BELARUS-DIESELTRAKTORI malli MTZ-2

VAKOLA Postios. Helsinki Rukklla Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 253 BELARUS-DIESELTRAKTORI malli MTZ-2 Koetuttaja: Oy Konela A b, Helsinki. Valmistaja: Minskij Traktornyi Zavod, Minsk, Neuvostoliitto. Ilmoitettu vähittäishinta (15. 11. 57) : ei tiedossa. Ryhmä 13 894/68/1

2 Rakenne ja toiminta Moottori on 4-sylinterinen., 4-tahtinen n.estejäähdytteinen etukammiodieselmoottori. Moottorin sylinterilohko on valettu yhteen kampikammio-osan kanssa ja kiinnitetty pulteilla U-palkkialustaan joka yhdessä vaihdelaatikon ja takasillan kanssa muodostaa traktorin kantavan rungon. Moottorissa on vaihdettavat ns. märät sylinteriputket ja kevytmetallimännät, joissa on 4 tiivistysrengasta ja 2 öljyrengasta. Kampiakseli on laakeroitu 5 runkolaakerilla. Polttoainejärjestelmän. ruiskutuspumppu, suodattimet ja suuttimet ovat HZTA-merkkiset. Järjestelmään kuuluu polttoaineen siirtopumppu. Polttoainesuuttimien ruiskutuspaine on 125 aty. Palamisilma kulkee pyörre-eroittimen ja öljy-ilmanpuhdistimen kautta. Moottorin pyörimisnopeuden säätö tapahtuu keskipakosäätimellä joka voidaan ajajan istuimelta asettaa halutulle pyörimisnopeudelle käsivivulla. Käynnistyksen helpottamiseksi moottori on varustettu puristuksen poistolaitteella. Käynnistysmoottori on 10 hv:n 2-tahtinen, 1-sylinterinen, ilmajäähdytteinen bensiinimoottori. Sähkölaitteisiin kuuluu generaattori sekä 2 valonheitintä eteen ja 1 taakse. Jäähdytysjärjestelmään kuuluu nesteputkijäähdytin, tuuletin, vesipumppu, termostaatti, ohjaamosta säädettävä säleikkökaihdin, lämpömittari ja painetulppa. Moottorin voitelujärjestelmään kuuluu hammaspyöräpumppu imusiivilöin.een, öljynpuhdistimet, öljynpainemittari ja öljyn lämpömittari. Kytkin on jalkapolkimella hoidettava kuiva yksilevykytkin. Vailiteiston hammaspyörät ovat suorahampaisia ja laakerit kuulatai rullalaakereita. Vailiteistosta voima siirtyy kartiohammaspyöräparin välityksellä traktorin tasauspyörästöön, joka voidaan lukita käsivivulla, ja siitä edelleen lieriöhainniaspyöräparien välityksellä traktorin takapyörän. Voimanottoakselilla ja hydraulisen nostolaitteen pumpulla on yhteinen kytkin. Traktorin vasemmalle sivulle sijoitettu hihnapyörä saa liikkeensä k-ytkinakselilta lieriö- ja kartiohammaspyöräparin. välityksellä. Tasauspyörästön akselien päissä on paisuntajarrut, jotka toimivat erikseen oikealla jalalla hoidettavilla ohjausjarrupolkimilla.

