Muutoksen vuosi 1992. ".ii16% Liikuntaa urheiluseuroissa harrastavat 15-65 -vuotiaat keskusjärjestöittäin (%).



Samankaltaiset tiedostot
Hirvenjuoksun ISM-kisa

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001

Pm-pilkki henkilökohtaiset tulokset

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä,

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki,

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Veikon toimituskunnat

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003

2016 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING ,76 Andreea Vasilescu/91 40,0 42,5 45,0 42,5

Veteraani CUP v. 2010

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Kaupunginhallitus päätti valita vuonna 2017 toimitettavia kuntavaaleja varten. 001 äänestysalue (Yhteiskoulu)

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Teht. Pist. Ikä Hyv.

EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta

Hassen 12/12 Tervasaari-hölkkämaratoonin ja Paras kolmesta ja kymmenestä kilpailun tulokset 2018 ( ) Maraton

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS

SENIORIEN VIIKKOKISA - SARJA SENIORIEN VIIKKOKISAT 2017

Piirin rantaonki Rantasalmi

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Piirinmestaruuskilpailut/piiricup IV Juuan Suurin tulos KKP:n Otto Huovisella 3892 g. Osallistujia 139.

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006

Jos olet ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mutta nimesi puuttuu listalta ota yhteyttä suoraan ryhmäsi vetäjään. Sprintin toimitsijat Tilanne 9.9.

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

SML Länsi-Suomen lääninmestaruuskilpailu Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja N 176

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET

HELSINGIN TYÖVÄEN LUISTELIJAT XXXIII Jussin luistelu/sm-ratamaraton M 30 KM Nro Aika Sija J

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa

Sijoitus Sarja Y Tulos Napa 1 Siren Markus Salonseudun RT Luomanaho Mika Pohjanmaan RT 10

72 osallistujaa, yhteissaalis g MIEHET YLEINEN sijoitus Nimi Tulos OSASTON NIMI 1 Harri Hakulinen 7365 Kiteen Puutyöntekijät r.y.

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Maastokilpailu. Poliisien SM kilpailut ######

RASTI 1. Pisteytys PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro

25m Pienoispistooli 60 ls sarja H. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H50. 25m Pienoispistooli 60 ls sarja H60

SM2016 Esikisat / PSM

ESITYS LIITTOVALTUUSTON / TYÖTTÖMYYSKASSAN VALTUUSTON JÄSENIKSI

URHEILUTOIMITTAJAT GOLFMESTARUUSTULOKSET Sivu 1 (15)

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Pm-Hirvenjuoksut. Yksilökilpailut. Kävely. Nilsiä,

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain

Kansallinen tikkaa Järjestäjä Jämsän Seudun Tikka ry

Pm-Hirvenjuoksut. Single Competitor Competitions. Kävely. Nilsiä,

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

Ikäluokka Painoluokka Vaaka Nimi / Synt 1. nosto 2. nosto 3. nosto Tulos Paikkakunta N 57 52,05 Hanna Rantala / 82 85,0 90,0 90,0 Tampere 26.8.

Joensuun Keilailuliitto Joensuun Keilahalli

Kouvolan Pallonlyöjät per

Yleinen laituripilkki Halkosaari

TULOSPALVELU. Lions SM-pilkki

SUOlllen Valtakunnan Urheiluliitto TOIMINTAKERTOMUS 1991

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion KULTAA

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

LAPIN MESTARUUSPILKKI 2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa

Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri Onkicup 2011

M AK+LK SIJA NIMI PIIRI SARJA

EKL MIKKELIN PIIRIN PILKKIMESTARUUSKISAT OTAVASSA

N-20 SIJ SARJA PIIRI SUKUNIMI ETUNIMI AIKA AIK ARV AMM OSUM YHT 1 N-20 VS Onnela Iida 0:24:

Reserviläisliiton ampumamestaruus Tiivistelmä

Voimakiekko 2019 Naiset 1,9 kg

EKL:n Kymen Piirin onkimestaruuskilpailut Haminassa Tervasaarella. Miehet alle 70 v.

Hirvenhiihdon ISM-kilpailut 2016

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

Lapua Lohja

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

EL Pm 2017 ei rekisteröidyt

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

Kansallinen 25 tikkaa Ranualla järjestäjä Ranuan Peura ry päivitetty klo 23.40

PM-RANNALTAONKIMESTARUUSKILPAILUN TULOKSET KYLÄSAARI

EKL:n rannaltaonginnan mestaruuskilpailut torstaina Joukkuetulokset / Miehet

Laukkala- Sulkava

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Transkriptio:

Muutoksen vuosi 1992 Mennyt urheiluvuosi jää kansainvälisen huippuurheilun historiaan viimeisenä kaksien olympiakisojen vuotena. :\lbertvil len ja Barcelonan jälkeen siirrytään kaksivuotisrytmiin, jolloin jo ensi vuosi on taas kisavuosi, on Lillehamrnarin talviolympialaiset. Menestyksemme olympiatasolla jatkui edelleen hyvänä. Saimme kaikkiaan 12 mitalia (joista SVUL:oon tuli 10) kaikkiaan 17 suomalaisen huippu-urheilijan (joista 15 SVUL:n liittojen jäseniä) tuomina. Toni Niemisestä tuli hetkessä ilmiö, jonka häikäisevät suoritukset tekivät vaikutuksen kaikkiin suomalaisiin sekä nuoriin että varttuneisiin. Niemisen ja hänen kaltaistensa vaikutusta ja merkitystä Nuori Suomi -ikäisten ja liikuntaan tai kansalaisten mielialaan laman puserruksessa ei viime vuosina liene tutkittu, mutta väitän sen olevan erittäin merkittävän. SVUL teki kuluneena vuonna taloutensa kokonaisjärjestelyn. Sen tuloksena kaikki sen velat ja vasbjut ool1aiaan ja omaisuus myydään. Ratkaisu oli raskas mutta ainoa mahdollinen. Jouduimme kokemaan talouden kovat tosiasiat samoin kuin niin moni muukin suomalainen yritys ja yhteisö. Haluan vielä kerran korostaa, että SVUL:n mukaanmeno niihin liiketoimintoihin ja sijoituksiin, joiden velkarasitteista emme enää pystyneet suoriutumaan, johtui yksinomaan siitä, että pyrimme hankkimaan ulkopuolisia varoja yhteisen tourunnan kustannuksiin. Näin valtionavustus voitiin jakaa liitoille ja piireille mahdollisimman suurena. Tarve johtui ennen kaikkia siitä, että SVULjärjestö on saanut jatkuvasti valtion tukea menoihinsa vain noin 35 prosenttia. Sen sijaan talousratkaisumme suurimmaksi arvostelijaksi on osoittautunut järjestö, jota valtio tukee 75-80-prosenttisesti. Noilla valtionosuuksilla ei meidänkään olisi tarvinnut yrittää mitään. SVUL aloitti tammikuussa 1990 urheilun suuren rakennemuutoksen ehdottamalla TUL:n johdolle neuvotteluja päällekkäistoiminnan lopettamisesta ja toiminnan sisällöllisestä kehittämisestä. Aloite ei tuolloin tuottanut tulosta muutamaa muodollista yhteydenottoa lukuunottamatta. Mutta ajatus jäi itämään ja johti viimein vuonna 1992 historialliseen tapahtumaketjuun valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Harri Holkerin johdatuksella. Taitavasti toteutettu prosessi tulee kuluvana vuonna tuottamaan suomalaisen urheilu- ja liikuntaväen kauan odottaman tuloksen. Urheilurakenteemme saatetaan eurokuntoon. Päällekkäistoiminnat puretaan ja valtion elintärkeät urheilun tukirahat ohjataan varsinaisen urheilun tukemiseen lajiliittojen kautta. Kehittämisestä käyty keskustelu on valitettavasti pyörinyt lähes täysin organisoitumisen, henkilökysymysten ja talouden ympärillä. Tärkeintä kuitenkin on varsinaisen toiminnan kehittäminen. Kuinka vastaamme tule- vien vuosien haasteisiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Sadoilla tuhansilla lapsiperheillä on oikeus odottaa urheiluseuroiltamme uusia palveluja. Miljoonat penkkiurheilijat odottavathuippu-urheilultamme menestystä ja hyvää viihdettä. Jokamiehen ja -naisen liikuntaharrastukseen tulee jatkuvasti tuottaa uutta tarjontaa ja sisältöä. Kuluvan vuoden aikana on käytävä käsiksi ennakkoluulottomasti vanhojen asenteiden ja rakenteiden kahlitsematta ennen kaikkea urheilumme sisällön kehittämiseen ja uudistamiseen. jukka Uunila puheenjohtaja TULOSOHJAUS OIKAISEE MÄÄRÄRAHOJEN VINOUTUMIA Vuoden 1992 aikana käynnistettiin työ tulosohjauksen toteuttamisessa myös valtakunnallisessa määrärahanjaossa. Siihen antoi lujan pohjan mm. vuoden 1991 lopulla Suomen Gallupilla (12 000 kansalaisen otannalla) tehty jättitutkimus. Liikuntaa urheiluseuroissa harrastavat 15-65 -vuotiaat keskusjärjestöittäin (%). SVUL _liilli 62. %.0 78% CIF 13% ".ii16% Muu 1- ---1 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% o Kaikki seurat. (N =1S88) Keskusjärjest. kuuluvat seurat. (N.1270) Prosennilukujen summa ylittää 100%. koska liikuntaa voi harrastaa useamman tahon järjestämänä. Liikuntaa urheiluseuroissa harrastavat alle 15 -vuotiaat keskusjärjestöittäin (%). Muu 21% 24% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% El Kaikki seurat. (N= 1159) Keskusjärjest. kuuluvat seurat. (N.1008) Prosenttilukujen summa ylittää 100%, koska liikuntaa voi harrastaa useamman tahon järjestämänä. SVUL:N AVAINTIEDOT Jäsenliittoja Jäsenpiirejä Urheiluseuroja Henkilöjäseniä Palkattu henkilöstö - hallinto - koulutusivalmennus - toimisto Keskushallinto Jäsenpiirit Jäsenliitot 53 18 4386 1 105655 361 94 155 112 49 83 229 SVUL:n vuodelle 1992 budjetoitu valtionapu 63261 000 Jäsenjärjestöille jaetut avustukset 57477 360 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry. Radiokatu 20 00240 Helsinki puh. (90) 1581 telekopio (90) 147 304 telex 121 797 svul sf SISÄLTÖ Puheenjohtajan katsaus... 2 Nuorisotoiminta... 4 Huippu-urheilu... 7 Harrasteliikunta... 8 Kehittämistoiminta..... 9 Kenttätoiminnan kehittäminen... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Liikuntapoliittinen toiminta... 13 Tiedotus...... 13 Kuntayhteistyö..... 14 Järjestötoiminta... 14 Jäsenjärjestöt...... 16 Jäsenpiirit... 17 SVUL:n liittohallitus ja liittovaltuusto... 18 SVUL:n toimihenkilöt..... 20 SVUL:n keskusjohdon yksiköiden johtoryhmät 1992... 21 SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 1992... 22 Talous 1992... 23 Tilastoja... 24-2- - 3 -

