FSD1192 Kunnalliset säästöstrategiat Suomessa 1998 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO
c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2004 Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kunnalliset säästöstrategiat Suomessa 1998 [koodikirja]. Tampere : Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2010. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (6.5.2004). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO puh. 03-3551 8519 fax 03-3551 8520 email: fsd@uta.fi URI: http://www.fsd.uta.fi/ Ladottu L A TEX:lla $ Koodikirjoitin.py v26 @ 2010-02-08 09:53:43.539000 $
Lukijalle Tämä koodikirja on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1192. Tutkimusaineisto on merkittävä lähdeviitteisiin kaikissa julkaisuissa, joissa sitä tai sen osaa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai viittausta voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaustieto: Ståhlberg, Krister & Kettunen, Pekka: Kunnalliset säästöstrategiat Suomessa 1998 [elektroninen aineisto]. FSD1192, versio 1.1 (2004-05-06). Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2004. Aineiston arkistoon luovuttajilla ja arkistolla ei ole vastuuta aineiston uudiskäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Arkistolle tulee lähettää tiedot julkaisuista, joissa aineistoa tai siitä luvallisesti otettuja kopioita on hyödynnetty. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Aineistoon mahdollisesti liittyvä kyselylomake on saatavissa erillisenä tiedostona. Tämä koodikirja on tuotettu automaattisesti Python-, L A TEX- ja dvipdfm-ohjelmistoilla. Lähdetiedostoina ovat olleet DDI-kuvailuformaatin mukaiset kuvailutiedostot ja SPSS-tiedostot.
Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 4 2 Muuttujat 7 3 Hakemistot 79 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 79 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 85 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 91 A Kyselylomake suomeksi 99 i
Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Kunnalliset säästöstrategiat Suomessa 1998 Aineiston nimi englanniksi: Finnish Local Government Strategies for Cutting Expenditure 1998 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (6.5.2004). Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. 1.2 Sisällön kuvaus Tiedostot Data: suomenkielinen SPSS portable -tiedosto. Data saatavilla myös muissa tiedostoformaateissa. Muu materiaali Kyselylomake: pdf-tiedosto suomeksi Tekijät Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning) Kettunen, Pekka (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning) Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. 1
1. Aineiston kuvailu Aineiston luovuttaja Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning) Aineisto luovutettu arkistoon 17.9.2001 Asiasanat julkiset palvelut; kunnallishallinto; kunnallispolitiikka; kunnallistalous; lama; peruspalvelut; priorisointi; säästöt; ulkoistaminen; yksityistäminen Tieteenala FSDn sanaston mukainen luokittelu: kunnallistiede; politiikantutkimus CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: hallitus, hallinto, poliittiset instituutiot, järjestelmät ja organisaatiot; sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio; talouspolitiikka (mukaan lukien budjetti ja finanssipolitiikka, julkiset menot ja tulot) Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Yksittäiset aineistot Yksittäisiin aineistoihin on luokiteltu ne aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. Sisällönkuvaus Aineisto on kerätty osana Ruotsin kuntaliiton rahoittamaa tutkimusohjelmaa "Priorisoinnit kunnissa", jossa vertailtiin Suomen ja Ruotsin kuntien sopeutumista taloudellisiin vaikeuksiin 1990- luvulla. Kunnanjohtajille lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin ensin, ovatko 1990-luvun kuntatalouden ongelmat olleet vastaajan kunnassa suurempia vai pienempiä kuin muissa kunnissa ja kuinka ongelmat on onnistuttu ratkaisemaan verrattuna muihin kuntiin. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan kuinka tärkeitä erilaiset taloudelliset ongelmat ovat vastaajan omassa kunnassa ja kertomaan, mitä tapoja kunnassa on käytetty ongelmien ratkaisemiseksi ja kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Edelleen tiedusteltiin, minkälaisia henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä kunnassa on jouduttu ottamaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja missä laajudessa kunnassa on toiminnan rationalisoimiseksi käytetty erilaisia muita menoja vähentäviä toimenpiteitä kuten esimerkiksi hankintojen vähentämistä, toiminnoista luopumista, palvelujen ulkoistamista ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä. Lisäksi kysyttiin, miten kunnassa on hankittu kuntalaisten hyväksyntä päätöksille. 2
