Aika 4.6.2018 klo 15:00-16:55 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 146 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 147 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 148 Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 5 149 Talouden kuukausiraportti 4/2018 6 150 Avustussääntö, palkitseminen, muistaminen 8 151 Tarkasteltavien asemien nimeäminen Etelä-Karjalan 9 taajamajunaselvitykseen 152 Tulevan kaksoisraiteen meluntorjuntasopimus Imatran kaupungin ja 10 Liikenneviraston välillä 153 Eron myöntäminen Jerena Juutilaiselle Etelä-Karjalan sosiaali- ja 12 terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustosta 154 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 13 155 Saapuneet kirjeet 16 156 Eron myöntäminen kaupunginjohtaja Rami Hasulle 18 157 Kiinteistön 153-12-143-1 varaaminen ja vuokraaminen Imatran YH- 19 Rakennuttajalle 158 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan 21 Sivu 1/31
Aika 4.6.2018 klo 15:00-16:55 Paikka Kaupungintalo, Vallinkoski (h. 138) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätieto Läsnä Helminen Anna Puheenjohtaja Nokelainen Ilkka 1. varapuheenjohtaja Airas Mikko 2. varapuheenjohtaja Härkönen Timo Jäsen Lankinen Veikko Jäsen Luukkanen Heikki Pöytäkirjan tarkastaja Nissinen Anne Jäsen Saaristo Lilla Pöytäkirjan tarkastaja Telkkä Jani Jäsen Äikää Tarja Jäsen Miettinen Sari Varajäsen Poissa Aalto Airi Jäsen Ellonen Hanna-Kaisa Hyvinvointijohtaja Muut osallistujat Heino Kaisa Apulaiskaupunginjohtaja Roslakka Kai Kaupunginjohtaja Äikäs Topiantti Kaupunkikehitysjohtaja Hupli-Oinonen Liisa Viestintäjohtaja Malm Niina Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matikainen Tommi Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Käsitellyt asiat 146-158 Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja nähtävillä 12.6.2018 klo 9.00-11.30 Imatran kaupungin asiakaspalvelupisteessä sekä 12.6.2018 alkaen www.imatra.fi Sivu 2/31
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 3/31
Pöytäkirjantarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Heikki Luukkanen ja Lilla Saaristo. Sivu 4/31
Tiedoksiannot kaupunginhallitukselle 1. Kaupunginhallituksen lautakuntiin ja konserniyhteisöihin nimeämien edustajien tiedoksiannot - Kaupunginhallituksen jäsen Jani Telkkä selvitti Imatran Vuokra-asunnot Oy:n hallituksen kokousasioita. 2. Meltolan jätevedenpuhdistuslaitoksen tilannekatsaus - Vanhempi asiantuntija Jouko Varis oli kokouksessa selvittämässä asiaa. 3. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy - Kuultiin vt. kaupunginjohtaja Kaisa Heinon selvitys neuvotteluista. Merkittiin tiedoksi että yhtiön vt. toimitusjohtajaksi nimetään Antti Oravuo ja että kaikki yhtiöiden osakkeet lunastetaan, jotta yhtiön Inhouse-asema edelleen säilyy. 4. Vuoksi ohjausryhmän tilannekatsaus - Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs selvitti asiaa. 5. Hankekatsaus 6. Ote Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan pöytäkirjasta 24.5.2018 15 / Kuntien maksuosuudet 2018 7. Ote Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan pöytäkirjasta 24.5.2018 16 / Voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013-2018 voimassaoloajan jatkaminen vuoden 2020 loppuun 8. Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n uusi visuaalinen ilme - Kuultiin kaupunginhallituksen jäsenen Tommi Matikaisen selvitys asiasta. 9. Eksoten taloustilanne - Talousjohtaja Kai Roslakka selvitti asiaa. 10. Saimaan Vene Oy:n haaste - Vt. kaupunginjohtaja Kaisa Heino selvitti Saimaan Vene Oy:n jättämää haastehakemusta. 11. Tieyhteistyötä koskeva neuvottelu venäläisen tahon kanssa - Kuultiin kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan Erkki Saarimäen selitys asiasta. Vt. kj:n päätösesitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Päätettiin, että Imatran kaupunki haluaa käynnistää tiiviin yhteisvalmistelun tasapainottamistoimenpiteistä, joiden tavoitteena on SOTE-kustannusten hillitseminen niin, ettei vuonna 2018 synny Sivu 5/31
IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus 4.6.2018 alijäämää ja vuoden 2019 palvelusopimuksessa lähdetään tasapainoisesta talousarviossa. Sovittiin, että tieyhteistyötä koskevaa neuvottelua venäläisen tahon kanssa siirretään. Sivu 7/31
Talouden kuukausiraportti 4/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Talous- ja rahoitushallintopalvelut 31.5.2018, talous- ja rahoitussuunnittelupäällikkö Raikko Törönen: "Huhtikuun talouden kuukausiraportti Toimintakate Huhtikuu toimintakate toteutui 0,3 M suunniteltua paremmin ja kumuloitunut toimintakate (tammikuu - huhtikuun) toteutui 1,5 M suunniteltua paremmin. Vuoden lopun toimintakatteen ennuste on tällä hetkellä +1.1 M suunniteltua parempi. Verotulot Huhtikuun verotulot toteutuivat 0,1 M suunniteltua paremmin ja kumuloitunut verotulo (tammikuu - huhtikuu) toteutui 1,6 M suunniteltua paremmin. Loppuvuoden verotuloennuste on tällä hetkellä 1,6 M suunniteltua parempi. Vuosikate Huhtikuun vuosikate toteutui 0,5 M suunniteltua paremmin ja kumulatiivinen vuosikate (tammikuu huhtikuu) toteutui 3,2 M suunniteltua paremmin. Hyvää vuosikatteen kehitystä selittää suunniteltua parempi toimintakate ja verotulot ja tästä johtuen myös vuoden lopun vuosikatteen ennuste on 2,8 M suunniteltua parempi. Tilikauden tulos Huhtikuun tilikauden tulos toteutui -1,5 M (*) suunniteltua huonommin, mutta kumulatiivinen tilikauden tulos (tammikuu huhtikuu) toteutui 3,1 M (*) suunniteltua paremmin ja tästä johtuen myös vuoden lopun tulosennuste on 2,8 M positiivinen. (*) Alkuvuoden poistoja ei ollut viety maaliskuun kirjanpitoon tilinpäätöksen laadinnasta johtuen. Tästä johtuen kaikki alkuvuoden poistokirjaukset on kirjattu huhtikuulle mikä selittää huhtikuun huonon tuloksen. Tällä ei ole negatiivista vaikutusta kumuloituneeseen tulokseen, koko vuoden toteutumaan eikä ennusteeseen sillä suunnitelman mukaiset poistot on arvioitu oikein. Ainut poikkeama on se että alkuvuoden osalta poistot kirjautuivat kerralla huhtikuulle normaalin jaksotuksen sijaan. Kaupungin talous on kaiken kaikkiaan toteutunut suunniteltua paremmin. Vastuualueiden kirjalliset toiminnan katsaukset ovat luettavissa helmikuun osalta kunkin vastuualueen toiminnan katsauksissa. Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee talouden kuukausiraportin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 8/31
Avustussääntö, palkitseminen, muistaminen IMR/762/00.02.21/2018 Käsittelyhistoria Hyvinvointilautakunta 44 22.5.2018 Aiempi käsittely: Hyvinvointilautakunta 44 Valmistelija: Valtasola Harri; Kujala Arja Imatran kaupungin hallintosäännön 14 :n kohdan 4 mukaan hyvinvointilautakunta päättää toiminta- ja kohdeavustuksista, taideapurahoista sekä menestyneiden urheilijoiden palkitsemisesta, lautakunnan vastuualueen ja kaupunginhallituksen vahvistamien avustusten myöntämisperiaatteiden mukaisesti. Avustussääntöä uudistettiin viimeeksi kevään 2016 korityöskentelyn yhteydessä. Tämänkertaisessa uudistuksessa on avustussääntöön lisätty ohjeistus hyvinvointijärjestöjen avustamiseksi. Avustussääntöön on myös lisätty kriteerit tila-avustukselle. Samalla on myös tehty pieniä muutoksia palkisemissääntöön mahdollistamalla myös muiden kuin urheilijoiden palkitseminen säännön pohjalta. Myös yhdistysten ja yhteisöjen muistamiseen on tehty pieniä teknisiä muutoksia. Luonnos esiteltiin hyvinvointilautakunnalle 20.2.2018, jonka jälkeen avustussääntöluonnos esiteltiin vanhusneuvostolle 