Nuorisotoiminta NuorlsourheUun tulosyksikön vuoden 1992 avaintulokset olivat seuraavat: Seuratoiminnan kehittäminen liittojen työtä tukemalla Pikkulasten liikunnan ja urheilun kehittäminen Nuori Suomi tuotemerkin ja ideologian tunnettuisuuden lisääminen Edunvalvonta Markkinointiviestintää ja mielikuvaa, Nuori Suomitunnuksesta tavaramerkki Lapsilähtöisen toimintaideologiamme ja sen tuotemerkin (Nuori Suomilogo) tunnettuisuuden nostamiseksi januorisourheilun arvostuksen lisäämiseksi pan ostettiin markkinointiin sekä ulkoisesti että sisäisesti. Tuloksina mainittakoon noin 60 %:nensuomalaisten lapsiperheitten tietoisuusaste NS-Iogosta ja -ohjelmasta sekä lajiliittojen tiedottajien yhteistyön kehittäminen. Sinettiseurat, vuoden uutuus Lajiliittojen kanssa rakennettiin seurojen nuorisotoiminnan laatukriteerit. Kriteerit täyttävä seura saa tunnustukseksi Nuori Suomi Sinetin; laadun takeen. Lajiliitot, alueet sekä Nuori Suomi-yksikkö tarjoavat ko. seuroille erityispalvelu ja. Sinettiseuratoiminnalla tuodaan esille laadukasta nuorisotoimintaa, annetaan seuroille markkinointivälineitä sekä kannustetaan yhä uusia seuroja toimintansa "laadun nostamiseen. Visiona on synnyttää maahan laatuseurojen "jakeluverkosto", mitä voidaan myös keskitetysti markkinoida perheille ja nuorille. Vuoden lopussa oli 72 sinettiseuraa 23 lajissa. Strategiatyötä monella tasolla Vuoden aikana käynnistettiin monella eri tasolla strategian suunnitte!utyö. Nuorisourheilu osallistui seuraaviin ryhmiin: - LIKUSTRA = koko liikuntakulttuurin kehittäminen - NUOSTRA = nuorisostrategian synnyttäminen eri nuorisojärjestöjen ja tahojen kanssa - Koululiikunnan kehittämisen tukiverkko = Ks. kohta OPM ja OPH Yhteistyöllä lisää resursseja kehittämistyöhön Pohjolan Nuori Suomi- palkinto Urheiluseurojemrne lapsille ja nuorille tarjoama urheilu on laadullisesti kehittynyt monipuoliseksi, sisältörikkaaksi ja mikä tärkeintä - lasten lähdöistä rakentuvaksi. Tämän todistivat ne 225 aktiivista nuorisotyötä tekevän urheiluseuran hakemusta, jotka osallistuivat Pohjolan Nuori Suomi-palkintokilpailuun. Vakuutusyhtiö Pohjolan yhteistyösopimus mahdollisti jälleen 250.000 markan palkintorahojen jaon. Voittaneet seurat: 100.000 mk 25.000 mk 25.000 mk 10.000 mk Tampereen Tappara Tapanilan Erä Vaasan Urheiluautoilijat Kaikki seuraavat seurat: Espoon Telinetaiturit, Helsingin Kisa-Veikot, Hyvinkään Rasti, Kushin-Kan, Lahden Hiihtoseura, Puolangan Ryhti, Tapiolan Honka, Turun Naisvoimistelijat, Turun Palloseura, Vieskan Voima. Kilpailu jatkuu myös vuonna 1993. Avaintulosten tueksi panostettiin markkinointiviestintään, rahoituksen varmistamiseen, konsultointiin ja tietohuoltoon. Kaiken toiminnan päätavoitteena oli tukea lajiliittoja niiden omissa tavoitteissa. Nuorisourheilun arvopohjainen perusideologia kiteytyi markkinointiviestinnälliseen sloganiin: "NuorI Suomi = Jokaisen nuoren urheiluseura " sekä "Meille riittää, että voitat itsesi!" Alle koululkäisten liikunta TOSINUORI SUOMI Edellisenä vuonna käynnistynyt alle kouluikäisten liikunnan kehittämisohjelma eteni hankkeen kentälle viemisen vaiheeseen. Toimintakokeilut päiväkodeissa (6+4 kpl), leikkipuistossa ja perhepäivähoidon parissa saatiin päätökseen kevään aikana. Kokeilun antamien kokemusten pohjalta käynnistettiin syksyllä päivähoitohenkilöstön valtakunnallinen täydennyskoulutus. Koulutus käynnistettiin valtakunnallisessa seminaarissa, jossa oli 220 osallistujaa. Koulutuspaketteja oli kolme: l)virikkeitä alle kouluikästen liikuntakasvatukseen, 2) Alle koulu ikäisten liikunnan perusteet sekä 3) Temppuillen taitavaksi. Kursseja toteutettiin yhteensä 35. Koulutuksen käytännön toteutuksesta vastasivat 20 Tosi Nuori Suomi -kouluttajaa. Lasten urheilu Lasten urheilun perussisällöt - Nuori Suomi oppaat ja passit - ovat useimmilla lajeilla valmiina (yhteensä 43 opasta ja 60 passia). Lajien lasten urheilun koulutuksen tueksi tuotettiin yleisiä koulutussisäitöjä ja järjestettiin kouluttajakoulutusta. Kouluttajakoulutuksen tehostamiseksi resurssoitiin yhdessä Helsinki-Uusimaan koulutusyksikön kanssa lasten urheiluun päätoiminen kouluttaja. Uusina koulutustuotteina toteutettiin ensimmäinen lasten urheilun A -seminaari aiheesta "oppiminen ja ohjaaminen" sekä seuratasolle suunnattu Lasten Urheilun Tutkinto - Seura-LUT. Seura-LUT on neljän viikonlopun mittainen prosessikoulutus. Lasten urheiluun liittyvän koulutuksen kehittämiseksi tehtiin yhteistyötä Varalan urheiluopiston, Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen sekä Kisakallion urheiluopiston kanssa. VaImentajakoulutukseen lisää laatua Vuonna 1992 jatkettiin valmentajakoulutuksen uudistusprosessia painottaen erityisesti materiaalien uusimista, kouluttajakoulutuksen kehittämistä sekä lajikohtaista kehittämis- ja konsultointitoimintaa. lasten ja nuorte n ohjaajille suunnattujen erillisten koulutuskokonaisuuksien tarjontaa toteutettiin yli 20 lajiliitossa. Valtakunnallinen, tutkintotasoinenkoulutus toteutettiin sekä lasten ohjaajille että nuorten valmentajille. Tuhansien lasten lentisrlemua Power Cup:ssa Kouvolassa kesäkuussa 1992. - 4 - - 5 -

Huippu-urheilu Youngline - yhteistyö Veikkaus Oy:n, TUL:n ja Nuori Suomi-ohjelman Youngline-yhteistyÖ jatkui. Siinä tarjotaan ohjaajille lisävirikkeitä ja -välineitä toteuttaa kasvatuksellisuutta urheiluseurojen ohjaustyössä. Nuori Suomi Akatemia/ KTM Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteistyön mahdouistamana on jo kolmen vuoden ajan rakennettu nuorille johtaja-ainesta omaaville urheiluseuralaisille uusia tapoja itsensä kehittämiseen. Nyt näkemys halutuista tuloksista on terävöitynyt Nuori Suomi Akatemiaksi; nuorten itsensäkehittämisen keskukseksi. KTM-yhteistyÖtä tehdään erityisesti Akatemian "Yrittäjyyden ja johtajuuden oppimisjärjestelmän" osalla. Sosiaali- ja terveysminisre..d.q STM:n yhteistyön avulla on pystytty panostamaan alle koulu ikäisten liikunnan kehittämiseen sekä terveysvalistuksen roolin vahvistumiseen seuravalmentajakoulutuksessa. OpetusministeriÖ ja Opetushallitus Vuoden 1992 aikana tehtiin merkittävä yhteistyösopimus myös OPM:n ja OPH:n kanssa koululiikunnan kehittämisestä. Kahden seuraavan vuoden ajan tullaan päätoimisen projektijohtajan vetämänä ja huippu- ja nuorisourheiluyksiköiden johdolla yhdessä koko koulumaailman kanssa synnyttämään uutta strategiaa esim. visiolla: "Koulusta liikkumisen keskus". Yli 70 Nuorisourheilun laatuseuraa sai toiminnastaan tunnustukseksi Nuori Suomi -sinetin. Nuorisourhellun vauhditusdläärärahat Biljardiliitto Hiihtoliitto Jääkiekkoliitto Lentopalloliitto Pesäpalloliitto SNLL / Voimisteluliitto Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirit 40000 mk 40000 mk 50000 mk 40000 mk 50000 mk 40000 mk 60000 mk YksikÖn toiminta painottui nuoren urheilijan uran kehittämiseen (urheilulukiot, ammatilliset oppilaitokset, kauppaopistot ja peruskoulun yläasteiden urheiluluokao, valmentajakoulutuksen uudistamiseen sekä huippu-urheilun kehittämistyöhön lajiliittojen kanssa. Yksikkö vastasi myös valmentajamäärärahan jaosta, ulkomaanmatkamäärärahan jaosta, huippu-urheilutulosten kokoamisesta ja vauhditusmäärärahan jaosta. Vuonna 1992 aloitettiin huippu-urheiluyksikössä suunnittelu, jonka lopullisena tavoitteena on uuden yhteisön syntyminen ja huippu-urheilun toimialan vahva rooli tulevassa yhteisössä. Valmentajakoulutuksen voimakas uudistustyö jatkui vuonna 1992. Aikuis- Hulppu-ur11ellussa on tänä pålvanå vahvasti mukana myös huippuviihteen elementit. urheilun, nuorten ja lasten urheilun koulutuksen eriyttäminen jatkui sekä kurssisisältöjen uudistuksella että kouluttajakoulutuksella. A-seminaareja järjestettiin 19 kpl. Suomen Urheiluopistolla toteutettiin 11. kansallinen valmentajatutkinto. YksikkÖ osallistui myös kahteen valmentaminen Suomessa- kv. seminaarisarjan järjestelytyöhön. Huippu-urhell~ vauhditusmäärärahat: Hiihtoliitto Jääkiekkoliitto Koripalloliitto Pesäpalloliitto Nyrkkeilyliitto Urheiluliitto Goliliitto 100000 mk 80 000 mk 100000 mk 80000 mk 50 000 mk 80 000 mk 70000 mk Huippu-urheiluyksikön yhteistyölrumppaneina olivat: - lajiliitot; - olympiakomitea; - Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskus; - opetushallitus; - urheilulukiot ja ammatilliset oppilaitokset; - urheiluopistot; - Antidoping-toimikunta - Liite ry; - Nuori Suomi; - Kansallis-Osake Pankki; - Coca-Cola Finland; - Likes tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto; - yläasteen urheiluluokat; - valmentajat; edunvalvonta, määräraha-asiat, konsultointi, kehittämistyö valmennusvaliokunta ja valmennuksen johtoryhmä johtokunta urheilukoulujärjestelmä kehittämistyö, tiedotus, valinta valmentajakoulutus antidoping-työ ja tiedotus hallitus nuorten urheiluohjelma, valm~ntaja- ja ohjaajakoulutus Kansallisstipendit Nuoren urheilijan ura tutkimustoiminta, urheilijan koulutustutkimus kehittämistyö A-valmetajien tietohuolto - 6 - - 7 -

