Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot E-mail kirjaamo@alajarvi.fi Aloitusaika 13.4.2012 Lopetusaika 13.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 1 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää - Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna - Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi - Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen - Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi - Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari - Enare 0 149 Inkoo - Ingå 0 151 Isojoki - Storå 0 152 Isokyrö - Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen - Jockis 0 171 Joroinen - Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää - Träskända 0 202 Kaarina - S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani - Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki - Bötom 0 223 Karjalohja - Karislojo 0 224 Karkkila - Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen - Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen - Grankulla 0 236 Kaustinen - Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari - Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava - Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki - Kumo 0 272 Kokkola - Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad 0 288 Kruunupyy - Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi - Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö - Kjulo 0 398 Lahti - Lahtis 0 399 Laihia - Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi - Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta - Villmanstrand 0 408 Lapua - Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto - Lundo 0 425 Liminka - Limingo 0 426 Liperi 0 444 Lohja - Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa - Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto - Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti - Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia - Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli - S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari - Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä - Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 Mänttä-Vilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali - Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen - Nousis 0 540 Nummi-Pusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö - Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu - Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio - Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta - Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari - Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala - Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku - Påmark 0 609 Pori - Björneborg 0 611 Pornainen - Borgnäs 0 638 Porvoo - Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää - Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe - Brahestad 0 710 Raasepori - Raseborg 0 680 Raisio - Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma - Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo - Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna - Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo - Sibbo 0 755 Siuntio - Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo - Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere - Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva - Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio - Torneå 0 853 Turku - Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula - Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila - Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby 0 895 Uusikaupunki - Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa - Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli - Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti - Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat - Virdois 0 942 Vähäkyrö - Lillkyro 0 946 Vöyri - Vörå 0 972 Yli-Ii 0 976 Ylitornio - Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri - Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - vs. kaupunginjohtaja Nimi - Tero Kankaanpää Sähköposti - tero.kankaanpaa@alajarvi.fi Puhelin - 044 2970 256 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - toimistosihteeri Nimi - Seija Höykinpuro Sähköposti - seija.hoykinpuro@alajarvi.fi Puhelin - (06) 2412 2229 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Alajärven kaupunki yhtyy sinänsä työryhmän näkemykseen kunta- ja palvelurakenteen uudistustarpeista. Alajärven kaupunki katsoo kuitenkin, että Alajärven kaupungin, Vimpelin kunnan ja Soinin kunnan muodostamalla Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella pyritään käytännössä saavuttamaan samat hyödyt kuin kuntaliitoksella. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue muodostaa jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden. On huomattava, että yhteistoiminta-alueella hoidetaan yhteisesti kaikki kuntapalvelut. Käsityksemme mukaan kysymyksessä on valtakunnan tasolla pisimmälle viety yhteistoiminnan muoto. Tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys. Alajärven kaupunki yhtyy työryhmän huoleen väestökehityksen ja väestörakenteen muutoksen osalta Suomessa. Muutokset vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia vastata peruspalvelujen järjestämisestä. Sinällään kuntarakenteen uudistaminen ei kuitenkaan läheskään kaikilla alueilla helpota tilannetta, vaan muutokset edellyttävät palvelurakenteiden ja palveluprosessien uudistamista. Kaupunki yhtyy työryhmän näkemykseen työikäisen väestön vähentymisen vaikutuksesta Suomen talouden kasvuedellytyksiin ja rahoituspohjaan. Kaupunki näkee julkisten menojen kasvun hillitsemisen valtion ja kuntien yhteisenä tehtävänä. Alajärven kaupunki on työryhmän tavoin huolissaan kuntien välisten taloudellisten erojen kasvusta ja kuntien keskinäisen lojaalisuuden heikkenemisestä Suomessa.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? - Alajärven kaupunki, kuten lähes kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kunnat, on tulevaisuudessa väestökehitykseen liittyen haasteiden edessä. Yli 75-vuotiaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Alajärvellä 1151 eli noin 11 % väestöstä. Alajärvellä vanhusväestön osuus kasvaa tulevaisuudessa vuosi vuodelta. Alajärvellä oli vuonna 2010 75 84 -vuotiaita yhteensä 861 henkilöä ja vastaava luku vuonna 2015 arvion mukaan 802. Näin ollen 75 84 -vuotiaiden lukumäärä pienenee. Sen sijaan 85-vuotiaita ja sitä vanhempia vuonna 2010 oli 290 henkilöä ja vuonna 2015 heitä on arvion mukaan 404 henkilöä. Näin ollen yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Alajärven kaupungin väestömäärä vuonna 2030 on ennusteiden mukaan 9556 asukasta. - Alajärven kaupungin tavoitteena on, että väestömäärän vähenemistä pystytään hidastamaan muun muassa elinkeinotoimintaa kehittämällä sekä pitämällä kaupungin palvelut hyvällä tasolla. Tärkeää on pystyä vaikuttamaan työikäisen väestön poismuuttoon sekä paluumuuttoon. Kaupungin vetovoimaa pyritään parantamaan myös vapaa-ajanpalveluja kehittämällä. Tästä tärkeimpänä osoituksena on keväällä 2012 rakentamisvaiheeseen etenevä uimahalli. Alajärvi korostaa, että syntyneiden lasten määrä (noin 120) on Alajärvellä edelleen sellaisella tasolla, että kaupunkia voidaan tämän kriteerin osalta pitää edelleen elinvoimaisena. Verrattaessa alle 15-vuotiaiden määrää (20,03 %) yli 65-vuotiaiden määrään (20,84 %), voidaan todeta, että Alajärvellä ne vastaavat edelleen käytännössä toisiaan. Alajärven kaupungilla on vahva usko oman vetovoimaisuutensa parantamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vetovoimaisuuden parantamisen myötä väestökehitys ja väestörakenne Alajärvellä tulee olemaan tämänhetkisiä ennusteita parempi. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän havainnot Alajärven kaupungin taloudellisesta tilasta ovat pääosin oikeita. Alajärven veroprosentti vuodelle 2012 on 20,50 %. Kaupunki esittää erityisen huolensa kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdyistä leikkauksista ja kiinteistöveron poistaminen verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksen on arvioitu vaikuttavan Alajärven kaupungin osalta noin -58 euroa/asukas eli yhteensä noin 600.000 euroa vuositasolla. Yhteensä valtionosuuksiin tälle vuodelle tehdyt toimenpiteet tarkoittivat Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 1,456 miljoonan euron vähennystä, vaikka valtionosuuden kokonaisuudessa kasvoivatkin vuodelle 2012 vuoden 2011 tasoon verrattuna noin 1,021 miljoonaan euroa. Tällaisilla valtionosuuksiin tehtävillä ratkaisuilla heikennetään erityisesti Alajärven kaltaisten pienen keskimääräisen tulotason kuntien asemaa suurten ja paremmassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien hyväksi. Alajärven kaupunki tulee jatkossakin tarvitsemaan verotulojen tasausjärjestelmää keskimääräistä alhaisemman tulotason vuoksi. Alajärven kaupunki yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että Alajärvi on pystynyt Lehtimäki liitoksen jälkeen kattamaan Lehtimäeltä periytynyttä alijäämää tehokkaasti. Alajärvi on sopimuksen mukaisesti käyttänyt kuntaliitosavustukset kuntatalouden tasapainottamiseen ja kattanut kokonaisuudessaan Lehtimäen kunnan taseesta siirtyneet alijäämät noin 4,083 miljoonaa euroa. Alajärven kaupunki on nostanut veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. - Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen ja pienempi vaihtoehtoinen kustannusten kasvukehitys. Alajärven kaupungin toimintakulut kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen 2010 ainoastaan 1,93 %. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työryhmä on sinällään hahmottanut aivan oikein maakunnan itäosan aluerakenteelliset osa-alueet, joista toinen muodostuu Alajärven ja Lappajärven ympärille seudullisena kokonaisuutena. Työryhmä on myös havainnut aivan oikein Alajärven aluerakenteellisen vahvuuden. Alajärvi korostaa valtatien 16 (Sininen Tie) ja kantatien 68 merkitystä, mitkä palvelevat Alajärveä kaikkiin pääilmansuuntiin. Sinisen Tien ja kantatien 68 sekä alemman luokituksen tiestön hoitoon ja kunnossapitoon tulee jatkossa satsata entistä enemmän, jotta Alajärven ympäristö ja sen elinkeinoelämä voi kehittyä seudullisena kokonaisuutena.
