PÄÄTÖS. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 01.02.2008 Dnro ESA 2007 Y 299 114 ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN PÄÄTÖS PI LAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEKSI TEHDYSTÄ IL MOITUKSESTA ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 24.01.2008. Ilmoitusta on täydennetty 29.1.2008. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Mikkelin kaupunki PL 278 50101 MIKKELI Yhteyshenkilö Hannu Rautio, puh. 015 194 3290 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Kiinteistötunnukset: 491 17 17 1, 491 17 17 2, 491 17 17 3 ja 491 17 13 11 Ahonlaita 50170 MIKKELI Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa

Kiinteistöjen omistaja Mikkelin kaupunki PL 278 50101 MIKKELI 2/13 Yhteyshenkilö Hannu Rautio, puh. 015 194 3290 Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistöt sijaitsevat kaavassa erillispientalojen korttelialueeksi merkityllä alueella. Kiinteistöt ovat rakentamattomia, mutta niille on suunniteltu rakennettavaksi omakotitaloja vuonna 2008. Naapurikiinteistöillä sijaitsee rakennettuja omakotitaloja. Tiedot maaperän pilaantumisesta Kohteessa on toiminut autopurkamo. Ilmakuvien perusteella kohteessa on ollut toimintaa / rakenteita ainakin vuosina 1955 1982. Loppuvaiheessa toimijana on ollut Mikkelin Autopurkaamo Oy. Toiminta on päättynyt 1980 1990 lukujen vaihteessa. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Kiinteistöjen pintamaat on 0,2 1,0 metriin asti täyttömaata, joka sisältää humusta, hiekkaa ja jätettä. Täyttö / pintakerroksen alapuolella on perusmaana moreenia. Pinta ja pohjavesitiedot Pintavedet imeytyvät maastoon. Kohde ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankintaan luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen (Hanhikangas) on matkaa 2 400m.

Tehdyt tutkimukset 3/13 Aikaisemmat tutkimukset ja toimenpiteet Alueella on otettu maaperänäytteitä Mikkelin kaupungin toimesta vuonna 1991. Näytteistä (3 kpl) on tutkittu mineraaliöljyjä, lyijyä ja kadmiumia. Pitoisuudet ovat olleet lievästi koholla. Vuonna 1994 hallirakennuksen läheisyydessä maaperän on todettu olevan silmämääräisesti pilaantunutta öljyllä. Alueelta on poistettu metalliromua vuonna 1999. Kiinteistön 17 3 pohjoispuolella sijaitsevan leikkipuiston maaperää on tutkittu vuonna 2000 Viatek Oy:n (nykyinen Ramboll Finland Oy) toimesta. Leikkipuiston alueelle kaivettiin 4 kpl koekuoppia, joista koottiin kokoomanäytteet syvyyksiltä 0 0,2 m ja 0,2 1,0 m. Kokoomanäytteistä tutkittiin laboratorioanalyysein öljyhiilivetyjen sekä arseenin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuudet. Näytteissä ei havaittu laboratorioanalyysin määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (<10 mg/kg). Pintamaassa (0 0,2 m) havaittiin arseenia 3,2 mg/kg ja lyijyä 2,9 mg/kg. Näytteessä syvyydeltä 0,2 1,0 m havaittiin arseenia 3,6 mg/kg. Kiinteistöltä 17 1 on poistettu purkamon romua sisältäviä maamassoja Mikkelin kaupungin toimesta Metsäsairila Oy:n jätekeskukseen viikolla 49 / 2007 yhteensä 620 tonnia. Tutkimukset vuonna 2007 ja 2008 Ramboll Finland Oy suoritti kohteessa näytteenoton 12.12.2007. Tutkittaville kiinteistöille kaivettiin kaivinkoneella yhteensä 22 kpl koekuoppia. Kiinteistölle 17 1 kaivettiin koekuopat KK1 KK9, kiinteistölle 17 2 koekuopat KK10 KK17 ja kiinteistölle 17 3 koekuopat KK18 KK22. Koekuopista otettiin yksittäisnäytteitä yhteensä 33 kpl. Lisäksi kiinteistön 17 1 leikkauspinnoilta koottiin kokoomanäytteet L1 ja L2, läjitetyistä kaivumassoista kokoomanäyte L3 ja pohjoisosan leikatusta kiinteistörajasta kokoomanäyte L4. Näytteistä analysoitiin kenttämittareilla (PetroFlag ja Innov X) kokonaisöljyhiilivetypitoisuus sekä raskasmetallipitoisuudet (lyijy, sinkki ja kupari). Laborato

4/13 riossa määritettiin kuudesta näytteestä mineraaliöljyjen, haihtuvien hiilivetyjen ja PCB yhdisteiden pitoisuudet sekä neljästä näytteestä arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, nikkelin, lyijyn vanadiinin, kuparin, sinkin ja elohopean pitoisuudet. Tutkimuksissa kiinteistöllä 17 1 havaittiin kenttämittareilla lievästi kohonneita kokonaishiilivetypitoisuuksia välillä 29...209 mg/kg ja paikoin lievästi kohonneita lyijy ja sinkkipitoisuuksia. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä KK3 syv. 0 0,3 m ja KK5 syv. 0,3 1,3 m ei havaittu laboratorioanalyysin määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä, haihtuvia hiilivetyjä tai PCByhdisteitä. Kiinteistöllä olevasta läjitetystä maakasasta kootussa näytteessä ei myöskään havaittu mineraaliöljyjä ja haihtuvia hiilivetyjä laboratorioanalyysin määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia. Kiinteistön pohjoisrajan leikkauspinnasta määritettiin kenttämittarilla kokonaisöljyhiilivetypitoisuus 467 mg/kg, jota ei varmennettu laboratoriossa. Tutkimuksissa kiinteistöllä 17 2 havaittiin kenttämittareilla lievästi kohonneita kokonaishiilivetypitoisuuksia välillä 55...998 mg/kg ja paikoin lievästi kohonneita lyijy ja sinkkipitoisuuksia, sekä näytteessä KK12 syv. 0 0,6 m ylemmän ohjearvotason ylittävä kuparipitoisuus 202 mg/kg ja sinkkipitoisuus 818 mg/kg. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä jätetäytössä havaittiin raskaita öljyjakeita 360...430 mg/kg (KK10 syv. 0 0,5 m ja KK11 syv. 0 0,8 m) sekä keskitisleitä 50 mg/kg (KK10). Haihtuvia hiilivetyjä ja PCB yhdisteitä ei havaittu laboratorioanalyysin määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia. Jätetäytössä havaittiin lisäksi alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus 144 mg/kg lyijyä (KK11). Tutkimuksissa kiinteistöllä 17 3 havaittiin kenttämittareilla kokonaishiilivetypitoisuuksia välillä 147...1465 mg/kg ja paikoin kohonneita lyijy ja sinkkipitoisuuksia. Laboratoriossa analysoiduissa näytteissä jätetäytössä havaittiin keskitisleitä 690 mg/kg ja raskaita öljyjakeita 680 mg/kg (KK20 syv. 0 0,3 m). Tutkimuksessa kiinteistöllä 17 1 ei havaittu maaperän pilaantumista tutkituilla haitta aineilla. Myöskään läjitetyssä maakasassa ei havaittu pilaantumista. Kiinteistöllä havaittiin kuitenkin hieman jätettä täyttömaiden seassa. Kiinteistön 17 2 maaperässä havaittiin runsaasti autopurkamolta peräisin olevaa jätettä. Täyttömaiden todettiin olevan pilaantunutta kuparilla ja sinkillä ja lievästi pilaantu

5/13 nutta lyijyllä. Kiinteistöllä 17 3 havaittiin pintamaissa autopurkamolta peräisin olevaa jätettä. Täyttömaiden todettiin olevan paikoin lievästi pilaantunutta keskitisleillä ja raskailla öljyjakeilla. Yhteensä kiinteistöillä arvioidaan olevan jätettä ja pilaantunutta maa ainesta 1 220 m 3. Tutkimuksia on täydennetty 29.1.2008 kaivamalla koekuoppia kiinteistön 491 491 17 13 11 alueelle. Kiinteistöltä on tutkimuksissa löytynyt metalliromua sekä kenttämittarilla (Innov X) havaittu yhden pisteen pintamaassa 0 0,3 m kohonneita metallipitoisuuksia (Zn 442 mg/kg, Cu 99mg/kg, Pb 628 mg/kg). Kiinteistöllä on arviolta pilaantunutta maata jätteineen 450 m 3. Puhdistussuunnitelma Puhdistuksen tavoitetaso Kohteen maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen (annettu 1.3.2007) alempia ohjearvotasoja: kevyet hiilivedyt, 100 mg/kg keskiraskaat öljyhiilivedyt, 300 mg/kg raskaat öljyjakeet, 600 mg/kg PCB, 0,5 mg/kg arseeni 50 mg/kg elohopea 2 mg/kg kadmium 10 mg/kg koboltti 100 mg/kg kromi 200 mg/kg kupari 150 mg/kg nikkeli 100 mg/kg lyijy 200 mg/kg sinkki 250 mg/kg vanadiini 150 mg/kg Lisäksi tavoitteena on poistaa täyttömaissa olevat jätejakeet.