Kllntonainen on loistava esimerkki harrasteurheilun tuotekehlttelystä. Hankekohtaisesti kuvattuna vuoden 1992 merkittävimmät tulokset svullilaisessa kuntoliikunnassa ovat uusia avauksia ja hankkeita, joita ei aikaisemmin ole tehty. Tulokset ovat jaoteltavissa kolmeen luokkaan: (1) lajiliittojen kuntollikuntatuloksiin, (2) "kuntollikuntatoimialan" tuloksiin, joista Kuntourheiluliitto yhdessä lajiliittojen kanssa tai yksinään vastasi, sekä (3) kuntoliikuntaa palveleviin tukituloksiin, joissa keskityttiin markkinointija viestintä palvelujen tuotantoon. Merkittävimpiä hankekohtaisia tuloksia vuonna 1992 olivat: 1) Lajikohtaisen harrasteliikunnan kannalta tärkeimmät viestinnän ja markkinoinnin välineet kehitettiin Yritys-, Seuraja Kuntaliikuntajulkaisuista, jotka tukivat erityisesti lajiliitoissa tehtyä kuntoliikunnan tuotekehittelyä. Nämä markkinointipalvelut olivat laadukkaita ja lajillittojen haluamia. 2) Harrasteliikunnan tuotemerkki "Aurinko" otettiin käyttöön tärkeimpien hankkeiden yhteydessä. Merkki näkyi hiihdon ja uinnin markkinointiohjelmissa, TV -tietoiskuissa, lajiliittotuotteista mm. KiintoNainen -tuotteessa sekä edellämainituissa kuntoliikuntajulkaisuissa. 3) Suomalaisen urheilun uuden yhteisön kehittämissä tuettiin aktiivisesti ideaa lajiliitoista oman Harrasteliikunta ~3... I )<.-~ -@- ~ ~ I @riful Toiminnan tärkeimpiä päälinjausten mukaisia tuloksia harrasteliikunnan kehittämisessä vuonna 1992 olivat: 1) Harrasteliikunnan kehittämisessä lajiliittojen keskeistä asemaa vahvistettiin. Liitot, SVUL:n keskushallinto ja Suomen Kuntourheiluliitto SVUL:n lajillittojen kuntoliikunnan palveluyksikkönä osallistuivat merkittävällä tavalla uuden yhteisön kuntoliikuntatoimialan kehittämiseen. 2) Lajikohtainen harrasteliikunnan tuotekehittelyja markkinointityö keskitettiin niihin liittoihin ja lajeihin, joissa kunto liikunnan kehittäminen on selkeä strateginen valinta ja joiua on myös omia kehittämisresursseja ja mahdollisuus omarahoitusosuuden vahvistamiseen. 3) Yritysliikuntatoiminnasta kehitettiin merkittä vin lajiliittopalvelujen markkinointikanava. lajinsa kuntoliikuntajärjestöinä. Tämän tuloksena perinteisten kuntojärjestöjen lisäksi kuntoliikunnan toimialalie hyväksyttiin luontevasti kaikki kuntoliikuntatoimintaa toteuttavat järjestöt. 4) Kuntoliikunnan tuotekehittely osoittau tui erittäin pitkäjänteiseksi ja osaamista vaativaksi työksi. Yksi tärkeä tuotekehitystulos oli starttituoteidea, jonka kokeiluvaiheeseen sitoutuivat Suomen Tennisliitto ja Squashliitto. 5) Lajikoh taisessa markkinoinnissa tehtiin läpimurto toteuttamalla onnistuneet markkinointiohjelmat yhteistyössä Ilta Sanomien kanssa hiihdossa, uinnissa ja kuntosaliharjoittelussa Harrasteliikunnan vauhditusmäärärahat: Autourheilijoiden liitto Pesäpalloliitto SNLL Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit 40000 mk 60 000 mk 200 000 mk 30000 mk 100000 mk 60000 mk Keh ittämis toiminta Ympäröivän yhteiskunnan pyörteet vauhdittivat liikunnan ja urheilun kehittämistä muutoksen vuonna 1992. Vuosi 1992 sisälsi merkittäviä sisäisiä muutossignaaleja. SVUL:n hallituksen asettama strategian seurantaryhmä toi keskusteluun johtamisen (niin pää- kuin luottamustoimisenkin) roolin uudessa järjestökulttuurissa. Lajit tiivistivät yhteistyötä liikunnan yhteisten kysymysten hyväksi. Siitä esimerkkinä oli liittojen toiminnanjohtajien voimakas yhteistyö. Ukustra-prosessln osanottajat Monipolvinen liikunnan kenttä alkoi jäsentyä uusiksi kokonaisuuksiksi. Liikuntakulttuurin tulosalueet täsmentyivät kansalaisaktiivisuudeksi, liikuntaaktiivisuudeksi sekä kansainvälisyydeksi. Liikuntajärjestöjen toimialanäkemys laajeni harrasteliikun: nasta, huippu-urheilusta ja nuorisourheilusta myös erityisryhmien liikuntaan sekä osittain koululais- ja opiskelijaliikuntaan. Toimintaympäristön muutos havahdutti järjestöjohtajat tarkastelemaan niin muuttuvia suhdanteita kuin yhteiskunnan verotuskäytännön muutoksia. Nämä teemaseminaarit alkoivat saada vakiintuneen sijansa järjestöjohdon tukena. Likustra muutoksen välineenä Vuonna 1991 käynnistetty, liikuntakulttuurin eri tahojen yhteinen strategia- Pertti Alaja Suomen Palloliitto Kerstin Ekman Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Tapani Frantsi Suomen Urheiluopisto Jari Haapanen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Timo Haukilahti Opetusministeriö Tapani Ilkka Suomen Olympiakomitea Maija Innanen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Seppo Innanen Suomen Lentopalloliilto Hannu Itkonen Suomen Työvlien Urheiluliitto Juhani Juoksukangas Suomen Työväen Urheiluliitto Irma Kosonen. Suomen Työväen Urheiluliitto Juha Liedes Suomen Am. Jalkapallon Liitto Pekka Litrnanen Suomen Koripalloliitto Raija Mattila Opetusministeriö Rolf Mikkola Suomen Uimaliitto Lasse Niemelä Liikunta Suomi-projekti Mauri Oksanen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Pekka Ollikainen Suomen Työvlien Urheiluliitto Seppo Paavola Opetusministeriö Tapio Partanen Suomen Valtakunnan Urheiluliitto työ, Likustra, toimi keskeisenä kehittämisen foorumina. Siinä ryöstettiin liikunnan ja urh<:;ilun uuden yhteisön toimintafilosofiaa, perusarvoja ja tehtäviä. Työskentely alkoikin jo yhtäältä siirtyä organisoitumiseen ja toisaalta syventyä sisältö kysymyksiin. Likustrassa siirryttiin vuoden lopulla toimialapainotteiseen vaiheeseen, jossa kunto- ja harrasteliikunnan, lasten ja nuorten liikunnan, huippu-urheilun sekä muiden toimialojen yhteisstrategioita työstetään. Kehittämisen peruspalvelut uusiutuivat Markku Pullinen Merja Puro Raimo Railo Esko Ranto Kosti Rasinperä Reijo Ruokonen Jorma Savola Kari Sjöholm Harri Syväsalmi Juha Tikkanen Mirja ViItala Henrik Wirtzenius Eero Voutilainen Pauli Vuolle Ilkka Vuori Pekka Vähätaio Kyösti Värri Peruspalvelut siirtyivät vuonna 1992 uuteen vaiheeseen. Lajiliittojen tarve tiivistää yhteistyötään seurojen kanssa antoi sysäyksen lajien seurakonsultoinnin syventämiseen. Tätä varten valmennettiin lajien ja alueiden seurakehittäjien prosessikonsultointitaitoja sekä uudistettiin seuratoiminnan tukimateriaali. Liikunnan suhdanneherkkyyden parantamiseksi suoritettiin myös eräitä tutkimushankkeita. LajiIiitot tutkivat lajikuvaansa. Sen lisäksi toteutettiin liikunnan toinen suhdannebarometri sekä käynnistettiin liikunnan asennebarometrin luominen. ]ohtoinstituutin toteuttama Liikuntahallinnon tutkinto sekä lyhyemmät perusprosessit jatkuivat entisellä, joskin kohdennetummalla tavalla. Suomen Pesäpalloliitto Suomen Naisten liikuntakasvatusliitto Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Olympiakomitea Suomen Työväen Urheiluliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Kaupunkil iitto Opetusministeriö Suomen Ampujainliitto Opetusministeriö Finlands Svenska Centralidrottsföbund EV-kehitysyhtiöt Jyväskylän yliopisto UKK-instituutti Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Suomen Valtakunnan Urheiluliitto - 8 - - 9 -

Keh ittämis toiminta Liikuntayhteisön syntyprosessit SVUL:n sisäinen prosessi SVUL:n yhteistyöprosessi Virallinen prosessi SVUL-strategiaprosessi vuosina 1988-90: o toimi alojen syntyminen o yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri o strategisten tulosten kytkeminen resurssien suuntaamiseen Liittojen puheenjohtajien yhdentymlsryhmä 21.9.90 => Liittojen toiminnanjohtajaryhmä 9/90=> TUL-yhteistyön valmistelu KenttätoIminnan kehitt. prosessi 1990 - o lajien aluetoiminnan vahvistaminen o liittojen ja piirien yhteistyön lisääminen o TUL-yhteistyön valmistelu Liittojen toiminnanjohtajaryhmä 22.4.1992 =>: liittojen valmisteluryhmä yhteisöntyöstöön Llkustra 1991-1992: o liikuntakulttuurin tulosalueiden työstäminen o liikuntakulttuurin tulosten työstäminen oliikuntayhteisön toimintafl1osofian, perusarvojen ja syntymisen vaiheistuksen työstäminen Yhteisön strategiatyö 1993: o toimialastrategiat toimialojen yhteisstrategiat aluestrategiat Opetusministeriön tulosohjaustyöryhmä 29.7.1991-31.1.1992. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Harri Holkerin ehdotus kaikkia liikuntajärjestöjä palvelevan yhteisön perustamisesta 25.3.1992. o Pyöreän pöydän kokous 2.6.1992: prosessin jatkon aikataulutus. o Lajiliittojen, kuntoliikuntajärjestöjen, erityisryhmien liikuntajärjestöjen, koululais- ja opiskelijaliikuntajärjestöjen sekä aluetoiminnan työryhmät 3.6. - 28.8.1992. o Kokonaisesitys uuden yhteisön perustamisesta toimitusjohtaja Carl-Olaf Homerun työryhmän pohjalta 19.10.1992. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kannanotot Homerun työryhmän esitykseen 15.12.1992 mennessä. Liikuntayhteisön perustamisen aiesopimuksen ja sääntöraarnien esittely 27.1.1993. o Aiesopimuksen allekirjoittaminen 27.1. - 19.2.1993. LAJIEN PÄÄTOIMISET ALUEPÄÄLLIKÖT 1.1.1993 Yleisurheilu (9) Pesäpallo (9) Erkki Helander Tapio Rajala Topi Simonen Jouko Kärpänen Lippo Juvala Juha Flinck Jorma Kemppainen Jan Vorselman Jarmo Hirvonen Pohjois-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Etelä-Suomi Lounais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Helsinki Suur-Savo/Etelä Karjala Satu Mikola Varsinais-Suomi Karita Maniskainen Varsinais-Suomi Virpi Tompuri Suur-Savo Aulis Y1i-Kortesniemi Etelä-Pohjanma Kimmo Hirsilä Pohjois-Suomi Jouni Vatanen Keski-Suomi Heikki Laasonen PohjoiS-Karjala Jukka Kuusisto Häme Tiina Salmi Satakunta Koripallo (6) Lentopallo (S) Jääkiekko (4) Hllhto(2) Keijo Pitkänen Ulla Karlsson Vesa Wallden Jukka Pyrrö Ma'1i Mälkki Petri Siitonen Leena Jänne Pekka Lahtinen Ari Paloniemi Erkki Kauppinen Antti Heikkinen Timo Bäckman Heikki Suutala Jouko LukkariJa Teuvo Tasala Helsinki Lounais-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Helsinki Länsirannikko Pohjois-Suomi Häme Kenttätoiminnan kehittäminen Kenttätoiminnan kehittäminen jatkui vuoden 1991 asiakaskyselyjen pohjalta. Tavoitteena on lajien maakunnallisen/alueellisen palvelun vahvistaminen piirien sekä piirien ja lajiliittojen välisellä yhteistyöllä. Kehittämisen lähtökohtana oli liittojen tarpeiden mukainen viiden alueen yhteistoiminta Pohjois-Suomi tiennäyttäjänä Pisimmälle yhteistyössä etenivät pohjoiset piirit; Kainuu, Lappi, Länsi-Pohja ja Pohjois-Pohjanmaa. Vuoden ai usta piirit toimivat piiripareina LappVLänsi-Pohja sekä Kainuu/ Pohjois-Pohjanmaa. Kehitystyön edetessä piirit näkivät nopeasti tarpeen yhdistää piiriparit. Jo syyskuussa piirit kutsuivat lajiliitot perustamaan yhteistä, alueorganisaatiota - Pohjois-Suomen Urheilu ry:tä. lopullisesti se perustettiin marraskuussa. Sille siirtyi vuoden 1993 alusta piirien yleishallinto, koulutus ja muu palvelutoiminta.yhteistyön tuloksena ohjataan 700.000 mk Pohjois-Suomen urheilun lajikohtaiseen tukemiseen vuonna 1993. Itä-Suomessa on vuoden 1992 aikana koulutus osin toteutettu yhdessä useamman piirin kanssa. Ne palkkasivat selvitysmiehen (Heino Lipsanen) tekemään esityksen Itä-Suomen urheilun hallinnon ja palveluiden kehittämiseksi. Esitys valmistui 15.10. Siinä esitettiin Itä-Suomeen yhtä hallinnollista ja kahta toiminnallista aluetta. Lounais-Suomessa Satakunnan ja Varsinais-Suomen piireillä jatkui tiivis yhteistyö koulutuksessa. Ne aloittivat myös Hämeen piirin kanssa lajitoiminnan kehitysprojektin eräissä "keskisuurissa" lajeissa. Kehitystyön edetessä Hämeen piiri jäi työskentelystä pois. Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirit perustivat joulukuussa liittojen - 10- kanssa Lounais-Suomen Urheilu ry:n. Sen toiminta käynnistynee kevään 1993 aikana. Länsi-Suomen (Pohjan maat ja Keski-Suomi) alueella piirit etsivät yhteistyömahdollisuuksia keskenään sekä muiden keskusjärjestöjen piirien ja Kuortaneen urheiluopiston kanssa. Lisäksi piirit aloittivat yhteisen kunto- ja harrasteliikunnan toimialan alueellisen kehittämiskokeilun. Helsingin ja Uudenmaan piirit tiivistivät yhteistyötä tavoitteena minimoida yleiskulut. Koulutuksessa piirien vuonna 1991 alkanut yhteistyö jatkui tiiviinä.joulukuussa piirit perustivat lajiliittojen kanssa Etelä-Suomen Urheilu ry:n. Lokakuussa neuvottelupäivillä piirijohto totesi, että alueiden kehittämistä tulee jatkaa ensisijaisesti talousmaakuntapohjalta. Hämeen piiri irtaantui Lounais-Suomesta ja Lahden piiri Etelä-Suomesta perustaen yhdessä lajiliittojen kanssa joulukuussa uuden alueen, Hämeen Urheilu ry:n. Itä-Suomessa (Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) todettiin hallinnollisen alueen olevan liian laajan ja alue on jakaantunut kahteen osaan. Näin kehittämistyötä jatketaan seitsemän alueen pohjalta. Rakennemuutoskeskustelussa piirit ovat olleet mukana aktiivisesti. Jo ennen nk. Homenin työryhmän esitystä piirit tekivät aloitteita yhteistyön tiivistämisestä SPL:n ja TUL:n piirien kanssa. Valtakunnan tasolla on etsitty tapoja, joilla piirejä kannustetaan perustamaan 5-7 alueellista yhteistoimintaorganisaatiota. Vuoden 1993 alussa käynnistyi yhteinen prosessi, jossa keskusjärjestöjen piirien lisäksi ovat mukana lajiliitot sekä urheiluopistot. Suunnistus (1) Reijo Jylhä Mika Kojonkoski Juha Haajanen Lajien päätoimisten "aluepäälliköiden" määrä alueilla Kainuu/Pohjois Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Suomi 40,----------------------------------------------------, 36 30 1-20 10 o -80-82 -84-86 -88-90 -91-92 _ Aluepäälliköt - 11 -

Kansainvälinen toiminta Liikuntapoliittinen toiminta SVUL:n kansainvälisen toiminnan strategia sekä OPM:n johdolla luotu suomalaisen liikuntakulttuurin kansainvälistymisstrategia suuntasivat toimintaa. Lajiliittojen kansallisena keskusjärjestönä SVUL keskittyi liikuntapoliittisten kysymysten edistämiseen myös kansainvälisesti. SVUL edusti Suomeamonenkeskisissä yhteyksissä, joista Pohjoismaat ja Baltian maat sekä eurooppalaiset rakenteet ovat etusijalla. Kahdenvälinen yhteistyö on kääntynyt selvään laskuun. Itä-Euroopan urheilujärjestelmien epävakaisuus on vaikuttanut kehitykseen. Yhteistyö opetus- ja ulkoasiainministeriön kanssa on jatkunut kiitettävästi. Pohjoismaat Pohjoismaat ovat tärkeä kansainvälinen yhteistyöelin. Monet liikunnan alan kontaktit, säännölliset toimialakokoukset sekä järjestöjen ja ministeriöiden kokoukset luovat taustan yhteiselle esiintymiselle. Baltian maat Pohjoismaiden keskusjärjestöt jatkoivat yhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa osin Pohjoismaisen Ministerineuvoston rahoituksen turvin. Viro on Suomelle erityisasemassa kielensä ja urheilun rakenteiden samankaltaisuuden takia. Pohjoismaisissa ja euroopalaisessa strategioissa on Suomelle annettu vastuu yhteistyöstä Viron kanssa. Sen muodot toimivat malleina muillekin niiden rakentaessa kahdenvälisiä suhteita Itä- ja Keski Euroopan maihin. Monenkeskinen yhteistyö Suomi on osallistunut Eurooppalaisen Urheilukonferenssin (EUK) kehittämiseen. Sen tavoitteena on toimia Euroopan maiden urheilupo Iitiikan foorumina ("Forum ofthe National Leading Sports Bodies"). Yhteyksiä haetaan myös eurooppalaisiin lajiliittoihin ja AENOC:iin (Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liitto). Suomella on edustus EUK:n hallituksessa sekä kahdessa työryhmässä. Hallitusten välisen Euroopan Neuvoston urheilukomitean (CDDS) jäsenmaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja CDDS:n rooli korostuu. Urheilujärjestöillä on edelleen tärkeä rooli yhteistyökumppanina ja esitysten toteuttajina. SVUL osallistui urheilukomitean työn lisäksi Rhodoksella pidettyyn urheiluministerikokoukseen. Yhteydet Euroopan Yhteisön komissioon ja urheilusta vastaaviin virkamiehiin ovat kehittyneet myönteisesti. EYjäsenanomusten ja ET A-50- pimusten myötä EFTA-maat ovat saaneet kutsun tarkkailijoina osallistua EY:n Urheilufoorumin työhön, mikä helpottaa informaation kulkua. Suomen urheilun Euroklubi järjesti kaksi tilaisuutta, jossa käsiteltiin Euroopan yhdentymiseen liittyviä urheilukysymyksiä Kehitysyhteistyöprojekti Tansaniassa Kehitysyhteistyö Tansaniassa on jatkunut. Painopiste on koulutuksen ja koulutusedellytysten kehittämisessä. Sport for Ali Centerin korjaustyöt valmistuivat ja keskus on otettu käyttöön. Tansanian eteläosassa on nyt olosuhteisiin nähden hyvä kurssi- ja majoituskeskus, joka toimii omakustannusperiaatteella. Taisto Kuoppalan hyvin käynnistämä projekti jatkuu Tapani Frantsin johdolla. Hänen tehtävänään on projektin siirtäminen tansanialaisten vastuulle. Pääosa rahoituksesta tulee edelleen FINNIDA:sta. SVUL:n liikuntapoliittinen toiminta on mm. urheilun e dunvalvontaa. SVUL e dustaa yhä useammin urheilun näkökulmaa yhteiskunnallisessa päätö k senteossa. Monet asiat toistuvat vuosittain kuten valtio n menoarvioon liittyvät kysymykset, lainmuutosesi tykset, yleishyödyllisten yhteisöjen verotus, kansalaistoiminnan edellytykset, jne. Valtion tulo- ja menoarvioon liittyvä vaikuttamine n jatkuu ympäri vuoden. Paineet liikunnan osuuden vähentämiseen ovat suuret. Rahoituskysymysten pohdinnassa eri kansalaisjärjestöt ovat lähentyneet toisiaan ja virittäneet yhteistyötä muissakin asioissa. Tie teen, taiteen, nuorison ja liikunnan järjestö t olivat harvinaisen yksimielisiä esittäessään oikeutetut vaatimuksensa kansanedustajille järjestetyssä tilaisuudessa. Uuden toimintakulttuurin myötä ovat toiminnalliset yhteishankkeet saaneet alkunsa. Yle ishyödyllisten yhteisöjen verotuskysymykset nousevat aika ajoin esille. Arvonlisävero tuo liikun- takulttuurille suuria taloudellisia lisä rasitteita. Toimintavuoden aikana keskeistä oli veron vaikutusten selvittäminen eri urheilumuodoissa. On pyritty myös vaikuttamaan ve rolain lopulliseen sisältöön. Urheilun oikeusturvalautakunta Urheilun oikeusturvalautakunta on urheilun ylin valituselin. Puheenjohtajana toimii Erkki-Juhani Taipale ja varapuheenjohtajana Aarto Hirvonen. Lautakunnan sihteeri on Korkeimman oikeuden esittelijä Risto Jalanko. lautakunta koostuu 20 jäsenestä, jotka erilaisin kokoonpanoin tekivät päätöksen toimintavuoden aikana neljästä tapauksesta. Vireillä oli lisäksi kaksi tapausta. Tiedotus Euroopan maiden urheilun keskusjärjestöjen (ENGSO) kokous pidettiin 24.-25.11.92 Helsingissä. Tiedotusyksikön tehtävänä on tarjota lajeille niiden tiedotusta tukevia palveluja. Peruspalvelujen ohella tehtiin nuorisoyksikön kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena oli kehittää lajien yhteistyötä erityisesti nuorisourheilun viestinnässä. Peruspalvelut keskittyivät viikottaiseen yhteistyöhön lehdistötilaisuuksien järjestämisessä ja tiedotusmateriaalin toimittamisessa. Yhteistyöhön osallistui n. 30 lajia ja se kohdistui viikottain 160 tiedotusvälineeseen. Yksikkö vas- tasi myös SVUL:n perusjulkaisujen (toimintakertomus, toimintasuunnitelma, sisäinenpuhelinluettelo, Soita SVUL, Urheilukalenteri) toteutuksesta. Uutena tuotteena käynnistettiin urheilun "Uutisseuranta". Liittojen yhteistyön kehittämistä jatkettiin. Lajien tiedotuksesta vastaavat kokoontuivat säännöllisesti sekä opintopiirien että tiedottaja-foorumien merkeissä. Tapaamisten asiasisällöt liittyivät peruspalvelu jen kehittämiseen, urheilun rakenneuudistuk- sen seuraamiseen ja nuorisourheilun tiedotukseen. Liittojen kanssa laajennettiin myös Yle-yhteistyötä. Sen ensimmäisinä konkreettisina tuloksina käynnistettiin lasten ja nuorten urheilun TV-ohjelmat (Sporttinen, Pikku Kakkosen IUkuntaosuudet, ULP). Myös mainossäännöstön uusiminen aloitettiin loppuvuodesta. Keskeisten tiedotusvälineiden kanssa perustettiin työryhmä valmistelemaan yhteistä koulutusohjelmaa tiedottajille ja toimittajille. Lajien tueksi perustettiin SVUL-taloon graafinen palvelu piste ja arvioitiin seuraavien vastaavien palvelupisteiden aikataulua. Myös tiedotusyksikköön kohdistui vuoden kuluessa talouden saneeraustoimenpiteitä. Niistä huolimatta lajien tarvitsemat peruspalvelut pystyttiin järjestämään työnjaon kautta. Tiedottajien välistä yhteistyötä ohjasi ryhmä, jossa liittojen edustajina olivat: Reijo Suikki (Jääkiekko), Hanna leikkonen (Kuntourheilu), Riitta Närhj (Tennis). - 12 - - 13-