- Yhdyskuntarakenteen osalta Etelä-Pohjanmaan merkittävimmät ongelmat keskittyvät työryhmänkin näkemyksen mukaisesti ensisijassa Seinäjoelle ja sen ympäristöön, eikä Alajärven ympäristössä ole yhdyskuntarakenteen osalta merkittäviä ongelmia. Alajärven kaupungin näkemyksen mukaan nykyisellä Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella pystytään ratkaisemaan työryhmän esittämiä yhdyskuntarakenteen hajautumisen ongelmia, vaikka päätöksentekovalta onkin viime kädessä yksittäisten kuntien valtuustoilla. Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on yhteinen tekninen toimi, jossa yhteinen kaavoituspäällikkö vastaa kaavoituksesta. Yhteistyön tuloksena Järvi-Pohjanmaalle on laadittu yhteinen Alueidenkäytön suunnitelma, joka hyväksyttiin keväällä 2012 kuntien valtuustoissa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmä on erinomaisesti hahmottanut, että Etelä-Pohjanmaalla on kaksi selkeää työssäkäyntikokonaisuutta: toinen on maakunnan keskuksen Seinäjoen ympärillä ja toinen muodostuu Alajärven ympäristöön seudullisena kokonaisuutena. Alajärveen suuntautuvat hieman yli 10 prosentilla Vimpeli ja Soini. - Järvi-Pohjanmaa muodostaa yhtenäisen työssäkäynti- ja asioimisalueen, joka sijaitsee 80 160 km:n päässä maakuntakeskuksista ja noin 45 50 km:n päässä muista kuntakeskuksista. Asioinnin osalta Alajärvi ei koe kuuluvansa Töysän paikallismarkkina-alueeseen. Erikoiskaupan asioinnissa Alajärvi tulee lukea työryhmän hahmottamalla tavalla yhdeksi omavaraisimmista asiointialueista, koska osuus omaan kuntaan suuntautuvasta asioinnista on 49 %. Alajärvi korostaa naapurikuntien erikoiskaupan asioinnin suuntautumista Alajärvelle. Tämä on vimpeliläisten osalta 35 %, lappajärveläisten osalta 18 % ja perholaisten osalta 15 %. Työryhmän esittämät osuudet vastaavat näiltä osin Alajärven käsitystä. Näiden lisäksi Alajärvi haluaa korostaa, että Keski-Suomen puolelta Kyyjärveltä ja Keski-Pohjanmaan puolelta Perhosta tapahtuu Alajärven käsityksen mukaan voimakasta erikoiskaupan asiointia Alajärven suuntaan. Lisäksi Lappajärven Alajärven puoleisista kylistä erikoiskaupan asiointi on Alajärven suuntaan huomattavasti Lappajärven kokonaisasiointia voimakkaampaa. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Sote-palvelut Alajärven kaupunki katsoo työryhmän tapaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun vaativuus ja laajuus edellyttävät vahvaa vastuunkantajaa. Riittävän kokoisilla vastuunkantajilla on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja lähipalvelujen järjestämiseen ja keskitetympien palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Mikäli tässä yhteydessä Alajärven kaupungille tai Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle on tarkoitus siirtää laajasti nykyisten sairaanhoitopiirien tehtäviä, Alajärven kaupunki katsoo, että ehdotetulla selvitysalueella voidaan järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mutta Alajärvi näkisi laajemman väestöpohjan parantavan tehtävän hoitamisen edellytyksiä. Alajärven kaupunki pitää selvänä, että tässä tapauksessa tarvitaan nykyistä vahvempia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä. Alajärvi katsoo työryhmän tavoin, että riittävän kokoisilla vastuunkantajilla on mahdollisuus käyttää erilaisia keinoja lähipalvelujen järjestämiseen ja keskitetympien palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Lähipalvelujen turvaamiseksi palvelujen järjestäjän on oltava riittävän vahva pystyäkseen aidosti valitsemaan missä ja miten palvelut tarjotaan. Alajärvi katsoo kuitenkin, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu voi jatkossakin olla vaihtoehtoisesti joko kunnalla tai sote-alueella. Tärkeintä on, että vastuunkantajasta saadaan riittävän suuri, jotta se pystyy huolehtimaan uudesta entistä laajemmasta tehtäväkentästään. Tilaaja-tuottaja -mallilla toimiva yhteistoiminta-alue, jossa itsenäisten kuntien