1.3. Aineiston rakenne ja keruu Valtio-kunta-suhteen muutoksien vaikutuksia kartoitettiin kysymällä missä määrin erilaiset muutokset ovat vaikeuttaneet tai helpottaneet kunnallistalouden tasapainottamisen ylläpitoa. Lisäksi kysyttiin, missä määrin kunnan säästö- ja priorisointitoimenpiteet ovat vaikeuttaneet mahdollisuuksia vastata eri toimialueille (yleishallinto, vanhustenhuolto, lasten päivähoito, muu sosiaalihuolto, eri koulutusasteet, terveydenhuolto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, asuminen ja rakentaminen, ylläpito, kunnallistekniset palvelut, ympäristönhoito) kohdistuviin vaatimuksiin, onko kuntalaisten vastustus ollut voimakkaampaa vai heikompaa kuin muissa kunnissa, kuinka hyvin kunnassa on onnistuttu saamaan kuntalaisten hyväksyntä säästötoimenpiteille ja kuinka helppoa tai vaikeaa säästötoimenpiteitä koskevien päätösten tekeminen on kunnassa ollut. Taustamuuttujana on kunnan nimi. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Kohdemaa: Suomi Kohdealue: Suomi, Alahärmä, Alajärvi, Alastaro, Alavieska, Alavus, Anttola, Asikkala, Askainen, Aura, Elimäki, Enonkoski, Enontekiö, Eura, Eurajoki, Evijärvi, Forssa, Haapajärvi, Hailuoto, Halikko, Halsua, Hamina, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Haukipudas, Haukivuori, Helsinki, Vantaa, Hirvensalmi, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iisalmi, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Inkoo, Iniö, Isojoki, Imatra, Jaala, Janakkala, Joensuu, Jokioinen, Joroinen, Juankoski, Jurva, Juuka, Juupajoki, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Jäppilä, Kaarina, Kaavi, Kalajoki, Kalvola, Kangasala, Kangasniemi, Kankaanpää, Kannonkoski, Karijoki, Karinainen, Karjaa, Karkkila, Karvia, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemiö, Kempele, Kerava, Kerimäki, Kestilä, Kesälahti, Kihniö, Kiikala, Kiikoinen, Kiiminki, Kinnula, Kisko, Kitee, Kittilä, Kiuruvesi, Kodisjoki, Kokemäki, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Korppoo, Korsnäs, Kortesjärvi, Koski Hl, Koski Tl, Kotka, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kuorevesi, Kurikka, Kuusamo, Kuusankoski, Kuusjoki, Kylmäkoski, Kyyjärvi, Kälviä, Kärkölä, Kärsämäki, Köyliö, Kemijärvi, Lahti, Laihia, Lammi, Lapinlahti, Lappajärvi, Lappeenranta, Lappi, Lapua, Laukaa, Lavia, Lehtimäki, Leivonmäki, Lempäälä, Lemu, Leppävirta, Lestijärvi, Lieksa, Lieto, Liljendal, Liminka, Liperi, Lohtaja, Loimaa, Loimaan kunta, Loppi, Luhanka, Lumijoki, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Lohja, Maalahti, Maksamaa, Marttila, Masku, Mellilä, Merijärvi, Merikarvia, Merimasku, Mietoinen, Mikkeli, Muhos, Muonio, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Mänttä, Mäntyharju, Naantali, Nakkila, Nilsiä, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmes, Nurmijärvi, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orimattila, Oripää, Orivesi, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Parainen, Padasjoki, Parkano, Pelkosenniemi, Perho, Pernaja, Perniö, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pieksämäen mlk, Pielavesi, Pietarsaari, Pietarsaaren mlk, Pihtipudas, Piikkiö, Piippola, Pirkkala, Pohja, Polvijärvi, Pori, Pornainen, Posio, Pudasjärvi, Punkaharju, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pylkönmäki, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Raisio, Rantasalmi, Rauma, Rautalampi, Rautjärvi, Reisjärvi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Rovaniemi, Ruokolahti, Ruovesi, Rusko, Rääkkylä, Ruukki, Saari, Saarijärvi, Sahalahti, Salo, Sauvo, Savukoski, Seinäjoki, Siikainen, Siikajoki, Simo, Sipoo, Anjalankoski, Siuntio, Sodankylä, Soini, Sotkamo, Sulkava, Suodenniemi, Suolahti, Suomenniemi, Suomussalmi, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Särkisalo, Vaala, Taivalkoski, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Tarvaskoski, Temmes, Tervo, Teuva, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Turku, Pello, Tyrnävä, Ullava, Urjala, Utajärvi, Uurainen, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Varkaus, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vesanto, Vesilahti, 3
