151 pienen lukion Hyvät käytännöt

14. vuosikerta 151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Benchmarking-opas Benchmark Guide 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools 24.3.2014 Suomen Lähilukioyhdistys Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) Member of ESHA 1

Jos sana benchmarking on sinulle käsitteenä outo, katso tarkemmin sivulta 14 lähtien Benchmarking tarkoittaa, että pitää olla riittävän nöyrä pystyäkseen myöntämään, että myös naapurilta voi käydä ottamassa oppia Benchmarking means that you should be humble enough to admit, that you can learn something even from your neighbour Kopijyvä Oy, Hämeenlinna 2014 3

Sisältö Contents Esipuheet... 6 7 Laadunhallinnan 10 askelta... 8 16 Esikuva-analyysi eli benchmarking... 14 16 Pienten lukioiden hyvät käytännöt... 17 65 Aihekohtainen hakemisto... 17 20 Benchmarking-vierailun suunnittelulomake... 16 Koulukohtainen aakkosellinen hakemisto... 22 65 Lukioiden virtuaaliverkoston kurssitarjonta 2014 15... 65 Kesälukioseura ry:n kurssit kesällä 2014... 65 67 For the foreign reader... 68 70 Pienten lukioiden LAATUHANKE 4

Norway Utsjoki Lat. 70 0 N Enontekiö Ivalo Sweden Muonio Kittilä Finnish Lapland Home of Santa Claus * Kolari Sodankylä Savukoski Suomen Lähilukioyhdistyksen 151 jäsenlukiota (maks 120 opiskelijaa) Pello Kemijärvi Ylitornio Muurola Tervola Posio Ranua Simo Taivalkoski 151 member schools of Pudasjärvi the Finnish Association of Ii Small Secondary Schools, Uleåborg Utajärvi Puolanka FASSS Siikajoki Pyhäjoki Vihanti Vaala Paltamo Siikalatva Kärsämäki Luc. Hagman (Kälviä) Sievi Vieremä Pietarsaari Toholampi Sonkajärvi Valtimo Topeliusg. Reisjärvi Pyhäjärvi Evijärvi Veteli Rautavaara Nurmes Kinnula Vasa Lappajärvi Pihtipudas Nilsiä Härmä Perho Pielavesi Juuka Kyrönmaa Vimpeli Viitasaari Petalax Ylistaro Karstula Juankoski Vesanto Polvijärvi Jurva Seinäjoki Karttula Tuusniemi Eno Ilomantsi Konnevesi Teuva Rautalampi Outokumpu Krist.kaup. Jalasjärvi Suonenjoki Heinävesi Krist.stad Ähtäri Tikkakoski Honkajoki Petäjävesi Pyhäselkä Leppävirta Virrat Hankasalmi Joroinen Rantasalmi Tohmajärvi Ruovesi Merikarvia T-fors Haukivuori Ikaalinen Pomarkku Jämsänkoski Kangasn. Juva Kerimäki Lavia Kuhmoinen Joutsa Sulkava Punkaharju B-borg Nakkila Mouhij. Pälkäne Puumala Parikkala Harjavalta Sysmä Äetsä Akaa Ristiina Padasjoki Mäntyharju Rautjärvi Punkalaidun Väinö Linna Savitaipale Säkylä Lammi Anjalankoski Tervakoski Iitti Taavetti Hausjärvi Kärkölä Koski Loppi Elimäki Rajamäki Suomen kr l. Porlammi Kellokoski Askola Virolahti N-Pusula Parainen Perniö Karjaa Helsinge Kotka Kimitoö Virkby Tölö Myllyharju, Lovisa Lat. 60 0 N Hanko Hangö Aurinkorannikko (Fuengirola, Spain) 5 Salla Finland The Arctic Circle Russia

Hyviä käytäntöjä pienistä lukioista Arvoisa lukija, käsissäsi on Suomen Lähilukioyhdistyksen julkaisemien Pienten lukioiden hyvien käytäntöjen 14. vuosikerta. Vuonna 2001 julkaistussa ensimmäisessä painoksessa oli mukana 46 jäsenlukiota, vuoden 2014 laitoksessa 151. Suomen koulumaailmassa ainutlaatuinen Pienten lukioiden hyvät käytännöt 2014 esittelee mm. koulun markkinointiin, opiskelijahuoltoon, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, viestintään ja opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä esimerkkejä. Kaikki vinkit soveltuvat hyödynnettäviksi myös suuremmissa kouluyksiköissä. Kukin jäsenlukio esittää sivuilla 22 65 omasta toiminnastaan kaksi puolta. Tervetuloa tutustumaan näihin listaa hyviä käytäntöjä esimerkeiksi muille ja tulevaisuuden kehittelytoiveita. Alkusivuilla 8 16 on katsaus koulutyön systemaattisen laadunhallinnan perustekijöihin. Niiden jälkeen eri lukioiden hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden mennä ottamaan mallia muista kouluista. Kirjanen esittelee toimintaamme myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä osa tekstistä on englanniksi. Pienten lukioiden liike alkoi Suomessa vuonna 1997. Suomen Lähilukioyhdistys perustettiin vuonna 2002. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 151 lukiota. Jäseneksi pääsyn ehtona on, että lukiolla on korkeintaan 120 opiskelijaa. Yleisellä tasolla yhdistyksen toiminnan tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen nuorille kaikkialla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta. Hattulassa 24.3.2014 Jukka O. Mattila Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys (yhteystiedot takakannessa) Pienten lukioiden laatuhankkeen tavoitteita 1. Kytkeä laadukas palvelu ja yksittäisistä opiskelijoista huo lehtiminen pienen kouluyksikön julkisuuskuvaan sekä parantaa pienten lukioiden palvelutasoa laatukoulutuksen ja jatkuvan keskinäisen yhteydenpidon kautta. 2. Etsiä pienten lukioiden hyviä käytäntöjä ja levittää niitä piirin yhteiseen käyttöön. 3. Lisätä hajallaan ympäri maata sijaitsevien pienten lukioiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kehittää niiden valtakunnallisesti yhteistä myönteistä identiteettiä. 6