valtuustot toimivat tilaajina ja yhteislautakunnat palvelun tuottajina, pystyy yhtälailla demokraattisella päätöksenteolla ratkaisemaan väestönsä tarpeiden mukaisesti järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen vaatimat resurssien jakamiseen liittyvät kysymykset tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistalous voi olla yhteislautakunnissa toimivalla yhteistoiminta-alueella jäsenkuntien hallinnassa aivan samalla tavalla kuin yhden kunnan mallissa. Perusturvan oman toiminnan kokonaiskustannukset ovat jopa alentuneet 0,2 % (2009 2010). Perusturvan palveluita on kehitetty pitkälle viedyllä lähipalveluperiaatteella. Perusturvan toiminnat on tuotteistettu ja resurssit sekä kustannukset jaettu koko yhteistoiminta-alueelle. Lääkäri- ja hoitajaresurssit on jaettu yhteisesti koko
yhteistoiminta-alueella. Henkilöstöresurssit on kohdennettu alueen toimipisteisiin tarpeen mukaan, mikä on mahdollistanut myös erityistyöntekijöiden palkkauksen. Hyväksytty vanhustyön strategia mahdollistaa laajan muutoksen palvelurakenteen osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnollisen yhdistämisen myötä on luotu laaja lastensuojelun kokonaissuunnitelma, päihde- ja mielenterveysstrategiaa on kehitetty myös terveyden edistämisen lähtökohdista sekä luotu vammaispoliittinen suunnitelma. Sivistyspalvelut Alajärven kaupunki yksin ja ennen kaikkea yhteistoiminnassa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen muiden kuntien kanssa täyttää jo nyt perusopetuksen järjestämisen edellyttämän 50 syntyneen lapsen kriteerin. Uusi kunta ei sinänsä muuttaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun tai mahdollistaisi entistä tehokkaampaa opetuksellista yhteistyötä, koska yhteistoiminta-alueella on jo nyt vain yksi lukio, jolla on kaksi toimipistettä (Alajärvi ja Vimpeli). Alajärven kaupunki katsoo, että koulutuksen merkitys kasvun edellytyksen luojana on suuri. Erityisesti II-asteen koulutuksen paikallinen turvaaminen uusissa rakenteissa on Järvi-Pohjanmaan yrityksille ja elinvoimalle ratkaisevaa. Järviseudun koulutuskuntayhtymän ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenenä Alajärvi ei näe järkevänä koko Etelä-Pohjanmaan alueen kattavan järjestäjäorganisaation muodostamista ammatillisen koulutuksen järjestämistä varten. Alajärvellä toimii myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän maakuntakorkeakoulu, joka tuottaa elinkeinoelämälähtöisiä kehittämis- ja koulutuspalveluita (muun muassa tutkintoon johtava aikuiskoulutus). Muut palvelut? Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminnan historia on pitkä. Länsi-Suomen lääninhallitus teki ensimmäisen yhteistoimintaa koskevan selvityksen koko Järviseudun seutukunnan (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) alueesta jo vuonna 2002. Tämän jälkeen Alajärven ja Vimpelin terveystoimet toimivat yhteislautakuntamallilla vuosina 2005 2008. Vuonna 2007 käynnistettiin koko Järvi-Pohjanmaata koskeva selvitys, jossa olivat mukana Alajärven lisäksi Soini, Vimpeli, Kyyjärvi ja Perho. Selvityksen lopputuloksena Alajärven kaupunki, Soinin kunta ja Vimpelin kunta muodostivat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen. Lisäksi Lehtimäki liittyi Alajärveen kuntaliitoksella 1.1.2009 alkaen. Yhteistoiminta-alue kattaa kaikki kuntapalvelut. Kunnat ovat siirtäneet palvelujen tuottamisen kuntien yhteisiin lautakuntiin, jotka toimivat 4-4-4 -mallilla. Yhteislautakunnista Alajärven organisaatioon kuuluvat maaseutu-, perusturva-, ja sivistyslautakunta. Soinin organisaatioon kuuluvat tekninen sekä vapaa-aikalautakunta ja Vimpelin organisaatioon rakennus- ja ympäristölautakunta. Tukipalvelut (mm. ravitsemus-, puhdistus- ja tilapalvelut) on koottu teknisen lautakunnan alaisuuteen. Talous- ja henkilöstöhallinto on eriytetty Järvinet Oy:lle. Maa- ja metsätalousministeriö on 10.3.2011 hyväksynyt Alajärven kaupungin hakemuksen järjestää maatalouden tukihallinnon palvelut koko Järvi-Pohjanmaan alueella. - Alajärven kaupunki toteaa kokemukseensa perustuen yhteistoiminta-alueen hallinnon olevan sinänsä monimutkaisempi ja hallinnollisesti huomattavasti raskaampi kuin laajempipohjaisella kuntarakenteella toteutettu hallinto. 