1. Aineiston kuvailu Västanfjärd, Veteli, Vihanti, Vihti, Viiala, Viitasaari, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Virtasalmi, Värtsilä, Vöyri, Ylihärmä, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylistaro, Ylitornio, Ylivieska, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä, Äetsä, Ähtäri, Äänekoski Havaintoyksikkö: Kunta Perusjoukko/otos: Suomen kunnat Aineistonkeruun ajankohta: toukokuu 1998 syksy 1998 Aineiston kerääjät: Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning); Kettunen, Pekka (Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning) Aineiston tuottajat: Åbo Akademi. Institutet för jämförande nordisk politik och förvaltning Keruumenetelmä: Kirjekysely Keruuväline: Strukturoitu kyselylomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1998 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto Vastausprosentti: 73 % Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 131 muuttujaa ja 318 havaintoa. Otantamenetelmä: Kokonaistutkimus. Kyselylomake lähetettiin kunnanjohtajille kaikkiin Suomen kuntiin. Vastaukset saatiin 318 kunnasta. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineisto ei sisällä avokysymyksen 14 vastauksia. Julkaisut Ståhlberg, Krister (1999). Anpassningspolitiken i finländska och svenska kommuner under 90- talet - en jämförelse. Kommunal ekonomi och politik 3(1). Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/fsd1192/ Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 4
1.4. Aineiston käyttö Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttörajoitukset Aineistoa luovutetaan tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön; FSD:n lupamenettely. Rajattu käyttöoikeus. 5
Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 318 minimi 1192.00 maksimi 1192.00 keskiarvo 1192.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 318 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 7
2. Muuttujat [FSD_PRO] Käsittelytaso (lisätty FSD:ssä) Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, filtterimuuttujat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0 C (dataa ei ole tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0 [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 318 minimi 1.00 maksimi 318.00 keskiarvo 159.50 keskihajonta 91.94 [Q1] 1990-luvun kuntatalouden ongelmat verrattuna muihin kuntiin Katsotteko, että 1990-luvun kuntatalouden ongelmat ovat Teidän kunnassanne suurempia vai pienempiä kuin muissa kunnissa? Paljon pienempiä ongelmia 1 9 2.8 2.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 8
Q3_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) 2 38 11.9 12.0 Kuten kunnissa keskimäärin 3 150 47.2 47.5 4 87 27.4 27.5 Paljon suurempia ongelmia 5 32 10.1 10.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q2] 1990-luvun kuntatalouden ongelmien ratkaisun onnistuminen Kuinka kunnassanne on mielestänne onnistuttu ratkaisemaan 1990-luvun taloudelliset ongelmat verrattuna muihin kuntiin? Paremmin kuin muissa kunnissa 1 30 9.4 9.5 2 110 34.6 34.9 Yhtä hyvin kuin muissa kunnissa 3 145 45.6 46.0 4 27 8.5 8.6 Huonommin kuin muissa kunnissa 5 3 0.9 1.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q3_1] Tulojen ja menojen välinen epätasapaino Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Tulojen ja menojen välinen epätasapaino 9
2. Muuttujat Hyvin tärkeä ongelma 1 149 46.9 47.2 Tärkeä ongelma 2 123 38.7 38.9 Ei kovin tärkeä ongelma 3 37 11.6 11.7 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 7 2.2 2.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_2] Valtio on sälyttänyt kunnille liikaa tehtäviä Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Valtio on sälyttänyt kunnille liikaa tehtäviä Hyvin tärkeä ongelma 1 107 33.6 34.1 Tärkeä ongelma 2 162 50.9 51.6 Ei kovin tärkeä ongelma 3 43 13.5 13.7 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 2 0.6 0.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q3_3] Riittämättömät verotulot Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Riittämättömät verotulot 10