Collection of good practice of the Finnish Association of Small Secondary Schools, FASSS Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools, partly due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population as shown on the map on page 5. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups 16-18) almost 40 % have less than 120 students. The movement for the closer collaboration of small Finnish secondary schools was initiated in 1997. Today the Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) comprises 151 member schools. Being small and scattered, FASSS schools are generally well equipped with modern IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is the main language for foreign cooperation. A wide variety of other languages are also available. The member schools are outward looking and have a lot of contacts with foreign schools. The Benchmark Guide of FASSS member schools is a rich source of innovative educational practice. Publication of the annual FASSS Benchmark Guide was started in 2001. Consequently, this is the 14th issue. In the Guide, each of the 151 schools present two things: a) their own good practices they would like to introduce to other schools and b) the practices they would like to adopt from other schools. Unfortunately the text is exclusively in Finnish, but the main purpose for foreign readers is to provide an example, how internal know-how is shared within the Finnish school world. For further information, or to search for potential Finnish partner schools, please take a look at pages 68 70 of this booklet. Hattula, Finland 24.3.2014 Jukka O. Mattila President of FASSS More in English on pages (contact information on the back cover) 68 70 and on ESHA website: http://eshacommunity.wikispaces.com/quality+of+education) Quality-based objectives of FASSS collaboration 1. Connecting high quality service and care of individual students to the public image of small schools, and enhancing the general standard of quality of FASSS member schools by in-service training and continuous mutual collaboration. 2. Seeking and spreading good practice within the community of FASSS schools. 3. Emphasizing mutual togetherness among the scattered and, in many cases, isolated FASSS member schools, thus boosting their positive national identity. 7

Laadunhallinnan 10 askelta johdatus laatuajatteluun koulutyössä Yhteisöjen toimintaa kehiteltäessä ja tarkasteltaessa ei nykyään voi välttyä törmäämästä laadun ja laadunhallinnan käsitteisiin. Käsitys laadusta toiminnan tuloksen osatekijänä on vuosikymmenien kuluessa muuttunut. Alkuaan 1920- ja 1930-luvuilla laadun käsite liitettiin teollisiin tuotteisiin ja erityisesti sarjatuotantoon. Laatu ilmeni tällöin pyrkimyksenä tasalaatuisuuteen ja tarkoitti käytännössä virheiden etsimistä ja seulontaa. Monien kehitysvaiheiden jälkeen laatu ymmärretään nyt 2000-luvulla laajana ja koko työpaikan toiminnan kattavana tekijänä. Koska hyvin hallittu ja ohjattu laadukas työ tuo mukanaan koko yhteisölle kilpailuetua (esimerkkinä lukion onnistunut opiskelijarekrytointi), edellytetään organisaation jokaisen jäsenen kantavan laadusta osavastuunsa. Ensiarvoisen tärkeää on, että työpaikan johto (koulussa rehtori) on laatuun vahvasti sitoutunut. Puhutaankin laadun johtamisesta. Laatua pidetään yhteisön ihmistyövoiman rinnalla niin tärkeänä toimintatekijänä, että sitä pitää aivan erikseen johtaa ja hallita. Perinteisesti ylhäältä päin johdetussa koululaitoksessa on totuttu siihen, että milloin minkäkin muodin mukaiset ismit tulevat ja menevät. Palveluyhteiskuntaan, jota koulukin edustaa, laadun käsite on tullut jäädäkseen. Mitä laatuajattelu merkitsee kouluun sovellettuna? Sanan laatujärjestelmä sijasta käytetään nykyään mieluummin termejä toiminnan hallinta tai toiminnanhallintajärjestelmä. Merkittävä osa yritysten laatukäsikirjoista on työvaiheiden tarkkoja kuvauksia, joilla pyritään takaamaan hyvän työnlaadun jatkuminen myös työntekijän vaihtuessa. Koulun kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa konkreeteille työnkuvauksille on vähemmän sijaa, koska ammattikunnan jokaisen jäsenen, esimerkiksi biologian tai matematiikan opettajan, oletetaan hallitsevan varsinaisen opetustyönsä jopa uudessa työpaikassa ilman sen kummem- pia työvaiheiden kuvauksia. Koulun toiminnan hyvään hallintaan kuuluu kuitenkin myös muuta kuin pelkkä opetustyö. Kun esimerkiksi uusi opettaja tai opiskelija saapuu kouluun, hänet on heti huolellisesti perehdytettävä koulun toimintakulttuuriin. Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus on olennainen osa yhteisön laadun hallintaa. Jokainen uusi opiskelija tuo repussaan kunnalle ja koululle merkittävän määrän euroja valtionosuutena ja sitä kautta myös tuntiresurssina. Vähenevien opiskelijamäärien aikana on hyvä luoda tavoitteellisesti jokavuotiset harkitut rutiinit uusien opiskelijoiden rekrytoimiseksi. Jatkuva rekrytointiin panostaminen (yhtä hyvin uusien opettajien kuin opiskelijoidenkin) on ensiarvoisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta. Sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku, poissaolojen ja edistymisen tarkkailu sekä koulua koskevan yleisen suoritustiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen ovat lisäesimerkkejä siitä moninaisuudesta, josta koulun toiminnanhallintajärjestelmä muodostuu. Laadunhallinnan 10 askelta Lukion laadunhallinnan areena on laaja, kärjistetysti sanottuna koulun limonadi-automaatin käytöstä elämänuralle sijoittumiseen saakka. Seuraavassa askelet 1-9 ovat hyvään hallintoon liittyviä käytännön yksityiskohtia, joilla sinänsä on painoarvoa laajemminkin, yhteisötyypistä riippumatta. Ne sisältyvät kehittämistyössä yleisesti käytössä oleviin laadun kriteereihin, tässä koulun kielelle käännettyinä. Jos niihin liittyvät periaatteet ja käytännöt ovat työpaikalla dokumentoituina (kirjallisen esitystavan eduista myöhemmin erikseen) ja säännöllisessä käytössä, ollaan koulun laadun ja tuloksellisuuden hallinnassa jo pitkällä. Viimeisenä esiteltävä 10. askel esittelee Suomessa ja koko Euroopassa niin yritys- kuin julkisellakin sektorilla käytössä olevan EFQMlaatupalkintomallin. Kaiken kattavana sillä on kohdista 1-10 suurin merkitys. 8

