ylempien virkamiesten kokous 27. 28. helmikuuta 2018 ja EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous toukokuussa 2018) sekä tekniset kokoukset, kuten seuraava kolmikantakokous, joka on tarkoitus järjestää vuoden 2018 alkupuoliskolla, tarjoavat tilaisuuden nopeuttaa edistymistä entisestään. IV. VASTAVUOROISUUSMEKANISMIN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI Asetuksen 1 b artiklan mukaan komissio antaa viimeistään 10. tammikuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan vastavuoroisuusmekanismin tehokkuutta, ja antaa tarvittaessa säädösehdotuksen asetuksen muuttamisesta. Asetusta (EY) N:o 539/2001 tarkistettiin vuonna 2013 asetuksella (EU) N:o 1289/2013 sen jälkeen kun jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti olivat vaatineet tehokkaampaa viisumien vastavuoroisuusmekanismia 13, joka perustuu jäsenvaltioiden keskinäiseen solidaarisuuteen ja tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa tehokkaampia toimenpiteitä sellaisiin kolmansiin maihin, jotka eivät myönnä täyttä viisumikohtelun vastavuoroisuutta. Uudessa mekanismissa jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sellaisista jo todetuista ja uusista tapauksista, joissa viisumikohtelun vastavuoroisuus kolmansien maiden kanssa on jäänyt toteutumatta. Heti kun jäsenvaltion tekemä ilmoitus on julkaistu, komissio ryhtyy asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toimenpiteisiin, jotka kohdennetaan kyseiseen kolmanteen maahan. Tällaisia toimenpiteitä toteutetaan etenkin politiikan, talouden ja kaupan aloilla ja niiden tavoitteena on viisumivapaan matkustuksen palauttaminen tai käyttöön ottaminen. Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen julkaisemispäivästä ja sen jälkeen enimmillään kuuden kuukauden välein komissio joko hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi asianomaisen kolmannen maan tiettyjen kansalaisryhmien osalta, tai antaa asetuksen (EY) N:o 539/2001 4 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen, jossa arvioidaan tilannetta ja ilmoitetaan syyt päätökselle olla keskeyttämättä viisumivapautta. Seuraavia vaiheita harkitessaan komission on otettava huomioon niiden toimenpiteiden tulokset, jotka asianomaiset jäsenvaltiot ovat toteuttaneet varmistaakseen viisumivapauden kyseisen kolmannen maan kanssa sekä toimenpiteet, jotka komissio on asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan toteuttanut asianomaisen kolmannen maan viranomaisiin nähden. Asetus velvoittaa 13 Edellinen vuonna 2005 voimaan tullut mekanismi tarjosi vastaavassa tilanteessa komissiolle mahdollisuuden ehdottaa, että kyseisen kolmannen maan kansalaisten osalta otetaan tilapäisesti uudelleen käyttöön viisumipakko. 5

lisäksi komission ottamaan huomioon viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kyseisen kolmannen maan suhteiden kannalta. Jos kolmas maa ei mekanismin toisessa vaiheessa ole poistanut viisumipakkoa 24 kuukauden kuluessa julkaisemispäivästä (eli tässä käsiteltävänä olevassa tapauksessa 12. huhtikuuta 2016 mennessä), komissio on velvollinen hyväksymään delegoidun säädöksen, jolla viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti 12 kuukaudeksi kyseisen kolmannen maan kansalaisten osalta (asetuksen 1 artiklan 4 kohdan f alakohta). Komissio sai vuonna 2014 ilmoitukset viisumikohtelun vastavuoroisuuden puuttumisesta seuraavilta viideltä jäsenvaltiolta: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Puola ja Romania Ilmoitukset koskivat Kanadaa, Yhdysvaltoja, Australiaa, Bruneita ja Japania 14. Ilmoitusten tekemisen jälkeen Australia poisti lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen Bulgarian kansalaisilta lokakuussa 2014 ja Kroatian ja Romanian kansalaisilta kesäkuussa 2015. Australian kanssa on näin ollen nyt saavutettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus. Brunei (ilmoittajana Kroatia) on myöntänyt viisumivapauden Kroatian kansalaisille ja myöntää nyt 90 päivän oleskelua koskevan viisumivapauden Liechtensteinin kansalaisille. Se