Hyvin tärkeä ongelma 1 93 29.2 29.4 Tärkeä ongelma 2 172 54.1 54.4 Ei kovin tärkeä ongelma 3 45 14.2 14.2 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 6 1.9 1.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 Q3_5 [Q3_4] Painostus ammattiryhmien (professiot) taholta Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Painostus ammattiryhmien (professiot) taholta Hyvin tärkeä ongelma 1 15 4.7 4.7 Tärkeä ongelma 2 54 17.0 17.1 Ei kovin tärkeä ongelma 3 176 55.3 55.7 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 71 22.3 22.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_5] Huonontunut työllisyystilanne Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Huonontunut työllisyystilanne 11
2. Muuttujat Hyvin tärkeä ongelma 1 70 22.0 22.2 Tärkeä ongelma 2 147 46.2 46.5 Ei kovin tärkeä ongelma 3 73 23.0 23.1 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 26 8.2 8.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_6] Työntekijöiden kielteinen suhtautuminen muutoksiin Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Työntekijöiden kielteinen suhtautuminen muutoksiin Hyvin tärkeä ongelma 1 16 5.0 5.1 Tärkeä ongelma 2 100 31.4 31.6 Ei kovin tärkeä ongelma 3 154 48.4 48.7 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 46 14.5 14.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_7] Kunnan toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelun puutteellisuus Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Kunnan toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelun puutteellisuus 12
Hyvin tärkeä ongelma 1 8 2.5 2.5 Tärkeä ongelma 2 75 23.6 23.7 Ei kovin tärkeä ongelma 3 173 54.4 54.7 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 60 18.9 19.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 Q3_9 [Q3_8] Hallinnon sektoreiden kyky pitäytyä budjettiraamissa Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Hallinnon sektoreiden kyky pitäytyä budjettiraamissa Hyvin tärkeä ongelma 1 20 6.3 6.3 Tärkeä ongelma 2 113 35.5 35.9 Ei kovin tärkeä ongelma 3 146 45.9 46.3 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 36 11.3 11.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q3_9] Budjettiraamit ylittävät poliittiset päätökset Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Budjettiraamit ylittävät poliittiset päätökset 13
2. Muuttujat Hyvin tärkeä ongelma 1 14 4.4 4.5 Tärkeä ongelma 2 66 20.8 21.0 Ei kovin tärkeä ongelma 3 186 58.5 59.2 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 48 15.1 15.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q3_10] Lääninhallituksen harjoittama kunnan toiminnan valvonta Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Lääninhallituksen harjoittama kunnan toiminnan valvonta Hyvin tärkeä ongelma 1 2 0.6 0.6 Tärkeä ongelma 2 6 1.9 1.9 Ei kovin tärkeä ongelma 3 112 35.2 35.6 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 195 61.3 61.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q3_11] Kasvava velkataakka Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Kasvava velkataakka 14
Hyvin tärkeä ongelma 1 33 10.4 10.4 Tärkeä ongelma 2 94 29.6 29.7 Ei kovin tärkeä ongelma 3 106 33.3 33.5 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 83 26.1 26.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 Q3_13 [Q3_12] Yksipuolinen elinkeinorakenne Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Yksipuolinen elinkeinorakenne Hyvin tärkeä ongelma 1 40 12.6 12.7 Tärkeä ongelma 2 146 45.9 46.3 Ei kovin tärkeä ongelma 3 99 31.1 31.4 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 30 9.4 9.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q3_13] Kunnan asukasluvun kasvu/väheneminen Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Kunnan asukasluvun kasvu/väheneminen 15
2. Muuttujat Hyvin tärkeä ongelma 1 92 28.9 29.3 Tärkeä ongelma 2 113 35.5 36.0 Ei kovin tärkeä ongelma 3 78 24.5 24.8 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 31 9.7 9.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q3_14] Poliitikkojen puutteellinen kyky priorisoida kunnan toimintoja Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Poliitikkojen puutteellinen kyky priorisoida kunnan toimintoja Hyvin tärkeä ongelma 1 52 16.4 16.5 Tärkeä ongelma 2 133 41.8 42.1 Ei kovin tärkeä ongelma 3 118 37.1 37.3 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 13 4.1 4.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_15] Poliitikkojen puutteellinen kyky kehittää selkeitä tavoitteita kunnan eri toiminnoille Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Poliitikkojen puutteellinen kyky kehittää selkeitä tavoitteita kunnan eri toiminnoille 16