Haluttaessa voidaan jarrupolkimet kytkeä yhteen salpalaitteella. Jarrut voidaan lukita seisontajarruksi. Eturaidevälin säätö tapahtuu akselin pituutta muuttamalla: Takaraidevälin säätö tapahtuu pyöriä akselilla siirtäen. Traktori on varustettu takasillan taakse erikseen koteloidulla hydraulisella työkoneiden 3-pistenostolaitteella. Nostolaite, sen lisäksi että se toimii nostavana laitteena, on tarkoitettu vaikuttamaan myöskin työsyvyyteen. Pumppu on nelisylinterinen mäntäpumppu ja saa liikkeensä voimanottoakselilta kahdella epäkeskokappaleella. Työntövarsi on varustettu jousitetulla jatkeella. Esteeseen ajettaessa vastajousi on tarkoitettu puristumaan, jolloin jatkeen tarkoituksena on lopettaa nostolaitteen kannattava vaikutus. Tällöin traktoria maahan painava vaikutus lakkaa ja traktorin pyörillä on mahdollisuus helpommin luistaa. Varsinainen työkonetta ja vetolaitetta suojaava vaikutus esteeseen ajettaessa on vastajousella, joka sallii työntövarren siirtyä eteenpäin. Traktorissa on hinattavia työkoneita varten sivusuunnassa säädettävä kiinteä -vetolaite. Traktori on varustettu käyttötuntimittarilla. Traktorin mukana olivat seuraavat työkalut: nosturi varsineen, 7 erikoiskiintoavainta, 7 tavallista kiintoavainta, uppoavain, 3 hylsyavainta varsineen, siirtoavain, pyöränmutteriavain, 2 ruuvitalttaa, tuurna, taltta, pihdit, vasara, käsi-ilmapumppu letkuineen, ilmanpainemittari, 2 rengasrautaa ja rasvapuristin. 3 Mittoja: Traktorin valmis tusnumer o ei tiedossa pituus (eturenkaista takarenkaisiin) 350 cm leveys (taka-akselin päästä päähän) 188 korkeus (poistoputken päähän) 239 Eturaideväli säädettävissä (akselin pituutta muuttaen) pienin välein 126...168 Takaraideväli säädettävissä (pyöriä akselilla siirtäen) 121...207 Akseliväli 241 Kääntösäde sora-alustalla, raidevälin ollessa edessä 145,5 >cm ja takana 144,5 cm oik. 475 vas. 535 olijausjarruja käyttäen oik. 385 vas. 410 Käännöksen puoleisen etupyörän kääntymiskulma oik. 35 vas. 35 35 käännös vastaa n. 21/2 ohjauspyörän kierrosta oikealle ja n. 2 1/6 kierrosta vasemmalle Ohjauspyörän läpimitta Maavara etuakselin alla kampikammion alla 48 cm 52 54.

4 vaihdelaatikon alla 50 cm takasillan alla 46 vetolaitteen alla 35 Eturenkaat. 5.50-16 vaakasuora ulkoläpimitta 71 cm leveys 15 Takarenkaat 11-38 vaakasuora ulkoläpimitta 152 cm leveys 30 Moottorin valmistusnumero 8 225 sylinterien lukumäärä sylinterin läpimitta. 1040 mm iskun pituus 130 kokonaisiskutilavuus 4 080 cm3 puristussuhde 17 normaali pyörimisnopeus 1 400 r/min,kytkinlevyn kitkapinnan ulko- ja sisäläpimitat 300 ja 125 mm Hihnapyörän läpimitta keskeltä 319 leveys 200, normaali pyörimisnopeus 828 r/min Hihnan nopeus normaalilla pyörimisnopeudella 1) 13,9 m/s Voimanottoakselin läpimitta 30/38 mm pyör.nop. moottorin norm. pyörimisnopeudella 520 r/min Kiinteän vetolaitteen vetopisteen korkeus maasta 37 cm säätövara sivusuunnassa laidasta laitaan 50 vaakasuora etäisyys taka-akselista. 89 pystysuora etäisyys alaspäin voimanottoakselista (keskeltä) 28 kääntyvän vetotangon reiän läpimitta 30 mm Polttoainesäiliön tilavuus (valm. ilm. mukaan) 100 1 Käynnistysmoottorin polttoainesäiliön tilavuus (valm. ilm mukaan) Jäähdytysnesteen määrä (valm. ilta. mukaan) 3 25 Moottorin öljymäärä (valm. ilm. mukaan) 16 Vaihdelaatikon ja takasillan öljymäärä (valm. ilm. mukaan) 45 Ohjausvaihteiston öljymäärä (valm. ilm. mukaan). Traktorin suurin sivukallistuma oikealle ilman ajajaa 1,5 11 kaatumisrajalle, eturaidevälin ollessa 145,5 cm ja takaraidevälin 144,5 cm sekä renkaiden paineiden vastaavasti 2,6 ja 1,6 aty, on n. 43 0 Traktorin paino säiliöt täynnä hinnan yhteydessä mainittuine varusteineen n. 3 510 kg etuakselinpaino n. 1 080 taka-akselipaino n. 2 430 taka-akselin suurin sallittu lisäkuormitus (valm. ilm. mukaan) vetopisteestä (89 cm päässä taka-akselista) n. ei tiedossa ja akselin välittömässä läheisyydessä n..91 1) Maassamme valmistetut puimakoneet ovat yleensä varustetut sellaisella kelan hihnapyörällä, joka edellyttää n. 12,7 m/s hihnan nopeutta vastaten tällä traktorilla moottorin pyörimisnopeutta n. 1 280 r/min.