Miksi laadunhallinnan kehittäminen soveltuu erityisesti pienille lukioille Kaikessa kehittämistyössä on tuottavinta parantaa sitä ominaisuutta, jossa jo on hyvä. Jokainen tietää, että esimerkiksi musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakkaan kannattaa kehittää juuri näitä taitojaan edelleen. Pienillä lukioilla on koosta johtuen huomattavia yksilöllisyyteen, läheisyyteen ja huolenpitoon liittyviä etuja, jotka antavat laatutyön lähtökuopista asti etumatkaa suurempiin yksikköihin nähden. Olemme näissä asioissa jo startissa hyviä. Näitä ominaisuuksia kannattaa siis kehittää edelleen. Kaiken laatutyön perustana on asiakaslähtöisyys, mikä koulun kielelle käännettynä merkitsee yksittäisestä opiskelijasta huolehtimista. Tämäkin kuuluu vahvuuksiimme. Suoria etuja laatutyötä ajatellen: Pienen lukion opiskelijat ovat yleensä käyneet koko peruskoulun läpi yhdessä. Vielä lukiossakin heillä on tiivis luokkayhteisö sekä pienelle koululle tyypilliset kiinteät ja turvalliset opetusryhmät. Toveripiirin vertaistuki ja sosiaalinen koheesio tukevat opintoja. Niin rehtorin kuin opettajienkin työ on pienen kunnan ainoassa lukiossa hyvin itsenäistä. Tämä on työmotivaation kannalta ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Omavastuisuutta korostava ja ylemmän tason luottamukseen perustuva hallinnollinen itsenäisyys kannustaa kouluyhteisöä aloitteellisuuteen antaen samalla hyvän perustan laatutyölle. Pienessä lukiossa on kussakin oppiaineessa yleensä vain yksi opettaja. Näin opettajien yhteistyö on käytännössä aina oppiaineiden välistä. Tämä on omiaan vahvistamaan ymmärrystä omasta työyhteisöstä kokonaisuutena. Kokonaisvaltainen ajattelu on laatutyön lähtökohtia. Runsaan 10 hengen opettajakunta on ryhmädynamiikaltaan toimiva. Pienen lukion opettajakunta muodostaa asiantuntijatiimin, jota ympäristön paineet (mm. kilpailu opiskelijoista muiden lukioiden kanssa) sitouttavat yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. 1. Uusien opettajien ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Rekrytointi ei ole vain sitä, että hoidetaan paikanhakuilmoitus lehteen tai otetaan vastaan uusia opiskelijoita. Opettajat ja opiskelijat tekevät koulun, joten rekrytointi on koulun perustamisen jälkeen seuraavaksi merkittävin toimenpide. Onnistuneen rekrytoinnin pohjana on vuosien hellittämätön työ koulun positiivisen imagon kehittämisessä. Kilpailemme sekä erinomaisista opettajista että laadullisesti ja määrällisesti tyydyttävästä opiskelija-aineksesta. Koska opettajat saattavat olla virassaan kymmeniä vuosia, opettajan vaihtuminen ja uuden opettajan etsiminen ei ole aivan merkityksetön prosessi, rehtorin vaihtumisesta puhumattakaan. Uusien opiskeljoiden hankinnan kilpailutilanne vaihtelee paikkakunnittain siinä määrin, että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Vaikka 9-luokkalaiset tekevät lukiovalintansa yhä itsenäisemmin, ei huoltajienkaan roolia sovi väheksyä. Tuskin on haittaa, jos huoltajat tutustuvat lukioon hyvissä ajoin (9. luokan syksyllä) ennenkuin lukionvalintakeskustelu kotona aamiaispöydässä toden teolla käynnistyy. Lukiokurssien valinta on 9-luokkalaiselle ensimmäinen kouriintuntuva kosketuskohta tulevaan opinahjoonsa. Olisi hyvä, jos hän saisi valita koko lukion opiskeluohjelmansa kerralla (vuosiluokittain valitsemisen sijasta). Tällöin opiskelija joutuu heti opintojensa alus- 9