Hyvin tärkeä ongelma 1 39 12.3 12.4 Tärkeä ongelma 2 156 49.1 49.7 Ei kovin tärkeä ongelma 3 107 33.6 34.1 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 12 3.8 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 Q3_17 [Q3_16] Poliittiset konfliktit puolueryhmien välillä Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Poliittiset konfliktit puolueryhmien välillä Hyvin tärkeä ongelma 1 10 3.1 3.2 Tärkeä ongelma 2 41 12.9 13.0 Ei kovin tärkeä ongelma 3 143 45.0 45.4 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 121 38.1 38.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q3_17] Asukkaiden epärealistiset vaatimukset suhteessa kunnan palvelutuotantoon Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Asukkaiden epärealistiset vaatimukset suhteessa kunnan palvelutuotantoon 17
2. Muuttujat Hyvin tärkeä ongelma 1 23 7.2 7.3 Tärkeä ongelma 2 100 31.4 31.6 Ei kovin tärkeä ongelma 3 167 52.5 52.8 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 26 8.2 8.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_18] Asukkaiden painostus maksujen pienentämiseksi Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Asukkaiden painostus maksujen pienentämiseksi Hyvin tärkeä ongelma 1 2 0.6 0.6 Tärkeä ongelma 2 17 5.3 5.4 Ei kovin tärkeä ongelma 3 206 64.8 65.2 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 91 28.6 28.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q3_19] Asukkaiden painostus menojen vähentämiseksi Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Asukkaiden painostus menojen vähentämiseksi 18
Hyvin tärkeä ongelma 1 1 0.3 0.3 Tärkeä ongelma 2 11 3.5 3.5 Ei kovin tärkeä ongelma 3 177 55.7 56.2 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 126 39.6 40.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 Q4_1 [Q3_20] Laskentatoimen rutiinit epätyydyttävät Miten arvioitte seuraavia seikkoja kuntanne tilanteessa viime vuosina? Voidaanko kukin niistä nähdä hyvin tärkeänä ongelmana, tärkeänä ongelmana, ei kovin tärkeänä ongelmana vaiko täysin ongelmattomana. (Merkitkää rastilla) Laskentatoimen rutiinit epätyydyttävät Hyvin tärkeä ongelma 1 5 1.6 1.6 Tärkeä ongelma 2 65 20.4 20.6 Ei kovin tärkeä ongelma 3 161 50.6 50.9 Ei ongelma/ei ajankoht. 4 85 26.7 26.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q4_1] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Aktiivisempi elinkeinotai yrityspolitiikka Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Aktiivisempi elinkeino- tai yrityspolitiikka 19
2. Muuttujat Kyllä 0 287 90.3 91.1 Ei 1 28 8.8 8.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q4_2] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Veroprosentin korottaminen Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Veroprosentin korottaminen Kyllä 0 176 55.3 55.7 Ei 1 140 44.0 44.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q4_3] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Uusien tulolähteiden käyttöönotto Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Uusien tulolähteiden käyttöönotto 20
Q4_5 Kyllä 0 151 47.5 47.9 Ei 1 164 51.6 52.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q4_4] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Maksujen ja taksojen korottaminen Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Maksujen ja taksojen korottaminen Kyllä 0 268 84.3 84.8 Ei 1 48 15.1 15.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q4_5] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Kunnallisen tilintarkastuksen ja seurannan tehostaminen Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Kunnallisen tilintarkastuksen ja seurannan tehostaminen 21
2. Muuttujat Kyllä 0 205 64.5 65.3 Ei 1 109 34.3 34.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q4_6] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Lainanotto Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Lainanotto Kyllä 0 147 46.2 46.7 Ei 1 168 52.8 53.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q4_7] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Investointien siirtäminen Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Investointien siirtäminen 22