Kuntayhteistyö Jrärjestötoi~inta Kuntayhteistyö-projekti aikoi vuonna1989 hallinnonuudistus- ja vapaakuntakokeilunmyötä. Se päättyi vuonna 1992. Tavoittena oli tukea kuntien liikuntatoimen työtä ja kannustaa sitä ottamaan vastuuta myös seura toiminnan kehittämisestä. Toinen tavoite oli aikaansaada yhteistyökokeiluja. ja esimerkkejä. Liikunnan toimintaympäristö muuttui merkittävästi toimintavuosina. Vuosina 1989 ja 1990 etsittiin yhteistyömahdollisuuksia ja opeteltiin tuntemaan yhteistyötahoa. Kokeiluja käynnistyi kymmenissä kunnissa. Mahdolliset esteet liittyivät siihen, ettei yhteistyökumppania vielä tunnettu. Vuonna 1991 yhteiskunnan taloudelliset realiteetit jo näkyivät. miset saivat uusia liikuntapalveluja ja eri osapuolet, kunnat ja järjestöt olivat tyytyväisiä. Jo projektin aikana saattoi kuitenkin nähdä liikuntakulttuuria ravistelevan muutoksen. Projekti osoitti, että yhtenäisiä, kaikkialle soveltuvia toimintamalleja ei ole. Jokaisen kunnan ja seuran on etsittävä omat mallinsa. Lisäksi nuo mallit muuttuvat koko ajan. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö soveltu u pieniin ja keskisuuriin kuntiin. Vaikuttaakin siltä, että monen kunnan liikunnan kehitys nojaa jatkossa voimakkaasti seurayhteistyöhön ja muun vapaa-aikatoimen kanssa tehtävään työhön. Seurojen etu on, että liikuntatoimen viranhaltija ohjaa sitä. SVUL:n liittovaltuuston kevätkokous oli 8.6. Ennen varsinaisia kokousasioita valtuustoa informoitiin historiallisen "pyöreän pöydän" päätöksistä 2.6. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Harri Holkeri oli kutsunut koolle kaikki valtakunnalliset liikuntajärjestöt. Kuultiin myös informaatio piirien kehittämisryhmän työstä sekä liittojen näkemyksistä uuden yhteisön rakenteesta. Valtuusto hyväksyi SVUL:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuonna 1991. Liittohallituksen esittämänä hyväksyttiin vuoden 1992 lisätalousarvio, jossa varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 1.5 Mmk pienempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Hyväksyttiin hallituksen esitys jäsenjärjestöjen määrärahajaoksi. Pohjana oli liittokokouksen päätös vuoden 1989 strategiaperusteisesta jaosta. 1,5 Mmk:n lisäys ennakoituun määrärahaan osoitettiin lajiliitoille. Valtuusto hyväksyi ehdokasjäsenenä olleen Suomen Petanqueliiton SVUL:n varsinaiseksi jäseneksi. Liittovaltuuston syyskokous pidettiin 14.12. Ennen sääntömääräisiä asioita puheenjohtaja Jukka Uunila selvitti liittohallituksen päätöstä SVUL:n talouden kokonaisratkaisuksi. Sen mukaan päätettiin irroittautua liike- ja sijoitustoiminnasta ja keskittyä liittojen tuki-, etujärjestö- ja palvelutehtäviin sekä urheilun rakennemuutoksen vauhdittamiseen. Rahoittajien kanssa neuvotellun talous paketin osina SVUL päätti myydä mm. Espoonportin toimistotaion, Länsi-Pasilan toimitalon, HotelliJeriksen ja omistamansa liiketoimintayksiköt, Huippupaikat Oy:n, Bingohallien Oy:n sekä Lippupalvelu Oy:n. Syysvaltuusto hyväksyi laajan yleiskeskustelun jälkeen vuoden 1993 toiminta- ja taloussuunnitelman. Vuonna 1993 määrärahan ennakkoa koskevaan päätökseen liittyen hyväksyttiin liittohallituksen esitys, että SVUL-talossa olevien liittojen' vuokrista (69 mk/m2) puolet, 2.175.000 markkaa, peritään kaikkien liittojen yhteisosuutena ja että laskutettavien palvelujen kautta syntyvä ns. hallinnon määräraha palautetaan vain SVUL-talossa palveluja käyttäville liitoille. Suomen Taidoliitto hyväksyttiin SVUL:n ehdokasjäseneksi vuoden 1993 alusta sekä Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto kolmen vuoden ehdokasjäsenyyden jälkeen varsinaiseksi jäseneksi. Käydyissä henkilövaaleissa valittiin erovuorossa olleet hallituksen jäsenet, Pekka Kare, Keijo Ketonen, Matti Kivinen, Niild Lehto, Tarja Palonen ja Timo Santalainen uudelleen vuosiksi 1993-94 ja samoin heidän varajäsenensä: Ari Grönholm, Raimo Ronkainen uutena (Seppo Pelttarin tilalle), Heikki Niemelä, Pirjo-Liisa Vilenius, Pentti Katainen ja Marjo Raivio. SVUL:n liittohallitus kokoontui vuoden 1992 aikana 8 kertaa. Pääasioita olivat varsinkin syksyn aikana talouskysymykset, urheilun rakennemuutos, varsinainen toiminta strategisilla päätoimialoilla, vauhditusrahahakemukset, muut järjestöasiat ja valtuuston asioiden valmistelu. Vauhditusmäärärahoja jaettiin vuonna 1992 liitoille 1.380.000 mk ja piireille 690.000 mk. Tarkoitukseen varatusta rahasta jäljellejääneet osuudet jaettiin liitoille ja piireille niiden perusmäärärahan suhteessa. Projektin tulokseksi voitaneen kirjata uudet paikalliset toimintatavat. Se oli synnyttämässä kunnan liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa uusia seurayhtymiä, nuorisotoiminnan yhteistyötä ja sopimuksia. Vuonna 1992 lähestyttiin vapaa-aika-, kulttuuri- ja koulu tointa järjestämällä 250 henkilöä koonnut "Kulttuurit kohtaavat paikallistasolla" -tapahtuma. Kulttuurit kohtasivat Heinolan Koululaisten Nuori Suomi-olympialaisissa 26-27.5.1992. Projektin tarkkoja tuloksia on vaikea mitata, koska tavoiteasettelua tarkistettiin koko toiminta-ajan. Myös yhteiskunnan muutos ja taloustilanne hämärtävät tulosta. Projekti aikaansai toimintamuotoja, jotka jäivät elämään. Ih- Kunnallista liikuntatointa ajetaan alas. Monet kunnat turvaavat jatkossa vain lakisääteiset peruspalvelut. Liikunnan ja seurojen etu on toimiva ja kehitysmyönteinen liikuntatoimi. Seurat tarvitsevat kunnallista kehittäjää ja koordinaattoria. Liikuntatoimen johdolla tehtävä kuntaseura-yhteistyö pitää jatkossa monessa kunnassa palvelut kohtuutasolla. Laman myötä luontevat yhteistyökumppanit, kunta ja seura, löytävät toisensa. Liikunnan yhteiskunnallista perustelua kannattaa etsiä etenkin yhteistyöstä koulun ja terveysviranomaisten kanssa. Parhaiten työ etenee, mikäli maakunnalliset liikunnan kehittäjät, ihmiset ja yhteisöt, tukevat aktiivisesti paikallistason yhteistyötä. - 14 - - 15 - Urheilu järjestötoiminnassa vuosi 1992 tähtäsi tammikuussa 1993 pidetyn "pyöreän pöydän tapaamisen" valmisteluun.

Jäsenjärjestöt 1992 Uitot SUOMEN AIKIDOLIITTO pj. Harri Rautila toimistosihteeri Sari Kaunismäki SUOMEN AMERIKKALAISEN JALKA PALLON LIITTO pj. Risto Luostarinen toiminnanjohtaja Juha Liedes SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO pj. Matti Vartia toiminnanjohtaja Tapio Arponen SUOMEN LENTOPALLOLIITTO pj. Kari-Pekka Tiitinen toimitusjohtaja Seppo Innanen SUOMEN LIITO KIEKKO LIITTO pj.matti Suurnäkki SUOMEN RATAGOLFLIITTO pj. Kaj Wihlman SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO pj. Christopher Wegelius toiminnanjohtaja Kaija Borup SUOMEN RINGETTELIITTO pj. Paavo Häkkinen toiminnanjohtaja Merja Hedman Piirit ETELÄ-KARJALAN PIIRI pj. Jorma Räisänen piirijohtaja Reijo Rinkinen ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI pj. Ilmari Ylä-Autio piirijohtaja Pertti Haapaharju KESKI-SUOMEN PIIRI pj. Pertti Peltola piirijohtaja Tapio Partanen KYMENLAAKSON PIIRI pj. Reino Mikkelä piirisihteeri Pentti Antikainen POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI pj. Timo Mämmi toiminnanjohtaja Matti Anttila POHJOIS-SAVON PIIRI pj. Pertti Sulasma piirijohtaja Matti Kartila SUOMEN AMPUJAINLIITTO pj. Seppo Ahonen toimitusjohtaja Juha Tikkanen SUOMEN LUISTELULIITTO pj.jussi Pajunen toiminnanjohtaja Sauli Pollari SUOMEN SOUTULIITTO pj. Kirsti Soini vt. toiminnanjohtaja Päivi Salminen HELSINGIN PIIRI pj. Leo Jokela piirijohtaja Leo Vilkka LAHDEN PIIRI pj. Heino Avikainen piirijohtaja Arto Pasanen SATAKUNNAN PIIRI pj. Tapani Liski piirijohtaja Tapio Saarni SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO pj. Olli Nepponen toiminnanjohtaja Jari Haapala SUOMEN METSÄST ÄJÄLIITTO pj. Paavo Ruusuvuori toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko SUOMEN SQUASH LIITTO pj. Timo Kivi-Koskinen vt.toiminnanjohtaja Kyösti Lampinen HÄMEEN PIIRI pj. Erkki Frick piirijohtaja Pekka Syrjänen LAPIN PIIRI pj. Raimo Räme piirijohtaja Jarmo Suomäki SUUR-SAVON PIIRI pj. Aatto Valkokivi vt. piirijohtaja Heino Lipsanen I I SUOMEN AUTO URHEILIJOIDEN LIITTO pj. Erkki Vuopala toimitusjohtja Jukka Malila SUOMEN BASEBALL- JA SOFfBALL LIITTO pj. Antti Harjama SUOMEN BILJARDILIITTO pj. Rauno Pulli toiminnanjohtaja Raimo Liski SUOMEN GOLFLIITTO pj. Erkki Leppävuori toiminnanjohtaja Osmo Saarinen SUOMEN HIIHTOLIITTO pj. Eino Petäjäniemi toimitusjohtaja Esa Klinga SUOMEN HOCKEYLIITTO pj. Tapio Hiilosmaa SUOMEN JOUSIAMPUJAIN LIITTO pj. Antti Koskimäki toiminnanjohtaja Kati Tähkäpää SUOMEN JUDOLIITTO pj. Raimo Heino SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO pj. Kai Hietarinta toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen SUOMEN KANOOTTILIITTO pj. Timo Haapaniemi toimistonhoitaja Anna-Liisa Lintula SUOMEN KARATELIITTO pj. Jarmo Peltola järjestöpäällikkö Outi Repo SUOMEN KORIPALLOLIITTO pj. Oiva Virtanen (kuollut 26.9.-92) toiminnanjohtaja Pekka Litmanen SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO pj. Panu Haapala pääsihteeri Heikki Niininen toiminnanjohtaja Jorma Savola SUOMEN MIEKKAILULIITTO pj. Nils- Robert Sjöblom toiminnanjohtaja Kurt Lindeman SUOMEN MOOTTORILIITTO pj. Martti Huhtamäki toiminnanjohtaja Eino Louhio SUOMEN MOOOTTORIVENELIITTO pj. Juhani Kankare toiminnanjohtaja Hannu Mäntylä SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKASVA TUSLIITTO pj. Pirjo-Liisa Vilenius toiminnanjohtaja Merja Puro SUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIITTO pj. Heikki Rajala toiminnanjohtaja Jaakko Virkajärvi SUOMEN NYRKKEILYLIITTO pj. Leo Jokela toimistonhoitaja Outi Suomela SUOMEN PAINILIITTO pj. Jorma Hopeakoski toiminnanjohtaja Arto Savolainen SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO pj. Pekka Kare toiminnanjohtaja Matti Törmä SUOMEN PESÄPALLOLIITTO pj. Jyrki Kiviharju toiminnanjohtaja Markku Pullinen SUOMEN PETANQUELIITTO pj. Robert Simon-Bellamy SUOMEN PURJEHTIJALIITTO pj. Fredrik Ehrström pääsihteeri Raimo Räikkönen SUOMEN PYÖRÄIL YLIITTO pj. Pertti Kokkonen toiminnanjohtaja Erja Hakkarainen SUOMEN PÖYfÄTENNISLIITTO pj. Eero Tamminen toiminnanjohtaja Erik Bifeldt SUOMEN SULKAPALLOLIITTO pj. Klaus Grönbärj koulutus- ja valmennuspäällikkö Mika Heinonen SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO pj. Erkki Frick toimistusjohtaja Heikki Kyyrönen SUOMEN TAE KWON 00 LIITTO pj. Arto Pakkala SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO pi. Satu Procope toiminnanjohtaja Pirkko Pietikäinen SUOMEN TANSSIURHEILULIITTO pj. Topi Piela liittosihteeri Stina Poutiainen SUOMEN TENNISLIITTO pj. Heikki Lehmusto toiminnanjohtaja Eero Kiuttu SUOMEN UIMALIITTO pj. Matti Kivinen toimitusjohtaja Rolf Mikkola SUOMEN URHEILULIITTO pj. Ilkka Kanerva pääsihteeri Antti Pihlakoski SUOMEN URHEILUSUKELTAJAINLIIT TO pj. Helena Jaatinen toiminnanjohtaja Brita Ikävalko SUOMEN VALJAKKOURHEILIJOIDEN LIITTO pj. Kalevi Vainio SUOMEN VESIHIIHTO LIITTO pj. Olavi Rantanen SUOMEN VOIMISTELULIITTO pj. Otso Vilhunen toiminnanjohtaja Ritva Wright SVUL:N NUORET pj. Matti Huttunen KAINUUN PIIRI pj. Pentti Hakulinen toimitusjohtaja Erkki Hulkkonen KESKI-POHJANMAAN PIIRI pj. Arto Hietalahti piirijohtaja Eero Korkeaniemi LÄNSI-POHJAN PIIRI pj. Raimo Ronkainen piirijohtaja Eeva-Liisa Hätinen POHJOIS-KARJALAN PIIRI pj. Kalevi Eronen piirijohtaja Sulo Repo UUDENMAAN PIIRI pj. Pentti Kurunrnäki piirijohtaja Risto Sylvelin VARSINAIS-SUOMEN PIIRI pj. Keijo Ketonen piirijohtaja Kai Rumpunen - 16 - - 17-1