5 etuakselin suurin sallittu lisäkuormitus (valm. ilm. mukaan) n. painopiste on taka-akselin etupuolella ollen n. 31 % akselivälistä. ei tiedossa 74 cm Traktorin mitatut ajonopeudet pyörien luistamatta (takarenkaat 11-38, 1,6 aty) moottorin pyörimisnopeuden ollessa 1 400 r/min: km/h m/s 1-vaihde 4,7 1,29 2-5,7 1,58 3,, 6,5 1,81 7,5 2,08,, 13,2 3,67 peruutusvaihde 3,4 0.95 Hydraulisen nostolaitteen työsylinterin läpimitta 100 mm iskun pituus 140 suurin työpaine (valm. ilm. mukaan) 100 aty vetovarsien pituus 95 cm pallonivelien reikien läpimitta 28 mm taaempien pallonivelien ylin ja alin asento maasta alemmalla säädöllä 90 ja 42,5 cm ylemmällä säädöllä 92 ja 44,5 taaempien pallonivelien vaakasuora etäisyys takarenkaiden taaimmasta pisteestä ala-, keski- ja yläasennossa 47,5, 45,5 ja 32 työntövarren pituus (säädettävä) 53...80 reikien läpimitta 22 mm mitattu nostovoima vetovarsien päissä n. 1 500 kp suurin jatkuva nostovoima vetovarsien päissä (valm ilm, mukaan) n. ei tiedossa öljymäärä 5 1 Koetus Koetus suoritettiin tutkimuslaitoksella vuosina 1954-57. Traktorille tuli koetuksen aikana tuntimittarin mukaan yhteensä 703 käyttötuntia. Koetuksessa mitattiin traktorin teho hihnan siirtämänä tehona, vetoteho ja vetovoimat eri vaihteilla sekä polttoaineen kulutus. Lisäksi suoritettiin hydraulisen nostolaitteen käyttökoe ja maatilataloudessa esiintyviä tavallisimpia käytännön töitä sekä kesällä että talvella. Tehon mittaukset suoritettiin koetusajan alussa, alkukäytön jälkeen, joka kesti n. 107 tuntia. Hihnan siirtämä teho mitattiin sähköjarrulla käyttäen 6" hihnaa. Jarrutus suoritettiin moottorin pyörimisnopeudella 1 400 r/min. Jarrutuksen aikana on huolehdittu siitä, ettei hihnan luisto

6 Polttoaineen kulutus l/h g/hvh 97 00 E5wa : m mpl exemen ojeeee! up r/min Moottorin pybrimisnopeus r/min Itunnin koe tilassa 770mmlig ja-1-14 G remolee Plnili 1 _01 11 164 00: 0 6erpiril 8 1 1111 111 i 1111 1111 11 111 1 1111 111_ I1 1 11 1 1 ooo 5 1111111111181111181M11111111111111111111111111111111111 800 MIMEMZIMINIffle.~~29111~- 1 IIIIEMEMMileiellellememziliii,IM.s/41,4 1 "mm I 4 --- 20 10 Hihnan siirtämö teho 15 20 25 Moottoriöljy: Tebolin SAE HD 30 Polttoaine: Dieselöliii ominaispaino 0,85 (+20 0 setaaniluku 60-62 Belarus- dieseltraklori MTZ- 2 Moottorin valmistusnumero 8225 Piirros 1-111111111111111111 30, -,-5--- Ilman lämpötila koetushallissa +14-20 C Ilmanpaine 770 mm Hg 1711.1954 35 hv A.0. 6 61 MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUS - LAITOS HELSINKI ole ylittänyt 1 %. Tulokset jarrutuskokeista esitetään taulukossa 1 ja piirroksessa 1. Moottorin pyörimisnopeudella 1 400 r/min saatiin tunnin kokeen keskiarvona alkujarrutuksen. yhteydessä 760 mm lig ilmanpaineeseen ja + 20 C lämpötilaan muunnettuna hihnan siirtämäksi tehoksi 33,9 liv. Polttoaineen kulutus oli (770 mm Hg ja + 14...16 C) 9,55 litraa tunnissa eli 234 g hevosvoimaa kohden tunnissa. Hihnapyörän suurin vääntömomentti oli moottorin pyörimisnopeudella 960 r/min 18 % suurempi kuin moottorin pyöriinisnopeudella 1 400 r/min. Vääntömomenttia ei hitaanlaisen hihnan nopeuden vuoksi kyetty v. 1954 mittaamaan pienemmällä moottorin nopeudella. Valmistajan ilmoituksen mukaan vääntömomentti on suurin moottorin nopeudella 900...950 r/min.

Taulukko 1. Jarrutustulokset 7 Hihnan siirtämä teho hv Teho % suurimmasta tehosta Moottorin pvör. nop. r/mm Polttoaineen kulutus Jäähdytysveden Jarrutushallin g/hvh 1/11 lämpötila + C Ilman paine mm Flg Tunnin koe täydellä teholla 34,7 1) 100 1 400 1 234 1 9,55 1 88 14 770 Osakunrmituskoe 32,2 93 1 440 239 9,05 90 15 770 29,7 85,5 1 450 242 8,45 27,7.80 1 450 246 8,0 26,0 75 1 455 247 7,55 88 16 20,8 60 1 470 272 6,65 17,3 50 1 475 300 6,1 86 12,3 35,4 1 475 355 5,15 8,6 24,8 1 490 447 4,5 15 5,7 16,5 1 505 595 4,0 Ylikuonnituskoe 33,6 1 310 231 9,1 90 20 765 33,2 1 245 232 9,1 80 30,8 1 135 236 8,55 30,0 1 090 238 8,4 29,0 1 035 239 8,15 28,1 960 238 7,9 1) Normaalitilaan (760 mm Hg ja +20 C) muunnettuna teho on 33,9 hv. Joutokäynnissä (590 r/min) moottori kulutti polttoainetta 0,98 litraa tunnissa. Moottorin pyörimisnopeuden (1 400 r/min) pysyvä lisäys oli 7 % poistettaessa kuorma täysin kuormitetusta moottorista. Vetovoimat ja -tehot mitattiin kuivalla kelillä asfalttitiellä ja pehmeäksi (n. 20 cm syvään) muokatulla kiinteäpohjaisella mullospellolla. Kokeet suoritettiin maanpinnan suuntaan vetäen ja siten, että vetosuunta muodosti n. 10 kulman maan pinnan kanssa, vetopisteen korkeuden ollessa molemmissa tapauksissa 55 cm. Vetokokeissa takarenkaiden ilmanpaine oli asfalttitiellä 1,6 aty ja mullospellolla 1,2 aty. Vetokokeissa ei käytetty lisäpainoa. Vetokokeiden tulokset esitetään taulukossa 2. Käytännön töissä traktoria käytettiin mm. kyntöön n. 80 tuntia, äestykseen n. 50 tuntia, erilaisiin siirtotöihin n. 350 tuntia ja paikalliskäyttöön n. 130 tuntia.

8 Taulukko 2. Vetokokeiden tulokset Traktorin paino ajajineen n. 3 590 kg Vaihde Vetovoima kp Vetoteho hv Polttoaineen kulutus Nopeus 1/h 1 gnhvh rn/s 1 k /h Moottorin pyör.nop rhniu Luisto % Asfaltti, vetokulma 100 1 1 870 27,2 9,7 303 1,09 3,9 1 390 15,5 1 810 27,5 10,1 312 1,14 4,1 1 435 14,2 1 780 26,8 9,5 301 1,13 4,1 1 430 14,6 Asfaltti, maan innan suuntainen veto 1 1 810 23,6 9,75 351 0,98 3,6 1 425 26,0 1 680 25,2 9,5 321 1,12 4,0 1 440 15,9 1 600 25,2 8,9 300 1,18 4,3 1 440 11,8 1 760 24,3 8,2 287 1,03 3,7 1 190 17,5 1 570 29,7 9,9 284 1,42 5,1 1 420 13,2 1 410 27,9 9,6 293 1,48 5,3 1 450 10,9 3 1 420 28,4 9,35 280 1,50 5,4 1 270 11,1 1 350 29,8 10,0 286 1,65 5,9 1 390 10,4 1 260 29,0 9,7 284 1,72 6,2 1 430 9,3 1 260 '29,4 10,15 293 1,75 6,3 1 330 11,5 1 180 30,5 10,3 287 1,94 7,0 1 410 7,9 980 26,5 9,05 291 2,03 7,3 1 450 6,3 660 29,1 9,5 277 3,31 11,9 1 330 4,8 640 29,4 3,45 12,4 1 370 4,1 580 27,2 9,35 292 3,52 12,7 1 410 4,8 Mullo, vetoku ma 100 1 1) 2 190 100 2 2) 1 840 1 210 17,2 10,15 502 1,06 3,8 1 410 31,1 1 140 18,2 9,5 441 1,20 4,3 1 436 23,7 1 050 17,1 9,1 454 1,22 4,4 1 400 22,5 Mullos, maanpinnan suuntainen veto 2 1 010 15,7 9,3 502 1,17 4,2 1 440 26,0 950 16,0 8,5 428 1,26 4,5 1 445 20,5 880 15,7 8,4 454 1,34 4,8 1 460 16,0 1 040 18,0 9,95 469 1,30 4,7 1 410 28,0 920 18,6 9,0 411 1,51 5,4 1 455 18,5 840 17,5 1,56 5,6 1 440 15,4 1 030 18,7 9,35 426 1,36 4,9 1 260 24,8 920 20,9 9,8 399 1,70 6,1 1 420 16,7 860 19,9 9,7 416 1,74 6,3 1 430 15,7 Traktori pysähtyi, pyörät kaivautuivat multakerroksen läpi kiinteään jankkoon saakka. Traktorin moottori pysähtyi.

Traktorin hydraulinen 3-pistenostolaite oli normaalin käytön lisäksi käyttökokeessa, jonka aikana (196 tuntia) sillä suoritettiin n. 35 300 nostoa'). Vetovarsien päissä oli painoa ensimmäiset 82 tuntia n. 500 kg ja loput 114 tuntia n. 800 kg. Moottorin pyörimisnopeus oli n. 1 200 r/min. Arvostelu Belarus-dieseltraktori, malli MTZ-2, on n. 3 510 kg painava ja 4-sylinterisellä dieselmoottorilla varustettu. Hihnan siirtämäksi suurimmaksi tehoksi alkujarrutuksessa tunnin kokeen keskiarvona normaalitilaan (ilmanpaine 760 mm Hg ja ilman lämpötila + 20 C) muunnet0ha moottorin pyörimisnopeuden ollessa 1 400 r/min saatiin 33,9 hv. Polttoaineen kulutus oli (770 mm Hg ja + 14.._.16 C) 9,55 litraa tunnissa eli 234 grammaa hevosvoimaa ja tuntia kohden. Osakuormituskokeiden tulokset esitetään yhdistelmässä 1. Yhdistelmä 1 Hihnan siirtämä teho hv (770 mm Hg ja + 14... 16 C) Moottorin pyör. nop. r/min Jäähdytysveden lämpötila -F 0 Teho % suurimmasta tehosta Polttoaineen kulutus 1/h g/hvh Vertailutuloksia r) g/hvh 34,7 1 400 88 100 9,55 234 213 29,5 1 450 90 85 8,4 242 213 26,0 1 455 88 75 7,55 247 217 17,3 1 475 86 50 6,1 300 246 8,7 1 490 86 25 4,55 444 355 Suhdeluku 118 100 Suurin teho muunnettuna normaalitilaan on 33,9 hv. Jarrutuksessa käytetyn 6" hihnan tehotappio on n. 1 hv. 1) Tutkimuslaitoksella tähän mennessä jarrutetun 4-tahtisella dieselmoottorilla varustetun 26 traktorin joukosta valitun 13 polttoaineen kulutukseltaan edullisimman traktorin polttoaineen kulutusten (g/hvh) keskiarvot. Yhdistelmästä 1 havaitaan, että polttoaineen ominaiskulutus (g/hvh) on 18 % vertailulakujen keskiarvoa suurempi. Pienin ku- 1) 35 300 nostoa, joudutaan suorittamaan kynnettäessä esim. 3-siipisellä 12" auralla ja 150 m pituisilla saroilla n. 480 ha.

10 Yhdistelmä 2 Olosuhteet Suurin mitattu vetovoima kp/pyörien luisto % Suurin mitattu vetoteho hy 1 2 3 4 5 2 5 Asfaltti, -vetokulma 10 Asfaltti, maanpinnan suuntainen veto Mullos,vetokulma 10 Mullos, maanpinnan suuntainen veto 1 870/15,5 vaihteella 1 680/15 1 640/15 1 420/11,1 1 260/11,5 660/4,8 25,2 29,7 29,8 30,5 29,4 1 150/25 1000/25 1 010/25 1 030/24,8 vaihteella 27,5 18,2 16,0 18,6 20,9 Yhdistelmään on otettu ne vetovoimat, joita vastaavat pyörien luistot ovat olleet asfaltilla korkeintaan 15 % ja mulloksella 25 %. lutus vertailuryhmässä on 10,5 % ryhmän keskiarvolukua pienempi ja suurin kulutus 13 % keskiarvolukua suurempi. Pyörimisnopeuden säätimen toiminta on hyvä. Vetokokeiden tulokset esitetään yhdistelmässä 2, josta ilmenee eri vaihteilla saavutetut parhaat vetovoimat ja vastaavat pyörien luistoprosentit sekä vetotehot. Traktorin paino ajajineen oli n. 3 590 kg. Käytännössä suoritettujen kyntökokeiden perusteella voidaan todeta traktorin pystyvän tarvittaessa piikkiketjuilla varustettuna 2-3-vaihteella vetämään keski.jäykillä mailla 20 cm syvään kynnettäessä 3 X 12" auran. Traktorin kääntymiskyky on huononlainen. Traktori käynnistyy apumoottorilla yleensä hyvin. Traktorin rakenteeseen ja kestävyyteen nähden esitetään seuraavat huomautukset: Traktoria on painoltaan (3 510 kg) pidettävä sekä tehoonsa (33,9 hv) nähden että yleensä maataloutemme käyttötarkoituksiin raskaana. Renkaat saisivat näin painavassa traktorissa olla kooltaan suuremmat ja varsinkin leveämmät. Traktorista puuttuu riittävän hidas nopeus esimerkiksi leikkuupuintia sekä tarkkoja haraus- tai istutustöitä varten. Myöskin 4-vaihde (7,5 km/h) saisi olla jonkin verran suurempi etenkin

lapiorullaäkeellä äestettäessä. Tråktorissa ei ole myöskään riittävän suurta kuljetusnopeutta. Traktorin käynnistäminen apumoottorilla on olosuhteissamm.e yleiskäytössä hankalaa. Voimanottoakseliin ei voida kytkeä maassamme yleisesti käytettäviä traktorityökoneita, koska sen mitat poikkeavat yleisesti käytettävistä mitoista. Koska taka-akseleiden päät ovat pitkät, ne pyrkivät mm. rikkomaan puiden kuorta metsätöissä. Traktorissa saisi olla jalkakaasu. Etuakselin etupuolella oleva raidetanko ja myöskin sen eteenpäin suunnatut voitelunipat ovat varsinkin metsäajoissa vahingoit- ' tumiselle alttiina. Valokatkaisin on sijoitettu hankalasti. Vaihtaminen varsinkin suuremmasta vaihteesta pienempään on vaikeaa, mistä on haittaa etenkin kuljetusajoissa. Vetolaite on heikko. Sekä poikittainen kiinteä vetopuomi että kääntyvä vetotanko taipuivat. Kiinteän vetolaitteen kiinnityspultit pyrkivät jatkuvasti löystymään. Vetopuomia vahvistettiin koetuksen aikana. Olisi eduksi jos traktorin hydraulista nostolaitetta voitaisiin käyttää myös silloin kun kytkin on irroitettu. Pyörien vanteet taipuilivat useasta kohdasta koetuksen aikana. 75 käyttötunnin jälkeen, heti hihnapyöräkäytön alussa, todettiin hihnapyörän akselin öljytiivisteen vuotavan. 