Kyllä 0 230 72.3 73.0 Ei 1 85 26.7 27.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 Q4_9 [Q4_8] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Kunnan omaisuuden myynti Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Kunnan omaisuuden myynti Kyllä 0 191 60.1 60.4 Ei 1 125 39.3 39.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q4_9] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Kunnan omaisuuden vuokraaminen Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Kunnan omaisuuden vuokraaminen 23
2. Muuttujat Kyllä 0 82 25.8 26.2 Ei 1 231 72.6 73.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 1.6 [Q4_10] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Aktiivisempi omaisuuden hoito (esim. sisäiset vuokrat) Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Aktiivisempi omaisuuden hoito (esim. sisäiset vuokrat) Kyllä 0 216 67.9 68.6 Ei 1 99 31.1 31.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q4_11] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Aktiivisempi finanssija sijoituspolitiikka Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Aktiivisempi finanssi- ja sijoituspolitiikka 24
Kyllä 0 207 65.1 65.7 Ei 1 108 34.0 34.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 Q4_13 [Q4_12] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Tehostettu saatavien perintä Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Tehostettu saatavien perintä Kyllä 0 263 82.7 83.2 Ei 1 53 16.7 16.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q4_13] Taloudellisten ongelmien ratkaisussa sovellettu: Osallistuminen EU-hankkeisiin (rakennerahasto- ja yhteisöaloitehankkeet) Monet kunnat ovat 1990-luvun kuluessa kohdanneet taloudellisia ongelmia. Näiden ratkaisemiseen on olemassa erilaisia tapoja. Seuraavassa luetellaan mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja/tai kestävän taloudellisen kehityksen edellytysten luomiseksi. Onko kyseisiä toimenpiteitä sovellettu kunnassanne? Osallistuminen EU-hankkeisiin (rakennerahasto- ja yhteisöaloitehankkeet) 25
2. Muuttujat Kyllä 0 286 89.9 90.5 Ei 1 30 9.4 9.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_1] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Henkilöstön irtisanomiset 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Henkilöstön irtisanomiset Ei lainkaan 1 128 40.3 40.5 2 76 23.9 24.1 Jossain määrin 3 80 25.2 25.3 4 20 6.3 6.3 Hyvin suuressa määrin 5 12 3.8 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_2] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Henkilöstön lomautus 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) 26
Q5_3 Henkilöstön lomautus Ei lainkaan 1 99 31.1 31.5 2 63 19.8 20.1 Jossain määrin 3 87 27.4 27.7 4 39 12.3 12.4 Hyvin suuressa määrin 5 26 8.2 8.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q5_3] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Virkojen täyttökielto 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Virkojen täyttökielto Ei lainkaan 1 23 7.2 7.3 2 30 9.4 9.6 Jossain määrin 3 103 32.4 32.8 4 96 30.2 30.6 Hyvin suuressa määrin 5 62 19.5 19.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 27
2. Muuttujat [Q5_4] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Varhaiseläkkeen käyttö 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Varhaiseläkkeen käyttö Ei lainkaan 1 87 27.4 27.5 2 73 23.0 23.1 Jossain määrin 3 105 33.0 33.2 4 44 13.8 13.9 Hyvin suuressa määrin 5 7 2.2 2.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_5] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Henkilöstön uudelleenkoulutus 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Henkilöstön uudelleenkoulutus 28
Ei lainkaan 1 72 22.6 22.8 2 103 32.4 32.6 Jossain määrin 3 114 35.8 36.1 4 24 7.5 7.6 Hyvin suuressa määrin 5 3 0.9 0.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 Q5_7 [Q5_6] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Ylitöiden vähentäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Ylitöiden vähentäminen Ei lainkaan 1 100 31.4 31.6 2 95 29.9 30.1 Jossain määrin 3 84 26.4 26.6 4 35 11.0 11.1 Hyvin suuressa määrin 5 2 0.6 0.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_7] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Sijaisten palkkauskielto 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) 29