SVUL:n liittohallitus 1992 Puheenjohtaja Jukka Uunila Varapuheenjohtajat lleino Avikainen Klaus Ketola Arnevi Lassila Osmo Niemelä Jäsenet Aila Flöjt Panu Haapala Tapani Ilkka Ilkka Kanerva Pekka Kare Keijo Ketonen Matti Kivinen Keijo K. Kulha Niilo Lehto Tarja Palonen Timo Santalainen Ilmari Ylä-Autio SVUL:n liittovaltuusto 1990-93 Puheenjohtaja Pertti Tuomala Varapuheenjohtajat Pirjo-Liisa Vilenius Seppo Siirilä Jäsenllitot (67 palkkaa) Aikidoliitto Amer. Jalkapallon 1. Ampujainliitto Ampumahiihtoliino Autourheilijoiden L. Baseball- ja Softball-l. B il jardiliitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujainliino Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliino Käsipalloliitto Lenlopalloliino Varsinainen jäsen Kai Perttula Risto Luostarinen Seppo Ahonen Jorma Helen Olli Nepponen Jukka Marttila Anni Harjama Risto Arvola Erkki K.M. Leppävuori Lennart Johansson Paavo M. Petäjä Timo Pekkala Pauli Saapunki Markku Voutilainen Reino Lahtinen Raimo Heino Olli Lahtinen Pentti Katainen Risto Fagerholm Jarmo Peltola Pyry-Matti Vasama Henk.koht. varajäsen Jukka Riikonen Juha lindström Heikki Koivisto Heikki Hovi (kuollut 25.3.92) Esa Haapala Kari Ollikainen Mika Suominen Rauno Pulli Dennis Seligson Heimo Seppälä Marjo Matikainen Eino Petäjäniemi Jouko Törmänen Pertti Pirskanen Martti Heiskanen Antti Koskimäki Ari Grönholm Kalervo Kummola Pekka Puujalka Timo Haapaniemi Jukka-Pekka Väyrynen Anna-Maija Wuorenjuuri (Panu Haapala Ih:n jäsen) Penni Hintsala Pertti Tuomala Anni Ristimäki Erkki Isoniemi Seija Mahlamäki-Kultanen Kalevi Salokangas Untamo Kuikka Marjo Raivio Anneli Kangas Reijo Maunula Mani Vartia (Timo Santalainen Kalevi Niskanen Ih:n jäsen) Seppo Sammelvuo Kari-Pekka Tiitinen - 18 - Luisteluliitto jussi Pajunen Metsästäjäliino Heikki Korhonen Paavo Ruusuvuori Miekkailuliino Nils-Robert Sjöblom Erkki Ojala Pekka Rapila Olavi Skog Ossi Koskinen Tapio Lehikoinen Lars Winter Veli Penttinen Hannu Hilli Railo K. Säde Moonoriliitto Martti Huhtamäki Moottoriveneliitto Viljo Härkönen Juhani Kankare Naisten Liikuntakasvatusliitto Pirjo-Liisa Vilenius Ulla Mikkola Nykyaik. S-onelun 1. Arto Norovirta Jaana Linna-Laiho Päivi Koskela Kari Kaaja Nyrkkeilyliino Taisto Leijarnaa Leo jokela Leo jokela Heikki Kähö Painiliitto Jorma Hopeakoski Kalevi Jokirinne Painonnostoliitto (Pekka Kare Ih:n jäsen) Mauri Rauvanto Pesäpalloliitto Raimo Rajala Paavo Salonen Aimo Suorsa Aarre Huovila Petanqueliitto Robert Simon-Bellamy Juha Komsi (8.6.92 alk.liitolla edustus) Purjehtijaliino Rafael Wolontis Anni Wahlström Fredrik Ehrström Jouko Koskimies Pyöräilyliitto Perttl Kokkonen Simo Klimscheffskij Pöytätennisliitto Hannu Paanajärvi Teuvo Komulainen Ratagolfliitto Kai Wihlman Harry Grönlund Ratsastajainliitto Heikki Niemelä Pekka Siltala Ringetteliino Antti Simola Kaisa Forsström Soutuliitto Kirsti Soini Reino Eerikäinen Squashliitto Martin Simberg Christer Paltschik Sulkapalloliitto Klaus Grönbärj Suunnistusliitto Seppo Siirilä Tuomo Tennilä Veli-Markku Korteniemi Kalevi Tarvainen Taekwondoliino Arto Pakkala Taitoluisteluliino Satu Procopl! Tuula Kynnös Reino Pajuoja Kimmo Tirkkonen Urho Rouvali Sirpa Poitsalo Tanssiurheiluliino Mika Nylund Veli-Matti Salo Tennisliitto Raimo Taivalkoski Heikki Lehmusto Lars Pawli Uirnaliitto (Matti Kivinen, Lh:n jäsen) Urheiluliitto Penni Karvonen Tuula Laaksalo Seppo Martiskainen Aulis Ojala Mauno Töllikkö Urh.sukeltajainl. Helena Jaatinen Vesihiihtoliitto Olavi Rantanen Voirnisteluliitto Otso Vilhunen SVUL:n Nuoret Raimo Salo Kurt Mikkola Juhani Karmanheimo (8.6.92alk.) Hannu Nurmi Riitta Salin Lasse Viren Juhani Mettovaara Kalevi Maunula Rauno Vihriälä Jorma Perolahti Paula Lehmuskallio Ilkka Viippola Juha Eronen jäsenpurlt (47 palkkaa) Varsinainen jäsen Etelä-Karjala Jorma Räisänen Olavi Sintonen Etelä-Pohjanmaa (limari Ylä-Autio Ih:n jäsen) Leila Koskenranta Seppo Virta Erkki Asiala Terttu Karhumaa Helsinki Olavi Lehtisalo Häme Kainuu Reimo Uljas Maija Rasimus Pauli Vyyryläinen Erkki Jääskeläinen Tuula Savijärvi Lasse Nordblad Erkki Frick Teuvo Tasala Kalevi Talikka Mauno Koivula Eero Ollila Pirjo Nummelin Matti Virtanen Penni Hakulinen Keski-Pohjanmaa Arto Hietala Erkki Koivisto Keski-Suomi Vilho Hirvi Pertti Peltola Kymenlaakso Reino Mikkelä Matti Tapani Lahti Heino Avikainen Heimo Latva Pentti Larjanne Lappi Raimo Räme Kaarlo Kantola Länsi-Pohja Seppo Pelttari Raimo Ronkainen Pohjois-Karjala Kalevi Eronen Seppo Haapalainen P-Pohjanmaa Eero Vainio Pohjois-Savo Martti Turunen Paavo Poutiainen TimoMämmi Leena Hakanen Lauri Reinikainen Pertti Sulasma (8.6.92 alk) Henk.koht. varajäsen Unto Bryggare Tuulikki Siebenberg Lasse Vuorenmaa Ulla Koistinen Pertti Pelto kangas Yrjö Perälä Mauri Volama Lasse Nordblad Ilkka Äyräväinen Kalevi Palosaari Marja-Leena Komulainen Erkki Jääskeläinen Reijo Hautamäki Hilkka Murtoniemi Ritva Berg Kalle Mäkelä jussi Alppi Erkki Pajumäki Aila Tamminen Uolevi Eskelinen (8.6.92 asti) Esko Oikarinen Mikko Siirilä Raimo Rintakumpu Alpo Kokkonen Veikko Weijo Antero Rossi Erja Komujärvi Heimo Latva Pertti Levo Jorma Honkala Taisto Tuomikoski Suoma Ylisuvanto Väinö Prykäri Timo Leinonen Sakari Soininen Kalevi Honkanen Mikko Kauppinen Kyösti Salmirinne Päivi Karppinen Tero Haipus Leena Nousiainen Pentti Niskanen - 19 - Satakunta Tapani Liski Sirkka Salonen Risto Tuominen Suur-Savo Aatto Valkokivi Kari Kanerva Uusimaa Pentti Kurunmäki Heikki Kaarilahti Osmo Suosilta Varsinais-Suomi (Keijo Ketonen, Ih:n jäsen), Heimo Polvi Riitta Asanti Timo Lehmuskoski Jarkko Raninen Anna-Liisa Koivisto Usäjäseoet Varsinainen jäsen Henk.koht. (15 palkkaa) varajäsen (I29 paikkaa) Matti Lähteenrnäk i Heini Levan Esko Isotalo Pirkko Rönkkö Heikki Heiskanen Seppo Soini Kalervo Viitanen Leena Lehtonen Riitta Asanti jaakko Olenius Mikko Kirkkola Matti Laavainen Mirva Salonen Harri Ekebom Harri Ekeblom Mikko Kirkkola Björn Federley Magnus Stlliberg Tellervo Haapaniemi-Koskinen Eila Mikola Hilkka Hakola Anna-Maija Kivimäki Leena Jääskeläinen Aune Sastamala Mauri Miettinen Hannu Sironen (Osmo Niemelä, Ih:n vpj) Laura Jaakkola Jaakko Numminen (Alla Flöjt Ih:n jäsen) Paavo Pekkanen Antero Oksanen Pentti Pihlakoski Tor Jungman Anssi Rauramo Antti Lehtinen Lauri Tarasti Joel juppi Matti Kopra Kauko Palvalin Kari Sjöholm Matti Holopainen Heikki Rusko Tapio Videman Pirkko Väänänen Hannu Ansas