sa ottamaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti kantaa esimerkiksi reaalin, matematiikan- ja kielten kurssivalintoihinsa. Myös koulu hyötyy saadessaan tietoa lukioon tulevien myöhempien vuosien kurssivalinta-aikeista. Vaikka alustavia valintoja pitää voida myöhemmin muuttaa, kokemus on osoittanut peruslinjausten säilyvän useimpien opiskelijoiden kohdalla. 2. Jokaisessa koulussa on oma pitkän ajan kuluessa kehittynyt toimintakulttuurinsa. Säännöistä yhdenmukaisella tavalla kiinni pitäminen on laadukkaan organisaation tunnusmerkki. Perehdyttämiskoulutus vähentää konfliktitilanteita minimoimalla tulkinnanvaraisuutta. Vaikka uusien opiskelijoiden ja uusien opettajien perehdyttämiskoulutukset ovat kaksi eri prosessia, olennaista on käsitellä kummassakin opiskelijoille ja opettajille yhteisiä asioita, kuten esimerkiksi arvioinnin perusteita ja poissaoloja. Näin koulun pelisäännöt tulevat selviksi molemmille osapuolille, vaikkakin eri näkökulmista. Tämän yhteisen sanoman lisäksi perehdyttämiskoulutuksessa on luonnollisesti myös opiskelija- ja opettajaspesifinen osa. Koska uuteen ympäristöön tulevalla on monesti arvokkaita tuoreita näkemyksiä, kummankin koulutuksen tulisi olla vuorovaikutteista. Etenkin uusilla muista ympäristöistä tulleilla opettajilla on kokemusta, jota on hyvä kuunnella herkällä korvalla. On suotavaa, että uuden opettajan perehdyttäjänä toimii rehtori. Näin rehtori ja uusi tulokas saavat samalla luontevan tilaisuuden tutustua toisiinsa. Mikäli rehtori ei opeta omaa ainettaan koko ikäluokalle, osallistuminen uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen antaa oivallisen mahdollisuuden tehdä itseään tutuksi kaikille tulokkaille. 3. Uusien opettajien ja opiskelijoiden perehdyttämiskoulutus Panostamalla henkilöstönsä kehittämiseen koulun johto ja koulun ylläpitäjä viestittävät arvostavansa henkilökunnan ammattitaitoa. Rehtorin ja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa 10 tuodaan koulun ja opettajan kehittämistoiveet saman pöydän ääreen ja katsotaan, mitä konkreettista voitaisiin sopia tämän synergian hyödyntämiseksi. Kehittämiskeskusteluja hallitsevat muutamat perussäännöt. Kummankin osapuolen on tultava tilaisuuteen etukäteen varustautuneena. Tätä varten on yleensä olemassa erityinen pohjalomake. Jotta päästäisiin parhaaseen henkilökohtaiseen kontaktiin, kehittämiskeskustelun paikan pitäisi olla mahdollisimman rauhallinen ja sijaita mielellään neutraalilla maaperällä koulun ulkopuolella. Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään työympäristön ja työilmapiirin parantamiseen. Siihen kuuluu myös hyvästä työstä palkitseminen. Vakiopalkkaisessa koulumaailmassa palkkio on harvemmin selvää rahaa. Taitava rehtori osaa pitää hyvän tuloksen tekijöistään kiinni. 4. Opetustyön tulosten seuraaminen Tehokas ja inhimillinen ovat usein myös sama asia. Organisaatio voi toimia tehokkaasti ja olla juuri siksi inhimillinen. Sen sijaan epätehokkaasti toimiva usein nöyryyttää. Kehittämiskeskustelut ja hyvän suorituksen palkitseminen Kaikki inhimillinen toiminta, etenkin palkattu työ, tapahtuu tulosten vuoksi. Mikäli emme tiedä, millaiset tulokset koulullamme on, olemme kuin eksyksissä oleva laiva. Arviointitiedot, koskevat ne sitten menestystä ylioppilastutkinnossa tai kansallista terveystutkimusta, ovat kuin reimarit merellä. Ne auttavat opettajakuntaa paikallistamaan sijaintinsa opetus- ja kasvatustyössään. Opettajakuntien valmius työnsä tulosten usein arkaluonteiseenkin analyysiin vaihtelee. Tästä riippumatta ainakin rehtorin tulisi pitää tilastoja ja olla perillä siitä, miten koulussa menee yleisesti ja miten eri sektoreilla erityisesti. Tämän kirjoittajan kanta on, että opetustyön tuloksia tulee mitata niin tarkasti kuin pystytään, mutta arviointitiedon intiimimpien osien tulee jäädä koulun seinien sisälle opettajakunnan sisäisen kehittämisen lähtökohdaksi. Toinen yleinen periaate on, että jos jotain tietoa ei käytetä hyväksi, ei sitä myöskään kannata kerätä. Jos esimerkiksi kurssipalautteita ei hyödynnetä seuraavan kurssin läpi viemisessä, ei ole mitään mieltä vaivata niillä opiskelijoita. Edellä on jo mainittu ylioppilastutkinnon tulokset ja kansallinen terveystutkimus. Muita mah- Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kirjassaan Huoneekseni tuli maailma