2. Muuttujat Sijaisten palkkauskielto Ei lainkaan 1 10 3.1 3.2 2 32 10.1 10.1 Jossain määrin 3 110 34.6 34.8 4 113 35.5 35.8 Hyvin suuressa määrin 5 51 16.0 16.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_8] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Henkilöstöetuuksista luopuminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Henkilöstöetuuksista luopuminen Ei lainkaan 1 83 26.1 26.3 2 94 29.6 29.7 Jossain määrin 3 96 30.2 30.4 4 31 9.7 9.8 Hyvin suuressa määrin 5 12 3.8 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 30
Q5_10 [Q5_9] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Velvoitetyöllistettyjen käyttö 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Velvoitetyöllistettyjen käyttö Ei lainkaan 1 13 4.1 4.1 2 32 10.1 10.1 Jossain määrin 3 125 39.3 39.6 4 103 32.4 32.6 Hyvin suuressa määrin 5 43 13.5 13.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_10] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Paikalliset työehtosopimukset 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Paikalliset työehtosopimukset 31
2. Muuttujat Ei lainkaan 1 84 26.4 26.6 2 70 22.0 22.2 Jossain määrin 3 100 31.4 31.6 4 47 14.8 14.9 Hyvin suuressa määrin 5 15 4.7 4.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_11] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Mahdollisuus ylimääräiseen palkattomaan lomaan 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Mahdollisuus ylimääräiseen palkattomaan lomaan Ei lainkaan 1 40 12.6 12.7 2 50 15.7 15.9 Jossain määrin 3 108 34.0 34.3 4 91 28.6 28.9 Hyvin suuressa määrin 5 26 8.2 8.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q5_12] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Kunnan henkilöstön uudelleensijoittaminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) 32
Q5_13 Kunnan henkilöstön uudelleensijoittaminen Ei lainkaan 1 41 12.9 13.0 2 89 28.0 28.2 Jossain määrin 3 127 39.9 40.2 4 50 15.7 15.8 Hyvin suuressa määrin 5 9 2.8 2.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q5_13] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Irtisanomisbonus 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Irtisanomisbonus Ei lainkaan 1 280 88.1 88.6 2 19 6.0 6.0 Jossain määrin 3 13 4.1 4.1 4 3 0.9 0.9 Hyvin suuressa määrin 5 1 0.3 0.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 33
2. Muuttujat [Q5_14] Henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet taloudellisten vaikeuksien aikana: Vapautuvien virkojen tehtävien siirtäminen nykyiselle henkilökunnalle 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana ovat monet kunnat joutuneet ottamaan käyttöön henkilöstöön kohdentuvia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi tai toiminnan rationalisoimiseksi. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia toimenpiteitä? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Vapautuvien virkojen tehtävien siirtäminen nykyiselle henkilökunnalle Ei lainkaan 1 9 2.8 2.8 2 26 8.2 8.2 Jossain määrin 3 115 36.2 36.4 4 105 33.0 33.2 Hyvin suuressa määrin 5 61 19.2 19.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q6_1] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Materiaalija välinehankintojen vähentäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Materiaali- ja välinehankintojen vähentäminen 34
Ei lainkaan 1 6 1.9 1.9 2 64 20.1 20.3 Jossain määrin 3 166 52.2 52.5 4 64 20.1 20.3 Hyvin suuressa määrin 5 16 5.0 5.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 Q6_3 [Q6_2] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Kiinteistönhoidon vähentäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Kiinteistönhoidon vähentäminen Ei lainkaan 1 26 8.2 8.2 2 86 27.0 27.2 Jossain määrin 3 139 43.7 44.0 4 57 17.9 18.0 Hyvin suuressa määrin 5 8 2.5 2.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q6_3] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Toiminnoista luopuminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) 35
2. Muuttujat Toiminnoista luopuminen Ei lainkaan 1 48 15.1 15.2 2 137 43.1 43.5 Jossain määrin 3 103 32.4 32.7 4 22 6.9 7.0 Hyvin suuressa määrin 5 5 1.6 1.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q6_4] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Suunnitellun toiminnan lykkäys 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Suunnitellun toiminnan lykkäys Ei lainkaan 1 19 6.0 6.0 2 61 19.2 19.3 Jossain määrin 3 142 44.7 44.9 4 81 25.5 25.6 Hyvin suuressa määrin 5 13 4.1 4.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 36
Q6_6 [Q6_5] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Tuki vapaaehtoisjärjestöille jotka suorittavat kunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Tuki vapaaehtoisjärjestöille jotka suorittavat kunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä Ei lainkaan 1 33 10.4 10.5 2 103 32.4 32.7 Jossain määrin 3 138 43.4 43.8 4 36 11.3 11.4 Hyvin suuressa määrin 5 5 1.6 1.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 [Q6_6] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Toimintayksiköiden tilapäiset sulkemiset 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Toimintayksiköiden tilapäiset sulkemiset 37
2. Muuttujat Ei lainkaan 1 116 36.5 37.1 2 94 29.6 30.0 Jossain määrin 3 87 27.4 27.8 4 15 4.7 4.8 Hyvin suuressa määrin 5 1 0.3 0.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 1.6 [Q6_7] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Lautakuntien yhdistäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Lautakuntien yhdistäminen Ei lainkaan 1 7 2.2 2.2 2 23 7.2 7.3 Jossain määrin 3 81 25.5 25.6 4 137 43.1 43.4 Hyvin suuressa määrin 5 68 21.4 21.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q6_8] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Sektorien välinen yhteistyö (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tai lasten päivähoidon ja koulun kesken) 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka 38
Q6_9 voi koskea kaikkia toimintoja) Sektorien välinen yhteistyö (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tai lasten päivähoidon ja koulun kesken) Ei lainkaan 1 4 1.3 1.3 2 24 7.5 7.6 Jossain määrin 3 124 39.0 39.5 4 124 39.0 39.5 Hyvin suuressa määrin 5 38 11.9 12.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 4 1.3 [Q6_9] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Hankintojen keskittäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Hankintojen keskittäminen Ei lainkaan 1 4 1.3 1.3 2 37 11.6 11.7 Jossain määrin 3 110 34.6 34.9 4 133 41.8 42.2 Hyvin suuressa määrin 5 31 9.7 9.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 3 0.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 39
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q6_10] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Tulosyksiköiden ja tulosohjauksen soveltaminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Tulosyksiköiden ja tulosohjauksen soveltaminen Ei lainkaan 1 10 3.1 3.2 2 47 14.8 15.0 Jossain määrin 3 123 38.7 39.3 4 110 34.6 35.1 Hyvin suuressa määrin 5 23 7.2 7.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 5 1.6 [Q6_11] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Kuntien välisen yhteistyön lisääminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Kuntien välisen yhteistyön lisääminen 40
Q6_13 Ei lainkaan 1 1 0.3 0.3 2 27 8.5 8.5 Jossain määrin 3 107 33.6 33.9 4 158 49.7 50.0 Hyvin suuressa määrin 5 23 7.2 7.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q6_12] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Sektorien ja toimintojen yhdistäminen 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain määrin, vain joissakin toiminnoissa, 5 = hyvin suuressa määrin, kunnan yleinen politiikka, joka voi koskea kaikkia toimintoja) Sektorien ja toimintojen yhdistäminen Ei lainkaan 1 8 2.5 2.5 2 70 22.0 22.2 Jossain määrin 3 122 38.4 38.6 4 100 31.4 31.6 Hyvin suuressa määrin 5 16 5.0 5.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 2 0.6 [Q6_13] Toiminnan rationalisointi taloudellisten vaikeuksien aikana: Lisääntynyt palveluiden osto yhdistyksiltä ja organisaatioilta 1990-luvun taloudellisten vaikeuksien aikana kunnat ovat myös rationalisoineet toimintaansa. Missä laajuudessa on kunnassanne käytetty seuraavia menoja vähentäviä/ rationalisointitoimenpiteitä kunnallistalouden tasapainottamiseksi? (Asteikko: 1 = ei lainkaan, 3 = jossain 41