133 käyttötunnin jälkeen takalyhty repesi tärinän vuoksi irti lokasuojassa olevasta kiinnityksestään. 504 käyttötunnin jälkeen yksi ruiskutussuutin vaihdettiin uuteen sen tukkeutumisen vuoksi. 553 käyttötunnin jälkeen lämpömittari rikkoutui. 618 käyttötunnin jälkeen kytkinle-vy oli loppuunkulunut ja vaihdettiin uuteen. 673 käyttötunnin jälkeen jäähdyttimen täyttöputken pää irtosi juotoksestaan. 682 käyttötunnin jälkeen todettiin oikeanpuoleisen jarrukilven kiinnityspulttien katkenneen. Jarrurummun akseli oli kiertynyt ja jarrukenkien levitystappi katkennut. 703 käyttötunnin jälkeen todettiin öljynpaineen huomattavasti laskeneen. Tarkastuksessa todettiin, että kampiakseli oli soikea. Akseli sekä sen kampi- ja runkolaakerit jouduttiin työstämään. Koetus lopetettiin tässä vaiheessa. Lopputarkastuksen yhteydessä 703 käyttötunnin jälkeen havaittiin edelleen seuraavaa: 11

12 Nokka-akselin nokissa ja venttfilien nostimien alapäissä oli 'hieman kulumista. Painovipujen nostotankojen puoleiset päät olivat jonkin verran kuluneet. Painovivuissa oli puristuksen poistovivun kuluttamia melko syviä jälkiä. Mäntien tapit olivat hieman väljät. Pyörrekammioiden aukkojen reunoissa oli pieniä halkeamia. Tasauspyörästön pienempien kartiohammaspyörien akselit olivat hieman kuluneet. Voimanottoakselin kytkimen hampaiden kulmat olivat hieman tyssäytyneet ja akselin etummaisen kuulalaakerin sisäkehä -oli pyörinyt ja tiivisteet kuluttaneet akseliin uurteita. Etuakselin keskitapissa oli melkoisia kiinnileikkautumisen jälkiä. Nostolaitteen työsylinterin männän pää oli pullistunut ulospäin ja siihen oli syntynyt halkeamia. Nostolaitteen nostoakselin laakeriholkit olivat jonkin verran kuluneet. Edellä olevien huomautusten perusteella on todettava, että traktori ei sovellu pientilavaltaisen ja runsaasti upottavia maita sekä kuljetustarpeita käsittävän maatilatalouden käyttöön. Helsingissä marraskuun 15 päivänä 1957. MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Koetuttajan mukaan on Belarus-dieseltraktoreita, malli MTZ 2, 15. 11.57 mennessä myyty maassamme 25 kpl. Traktorin mukana seuraa venäjänkielinen käyttö- ja huolto-ohje. Valmistaja on luvannut Belarus MTZ 2-traktorille määräehdoilla 9 kk:n takuun. Oy Konela Ab:n myymiä traktoreita huolletaan ja korjataan myyjän ilmoituksen mukaan seuraavilla paikkakunnilla olevissa piirimyyjien korjaamoissa: Helsinki, Forssa, Hamina, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Karjaa, Kemi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa. Koetusselostus saadaan julkaista joko kokonaan tai sen arvosteluosa varustettuna selostuksen numerolla, koneen, koetuttajan ja valmistajan nimillä sekä vähittäishinnalla. Koetusselostuksen jotakin muuta kohtaa ei saa ilman tutkimuslaitoksen kirjallista lupaa erillisenä julkaista. Helsinki 1958. Valtioneuvoston kirjapaino