4-4-4 -mallilla toimivassa lautakuntatyöskentelyssä edustuksellinen demokratia ei toteudu yhteistoiminta-alueen kuntien väkilukujen mukaisessa suhteessa ja se on tuottanut ongelmia päätöksenteossa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on erittäin vahvaa pk-yritystoimintaa. Alueen yritykset edustavat monia toimialoja, joista vahvimpia ovat hirsitalo-, alumiini- ja rakennustuoteteollisuus, jotka muodostavat yhdessä metalliteollisuuden kanssa rakentamisklusterin. Vientiaste tuotannosta on Alajärvellä maakunnan toiseksi korkein (36,4 %). Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta perustettaessa elinkeinoelämän kehittäminen oli tärkeimpiä
- lähtökohtia, minkä vuoksi perustettiin Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, joka vastaa yritys- ja kehittämispalveluista. Yhtiön osakkaana olevat kunnat muodostavat näin ollen toiminnallisen kokonaisuuden myös elinkeinotoimen osalta. On huomattava, että yhtiössä ovat osakkaina noin 20 Järvi-Pohjanmaan alueen kärkiyritystä. Yritykset osallistuvat osakepääoman lisäksi myös yhtiön toiminnan rahoittamiseen. Alueen yrityselämän ja kuntien yhteistyö on siten erittäin pitkälle vietyä ja tiivistä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Alajärven kaupunki katsoo, että Järvi-Pohjanmaan kunnat muodostavat jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden, jota ei missään nimessä tule ainakaan pilkkoa kuntauudistuksen yhteydessä. Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueelle on myönnetty ns. exit-kortti vuonna 2009. Selvitysalue kattaisi koko tilastollisen asiointi- ja työssäkäyntialueen ja vastaa siten hyvin hallitusohjelman ja työryhmän käyttämiä kriteerejä. Myös Alajärvi on kiinnittänyt huomiota siihen, että yksittäisistä Lappajärven kylistä tapahtuu voimakasta paikallista pendelöintiä Alajärvelle. Alajärvi katsoo, että näiden kylien asukkaita tulee kuulla mahdollisen selvitysmiehen toimesta heidän toiveiden mukaisen suuntautumisen selvittämiseksi. Alajärvi katsoo, etteivät maakuntarajat saa muodostua alueella esteeksi mahdollista laajempaa toiminnallista kokonaisuutta muodostettaessa. Asiointi- ja työssäkäyntikriteeriä aidosti käyttäen työryhmän esittämän Vetelin Patanan kylän lisäksi Perhon ja Kyyjärven kunnat kokonaisuudessaan voisivat näin ollen halutessaan kuulua osaksi selvitysaluetta. Näistä kaikista tapahtuu maakuntarajat ylittävää voimakasta asiointia Alajärven suuntaan. Alajärven kaupunki on valmis kaikki kuntapalvelut kattavan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen laajentamiseen myös maakuntarajat ylittäen. Mikäli yhteistoiminta-alueita ei jatkossa hyväksytä, Alajärven kaupunki on valmis kuntaliitosselvitykseen esitetyllä selvitysalueella (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat, Lappajärvi sekä Vetelin Patana) ja myös selvitysalueen laajentamiseen maakuntarajat ylittäen (Perho ja Kyyjärvi). 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 1 0 1 1 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja 1 0 1 1 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 1 0 1 1 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 6 1 7 1
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? - Kuten edellä on kuvattu, elinkeinotoimen kehittämisen kannalta kuntarakenteen muutoksella ei ole vaikutusta, koska yritys- ja kehittämispalveluista vastaa edellä kuvattu Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - - 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia. 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei
13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Alajärven kaupunki on valmis kaikki kuntapalvelut kattavan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen laajentamiseen myös maakuntarajat ylittäen. Mikäli yhteistoiminta-alueita ei jatkossa hyväksytä, Alajärven kaupunki on valmis kuntaliitosselvitykseen esitetyllä selvitysalueella (Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kunnat, Lappajärvi sekä Vetelin Patana) ja myös selvitysalueen laajentamiseen maakuntarajat ylittäen (Perho ja Kyyjärvi). 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? - Osaliitokset saattavat olla tarpeellisia, elleivät mahdolliset kuntajakoselvitykset kaikkien kuntien osalta näytä johtavan asiointi- ja työssäkäyntialueen mukaiseen kuntaliitokseen. Mikäli joidenkin kuntien yksittäisissä kylissä riittävä enemmistö kuntalaisista katsoo kylän työssäkäynnin ja asioinnin perusteella luontaisesti suuntautuvan toiseen kuntaan, tulisi kyläläisten tahtoa kunnioittaa. 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys - emme näe tarkoituksenmukaisena Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - näemme tarkoituksenmukaisena Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen - näemme tarkoituksenmukaisena Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi - emme näe tarkoituksenmukaisena Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) - emme näe tarkoituksenmukaisena Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella - saattaa olla tarkoituksenmukaista Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä - näemme tarkoituksenmukaisena vain viimesijaisena keinona Muu, mikä?
- - 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien 18. 3. Perustelunne aikataululle - Kaikki kuntapalvelut kattavasta yhteistoiminta-alueesta siirtyminen yhden kunnan hallintomalliin on yksinkertaista ja nopeasti toteutettavissa, mikäli selvityksen perusteella siihen päädytään. Mikäli kuntarakennetta laajennetaan yhteistoiminta-alueen kuntien ulkopuolelle, aikaa saatetaan vaatia enemmän. 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Alajärvi yhdessä yhteistoiminta-alueen muiden kuntien kanssa on viime vuosina tehnyt toiminnallisia uudistuksia, joista on saatu merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Nämä uudistukset vastaavat niitä toiminnallisia uudistuksia, mitä yleensä tehdään myös kuntaliitoksen yhteydessä. Näin ollen helposti saavutettavia taloudellisia säästöjä kuntaliitoksesta ei selvitysalueella ole juuri saavutettavissa. Koska edellisen kuntaliitoksen myötä Alajärven taseeseen siirtyneet alijäämät on juuri saatu katetuksi, olisi mahdollisen uuden kuntaliitoksen myötä taseeseen mahdollisesti siirtyvien alijäämien kattaminen uudelle kunnalle kohtuuton vaatimus. Niinpä katsomme, että valtion on katettava uudessa kuntaliitoksessa uuden kunnan taseeseen mahdollisesti siirtyvät alijäämät. Lisäksi kuntien tietojärjestelmien yhteensovittamista on tuettava valtion toimesta sekä harkittava muita kuntaliitoksiin kannustavia investointitukia.
20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. - - 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Alajärven kaupunki ei tässä vaiheessa lähde ottamaan kantaa kuntalain kokonaisuudistukseen, vaan varaa tilaisuuden lausua asiasta prosessin valmisteluvaiheessa. 22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - - 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Uudistuksessa on keskityttävä kuntien välisten rahoitus- ja kustannuserojen alueelliseen tasaamiseen eli korjattava valtionosuusjärjestelmään liittyviä epäkohtia. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - - Valtion ja kuntien tehtävänjako - - Tarkasteltaessa valtion ja kuntien välistä nykyistä tehtävienjakoa sekä mahdollisia kunnille annettavia uusia tehtäviä, on varmistettava, että valtio huolehtii myös tehtävien rahoittamisesta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - 25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - -