Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@mynamaki.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 1 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Seija Österberg Sähköposti seija.osterberg@mynamaki.fi Puhelin 02437 6620 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintojohtaja Nimi Marja Kärkkäinen Sähköposti marja.karkkainen@mynamaki.fi Puhelin 02437 6770 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tulevaisuuden ikärakenteen muutokset sekä julkisen talouden kiristyminen edellyttävät palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistuksia, jotta peruspalvelut pystytään takaamaan kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Suuret kunnat ja kuntien pakkoliitokset eivät kuitenkaan ole oikea keino ratkaista näitä. Haasteisiin voidaan vastata kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä ja tehostamalla. 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kuntarajat eivät ole olennainen tekijä yhdyskuntarakenteen kannalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Väestökehityksen ja rakenteen merkitys on erilainen maan eri osissa. VarsinaisSuomessa tämä ei ole merkittävä tarkastelunäkökulma kokonaisuutta ajatellen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talousennusteet on laadittu menneiden vuosien perusteella, eikä niissä ole otettu huomioon kunnassa tehtyjä rakenteellisia uudistuksia ja niiden vaikutusta tulevina vuosina. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäyntialue muuttuu voimakkaasti, eikä se voi olla kuntarakennetta saneleva tekijä. Saavutettavuuteen vaikuttavat merkittävästi mm. alueen tiestö ja joukkoliikenteen järjestelyt. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta?
Palvelut on mahdollista järjestää kuntien yhteistoiminnassa silloin, kun omat resurssit eivät yksinään riitä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti ja jokaisella alueella on omat vahvuudet ja mahdollisuudet luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Suurissa kunnissa elinkeinopolitiikka on tutkitusti kankeampaa kuin pienemmissä kunnissa. Yritykset tarvitsevat nopeasti ratkaisuja myös kuntien puolelta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Esitetty selvitysalue on toiminnallisesti liian suuri. Työssäkäynti ei ole merkityksellinen palvelujen järjestämisen kannalta. Työpaikat muuttuvat, mutta kansalaiset tarvitsevat tietyt lähipalvelut tulevaisuudessakin kuntakoosta riippumatta. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 0 1 1 2 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 0 1 1 2 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 0 1 1 2 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 0 7 7 2 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Mynämäen kunnan oma väestötavoite, samoin kuin Turun seudun rakennemalli 35työssä esitetyt väestötavoitteet ovat Tilastokeskuksen arviota korkeammat. Väestörakenne ei Mynämäessä eikä Turun seudulla kokonaisuudessaan ole ratkaiseva tekijä kuntarakennetarkastelussa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Mynämäen kunta on vuoden 2007 kuntaliitoksen jälkeen tehostanut toimintojaan, uudistanut voimakkaasti palvelurakennettaan ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Merkittävimmät uudistukset ovat ammattiopiston liittäminen Raision seudun koulutuskuntayhtymään vuoden 2010 alusta sekä vuoden 2011 alusta toimintansa aloittanut perusturvakuntayhtymä Akseli, johon Mynämäen, Maskun ja Nousiaisten kunnat ovat siirtäneet koko perusterveydenhuollon sekä vanhustenhuollon palvelut. Vuoden 2013 alusta kuntayhtymään siirtyvät myös vammaispalvelut ja muu sosiaalitoimi. Muutosten seurauksena kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on vuodesta 2007 vähentynyt 37,7 % (159 henkilöä). Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?
Mynämäki sijaitsee sen verran kaukana ydinkaupunkiseudusta, että yhdyskuntarakenne ei ole relevantti näkökulma kuntauudistuksen kannalta. Maaseutukunnassa kunnan omalla maapolitiikalla pystytään tarkoituksenmukaisesti ohjaamaan asumista, yritystoimintaa ja palvelujen sijoittumista elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Mynämäen kunnassa on erinomainen palvelutaso; sekä kunnalliset peruspalvelut että kaupalliset palvelut kattavat laajaalaisesti kuntalaisten päivittäisen asiointitarpeen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 60 % eli huomattavan korkea. Työpaikat ovat lukuisissa yrityksissä, joten yksittäisen yrityksen toimenpiteet eivät ratkaisevasti muuta työpaikkatilannetta. Maaseutu tarjoaa tulevaisuudessa lukuisia uudenlaisia elinkeinomahdollisuuksia yrittäjille. Tänä päivänä asuinpaikka valitaan omien kriteerien mukaan ja työmatkat pitenevät jatkuvasti. Kuntarajat eivät muuta työssäkäyntiä ja vähennä pendelöintiä muutoin kuin tilastoissa. Lasten ja ikäihmisten palvelut on järjestetty kattavasti omassa kunnassa sekä yhteistyössä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntien kanssa. Alueen joukkoliikenteen palvelut ovat tyydyttävät ja tietyt erityispalvelut ovat lähietäisyydellä Raisiossa ja Turussa kuntalaisten saavutettavissa. Kuntarajoilla ei ole tässäkään mielessä merkitystä. Ongelmallisin tekijä saavutettavuuden kannalta on valtatie 8:n heikko kunto ja välityskyky! Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Mynämäen kunta on jatkuvasti lisännyt ja on valmis edelleenkin lisäämään ja syventämään kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä palvelujen järjestämiseksi. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämä kehittyy voimakkaasti ja jokaisella alueella on omat vahvuudet ja mahdollisuudet luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Suurissa kunnissa elinkeinopolitiikka on tutkitusti kankeampaa kuin pienemmissä kunnissa. Yritykset tarvitsevat nopeasti ratkaisuja myös kuntien puolelta. SYKE:n laskelmat uusituvan energian ja energian säästön potentiaalista tarjoavat elinkeinoelämälle ja innovaatioille hyvät edellytykset kehittyvälle kasvulle. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Esitetty selvitysalue on toiminnallisesti liian suuri. Työssäkäynti ei ole merkityksellinen palvelujen järjestämisen kannalta. Työpaikat muuttuvat, mutta kansalaiset tarvitsevat tietyt lähipalvelut tulevaisuudessakin kuntakoosta riippumatta. Lasten ja ikäihmisten palvelut on järjestetty kattavasti omassa kunnassa sekä yhteistyössä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntien kanssa.
9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ennen kuntaliitoksia tulee selvittää kuntien yhteistoiminnan kehittämismahdollisuudet ja uudenlaiset palvelujen tuottamismallit. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia. 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys On mahdollinen, jos perustuu kuntien vapaaehtoisuuteen ja kunnat sen katsovat tarpeelliseksi. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei ole järkevä tapa toteuttaa uudistuksia. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtion tulee kaikissa tapauksissa taata lakisääteisten peruspalvelujen rahoitus. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kuntaliitokset, samoin kuin yhteistoiminnan käynnistäminen vaatii aina alussa ylimääräisiä kustannuksia, joten valtion tulee tukea sekä yhteistyötä että kuntaliitoksia. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Jos kannustaminen tarkoittaa, ettei kuntaliitosten vuoksi leikata kuntien valtionosuuksia, se on annatettavaa. Jos tarkoitus on valtionosuuksia vähentämällä pakottaa kuntia yhdistymään, se ei ole hyväksyttävää. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Palvelujen järjestämistä koskevia normeja on syytä tarkistaa, että palvelut on mahdollista tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti kunkin alueen omista lähtökohdista. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ei ole tarkoituksenmukaista. Vapaaehtoisuus johtaa kestävämpiin tuloksiin. Muu, mikä?
17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia. 18. 3. Perustelunne aikataululle Aikatauluihin ei voi ottaa kantaa, ennen kuin mahdollisia yhteistyöselvityksiä on tehty ja niiden pohjalta tarkasteltu tilannetta. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntien vapaaehtoista yhteistyötä tulee tukea; asiantuntijaapua ja rahoitusta selvityksiin ja yhteistyön käynnistämiskustannuksiin. 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Mynämäen kunta haluaa säilyä itsenäisenä kuntana. Vapaaehtoista yhteistyötä kuntien kesken on mahdollista lisätä ja syventää, mikäli sen kautta palvelut pystytään tuottamaan nykyistä paremmin asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Kunta on määrätietoisesti toteuttanut merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Hyvää yhteistyötä tulee kehittää ja kannustaa. 2007 kuntaliitoksen jälkeen on toteutettu Paraspuitelain edellyttämät ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalue (Raision seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä) ja perusturvakuntayhtymä Akseli. Mynämäki tekee laajaalaista yhteistyötä kuntien kanssa monenlaisissa palveluissa; mm. jätehuolto, jäteveden puhdistamo, ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu, maaseutuhallinto, elinkeinotoimi, kansalaisopisto, seutukirjasto jne. Mynämäen taloushallintoyksikkö tuottaa kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut myös perusturvakuntayhtymä Akselille ja palkkahallinnon palvelut Nousiaisten kunnalle. Uusia yhteistoiminnan muotoja selvitetään jatkuvasti. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaki on kunnan toimintaa säätelevä yleislaki. Sen uudistamistarve riippuu pitkälti siitä, millainen kuntien toimintaympäristö tulevaisuudessa on: kunnallista demokratiaa ja kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset sekä kuntataloutta ohjaavat säännökset.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Tämäkin on sidoksissa tulevaisuuden kunta ja palvelurakenteeseen. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia, jos niitä halutaan käyttää. Osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet pitää olla todellisia, jotta ne motivoisivat kuntalaisia osallistumaan. Turhaa ja päällekkäistä hallinnointia ja päätöksentekoa pitää välttää. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtion tulee osallistua lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen palvelutuotannon todellista kustannustasoa vastaavasti niin, että palvelut pystytään järjestämään tasavertaisesti eri kunnissa. Verotulojen tasausjärjestelmä tulee säilyttää, koska alueet ovat peruslähtökohdiltaan hyvin erilaisessa asemassa myös tulevaisuudessa. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Lakisääteisten palvelujen määrää ja tasoa tulee kokonaisuudessaan harkita muuttuvien olosuhteiden mukaan. On tarkkaan harkittava, mitä palveluja kunnat pystyvät yhteistoiminnassa järjestämään valtiota paremmin. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Valtion tulee taata realistista rahoituspohjaa lakisääteisten kuntapalvelujen järjestämiseen. 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Virkamiestyöryhmän selvityksen julkaisemisen jälkeen kunnilla ei ole ollut riittävästi aikaa keskustella keskenään ja harkita tulevaisuuden vaihtoehtoja. Sen jälkeen, kun kuntien raportista antamat palautteet on käsitelty ja linjaukset sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakennetta sekä ammatillisen koulutuksen rakennetta koskevasta jatkotyöstä on selvillä, tulee kunnille antaa mahdollisuus uuteen lausuntokierrokseen. Mynämäen Yrittäjäyhdistys on kokouksessaan käsitellyt kuntarakenneselvitystä ja toteaa lausuntonaan, että yhtyy Mynämäen kunnan antamaan lausuntoon. Mynämäen kunta tiedostaa hyvin tulevaisuuden ikärakenteen muutokseen sekä valtion ja kuntien talouden kiristymiseen liittyvät haasteet. Massiiviset ylhäältä sanellut kuntaliitokset eivät kuitenkaan ole oikea keino hakea ratkaisua näihin ongelmiin. Virkamiestyöryhmän raportissa on kuvattu kuntien tilannetta alueittain käyttäen apuna tiettyjä taustamuuttujia. Tilastot menneestä ovat tosiasioita, mutta vuoteen 2030 ulottuvat ennusteet sisältävät paljon epävarmuutta. Näissä ennusteissa ei ole otettu huomioon kuntien toimintaa ja meneillään olevia kehittämishankkeita. Mm Paraspuitelain mukaiset sosiaali ja terveydenhuollon yhteistyöalueet sekä ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueet on juuri saatu muodostettua ja nyt pitäisi keskittyä uusien palvelujen kehittämiseen. Kuvattu Mynämäen väestökehitys ei myöskään vastaa Turun seudulla valmistelun loppuvaiheessa olevaan
rakennemalli 35 työhön kirjattuja kasvutavoitteita. Kuten raportissa todetaan, kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuuden ennusteet vaihtelevat kovasti maan eri osissa. Suurten kuntien tehokkuudesta ei ole mitään todellista näyttöä. Laitetaanko hyvin asiansa hoitaneet kunnat vastaamaan niiden kuntien ongelmista, jotka eivät ole tunnistaneet muutoksen tarvetta. Haasteellisin tilanne on kaupunkiseuduilla, missä kuntien toimintaympäristö, taloudelliset reunaehdot ja väestörakenne ovat hyvin erilaiset. Raportissa lähtökohtana on laajat kuntaliitokset, mutta sen sijaan olennaiseen asiaan, palvelurakenteen todelliseen uudistamiseen, ei raportissa löydy eväitä. Keskeisin huoli on, miten pystytään järjestämään peruspalvelut ja turvaamaan tasaarvoisesti lähipalvelut myös reunaalueilla asuvalle ikääntyvälle väestölle. Suurissa kunnissa talous ja tehokkuustavoitteet yleensä ajavat siihen, että palvelut keskitetään. Maaseudulla joukkoliikenteen palvelut heikkenevät tai loppuvat jopa kokonaan, joten keskittäminen lisää liikennettä ja on vastoin Mynämäen Suomen eturivin HINKUkuntana viime vuosina tärkeänä kokemaansa ilmastomyönteistä toimintaa. Ennen kuntarakenteeseen puuttumista olisi tärkeää selvittää valtion ja kuntien tehtävien jako ja rahoituspohja sekä mahdollisuudet palvelujen järjestämistä rajoittavien normien uudistamisen mahdollisuudet. Tällä hetkellä lainsäädäntö ja muut normit usein estävät palvelujen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kyseisen kunnan tai alueen lähtökohdista katsottuna. Erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat sekä toisen asteen koulutuksen rakennetta koskevat uudistukset mahdollistavat järkevän yhteistyön ja kustannustehokkaat palvelut. Mynämäen mielestä valmisteluaikataulu on ollut aivan liian kireä, eikä kunnilla ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa valmistelun etenemiseen. Epävarmuus on alkanut heijastua jo kuntien välisen yhteistyöhankkeiden etenemiseen ja kunnalliseen päätöksentekoon. Edellytämme, että syksyllä kunnille varataan toinen lausuntokierros sen jälkeen, kun elinvoimaisen kunnan kriteerit on päätetty ja sote palvelujen rakenteen uudistamisesta on saatu tietoa. Mynämäki tarvitsee selvityksiä ja laskelmia erilaisista palvelujen tehokkaista ja tarkoituksenmukaisista tuottamistavoista. Seutumme kunnat tarvitsivat aikaa yhdessä selvittää yhteistyön mahdollisuuksia. Jo tehtyä yhteistyötä tulee kunnioittaa ja pitää kehittämisen pohjana. Selvitykset tulee tehdä vapaaehtoisesti ja kuntien keskenään sopimalla tavalla. Mynämäen kunta asukkaat ja päättäjät haluaa säilyä itsenäisenä. Yhteistyötä tulee lisätä ja syventää edelleenkin ja siihen myös Mynämäen kunta on valmis.työryhmän esittämä SuurTurku ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu Mynämäen kannalta. Yhteistyön selvittäminen tulee lähteä kuntien omasta vapaasta halusta, ei ministeriön asettaman selvitysmiehen toimesta. Mynämäen kunta on tehnyt jo 2 kuntaliitosta; ensimmäisen vuonna 1977 ja viimeisimmän vuonna 2006. Viimeiset 5 vuotta kunta on määrätietoisesti uudistanut palvelurakenteita ja lisännyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Turun seutukunnassa on myös lukuisia kaikkia kuntia koskevia yhteistyömuotoja mm. seudullinen jätevedenpuhdistamo, seudullinen jätehuolto, yhteinen kehittämiskeskus ym. Lisäksi valmistelussa on suuri määrä merkittäviä hankkeita. Vuoden 2010 alussa Mynämäen oma ammatillinen opisto liittyi osaksi Raision seudun koulutuskuntayhtymää ja näin täytettiin Paraspuitelain ammatillisen opetuksen väestöpohjaa edellyttänyt vaatimus. Merkittävä uudistus oli 2011 alussa aloittanut perusturvakuntayhtymä Akseli, johon Mynämäki yhdessä naapureidensa Maskun ja Nousiaisten kanssa siirsi koko perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut. Vuoden 2013 alusta on kuntayhtymän vastuulle tarkoitus siirtää loput sosiaalitoimen palvelut. Kuntayhtymän väestöpohja on yli 23.000
asukasta. Uusi rakenne on muodostettu ja nyt olisi aika keskittyä palvelujen laatuun ja järjestämistapoihin. Hyvää kehityssuuntaa ei nyt tulisi keskeyttää. Yhteenvetona: Mynämäki haluaa pysyä itsenäisenä kuntana ja jatkaa yhteistyön kehittämistä, erityisesti SoTe yhteistyötä naapurikuntien kanssa Mynämäki on jo hyvin pitkän aikaa tehnyt toimenpiteitä, kuten kuntaliitos ja yhteistoimintaalue, joilla valmistaudumme tuleviin haasteisiin. Nyt olisi kunnallemme annettava aikaa saada näiden toimenpiteiden hyödyt näkyviin. Näitä yhteistyön hyötyjä ei selvityksen luvuissa ole lainkaan huomioitu, vaan laskelmat ovat "peruslinjaolettamia". Mynämäen kunnassa toteutettiin kuntalaiskysely, jossa 78,6 % vastanneista halusi Mynämäen pysyvän itsenäisenä kuntana ja kehittävän kuntien välistä yhteistyötä. Vastanneista 6,0 % halusi kunnan liittyvän suur Turkuun. Vastanneista 15,4 % esitti muita kuntaliitosvaihtoehtoja kuin suurturku.