ilmoitti näistä toimenpiteistä virallisesti 13. huhtikuuta 2016. Japani (ilmoittajana Romania) ilmoitti Romanialle 17. joulukuuta 2015 jatkaneensa Romanian kansalaisten viisumivapautta 31. joulukuuta 2018 asti. Viisumivapaus koskee myös väliaikaisen passin haltijoita. Japanin kanssa on näin ollen varmistettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus 31. joulukuuta 2018 asti. Kanada myönsi viisumivapauden kaikille Bulgarian ja Romanian kansalaisille 1. joulukuuta 2017, kuten tämän tiedonannon kohdassa III todettiin. Myös Kanadan kanssa on näin ollen nyt saavutettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus. Arviointi Vastavuoroisuusmekanismin tehokkuus Niiden tapausten määrä, joissa vastavuoroisuus ei ole toteutunut, on vähentynyt huomattavasti viimeksi kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana. Tällä hetkellä Yhdysvallat on ainoa EU:n viisumivapausluettelossa oleva maa, joka ei myönnä viisumivapaata maahanpääsyä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille. Tämän perusteella voidaan todeta, että viisumien vastavuoroisuusmekanismi, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 1289/2013, on yleisesti ottaen ollut tehokas. Nykyisessä mekanismissa asetetaan toimielimille aikarajoja ja tarjotaan mahdollisuus toteuttaa erityisiä toimenpiteitä silloin kun vastavuoroisuus ei toteudu. Tällaisilla kolmansiin maihin kohdistettavilla toimenpiteillä voidaan muun muassa edesauttaa koordinoidusti edistymistä vastavuoroisuuden saavuttamisessa. Mekanismi sisältää selkeät vaiheet, joihin kuuluu myös viisumivapauden tilapäinen keskeyttäminen. Mekanismilla on myös ennalta ehkäisevä vaikutus tilanteissa, joissa jokin kolmas maa harkitsee viisumipakon käyttöönottoa tai palauttamista yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten osalta. Komissio katsoo, että mekanismilla on jossain määrin kannustettu kolmansia maita luopumaan nykyisistä viisumivaatimuksista. 14 Tarkempia tietoja on viisumien vastavuoroisuutta koskevan ensimmäisen kertomuksen kohdassa I.b, C(2004)7218 final. 6

Mekanismi on osoitus jäsenvaltioiden keskinäisestä solidaarisuudesta, ja viimeksi kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana saavutettujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että se on osaltaan edistänyt viisumikohtelun täysimääräisen vastavuoroisuuden saavuttamista kolmansien maiden kanssa. Kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavan viisumivapauden tilapäinen keskeyttäminen Viisumivapauden tilapäinen keskeyttäminen sellaisten kolmansien maiden osalta, joiden tapauksessa viisumikohtelun vastavuoroisuus ei toteudu, on ollut keskeinen osa viisumien vastavuoroisuusmekanismia. Ne jäsenvaltiot, joiden osalta vastavuoroisuus on jäänyt toteutumatta, eivät kuitenkaan koskaan ole vaatineet keskeyttämistä (edes rajoitetusti niin, että keskeyttäminen koskisi ainoastaan tiettyjä asianomaisen kolmannen maan kansalaisryhmiä). Kun harkitaan keskeyttämistä, asetus velvoittaa komission ottamaan huomioon viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset EU:n ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteiden kannalta. Huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa arvioitiin nykyisen viisumien vastavuoroisuusmekanismin piiriin kuuluvien maiden osalta, mitä seurauksia viisumivapauden keskeyttämisellä olisi EU-maiden kansalaisille ja yrityksille sekä asianomaisten kolmansien maiden kansalaisille ja miten se vaikuttaisi näiden maiden kansalaisiin ja yrityksiin. Huhtikuussa 2016 annetussa tiedonannossa ja kolmessa sen jälkeen annetussa seurantatiedonannossa, joista ensimmäinen annettiin heinäkuussa 2016, toinen joulukuussa 2016 ja kolmas toukokuussa 2017, komissio katsoi, ettei ollut tarkoituksenmukaista keskeyttää tilapäisesti viisumivapautta niiden kolmansien maiden osalta, joiden tapauksessa vastavuoroisuus ei toteutunut, etenkin kun otettiin huomioon tietyn kolmannen maan ja asianomaisten jäsenvaltioiden välillä saavutettu edistys ja käynnissä oleva työ. Lisäksi komissio