3.4.2018 ja vammaisneuvostolle 18.4.2018. Neuvostojen kommentit on otettu huomioon avustussääntöluonnoksen viimeistelyssä. Neuvostoissa esitetyt kannanotot on merkitty kokousmuistioihin. Uusi avustussääntö tule voimaan 1.1.2019. Liitteet 1. Avustussääntöluonnos 2018 2. Palkitsemissääntöluonnos 3. Yhdistysten ja yhteisöjen merkkipäivien huomioiminen 2018 Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Hyvinvointilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa hyvinvointilautakunnan avustussäännön, palkitsemissäännön ja ohjeen yhdistysten ja yhteisöjen muistamiseksi. Hyväksyttiin. Sivu 9/31
Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija: Heino Kaisa Liitteet 1. Avustussääntöluonnos 2018 2. Palkitsemissääntöluonnos 3. Yhdistysten ja yhteisöjen merkkipäivien huomioiminen 2018 Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää vahvistaa liitteistä ilmenevän hyvinvointilautakunnan avustussäännön, palkitsemissäännön ja ohjeen yhdistysten ja yhteisöjen muistamiseksi. Hyväksyttiin. Sivu 11/31
Tarkasteltavien asemien nimeäminen Etelä-Karjalan taajamajunaselvitykseen IMR/830/08.00.00.01/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Etelä-Karjalan liiton lausuntopyyntö 28.5.2018: TARKASTELTAVIEN ASEMIEN NIMEÄMINEN ETELÄ-KARJALAN TAAJAMAJUNASELVITYKSEEN Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun työvaliokunta on nimennyt työryhmän päivittämään Etelä-Karjalan taajamajunaselvitystä. Selvityksen lähtökohtana on taajamajunaliikenteen vaiheittainen kehittäminen yhteysvälillä Kouvola Parikkala. Selvityksessä tarkastellaan mm. Luumäki Imatra -kaksoisraiteen tuomia mahdollisuuksia kehittää taajamajunaliikennettä Etelä-Karjalan alueella sekä sitä, mikä on raideliikenteen kasvupotentiaali ja yhdyskuntarakenteen sekä koulu- ja soteverkon vaikutus asemaverkkoon. Taajamajunaselvityksen työryhmä on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja päättänyt pyytää radanvarren kunnilta listausta potentiaalisista asemapaikoista, jotka ne näkevät omalta kannaltaan merkittäviksi. Työryhmä pyytää kuntia ilmoittamaan 30.6.2018 mennessä ne asemat, jotka kunta on valinnut ja joiden kehittämiseen kunta on valmis osallistumaan. Taustaa Etelä-Karjalan aiempi taajamajunaselvitys on laadittu Etelä-Karjalan liiton toimesta vuonna 2010. Selvityksen ensisijainen tarkastelualue on ollut Lappeenranta Imatra-työssäkäyntialue, jossa yhdyskuntarakenne on sellainen, että se parhaiten tukisi taajamajunan matkustajakysyntää. Selvityksessä on tarkasteltu myös taajamajunaliikenteen ulottamista idässä Parikkalaan ja lännessä Kouvolaan. Selvityksessä todetaan, että työssäkäyntialueen ulkopuolella liikennöinti olisi enemmän kaukojunaliikennettä täydentävää liikennettä, koska päivittäisen työmatkustamisen määrä on huomattavasti vähäisempi. Myös Imatrankosken taajama on ollut selvityksessä mukana tarkasteltaessa matkustajapotentiaalia, mutta varsinaisissa asemaverkkomalleissa se ei ole mukana. Liikennöinti Imatrankoskelle on nähty periaatteessa mahdollisena Imatrankosken radan sähköistämisen ja Imatran kolmioraiteen rakentamisen jälkeen, mutta sujuvan taajamajunaliikenteen järjestäminen Imatra Imatrankoski Vuoksenniska-kolmiossa olisi käytännössä vaikeaa, todetaan raportissa. Tässä vaiheessa Imatrankoski on otettu huomioon Sivu 12/31
IMATRAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA Kaupunginhallitus 4.6.2018 ainoastaan alueena, josta matkustajat voisivat käyttää taajamajunaliikennettä busseilla hoidettavan liityntäyhteyden kautta. Imatran taajamajunaliikenteen liityntäasemaksi on merkitty Imatran Mansikkalassa sijaitsevalla rautatieasema ja Vuoksenniskan keskustaan sijoittuva seisake. Selvityksen yhteenvedossa todetaan, että alustavan kustannusarvion perusteella taajamajunaliikenne ei ole Etelä-Karjalassa taloudellisesti kannattavaa nykyisin käytettävällä matkalippujen hinnoittelulla, kuten se ei ole muillakaan vastaavilla rataosuuksilla pääkaupunkisedun lähiliikenne mukaan lukien. Yhteenvetona voidaan arvioida asemien kustannusten olevan seuraavaa suuruusluokkaa: Taavetti, Tirilä, Lauritsala, Muukko, Rauha ja Rautjärvi: noin 200 000 600 000 /asema riippuen siitä, voidaanko asemien vieressä sijaitsevia nykyisiä eritasojärjestelyjä käyttää laitureille kulkuun. Vuoksenniskan asemalla tarvittavat investoinnit ovat noin 1,2 miljoonaa euroa, jos asema toimii liikenteen pääteasemana. Kaikkia asemainvestointeja ei ole kuitenkaan tarpeen toteuttaa kerralla, vaan liikenne voidaan myös käynnistää harvemmalla asemaverkolla, jota täydennetään myöhemmin maankäytön kysynnän sitä edellyttäessä, todetaan raportissa. Taajamajunaliikenteen kehittämisellä on kuitenkin muita hyötyjä, jotka perustelevat sen käyttöä: Taajamajunaliikenteen taloudelliset hyödyt ovat epäsuoria. Ne tulevat kunnille tavallisimmin asemanympäristöjen tonttimaan arvonnousun kautta. Taajamajunaliikenne lisää asemanympäristöjen houkuttelevuutta sekä asuinpaikkana että työpaikkojen sijoittumista ajatellen. Sillä on myös merkittävä vaikutus koko seudun imagoon ja siten esimerkiksi matkailupotentiaaliin. Matkustajat suosivat työmatkaliikenteessä ja yleensä joukkoliikenteessä raideliikennevaihtoehtoa. Jos tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla ja vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta, tapahtuisi se tehokkaasti raideliikennettä kehittämällä. Kulkumuotosiirtymä muun muassa vähentää väyläverkkoon tehtävien investointien tarvetta ja parantaa liikenneturvallisuutta. Etelä-Karjalassa taajamajunaliikennettä perustelevat myös kansainvälisen liikenteen yhteydet Venäjän nopeaa junaliikennettä tukevana ja täydentävänä ratkaisuna. Etelä-Karjalassa taajamajuna täydentäisi ja tukisi kotimaan kaukojunaliikenteenyhteyksiä. Kehittämällä vaihtoyhteyksiä Kouvolaan voitaisiin myös tihentää kaukoliikenneyhteyksien tarjontaa, missä on nykyisin pääsääntöisesti kolmen tunninvuoroväli. Hiljaisia asemia palveleva taajamajuna Sivu 14/31
mahdollistaisi eräissä tapauksissa kaukojunavuorojen nopeuttamisen, kun niiltä voitaisiin vähentää joitain vaihtoyhteydellä korvattavia pysähdyksiä. Raideliikenne on ympäristöystävällinen kulkutapa ja sähköjunaliikenteen ilmastovaikutukset ovat erittäin vähäiset. Etelä-Karjalan taajamajunaselvitys 2010, luettavissa: http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2013/12/etela- Karjalan_taajamajunaselvitys-2010.pdf Kaavoitusinsinööri Ulla Karjalaisen lausunto 30.5.2018: Imatran kaupunki pitää tärkeänä taajamajunahankkeen eteenpäin viemistä ja toteuttamisedellytysten tutkimista. Imatran tärkeimmät taajamajunan pysähtymispaikat ovat Imatran rautatieasema Mansikkalassa ja Vuoksenniskan keskusta. Imatran kaupunki tulee ottamaan hankkeen huomioon Imatra 2040 yleiskaavan suunnittelussa. Imatran Ukonniemen matkailu-, urheilu- ja hyvinvointialueen kehittämisen kannalta Rauhan aseman liittäminen selvitykseen on tärkeä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja yhdistävä tekijä. Lisäksi Imatra katsoo, että taajamajunaverkostoa tulee laajentaa myös Imatrankosken suuntaan siinä vaiheessa, kun ratahanke Imatra-Svetogorsk välille toteutuu. Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää antaa Etelä-Karjalan liitolle edellä kuvatun kaavoitusinsinööri Ulla Karjalaisen lausunnon asiassa. Lausunnon viimeistä kappaletta päätettiin täydentää seuraavasti: Lisäksi Imatra katsoo, että taajamajunaverkostoa tulee laajentaa myös Imatrankosken suuntaan rajalle saakka siinä vaiheessa, kun ratahanke Imatra-Svetogorsk välille toteutuu. Hyväksyttiin. Sivu 17/31