SWOT-nelikenttäanalyysi on kuin lentokentän kiitorata nykyisyyden vahvuuksien ja heikkouksien keskeltä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien maailmaan dollisia tilastoinnin kohteita ovat reputusprosentit ja -aineet vuosien saatossa, itsenäisten ja etänä suoritettujen kurssien määrä jne. Aina tulisi olla rinnalla valtakunnallinen arviointitieto samasta aiheesta. 5. Koulun tila omissa ja muiden silmissä Opettajakunnan on hyvä kokoontua vähintään joka toinen vuosi pohtimaan koulunsa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tätä tavallisimmin nelikentän muotoon tulostettavaa analyysiä kutsutaan nimellä SWOT (strengths, weaknesses, opportunities, threats). SWOT-nelikenttäanalyysi on yksinkertaisuudestaan huolimatta käyttökelpoinen strategiatarkastelun pohja. Siitä nähdään, mitä sen laatijat pitävät koulunsa vahvuuksina ja heikkouksina ja mitä konkreettisia suunnan muutoksia koulun toimintaan tarvitaan. SWOT tuottaa opettajakunnan oman arvion lukiostaan. Ulkopuolisista merkittävimpiä arvioijia ovat ne opiskelijat, jotka ovat juuri tulossa lukioon sekä ne, jotka ovat juuri kirjoittaneet itsensä ylioppilaina ulos. Tämä tarkoittaa käytännössä koulun valintaa harkitsevien (peruskoulun 9-luokkalaisten) mielipidekartoitusta omasta lukiostamme sekä palautteen keräämistä opintonsa päättäneiltä. Toisen käden tietolähteiden (huoltajat ja kunnan päättäjät) mielipiteistä on hyvä olla selvillä, mutta kysymykset pitää silloin asettaa huomattavasti yleisemmällä tasolla. Tällainenkin kysely kannattaa tehdä vain, jos sille on selvä tilaus. 6. Suomalaisissa selvityksissä on paljastanut, kuinka eri maailmoista ovat johtajien ja työntekijöiden ajatukset oman yhteisen työpaikkansa asioista. Kun koulun hallinnossa on kolme tasoa (rehtori, opettajat, opiskelijat), voi kuvitella, että arviot vaikkapa koulun maineesta, koulukurista tai ruuan laadusta vaihtelevat laajalti sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Koulun työilmapiiriä on syytä arvioida aika ajoin. Sopivalla kysymyspatterilla pääsee ongelmakohtiin käsiksi. Tuloksia on syytä uskoa eikä selitellä. Työyhteisön ilmapiiri kun on määrittelynomaisesti juuri sellainen, miltä se kyselyn valossa näyttää. 7. Opiskelijoiden ja opettajien työilmapiirikartoitus Sisäinen ja ulkoinen viestintä On muodostunut suorastaan sanonnaksi, että tiedottaminen ei koskaan onnistu. Suunnitelmallisesti toimien voidaan kuitenkin päästä tyydyttäviin tuloksiin. Tiedottamisen merkitys nousee siitä, että tiedottaminen on osa päätösten toteuttamista, linkki päätöksen ja toteutuksen välissä. Päätökset eivät toteudu parhaimmalla tavalla, jos niitä välittävä viestintä ontuu. Tiedottajia koulussa sekä keskenään että suhteessa opiskelijoihin ovat etenkin rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, opettajat ja kansliahenkilökunta. Opiskelijakeskeisyyden kannalta 11

on tärkeä huolehtia tiedon kulun kaksisuuntaisuudesta. Opetussuunnitelmat korostavat eri sidosryhmien välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitystä. Tietotekniikka tarjoaa viestinnän tehostamiseen mm. sisäiseen verkkoon, sähköpostiin, kännyköiden käyttöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä keinoja. Koulun kotisivut ja eri julkaisuohjelmilla tuotettavat elektroniset ja fyysiset dokumentit täydentävät palettia. Aktiivinen ja sanoman vastaanottajan huomioon ottava viestintä on osa koulun itsestään luomaa julkisuuskuvaa. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten kouluun satunnaisesti soittavalle puhelimessa vastataan. Ystävällinen palvelu edellyttää, että tällä rajapinnalla ovat mm. opettajien työjärjestykset helposti saatavilla. 8. Koululla on runsaasti sidosryhmiä: opiskelijoiden huoltajat, yritysmaailma, muut koulut, lukion jälkeiset oppilaitokset, viranomaistahot, ns. kolmas sektori jne. Konneveden lukion käynnistämä Lukioiden virtuaaliopetusshanke on koulun opetustehtävään liittyvän sidosryhmätyöskentelyn oivallinen väline ja kehittäjä. Kesälukio- ja etäkurssitoiminta, aikuislukio päivälukiossa sekä räätälöidyn kielen opetuksen tarjoaminen yrityksille täydentävät lukion toimintaa. Kuten näiden sivujen aihekohtaisesta hakemistosta huomataan (sivut 17 20), pienillä lukioilla on runsaasti yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koska varsinkaan yritysmaailma ei yleensä osaa pitää koulua varteenotettavana yhteistyökumppanina, koulun on tarjottava yhteistyötään ympäristölle aktiivisesti. Pelkkä odottaminen merkitsee nykyaikana käytännössä kuoreensa käpertymistä. Ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien jatkuva etsiminen on välttämätöntä mm. opiskelijavaihdon kustantamiseen ja vaikkapa koulun opetusteknisen välineistön täydentämiseen. 9. Suhdetoiminta ja sidosryhmäyhteistyö Benchmarking eli esikuvaanalyysi (lue lisää s. 14 16) Pienten lukioiden toiminnanhallinnan parantamiseen tähtäävän laatuhankkeen keskeinen osa on esikuva-analyysi eli benchmarking. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan tietoista parantamista hyödyntämällä muualla suoritettua kehitystyötä. Benchmarkingissa eli esikuva-analyysissä tehdään vierailuja muille työpaikoille. Samojen ongelmien kanssa on turha painia joka lukiossa erikseen, kun onnistuneista ratkaisuista voi käydä ottamassa mallia muilta. Kokemus on osoittanut, että käynnit kannattaa suunnitella hyvin. Esimerkiksi tärkeimmät kysymykset on paras kirjoittaa etukäteen muistiin vaikka sivun 16 kaltaiselle lomakkeelle. Monet pienet lukiot ovat hyödyntäneet näiden sivujen tarjoamaa mahdollisuutta esikuva-analyysiin eli benchmarking-vierailuihin. Tavoitteina ovat mm. kilpailukyvyn parantaminen sekä tiedon levittäminen hyvistä käytän nöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista. Sivulta 22 lähtien on 151 lukiota ilmoittanut vahvat puolensa ja kehittämistoiveensa. Tämä suomalaisessa koulumaailmassa poikkeuksellinen tietokanta on vahva pohja benchmarkingvierailuille. Niinpä seuraavilla sivuilla on julkaistu erillinen opas benchmarkingiin. 10. EFQM ja Euroopan laatupalkintomalli 2013 Edellä läpi käytyjen yhdeksän askeleen merkityksen tiedostaminen on olennainen harppaus kohti parempaa palvelua ja parempia tuloksia. Kymmenennellä askeleella tutustumme nykyaikaiseen laatuajatteluun kokonaisuutena. Suomessakin yritys- ja julkisella sektorilla käytettävää Euroopan laatupalkintomallia tällä hetkellä EFQM Excellence 2013 ylläpitää EFQM-säätiö (European Foundation for Quality Management). Malli on laajalti esikuvana myös julkishallinnossa (mm. ammatilliset oppilaitokset) sekä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vaikka nimenä on laatupalkintomalli, harvat yhteisöt todellisuudessa osallistuvat tähän vuotuiseen kilpailuun. Laatupalkintomallia pidetään enemmänkin kehittämiskohteiden hyväksi koettuna luettelona, jota vastaan voi peilata oman organisaationsa sijaintia laadun portailla. Laatupalkintomalli on organisaation johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen väline ja se tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laadun kilpajuoksussa ei tulla koskaan perille. Laatutyö muistuttaa tapetointia: kun olet saanut yhden seinän valmiiksi, huomaat, kuinka kurjilta viereiset seinät näyttävät. Työtä on pakko jatkaa. Laatutyön viehätys onkin juuri jatkuvassa parantamisessa ja prosessinomaisessa vähittäisessä pala palalta etenemisessä. 12

Laadunhallinnan käytännöt kirjalliseen muotoon Tavoitehakuinen laatuajattelu tarkoittaa käytännön koulutyössä sitä, että toimintojen kehittämiseen paneudutaan vakavasti ja saatetaan niitä koskevat käytänteet kirjalliseen muotoon. Tämän ei tarvitse merkitä systemaattisen laatukäsikirjan tuottamista yksien kansien väliin. Riittää, kunhan hyvän hallinnon työkalut eli laadun hallinnan dokumentit ovat tarvittaessa noudettavissa vaikka koulun hallintotietokoneelta ja että tiedostetaan niiden muodostavan hallintoon elimellisesti kuuluvan kiinteän kokonaisuuden. Hyviksi havaittujen käytäntöjen kirjaaminen (suullisen ja muistinvaraisen tallentamisen sijasta) on tärkeää kolmesta syystä: A. Kun käytäntö on kirjoitetussa muodossa, siihen on helppo palata ja sitä on helppo muokata kerta kerralta paremmaksi. B. Kun laadunhallinnan dokumentit ovat valmiina nopeastikin esille otettaviksi, niiden käyttö helpottuu ja arkipäiväistyy käytännön tasolle, mikä on eräs laatutyön tavoitteita. C. Laadun hallinta on koko koulun yhteinen asia, josta rehtori kuitenkin kantaa päävastuun. Kun asiat on selkeästi kirjattu muistiin, kehitetyt ja tallennetut käytännöt säilyvät myös rehtorin vaihtuessa. Muistinvaraisen tiedon kohdalla kaikki on aloitettava alusta. Euroopan laatupalkintomallissa käytetään organisaation toiminnan ja tulosten arvioinnissa ns. RADAR-arviointilogiikkaa: Results (määrittele tavoiteltavat tulokset), Approaches (suunnittele ja kehitä toimintamallit), Deploy (toteuta) sekä Assess and Refine (arvioi ja paranna toimintamalleja ja niiden toteutusta). Euroopan laatupalkintomallin perusteina ovat kaikille menestyville organisaatioille yhteiset erinomaisuuden tunnuspiirteet: Visionäärinen, innostava ja vastuullinen johtajuus Ketteryys eli nopea reagointi muutostilanteissa Organisaation kyvykkyyden kehittäminen Luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen Huipputulosten tekeminen Osaava henkilöstö menestyksen tekijänä Lisäarvon tuottaminen asiakkaille Kestävän tulevaisuuden luominen. Kaikki sopivat myös koulumaailmaan. Lisäarvon tuottaminen asiakkaille tarkoittaa opiskelijalähtöisyyden lisäksi myös kaikkien niiden muiden tahojen huomioon ottamista, joita koulu palvelee. Sivujen 8 12 kohdat 1 9 ovat näiden erinomaisuuden yleisten tunnuspiirteiden käytännön konkretiaa. EFQM Excellence -mallin 2013 arviointialueet ja painoarvot TOIMINTA 50 % TULOKSET 50 % Johtajuus 10 % Henkilöstö 10 % Strategia 10 % Kumppanuudet & resurssit 10 % Prosessit, tuotteet ja palvelut 10 % Henkilöstötulokset 10 % Asiakastulokset 15 % Yhteiskuntatulokset 10 % Toiminnan tulokset 15 % 13