katsoi, ettei keskeyttämisellä olisi autettu saavuttamaan tavoitteena olevaa kaikkia EU-kansalaisia koskevaa viisumivapautta. Komissio pyysi lisäksi Euroopan parlamenttia ja neuvostoa keskustelemaan siitä, miten asiassa olisi tarkoituksenmukaisinta edetä. Menettelyihin liittyvät puutteet Viisumien vastavuoroisuusmekanismin toiminnassa on havaittu kahdenlaisia menettelyihin liittyviä puutteita. Mekanismin ensimmäisessä vaiheessa ilmoituksen jälkeen sovellettava kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa komission on toimittava, on liian lyhyt. Tämä johtuu siitä, että vaikka vastavuoroisuuden puuttumista koskevat tapaukset saatetaan ehtiä ratkaisemaan poliittisella tasolla, viisumivapaan matkustuksen käytännön toteuttaminen saattaa vaatia enemmän aikaa. Lisäksi 90 päivän enimmäismääräaika, jonka kuluessa viisumipakko on otettava käyttöön, saattaa joidenkin kolmansien maiden tapauksessa olla liian lyhyt (esimerkiksi se ei vaikuta riittävän viisumipakon palauttamiseen Yhdysvaltain kansalaisten osalta käytännössä). Päätelmänä voidaan todeta, että edellä mainituista puutteista huolimatta nykyinen viisumien vastavuoroisuusmekanismi on viimeksi kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana auttanut ratkaisemaan valtaosan tapauksista, joissa vastavuoroisuus ei ole toteutunut. Komissio ei sen vuoksi tässä vaiheessa aio antaa säädösehdotusta mekanismin tarkistamiseksi. Säädösvallan siirron käyttö Asetuksen 4 b artiklassa komissiolle siirretään 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä 9. tammikuuta 2014 alkaen viiden vuoden ajaksi. Kyseisen artiklan mukaan komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään 7

yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Komissio ilmoittaa tässä tiedonannossa, ettei se ole käyttänyt tätä valtaa. V. PÄÄTELMÄT JA JATKOTOIMET Komissio on edelleen sitoutunut saavuttamaan viisumikohtelun täysimääräisen vastavuoroisuuden kaikkien jäsenvaltioiden osalta, ja se pitää tätä tavoitetta ensisijaisena. Komissio pitää myönteisenä sitä, että Kanada poisti aiemmin antamansa sitoumuksen mukaisesti viisumipakon kaikilta Bulgarian ja Romanian kansalaisilta 1. joulukuuta 2017. Kanadan kanssa on näin ollen saavutettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus. Komissio kehottaa myös jatkossa Yhdysvaltoja jatkamaan yhteistyötä asianomaisten viiden jäsenvaltion ja komission kanssa kesäkuussa 2017 hyväksytyn yhteisen lausuman hengessä, jotta viisumikohtelun täyden vastavuoroisuuden saavuttamista voitaisiin nopeuttaa. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet lisäävät konkreettisia toimiaan. Kun otetaan huomiin Kanadan kanssa saavutettu viisumikohtelun täysimääräinen vastavuoroisuus ja Yhdysvaltojen kanssa parhaillaan tehtävä työ, komissio katsoo yhä, että yhteistyö ja yhteiset diplomaattiset toimet ovat paras etenemistapa myös jatkossa. Komissio katsoo lisäksi edelleen, että tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista hyväksyä delegoitua säädöstä, jolla keskeytettäisiin tilapäisesti viisumivapaus Yhdysvaltojen kansalaisten osalta. Se katsoo myös, ettei tällaisella säädöksellä autettaisi saavuttamaan tavoitteena olevaa kaikkia EU-kansalaisia koskevaa viisumivapautta. Komissio voi tarkistaa kantaansa tilanteen kehityksen perusteella. Komissio toteaa arviossaan vastavuoroisuusmekanismin tehokkuudesta, että tarkistetun mekanismin käyttöönoton jälkeen on saavutettu edistystä. Vaikka edistys ei ole yksin mekanismin ansiota, mekanismi tarjoaa välineen, jonka avulla EU voi toteuttaa yhteisiä ja koordinoituja toimia silloin kun vastavuoroisuus ei toteudu, ja mekanismin katsotaan osoittautuneen hyödylliseksi keinoksi eräiden kolmansien maiden tapauksessa. Komissio ei tällä hetkellä aio esittää säädösehdotusta mekanismin tarkistamiseksi. Komissio on edelleen sitoutunut tekemään läheistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa jatkotoimien osalta. Se raportoi tilanteen kehittymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään syksyllä 2018. 8