Tulevan kaksoisraiteen meluntorjuntasopimus Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välillä IMR/886/00.02.21/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Johdanto Oheismateriaali 1. Imatra_Luumäki_MELUsopimus Liikennevirasto rakentaa Imatran kaupungin alueelle Karjalan junaradan kaksoisraiteen vuosien 2019 2021 aikana. Imatran alueella kaksoisraide ulottuu lännessä kaupungin rajalta Imatra tavara - asemalle. Kaksoisraiteen rakentumisella on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus koko itäisen Suomen raideliikenteelle ja teollisuudelle. Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikkään selvitys 31.5.2018: Lisääntyvä raideliikenne tulee kasvattavamaan raidemelua radan läheisyydessä olevilla asuinalueilla. Raidemelun torjunnasta on käyty neuvotteluja Liikenneviraston kanssa. Imatran tavoitteena on, että raidehankkeen yhteydessä tehtävä melunsuojaus turvaa kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja asuinalueiden viihtyvyyden ja ympäristöterveyden näkökulmat kaksoisraiteen valmistuttua. Imatran kaupunki ja Liikennevirasto ovat neuvotelleet tulevan kaksoisraiteen aiheuttaman raidemelun torjunnasta. Sopimuksen ydinasia on, että olemassa olevan raidemelun osalta melunsuojauksesta kustantaa Liikennevirasto 75 % ja Imatran kaupunki 25 %. Lisääntyvän raidemelun osalta Liikenneviraston kustannusosuus on 100 %. Lisäksi sopimukseen on kirjattu, että samaa kustannusjakoperiaatetta sovelletaan hankkeen aikana esille nousevien mahdollisten melunsuojaustarpeiden osalta. Ratahankkeen suunnittelussa raidemelua on mallinnettu Liikenneviraston toimesta. Laadittujen mallinnusten ja suunnitelmien mukaan melunsuojausta on tehtävä Korvenkannan, asemanseudun sekä Sienimäen alueilla. Melunsuojaus on huomioitu alueiden asemakaavoissa. Käytyjen sopimusneuvottelujen ja laadittujen suunnitelmien mukaan Imatran kaupungin osalta kustannus melunsuojauksesta on noin 181 000. Päätös on alistettava kaupunginvaltuustolle kustannusten jakautuessa useammalle talousarviovuodelle. Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä oheismateriaalina olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen meluntorjunnan järjestämisestä ja valtuuttaa samalla kaupunkikehittämisjohtajan tai tämän määräämän allekirjoittamaan Sivu 18/31
sopimuksen kaupungin lukuun, sekä hyväksymään sopimukseen mahdollisesti tarpeellisia teknisiä tai muutoin vähämerkityksellisiä muutoksia ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kaupunginhallitus päättää saattaa oheisen sopimuksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle sekä esittää, että valtuusto omalta osaltaan sitoutuu sopimuksen edellyttämiin talousarviovarauksiin sopimuksen vaikutusajankohdat kattavina talousarviovuosina. Hyväksyttiin. Sivu 20/31
Eron myöntäminen Jerena Juutilaiselle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuustosta IMR/877/00.00.01.00/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Jerena Juutilaisen kirje 30.5.2018: Ilmoitan eroavani Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuustosta 4.6.2018 alkaen. Eron syy on esteellisyys toimia valtuuston jäsenenä aloittaessani työsuhteen Eksoten toimipaikassa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston Imatralaiset jäsenet v. 2017 2021: Varsinaiset jäsenet Arto Siitonen (SDP) Tuula Putto (SDP) Jerena Juutilainen (KOK) Erkki Saarimäki (PS) Henkilökohtaiset varajäsenet Seppo Jäntti (SDP) Lahja Id (SDP) Kirsi Keskitalo (KOK) Marjut Kuvaja (PS) Kuntalain 76 :n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka 71 :n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen ei kuitenkaan ole 72 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö eikä saman kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö. Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää omalta osaltaan Jerena Juutilaiselle eron Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston jäsenyydestä sekä valitsee hänen tilalleen kuntayhtymän valtuustoon. Hyväksyttiin. Sivu 21/31
Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Pöytäkirjat Etelä-Karjalan jätelautakunta 15.5.2018 Hyvinvointilautakunta 22.5.2018 Imatran seudun ympäristölautakunta 15.5.2018 Kaupunkikehittämislautakunta 15.5.2018 Rakennusvalvontajaosto 22.5.2018 Viranhaltijapäätökset Vs. kaupunginjohtaja - 28.5.2018 28 / Konsernijohtoryhmän työseminaari 5. 6. 6.2018-25.5.2018 29 / Imatra Ruokolahti ravit/markkinointiyhteistyö - 29.5.2018 30 / Pysäköinnintarkastajan viran täyttäminen - 31.5.2018 31 / Jiaxingin kaupungin delegaation vierailu/vieraanvaraisuus Talousjohtaja - 22.5.2018 21 / Kojamo Oyj:n osakkeiden liittäminen arvoohjausjärjestelmään - 1.6.2018 22 / Koulukatu 1 a ja b talojen purkaminen - 29.5.2018 23 / Asumisoikeuden haltijoiden valinnan hyväksyminen/asuntosäätiön Asumisoikeus Oy/Esterinkatu 41 b 5 Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä esitetyt pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset tiedoksi todeten, ettei kaupunginhallitus käytä otto-oikeuttaan. Hyväksyttiin. Sivu 22/31
Saapuneet kirjeet Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö Hallituksen pöytäkirja 18.4.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2018 Vt. kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sivu 23/31
Eron myöntäminen kaupunginjohtaja Rami Hasulle IMR/910/01.01.00.00/2018 Valmistelija: Helminen Anna Rami Hasu on jättänyt 1.6.2018 ilmoituksen irtisanoutumisestaan kaupunginjohtajan tehtävästä. Hän on käynyt samalla virkatehtäviensä päättymiseen liittyvät neuvottelut kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa. Neuvottelujen perusteella on sovittu siitä, että virkasuhde kaupunkiin päättyy välittömästi ja että Hasulle maksetaan kahdessa tasaerässä, 15.8.2018 ja 31.12.2018, yhteensä kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus sisältäen irtisanomisajan palkan. Kuntalain 41 :n perusteella kaupunginjohtajan valinnasta päättää valtuusto. Imatran kaupungin hallintosäännön 34 :n mukaan palvelussuhteen päättymisestä päättää palvelussuhteeseen ottava taho. Imatran kaupungin hallintosäännön 29 :n mukaan kaupunginjohtajan viran ollessa avoimena kaupunginjohtajan sijaisena toimii/virkaa hoitaa hallintojohtaja. Hallintosäännön 24 :n perusteella kaupunginhallituksen puheenjohtaja vastaa esimiestehtävistä suhteessa kaupunginjohtajaan ja johtaa kuntalain 42 :ssä edellytetyn kaupunginjohtajan johtajasopimuksen valmistelusta. Hallintosäännön 27.n mukaan johtajasopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus, ellei sopimuksessa päätetä samalla kaupunginjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta. Irtisanomisilmoitus 1.6.2018 sekä irtisanoutumisen yhteydessä neuvoteltu sopimus erokorvauksen maksamisesta ovat nähtävillä kokouksessa. Kh:n pj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Rami Hasulle eron tämän jättämän irtisanomisilmoituksen mukaisesti 1.6.2018 lukien ja hyväksyy kaupunginjohtajan edellä kuvatun erokorvausta koskevan sopimuksen. Kaupunginjohtajan avointa virkaa hoitaa samasta ajankohdasta lukien hallintosäännön 29 :n perusteella kaupungin hallintojohtaja Kaisa Heino. Edellä kuvattujen hallintosääntöön kirjattujen toimivaltuuksien perusteella kaupunginhallituksen puheenjohtajisto valtuutetaan sopimaan kaupunginjohtajan avoimen viran hoitoon liittyvistä palvelussuhteen ehdoista viran hoidon ajaksi, sekä tekemään tarvittaessa muut tarkentavat päätökset siitä, miten kaupungin konsernipalvelujen hallintotehtävien vastuut tältä ajalta muutoin järjestetään. Hyväksyttiin. Sivu 24/31