Esikuva-analyysi eli benchmarking: oppimista toisten onnistumisista Pienet lukiot: etuja ja ongelmia Pieni lukio on parhaimmillaan joustava, nuoren yksilöllisyyden huomioon ottava ja kannustava. Opettajien ja opiskelijoiden suhteet ovat läheiset, ryhmäkoot pienehköt ja esimerkiksi opintojen ohjaus usein hallitumpaa ja vähemmän yllätyksellistä kuin suurissa yksiköissä. Pienillä lukioilla on myös on gel mansa, kuten kilpailutilanne muiden lukioiden kanssa sekä monissa kunnissa jo tapahtunut kehittämisedellytysten leikkaaminen mm. rehtorinvirkoja yhdistämällä. Mainitut ongelmat ovat osa yleismaailmallista kehityskulkua, jolle ovat ominaisia yksilöllisyyden lisääntyminen, suuruuden ekonomia ja julkisen talouden kaventuminen. Esikuva-analyysi selviytymisstrategiana Pienten yksiköiden yleisinä selviytymisstrategioina ovat erikoistuminen ja yhteistoiminta. Erikoistuminen on pienille lukioille vaikeasti toteutettava strategia. Tämä esitys käsitteleekin yhteistoimintaa ja sitä nimenomaisesti esikuvaanalyysin eli bench mark ingin muodossa. Esikuva-analyysiin ryhtyminen edellyttää aitoa kiinnostusta palvelun parantamiseen. Tällöin saattaa tulla esiin yllättäviäkin asioita, jotka voivat panna työpaikan vakiintuneita rutiineja uusiksi. Suomen koulumaailmassa ei ole kovin helposti lähdetty ottamaan mallia naapurilta. Tästä itseriittoisuuden perinteestä on päästävä irti. Esikuva-analyysi = benchmarking Kansainvälisesti ja usein Suomen kielessäkin esikuva-analyysistä käytetään termiä benchmarking. Englannin kielessä bench tarkoittaa esimerkiksi kalliojyrkänteessä olevaa tasannetta (a). Benchmark on maantieteellinen korkeuskiintopiste, johon muita korkeuslukemia, esimerkiksi tasannetta ylempänä tai alempana olevia, voidaan verrata (b). Tämän mielikuvan mukaisesti työyhteisöt voivat benchmarkata toisiaan. Esikuva-analyysissä vertaamme jotain toimintamme osakokonaisuutta meitä ylempänä olevien parhaisiin käytäntöihin (engl. best practice ). Esikuva-analyysin jälkeen toimintaa omassa yhteisössämme kehitettyämme saatamme kiivetä verrokin kanssa samalle tasolle, jonkin ajan kuluttua mahdollisesti ohikin. Esikuva-analyysi eli benchmarking on laatutyössä pitkällä olevien yritysten jokapäiväinen työkalu, järjestelmällinen ja toistuva prosessi. Aidossa benchmarkkauksessa haettu ratkaisu löytyy useimmiten jostain aivan muualta kuin omalta toimialalta. < (a) < (b) Esikuva-analyysin tavoitteet - Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen - Nopeampi tieto hyvistä käytännöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista - Vähemmän valituksia, enemmän tyytyväisiä opettajia ja opiskelijoita - Toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat työskentelyrutiinit - Parempi maine kouluna 14

Mitä esikuva-analyysi on Suomen kouluja rasittaa melkoinen hallinnollinen sisäänlämpiävyys. Jokaisessa yksikössä painitaan jatkuvasti samojen päivittäisten ongelmien kanssa, kun varsin helposti voitaisiin ottaa selvää, kuinka ongelmat on ratkaistu muualla. On suurta ajan ja voimavarojen haaskausta keksiä pyörää kaiken aikaa uudelleen. Esikuva-analyysi tarkoittaa oman toiminnan tietoista parantamista hyödyntämällä muualla jo tehtyä kehitystyötä. Esikuva-analyysissä lyhyesti sanottuna hyödynnetään toisten onnistumisia oman suorituskyvyn parantamisessa. Sanassa Esikuva-analyysi on kaksi osaa. Esikuva tarkoittaa tavallista parempaa käytäntöä ellei peräti sillä hetkellä alan parasta, laatusanastoon pesiytyneen englanninkielisen termin best practice mukaan. Sana analyysi kertoo, että parastakaan käytäntöä ei oteta käyttöön sellaisenaan, vaan vasta, kun on analysoitu, miten se voidaan mahdollisimman luontevasti istuttaa omaan työympäristöön. Mitä esikuva-analyysi ei ole Esikuva-analyysi ei ole kopioimista. Koska toimintaympäristöt sekä materiaali- ja henkilöresurssit vaihtelevat, muualla tavatun erinomaisen käytännön suora kopioiminen ei yleensä onnistu. Esikuva-analyysiin kuuluukin olennaisena osana etsityn käytänteen muuntaminen itselle sopivaksi. Jos toiminta ei johda oman työympäristön kehittämiseen, kysymys ei ole esikuva-analyysistä, vaan turismista. Esikuva-analyysi ei myöskään ole vakoilemista, vaan toimintaa avoimessa hengessä. Todella parhaiden käytänteiden haltijat ovat yleensä halukkaita vaihtamaan informaatiota jo pelkästään omankin oppimisensa vuoksi. Esikuva-analyysin eettiset periaatteet alleviivaavat molemminpuolista luottamuksellisuutta. Tietoja ei esimerkiksi saa luovuttaa ilman lupaa kolmannelle osapuolelle. Mistä esikuvia Käytännössä vertailukohteita on neljää tyyppiä: A. Muut (pienet) lukiot. Koska ongelmat vertaisyhteisöissä ovat pitkälle samoja, todennäköisyys tavata sopiva ja helposti omaksuttava parannus omaan toimintaan on tästä luokasta suuri. Helpoimmin poimittavia paloja ovat tällöin konkreettiset mekaanisluonteiset parannukset (esimerkiksi poissaolojen valvonta ja koejärjestelyt). Sen sijaan koulun markkina- ja kilpailuasetelman kannalta arvokkaampia käytän tö jä (esimerkiksi markkinointi, henkilösuh teiden ja hengen ylläpito) etsittäessä muut tahot, vaikkapa menestyvät yritykset, voivat olla vertaisyhteisöä parempia tutus tu miskohteita. B. Kilpailevat oppilaitokset. Sodankäynnissä vastapuolen tunteminen on parhaita voitolle vieviä tekijöitä. Ellet tunne vastapuolen heikkouksia ja vahvuuksia, on vaikea ryhtyä toimiin oman asemasi vahvistamiseksi. Ongelmana on tiedon saaminen. Opiskelijat ja ko. oppilaitoksessa toimivat opettajat voivat toimia välittäjinä. C. Muut oppilaitokset (kansanopistot, aikuislukiot jne). Muihin pieniin lukioihin verrattaessa (A-kohta) samat tutut ongelmat ovat joskus niin lähellä, ettei näe metsää puilta. Muiden oppilaitosten edustamilta samansuuntaisilta aloilta voi oppia aivan uusia lähestymistapoja. D. Täysin eri toimialan yhteisöt. Vaikka koulut eroavat yrityksistä ja liikelaitoksista suuresti, jälkimmäisten toiminnoissa on yhtymäkohtia, joista voi ottaa oppia. Ne eivät myöskään koe kouluja kilpailijoinaan, joten tietoja jaetaan yleensä auliisti. Koska yritykset toimivat jatkuvasti kilpailuympäristössä, tästä luokasta on mahdollista saada strategisesti arvokasta tietoa koulun omaa kilpailuasetelmaa ajatellen. 15