SVUL:n toimihenkilöt 1992 l Keskusjohto I Palveluyksiköt YLEISJOHTO Mauri Oksanen Ritva Thusberg Kerstin Ekman Marga Lindahl Aaro Järvelä pääsihteeri sihteeri yhteysjohtaja osastosihteeri virkavapaalla -1.12.92 Jari Haapanen projektipäällikkö Maija Innanen projektipäällikkö - 31.12.92 Kirsi Tarvainen sihteeri KEHITTÄMISP AL VELUT Kyösti Värri, kehitys päällikkö Satu Ronkainen siht. harj. 1.1. -31. 7.92 Soili Heinonen siht. harj. 1. 7.-31.12.92 TIEDOTUS Ari Aalto tiedotuspäällikkö - 31.3.92 Lassi Palo tiedottaja - 31.12.92 TALOUS Teuvo Holopainen talousjohtaja - 31.8.92 Pekka Salmivuori talousjohtaja 1.4.-92- Heikki Kahakorpi talouspäällikkö Marita Kaartinen osastosihteeri HUIPPU-URHEILU Jukka Pekkala valmennuspäällikkö Kari Niemi-Nikkola koujutussuunnittelija NUORISOURHEILU Pekka VähätaIo nuorisopääliikkö Jukka Karvinen koulutussuunninelija Eija Kalin koulutussihteeri Pirjo Puskala yhteyssihteeri Christine Heinonen sihteeri Marko Nyqård nuorisourh. toimistotyö Elina PulIi projektisihteeri - 31. 7.92-20- ATK Seppo Suomalainen tietohallintopäällikkö MIKROTUKI Mika Harjuoja Tarja Peitsaho TALOUSHALLINTO Leena Blomqvist Irma Honkala Aino Honkanen Toini Klemi Kirsti Koljonen Irja Kukkonen Aune Luoto Kristiina Moilanen Aira Pajuranta Maija Ryti Eija Saarnio Raija Toropainen KASSA Helena Nio Vuokko Örså Riitta Anttila Leena Koskinen ~ÖSPALVELUT Anna Salmi Karin Ahrenberg PAINO ATK-kouluttaja A TK-tukihenkilö pää, eläkk. 1.8.92- laskuttaja palkka pääkassanhoitaja kassanhoitaja kassanhoitaja kassa-apulainen 4.6.-4.8.92 kielenkääntäjä kielenkääntäjä Jouko Vähä-Ruona painon esimies Roger Lindberg offsetpainaja Leena Ruokolainen offsetpainaja Jussi Lukula offsetmonistaja Linnea Paavilainen painoapulainen MYYNTIPALVELU Ismo Kormu Kaija Ahonen Maritta Piippo V AHTIMESTARIT Pekka Hankimo Harri Helasjoki PUHELINVAIHDE Anu Ek Sirpa Raita POSTITUS myyntipalvelun esimies myyntipalvelun hoitaja myyntipalvelun hoitaja päävahtimestari kokousvahtimestari puhelinvaihteenhoitaja puhelinvaihteenhoitaja Niina Räsänen postituksen hoitaja Sari Jäntti postinaja Markus Wallström postittaja Hannu Koivurinta postittaja Heide Sneitz postittaja Tommi Mikkola postittaja Sampo Kärki postittaja Marko Honkaharju postittaja Simo Kääriä postittaja KULJETUKSET Aulis Vikki HUOLTO Reino Huhta ajomestari huoitomestari -14.2.92-29.2.92-31.5.92 2.3.-7.8.92 13.2.-5.6.92 8.6.-4.9.92 10.8.92- SVUL:n keskusjohdon eri yksiköiden johtoryhmät 1992 YLEISJOHTO Strategian seurantaryhmä Tarja Palonen, pj Heino Avikainen Panu Haapala Tapani Ilkka Klaus Ketola Keijo K. Kulha Timo Santalainen Kyösti Värri lajitoiminnan kehittämisryhmä Kerstin Ekman Jari Haapanen Seppo Innanen Eero Kiuttu Esa Klinga Heikki Kyyrönen Juha Liedes Pekka Litmanen Rolf Mikkola Mauri Oksanen Tapio Partanen Jukka Pekkala Antti Pihlakoski Markku Pullinen Merja Puro Jorma Savola Pekka Syrjänen Juha Tikkanen Jorma Vertainen Jukka-Pekka Vuorinen Pekka Vähätaio Kyösti Värri TIJLOSYKSIKÖT Huippu-urheilu Strateginen johtoryhmä Juha Tikkanen, pj Seppo Innanen Seppo Liitsola Antti Pihlakoski Esa Klinga Heikki Kantola Rolf Mikkola Jukka Pekkala Nuorlsourheilu Strateginen johtoryhmä Arto Kari Rolf Mikkola Antti Pihlakoski Merja Puro Juha T(;ckanen Pekka Vähätaio Operatilvinen suunnittelu Marja Räikkälä pj Arto Kari Ritva Kuha Juha Kuosa Eero Lehti Kari Lindfors Björn Nylund Pertti Pohjola Eija Kalin Kari Niemi-Nikkola Jukka Karvinen Pirjo Puskala Pekka Vähätaio Kehittämisryhmät Sinettiseurat Tosi Nuori Suomi Koulutus Nuoret Johtajat Lasten ja Nuorten kilpailutoiminta Harrasteliikunta johtoryhmä Tor Jungman, pj Eero Kiuttu Pekka Litmanen Markku Pullinen Merja Puro Barbro Rönnberg Juha Tikkanen Heikki Niininen Solveig Fredriksson Jorma Savola Talous Talouden ja hallinnon palvelujen ryhmä Eero Kiuttu, pj Antti Eskelinen Eeva Hyytiäinen Brita Ikävalko Jukka Malila Liisa Tahvanainen Jukka-Pekka Vuorinen Heikki Kahakorpi Tietohallinnon ryhmä Jukka-Pekka Vuorinen, pj Jari Haapanen Jukka Karvinen Heikki Kahakorpi Juha Liedes Arto Ojaniemi Merja Puro Pirjo Manninen Seppo Suomalainen Tiedotus llittojen tiedottajaryhmä Hanna Leikkonen Riitta Närhi Reijo Suikki I Lassi Palo I Jorma Vertainen - 21 - YLE-sopimuksen kehittämisryhmä' Pekka Litmanen Kari Mänty Markku Vainikka Jorma Vertainen Heikki Vuohelainen Urheilutiedo~kou1utuksen kehittämisryhmä Timo Järviö Reetta Meriläinen Risto Nieminen Kari Puronaho Harri Syväsalmi Jorma Vertainen Juhani Wiio Kansainväliset asiat johtoryhmä Kerstin Ekman, pj Joel Juppi Raija Mattila Rolf Mikkola Raimo Railo Kosti Rasinperä Maija Innanen Kehitysyhteistyöryhmä (Tansania-projekti) Risto Nieminen, pj Pekka Hätinen Stig Jahnsson Esko Lahtinen Raimo Railo Päivi Rantala Teija Ronkainen Henrik Wirzenius Kerstin Ekman Marga Lindahl Arvonllsäveroryhmä Kerstin Ekman, pj Rainer Anttila Urpo Helkovaara Heikki Kahakorpi Eero Kiuttu Pekka Korpiola Osmo Saarinen Jukka Suominen Reijo Vartia Jukka-Pekka Vuorinen PROJEKTIT Kenttätolmlnnan kehittäminen johtoryhmä Erkki Frick, pj Heino Avikainen Pertti Haapaharju Seppo Innanen Esa Klinga Satu Mikola Seija Toivonen Mauri Oksanen Jari Haapanen AIueryhmä Heino Avikainen pj Pertti Haapaharju Jari Haapanen Erkki Hulkkonen Seppo Innanen Keijo Ketonen Pentti Kurunmäki Heikki Kyyrönen Heino Lipsanen Mauri Oksanen Antti Pihlakoski Kuntayhteistyö johtoryhmä Kari Sjöholm, pj Olavi Arminen Lasse Niemelä Matti Nieminen Tapio Partanen Merja Puro Jorma Savola Maija Innanen MUUf Ansiomerkkijaosto Olavi Lehtisalo, pj Orvo Anttila Pekka Anttinen Antti O. Arponen Pellervo Hyytiäinen Pirjo-Liisa Vilenius Ari Aalto Marga Lindahl Henkilöstöjaosto Mauri Moren, pj Hilkka Hakola Ilmari Ylä-Autio Matti Nummela Jouko Vähä-Ruona Vuokko Örsi Heikki Kahakorpi Veroryhmä Antti Eskelinen, pj Kaija Borup Kerstin Ekman Heikki Kahakorpi Eero Kiuttu Päivi Rämö Sauli Mäkelä Jukka-Pekka Vuorinen

SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 1992 Talous I JÄÄKENITÄSÄÄTIÖ - edustajiston jäsen Jukka Uunila - hallituksen jäsen Jane Erkko, Frank Moberg KANSAlAISJÄRJESTÖjEN RAIT TlUSTOIMIKUNNAN KESKUS LImO - edustaja Pekka VähätaIo KISAKALllOSÄÄ TIÖ - valtuuskunnan jäsen Hilkka Hakola, Jorma Huhtanen, Brita Ikävalko, Kirsti lngervo, Anna Maija Kivimäki, Sinikka Koskinen, Doris uine, Arnevi Uissila, Pirkko Luostarinen, Kyllikki Maaninen, Pirkko Näkki, Merja Puro, Marjo Raivio, Anssi Rauramo, Leila Rautalahti, Eine Rauttola, Helka Ristolainen, Leena Salven, Aune Saastamala, Lilian Vaarna, OtsO Vilhunen - johtokunnan jäsen Pirjo Björk, Anna-LiIsa Kainulainen, Juha Sipilä, Osmo Niemelä, Tellervo Penttilä ALFRED KORDELININ YLEISEN EDISTIS- JA SMSTISRAHAS TON URHEILUN TUKlRAHAS TO - hoitokunnan jäsen Osmo Niemelä, Mauri Oksanen LIIKUNNAN JA KANSANTER VEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ - valtuuskunnan jäsen Paavo Pekkanen KlLPA- JA HUIPPU-URHEILUN TlITKIMUSKESKUS -johtokunnan jäsen Jukka Pekkala LIIKUNTAIÄÄKETIETEEN JA TESTAUSTOlMINNAN EDISTÄ M ISYHD ISTIS - hallituksen jäsen Jukka Pekkala, varajäsen Kerstin Ekman OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtauuskunnan jäsen Olavi Lehtisalo, varajäsen Eero Vettenranta, Leena Jääskeläinen, varajäsen Tellervo Haapaniemi-Koskinen, Aulis Potinkara, varajäsen Antti Unamäki, Seppo Martiskainen, varajäsen Eero Uotila, Heikki Kahakorpi, varajäsen Esko Eklund - hallituksen jäsen Paavo Pekkanen, varajäsen Olavi Lehtisalo, Pauli Vyyryläinen, varajäsenjouko Purontakanen GRETA JA VIKTOR SMEDSIN RAHASTOSÄÄ TIÖ - hallituksen puheenjohtaja Osmo Niemelä, varajäsen Mauri Oksanen - hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Palonen, varajäsen Kerstin Ekman STADION-SÄÄTIÖ - edustajiston jäsen Nils Hagman, Tapani likka, Pentti Karvonen, Mauri Oksanen, Jukka Uunila - hallituksen jäsen Jouko Purontakanen SUOMEN ANTlDOPING-TOlMI KUNTA - jäsen Jukka Pekkala, varajäsen Osmo Niemelä SUOMEN NYRKKEILYSÄÄTIÖ - hallituksen jäsen Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPlAYHDISTIS - valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Uunila, jäsen Osmo Niemelä, Paavo Pekkanen, Mauri Oksanen, Aila Flöjt, Anna-Maija Kivimäki,Juha Mieto, Pertti Karppinen - hallituksen jäsen Juha Mieto, Mauri Oksanen SUOMEN RETKEILYMAJA JÄRJESTÖ - edustajiston jäsen Seija Toivonen, varajäsen Heikki Kahakorpi - hallituksen jäsen Ari JAalto 27.3.92 asti, jonka jälkeen Heikki Kahakorpi SUOMEN UJMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLll1TO - hallituksen jäsen likka untto, varajäsen Matti Kivinen SUOMEN URHEILU MUSEO SÄÄTIÖ - hallintoneuvoston puheenjohtaja Osmo Niemelä, varajäsen Ari]. Aalto - hallituksen puheenjohtaja Keijo K. Kulha, jäsen Tarja Palonen ARKlSTOTOlMIKUNTA - jäsen Heikki Kahakorpi, ussi Palo SUOMEN URHEILUOPISTO - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Pekkanen, jäsen Heino A vikainen, Hilkka Hakola, Heikki Lehmusto, Yrjö Kokko, Kalervo Kummola, Olavi Kyllönen, Harri Syväsalmi, Kari-Pekka Tiitinen - hallituksen puheenjohtajajukka Uunila, jäsen Teemu Hiltunen, Mauri Oksanen, Raimo Taivalkoski, Kalevi Tuominen, Tapani likka TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄ TIÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Osmo Niemelä, jäsen Esko Eklund, Kai Hagelberg, Erkki Kokkonen, Mikko Leppänen, Eero Pulkkinen, varalla Nils Hagman, Panu Haapala, Jaakko Holopainen, sihteeri Heikki Kahakorpi URHEILULÄÄKETlETEEN SÄÄ TiÖ - hallituksen jäsenjukka Viitasalo, varajäsen Jukka Pekkala URHEILUN OIKEUSTURVA LAUTAKUNTA - jäsen Kari-Pekka Tiitinen, Tom Ifström, Helena Jaatinen, Marja Ramm- Schmidt, Ilmari Ylä-Autio, Paavo Pekkanen, Juhani Salmenkylä, Heikki Halila VALTION LllKUNTANEUVOSTO - jäsen Mauri Oksanen VARALAN SÄÄTIÖ - hallituksen jäsen Orvo Anttila, Erkki Frick VUOKATIN SÄÄTIÖ - edustajiston jäsenjorma HelEn, varajäsen Heikki Hovi (kuollut 25.3.92), Aila Flöjt, varajäsenerkki Hulkkonen, Pentti Pihlakoski, varajäsenuurireinikainen,pekka Räihä, varajäsen Osmo Rantala - hallituksen jäsen Paavo Pekkanen, Pekka Räihä SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtuuskunta z SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Klaus Ketola 29.9.92 saakka, jonka jälkeen Mikko Leppänen, jäsen Panu Haapala, Jorma Hopeakoski, Paavo Pekkanen, Jorma Varis, Pekka Salmivuori SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖN ALAISTEN LIIKETOIMINTA YK SIKÖIDEN HALLITUKSET SVUL:n HUIPPUPAIKAT OY, APUTOIMINlMI KASURILA OY - Paavo Pekkanen puheenjohtaja, jäsen Panu Haapala, Teuvo Holopainen, Klaus Ketola, likka Suutarinen VUOKA TINRINTEET OY - Teuvo Holopainen, puheenjohtaja, likka Suutarinen, Matti jylhänlehto ISOSYÖTE OY - Teuvo Holopainen, puheenjohtaja, likka Suutarinen, Kalle Hirvisalo KlVESV AARAN HIIHTOKESKUS - Teuvo Holopainen, puheenjohtaja, likka Suutarinen, Kalle Hirvisalo TAHKONRlNTEET OY - Teuvo Holopainen, puheenjohtaja, likka Suutarinen, Pekka Kuusela KIINTEISTÖ OY]ERlSJÄRVI - Paavo Pekkanen, puheenjohtaja, Teuvo Holopainen, Mikko Leppänen, Osmo Niemelä, Pentti Jänkälä JERlSJÄRVEN HUOLTO OY - Osmo Niemelä, puheenjohtaja, Jaakko Rantakokko, Matti Myllykangas, Pekka Salmivuori, Pirjo Keimiöniemi KIINTEISTÖ OY ESPOON PORTTI - Paavo Pekkanen, puheenjohtaja, Klaus Ketola, Pekka Salmivuori Keskusjärjestön varsinainen toiminta toteutui talousarvion mukaisesti. Toimintavuoden talousarvio oli laadittu osoittamaan 8.727.000 mk:n vafsinaisen toiminnan kulujäämää. Kirjanpidollinen toteutuma oli 9.042.375 mk.kunkulujäämään huomioidaan kuntayhteistyähön, kehittämispalveluihin, nuorisourheiluun ja kansainväliseen toimintaan saadut Opetusministeriön erillisavustukset 292.000 mk, oli kulujäämän toteutuma 8.750.075 mk 000,3%). Erillisavustukset ovat tuloslaskelmassa kirjattu yleisavustuksiin. SVUL-järjestön valtionapu vuonna 1992 oli 63.261.000 mk. Tämän lisäksi SVUL sai 2.250.000 mk:n avustuksen käyrettäväksi olympiavalmentajien palkkaukseen. ]äsenjärjestöille jaettiin yhteensä 59.563.110 mk, minkä lisäksi jaettiin keskinäisinä avustuksina jäsenliitoille 164.250 mk. Keskusjärjestön omaan toimintaan jäi käytettäväksi budjetoidun mukaisesti 5.787.322 mk sekä edellä mainitut erillismäärärahat 292.300 erillisprojekteihin ja -tapahtumiin. Keskusjärjestön osuus valtion toimintamäärärahasta on vuosittain vähentynyt ja se oli vuonna 19929,1%. Liike- ja sijoitustoiminnas, sa jo edellisenä toimintavuotena alkaneet vaikeudet veivät järjestön vaikeaan rahoitustilanteeseen. Kiinteistöjen myynti tai vuokraus osoittautui mahdottomaksi toteuttaa. liikeyritysten (Tele-Sport Oy, Urheilu media Oy ja PollogOy) liikeideat osoittautuivat lopulta virheellisiksi ja ne vaikeuttivat omalta osaltaan SVUL:n rahoitustilannetta. Toimitalon hoitokate ei ole riittänyt täysimääräisesti ra hoituskulujen hoitamiseen, mikä on tuonutlisärasitetta SVUL:lle. Nämä vaikeudet nostivat keskusjärjestön rahoituskustannukset mahdottomiksi hoitaa. Keskusjärjestön toiminnallinen tulos ennen tilinpäätöskirjauksia jäi liike- ja sijoitustoiminnan epäonnistumisen ja siitä aiheutuneiden korkeiden rahoituskustannusten vuoksi 12.235.592 mk alijäämäiseksi. Tämän lisäksi tilinpäätöksessä tehtiin SVUL:n talouden kokonaisratkaisuun liittyen Kiinteistö Oy Espoonportin toimistokiinteistön ja Hotelli]eriksen tasearvojen arvonalennuskirjauksia sekä liikeyrityksiltä olevien epävarmojen saamisten luottotappiokirjauksia yhteensä 47.277.518mk. Rahoitusjärjestelyjen aiheuttamia pääomakustannuksia tilinpäätökseen on edellä olevan lisäksi kirjattu 5.984.022 mk. Tilikauden kirjanpidolliseksi alijäämäksi muodostui näin 65.509.463 mk. Lopullista tulosta tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava loppuvuoden 1992 ja kevään 1993 aikana neuvoteltu SVUL-järjestön talouden kokonaisratkaisu. Sen mukaan SVUL luopuu kaikesta liike- ja sijoitustoiminnasta ja myy tai lopettaa omistamansa yritykset ja liikeyksiköt. Kokonaisratkaisun mukaan keskusjärjestö myy SVUL-toimitalon jäsenliittojensa perustamalle toimitalo-osakeyhtiölle. Lisäksi SVUL myy Hotelli ]eriksen sekä omistamansa tai säätiönsä omistamat Lippupalvelu Oy:n, Suomen Bingohallien Oy:n, Huippupaikat Oy:n ja kiinteistö Oy ]erisjärven osakekannat. Näillä järjestelyillä maksetaan SVUL:n ja sen säätiöiden ja lopetettavien liikeyritysten velat pois. Lisäksi SVUL vapautuu takausvastuistaan. Omaisuuden myynti ja velkojen maksu oikaisevat SVUL:n taseessa oman pääoman takaisin positiiviseksi. SVUL jatkaa toistaiseksi toimintaansa jäsenjärjestöjensä palvelu organisaationa. - 22- - 23 -