Kunnostuksen toteutus 6/13 Puhdistustyö suoritetaan loppuun kiinteistöllä 491 17 17 1 tammikuussa, kiinteistöllä 491 17 13 11 maaliskuussa sekä kiinteistöillä 491 17 17 2 ja 491 17 17 3 huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Työt suoritetaan asiantuntijan valvonnassa ja puhdistustavoitteiden saavuttamista seurataan kenttämittareilla: Innov X (metallit) ja PetroFlag (öljyhiilivedyt). Pilaantuneet maat poistetaan. Jätteet erotetaan maaperästä lajittelevalla kaivulla eli jätteet poistetaan ja puhtaat maat jätetään kiinteistöille. Pilaantuneet maat ja jätteet viedään luvan omaavalle jätteenkäsittelylaitokselle. Ympäristöhaittojen ehkäisy, laadunvalvonta ja puhdistustavoitteen toteaminen Sivullisten pääsy työ alueelle estetään. Kunnostettavat massat kuormataan suoraan kuljetusvälineeseen. Poistettavat massat sijoitetaan asianmukaisen luvan omaavaan paikkaan tai käsittelylaitokseen. Pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö on työmaalla kunnostuksen aikana ja ottaa näytteitä, tekee havaintoja sekä ohjaa kunnostustyön etenemistä. Poistettavien massojen haittaainepitoisuuksina käytetään tutkimusvaiheessa määritettyjä pitoisuuksia. Haittaainepitoisuuksia seurataan myös kenttämittauslaitteistolla. Kunnostustyöstä pidetään työmaalla työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot työn suorituksesta. Haitta aineiden leviämistä voi tapahtua pölyn tai vesivirtausten mukana. Kunnostustyön aikana kaivantoon mahdollisesti kertyvä öljyinen vesi poistetaan esim. loka autolla. Pintavesien pääsy kaivantoon estetään. Maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan määrittämällä kaivannon leikkauspintojen jäännöspitoisuudet laboratorio ja kenttämittauksina. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään kunnostuksen toteutus, jäännöspitoisuudet ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja.

ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 7/13 Ympäristökeskus on tarkastanut Mikkelin kaupungin jättämän ilmoituksen ja hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Maaperästä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haittaainepitoisuus ylittää seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa (214/ 2007) annetut alemmat ohjearvotasot: bensiinijakeet (C 5 C 10 ) 100 mg/kg keskitisleet (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 mg/kg PCB, 0,5 mg/kg arseeni 50 mg/kg elohopea 2 mg/kg kadmium 10 mg/kg koboltti 100 mg/kg kromi 200 mg/kg kupari 150 mg/kg nikkeli 100 mg/kg lyijy 200 mg/kg sinkki 250 mg/kg vanadiini 150 mg/kg PCDD/PCDF yhdisteet (summapitoisuus) 0,0001 mg/kg PAH yhdisteet (summapitoisuus) 30 mg/kg Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin alempiin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Puhdistustavoitteen toteutuminen ja maaperän puhtaus on varmistettava riittävällä määrällä tarkoitukseen soveltuvilla kenttämittauksilla ja riittävillä laboratoriomäärityksillä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä

8/13 Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat kiinteistöjen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. (YSL 78 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää määräyksessä 1 mainitut arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen. (YSL 78 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Kaivetut massat on lastattava suoraan ajoneuvon lavalle ja ne

9/13 on vietävä suoraan käsittelypaikkaan. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden pölyäminen ja leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein ja tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn lopettamisilmoitus, siirto asiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kau

10/13 pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Päätöksen perustelut Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alueella olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai alueen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden autopurkamotoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Puhdistettava alue on kaavassa merkitty erillispientalojen korttelialuetta, jolloin puhdistuksen tavoitepitoisuuksiksi on määrätty alemmat ohjearvot. Koska alueella olleen purkamotoiminnan historiasta ei ole tarkkaa selvyyttä, niin määräyksissä on annettu puhtaustavoite myös PAH yhdisteille sekä dioksiineille ja furaaneille, joita on voinut syntyä alueella mahdollisesti tapahtuneen jätteiden polton yhteydessä. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista

11/13 haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyössä syntyvien jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Annetuissa määräyksissä on otettu huomioon, että maaperä on pilaantunut myös haihtuvilla hiilivedyillä. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2 8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9 15) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirto asiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovutta

12/13 jan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 14, 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Mikkelin kaupunki lasku mukana Tiedoksi Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin ympäristönsuojeluviranomainen Tuomo ja Margit Härkönen Toni Laitinen Ilkka Kujala Suomen ympäristökeskus, sähköisesti

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla 13/13 Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

LIITE 1 Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 01.02.2008 Dnro ESA 2007 Y 299 114 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Päätös on annettu 01.02.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 03.03.2008. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 364 2760 Puhelin: 010 364 2611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Puh. 020 490 106 Faksi 020 490 4509 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 St. Michel, Finland Tfn +358 20 49 01 06 Fax +358 20 490 45 09 kirjaamo.esa@ymparisto.fi www.miljo.fi/esa