157 Kiinteistön 153-12-143-1 varaaminen ja vuokraaminen Imatran YH-Rakennuttajalle IMR/818/10.00.02.01/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liitteet 1. Liitekartta 153-12-143-1 Volttikuja 2 YH Kaupungingeodeetti Sini Pekkalan selvitys 4.6.2018: Imatran YH-Rakennuttaja Oy on pyytänyt kaupunkia varaamaan ja vuokraamaan Imatrankosken kaupunginosassa sijaitsevan tontin 153-12-143-1 palvelutalon rakentamista varten Imatran YH-Rakennuttaja Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Tontti on asemakaavassa palvelu- ja asuinrakennusten korttelialuetta (PA). Tontin pinta-ala on 4747 m 2 ja osoite on Volttikuja 2. Tontin rakennusoikeus on 5200 + at160 kem 2. Tontin vuokranmääräytymishinta on 624.000,00 euroa (elinkustannusindeksi 1944 / huhtikuu 2018). Vaikutusten arviointi Toimivalta Vt. kj:n päätösesitys: Päätöksen vaikutusten arviointi on tehty asemakaavan laatimisen yhteydessä. Ratkaisuvalta kuuluu hallintosäännön 16 :n mukaan kaupunginhallitukselle. Poikkeuksellisesti lautakunnan kesäajan kokousaikatauluista johtuen päätös viedään suoraan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus päättää, että 1) Kaupunki varaa ja edelleen vuokraa Imatran YH-Rakennuttaja Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun palvelutalon rakentamista varten Imatran kaupungin Imatrankosken kaupunginosan korttelin 143 tontin 1. Tontin kiinteistötunnus on 153-12-143-1 ja osoite on Volttikuja 2. Tontin vuokranmääräytymishinta on 624.000,00 euroa, tontin vuosivuokra on 5 % vuokranmääräytymishinnasta. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin (pisteluku 1944 / huhtikuu 2018). Vuokra-aika on 50 vuotta. Tontti varataan ja vuokrataan voimassaolevien tontinluovutusehtojen mukaisesti. Tontti varataan 30.9.2019 asti. Varaussopimus on allekirjoitettava 28.9.2018 mennessä tai muussa tapauksessa päätös katsotaan rauenneeksi. Varaussopimuksen allekirjoituksen jälkeen kaupunki laskuttaa 12.480,00 euron varausmaksun, joka hyvitetään vuokranmaksussa. Vuokrasopimus voidaan tehdä, kun asemakaavan mukaisen rakennuksen perustukset on valmistuneet. Vuokrasopimuksen Sivu 27/31
allekirjoituksen jälkeen kaupunki laskuttaa voimassaolevan taksan mukaiset tontin lohkomiskulut (1.124,00 / v. 2018). 2) Kaupunkikehitysjohtaja ja kaupungingeodeetti kumpikin yksin valtuutetaan allekirjoittamaan varaus- ja vuokrasopimus. Hyväksyttiin. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tommi Matikainen ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Erkki Saarimäki ilmoittivat esteellisyydestään Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n hallituksen jäseninä (HallintoL 28 5-kohta) ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Sivu 28/31
Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 146 149, 153-156, 158 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: 150 152, 157 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Imatran kaupunginhallitus Virastokatu 2 55100 Imatra Sähköpostiosoite: kirjaamo@imatra.fi Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista klo 15 mennessä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 12.6.2018 Sivu 29/31
Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen Valitusviranomainen, osoitteet: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Puhelin: 029 56 42500 (vaihde), Faksi: 029 56 42501 Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi 14 päivää Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: -päätös, johon haetaan muutosta -miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: -päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan Sivu 31/31