Piirien jäsen määrät 1992 svul:n lajiliittojen jäsen- ja seura määrät, määrärahat 1992 PIIRI Etelä-Karjala MIEHET NAISET alle 15-v yli 15-v alle 15-v 4888 13362 4550 yli 15-v 6860 Yhteensä Seu roja 29660 128 Seurojen jakauma jäsenmäärän mukaan 1992 Aikidoliitto Uitto Piirien ilmoittamia Liittojen IImoittamia *) Perusmäärä- Vauhditus- Jäseniä Seuroja Jäseniä Seuroja raha 1992 määräraha 1994 23 2000 36 121 130 Jäsenliittojen määrän kasvu Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti 20427 26073 17203 3877 7151 9120 6113 9153 35198 59921 39865 8695 14220 17506 23045 18954 25588 45713 16692 3325 11792 11 433 5708 9257 25717 43268 22 542 5617 10598 12146 12144 11 561 106930 174975 96302 21514 43761 50205 47010 48925 273 722 394 104 144 230 193 198 yli 1000 jäsentä 3,9 '" t - 20 7,<4 '" Amerikkalaisen jalkap.liitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden liitto Baseball- ja Softball-liitto Biljardiliitto Golfliitto Hiihtoliitto 2707 38383 15757 31233 173 210 24570 151 719 31 302 193 219 5 7 57 772 3000 40414 15757 30740 200 3990 39517 151 719 34 306 193 217 9 104 90 772 207652 1 095942 599884 772927 23072 69217 472985 4314550 80000 40000 30000 70000 140000 VUOSI JÄSEN- SEUROJA JÄSENIÄ LIITTOJA 1900-05 1906 1911 1916 1921 70 287 554 308 3065 16099 33149 22411 Lappi 5654 10086 5841 6890 28471 134 Hockeyliitto 869 15 920 17 161507 1926 465 40799 Länsi- Pohja 4867 7590 6009 6416 24882 104 Jousiampujain liitto 3105 73 3000 74 253797 1931 599 53575 Pohjois- Karjala 6523 12700 6586 8418 34227 155 Judoliitto 15296 91 15296 102 599884 1936 9 801 89295 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur- Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 12916 9438 10558 7175 13637 16339 191112 22009 16520 22646 13263 27062 39365 402007 14541 9267 14646 8270 16777 18594 234589 17 993 12529 18844 9536 19689 27179 277 947 67459 47754 66694 38 244 77 165 101477 1 105655 198 195 240 239 374 361 4386 101-200 20.3 "" Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Lentopalloliitto Uitokiekko 62678 6632 9950 24330 354673 4199 69483 29 458 68 87 267 1 819 45 729 2 62678 6600 13261 64000 354673 4699 72878 1 200 434 66 101 270 1819 54 770 16 2687942 346087 438377 1 442029 265333 2284 174 41576 130000 100000 50000 1941 11 1946 12 1951 16 1956 16 1961 20 1966 36 1970 37 1 201 115084 1 781 202407 1527 358457 1403 350997 1586 436927 2294 609450 2563 744336 Piirien jäsen- ja seuramäärät, määrärahat 1992 Luistelulii tto Metsästäjäliitto 1332 1488 20 17 4500 128911 40 2250 392232 104581 1972 38 1973 40 2557 772554 2615 789260 Miekkailuliitto 1076 15 1100 19 138435 1974 41 2738 813013 PIIRI Perusmäärä- Vauhdistus- Jäseniä Seuroja raha 1992 määräraha Etelä-Karjala Etelä- Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski - Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi - Pohja Pohjois-Karjala Pohjois- Pohjanmaa Pohjois- Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa 29660 106930 174975 96302 21514 43761 50205 47010 48925 28471 24882 34227 67459 47754 66694 38244 77 165 128 273 722 394 104 144 230 193 198 134 104 155 198 195 240 239 374 512053 864424 858594 935384 537200 550211 578867 719354 572063 498873 455901 598496 573584 573174 815367 560079 695335 60000 80000 70 60 50 40 30 20 10 Seurojen jäsenistön. ~ ukupuolljakauma NAISET 46,4 % MIEHET 53.6 '" Seurojen jäsenistön ikäjakauma Alle 15v 38.5 '" Yli 15... 61.5 '" Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten liikuntakasv.liitto Nykyaik. 5-ottelun liitto Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Petanqueliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratagolfliitto Ratsastajainliitto Ringetteliitto Soutuliitto Squash liitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae Kwon 00 liitto Taitoluisteluliitto 18509 15830 107337 296 5152 12106 8248 60468 579 30611 8370 2612 153 22902 3155 2756 3462 8693 59117 2714 13064 166 108 361 13 61 82 127 336 15 150 67 77 5 242 47 54 91 165 408 40 57 24390 29604 109761 524 9600 15850 9000 60468 2600 33326 7000 2500 390 21075 2550 7000 3201 7281 75413 4455 11300 232 215 382 17 74 80 137 330 82 174 81 75 29 223 66 45 68 139 488 38 52 749855 369159 1 944223 178812 380696 715246 611 420 1788116 57681 721014 392232 351 855 23072 945971 230725 369159 542203 230725 2134203 92290 519130 200000 50000 190000 30000 100000 1975 42 1976 43 1977 44 1978 44 1979 44 1980 45 1981 45 1982 47 1983 47 1984 47 1985 51 1986 51 1987 51 1988 52 1989 54 1990 53 1991 54 1992 53 5118 909764 5180 910277 5187 921 439 5563 927091 5178 957236 5545 949364 5288 967185 5422 996024 5 532 1 030 556 5757 1 066 569 6319 1124750 6472 1 161 7~5 6 522 1 187 621 6881 1 220887 7054 1219567 6 690 1 222 266 4 335 1 104 61 3 4386 1 105655 Varsinais-Suomi 101477 361 807220 Etelä-Karjala, Kymenlaakso, P-Karjala, P-Savo, Suur-Savo Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski - Suomi Kainuu, Lappi, Länsi-Pohja, Pohjois-Pohjanmaa Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Satakunta, Varsinais- Suomi 60000 60000 100000 70000 60000 Tanssiurheiluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Urheilusukettajain liitto Valjakkourheilijoiden liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto 8790 27500 15990 167923 7504 654 495 14726 73 340 114 697 134 11 16 80 8413 22933 15990 182923 8824 2000 100 13706 71 278 122 783 162 26 17 61 334551 992116 726782 4574 115 299942 69217 46145 579119 50000 80000 Suomen Metsästäjäliiton jäsenmäärä 2250 128911 Helsinki, Uusimaa 200000 SNLL ja Voimisteluliitto 40000-24- *) Osa lajiliittojen jäsenseuroista ei ole SVUL:n piirien jäseniä. - 25-

Kansallispankki, ainoa pankki, jota tarvitset Suomessa. - Moilasella. - Moikka, täällä Jussi. - Mennäänkö pelaamaan kuten sovittiin? Koska tulet hakemaan? - Ajattelin tulla heti. - Mitä, mistä sitten soitat? - Matkapuhelimesta tietysti. Kansall is-visa, ainoa kortti, jota tarvitset maailmalla. Yllätys voi olla suuri, kun soitat vaikka puusta! Etkä ole kuitenkaan kuusta. Matkapuhelimet ovat tulleet arkipäivään. Suomessa on jo yli 350 000 matkapuhelimen käyttäjää, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Suomi on matkapuhelinasioissa maailman johtavia maita. 4~ TELE ~J:I'I.II:IC"jCl ~ -

VOITA SEURALLESI POHJOLAN NUORI SUOMI - PALKINTO! Parhaat palkitaan taas 20.1.1994. Jaossa 250.000 mk! Jätä ehdotuksesi 29.10.1993 mennessä. Säännöt saat kaikista Pohjolan konttoreista ja SVUL:n aluetoimistoista kautta luaan. - 1) POHJOLAN NUORI SUOMI -PALKINTO