Esikuva-analyysin vaiheet Esikuva-analyysi on systemaattinen menetelmä, joka perustuu kolmeen vaiheeseen: tiedon keräämiseen, vertailuun ja oman toiminnan parantamiseen. 1. Valitse kehitettävä käytäntö omasta koulustasi - mitä toiminta-aluettamme haluamme vahvistaa (sisäinen tai ulkoinen tiedottaminen, lukion markkinointi, opiskelijoiden tai opettajien rekrytointi, imagon kirkastaminen tai oppimistulosten parantaminen, henkilökunnan sosiaalisten suhteiden edistäminen jne) - kuinka käytäntömme ko. kehitettävässä asiassa on tällä hetkellä järjestetty - kuinka kilpailijamme hoitaa saman asian 2. Etsi vastaava paras käytäntö muualta - varmista, että hankkeella on oman lukiosi rehtorin tuki - käynnistä etsiminen - valitse yhteisö, jossa vierailette - sovi tapaamisesta 3. Opi valittu paras käytäntö - valitse vierailuun osallistuvat ja nimeä kullekin oma tehtävänsä < - valmistele vierailun yksityiskohtainen kysymyslista etukäteen < - tee vierailulta tarkat muistiinpanot < - mikä on esikuvaosapuolen tavoite ko. käytänteessä - mikä strateginen merkitys tällä käytänteellä on heille - kuinka he mittaavat käytänteellään saatavia tuloksia - mitä uhkia he näkevät käytänteensä jatkumiselle - miten käytänne tosiasiassa toimii (kun se on riisuttu mahdollisista ylisanoista) 4. Analysoi suorituserot ja niiden syyt - minkä edun esikuvaosapuoli on ko. käytänteellään saavuttanut - mitkä ovat olennaisimmat syyt siihen, että he ovat onnistuneet ja me emme - mitkä ovat heidän ylivoimatekijänsä käytänteen toteuttamisessa - mitkä tekijät määrittelevät käytänteen alalla ylivertaiseksi 5. Sovella ja ota käyttöön - kuinka etenemme ko. asiassa heti - mikä on tavoitteemme tässä uudessa hankkeessa ensi lukuvuonna, entä edempänä - mitä osia käytänteestä voimme omaksua sellaisenaan - mitä osia muutamme omiin olosuhteisiimme paremmin sopiviksi - millä henkilöresursseilla toteutamme hankkeen - mitä materiaalisia resursseja tarvitsemme toteutukseen - kuinka jaamme tiedon edelleen muille pienille lukioille 6. Vakiinnuta ja kehitä - mitä muutoksia uusi käytänne vaatii koulun työsuunnitelmaan - kuinka kehitämme ko. käytännettä ehkä esikuvaakin paremmaksi - mitä itse opimme tästä esikuva-analyysistä - mikä on seuraava parannettava käytänne ja vierailukohde 16

151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Koulukohtaiset sivut Benchmark list 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools Pienten lukioiden LAATUHANKE 17

Aihekohtainen hakemisto (Thematic Index, see topic translations on page 70) Aihekohtainen hakemisto on koottu tammi helmikuussa 2014 lukioiden ilmoittamista -sarakkeista. Kukin lukio vastaa omista tiedoistaan. Aineisto päivitetään seuraavan kerran vuoden 2015 alussa. 1. Lukion markkinointi ja opiskelijarekrytointi (44) Akaa (ilm kyydit), Gymn i Petalax (ilm tietokon), Honkajoki (ilm. oppikirjat ja tietokon), Ilomantsi (ilm. kyydit ja oppilaskoti), Joutsa (ilm. tietokon.), Juankoski (ilm matkat), Jurva, Karstula (ilm. tietokon.), Kemijärvi (ilm. tabletit), Kinnula (ilm. tietokon ja kyydit), Kittilä, Kristinestad (ilm. yo-kirjoit), Kärsämäki (ilm. kyydit, oppik.kirjasto), Merikarvia (ilm. oppik, tietokon ja kyydit), Muonio, Nakkila (miniläppärit), Pello (ilm. tietokon), Petäjävesi (ilm pakoll kirjat), Pihtipudas (koulumatkat), Polvijärvi (läppärit), Pomarkku (ilm. kirjat, matkatuki), Puumala (1. vlk oppikirjat), Pyhäjärvi (oppik.kirjasto), Rajamäki (ilm tietokon), Rantasalmi (ilm. kyydit), Ranua (ilm. oppikirjat ja kyydit), Reisjärvi (oppik. lainaksi), Savukoski, Seinäjoki (ilm. oppikirjoja), Sievi (pak. oppikirjat lainataan), Siikalatva (ilm. tietokon., kyydit, oppik. kirjasto), Simo (ilm. kirjat oppik.kirjastosta), Sodankylä (ilm. tabletit), Sulkava (ilm. kyydit ja tietokon), Taivalkoski (oppik lainaus), Tohmajärvi (ilm. oppikirjat ja kansalaisopisto), Utajärvi (ilm kyydit ja kirjat), Vaala (ilm. kyydit), Vesanto (ilm. tietokon. ja kyydit), Vieremä (oppik.kirjasto, ilm. tietokon. ja kyydit), Vihanti (tietokon.), Virolahti, Väinö Linna (oppikirjat, laskimet, tabletit), Ylitornio (ilm. kirjat, ipad), Äetsä (henk.koht. päätelaitteet) 2. Oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto (19) Harjavalta (runsas hakeutuminen tekn.tiet.-aloille), Ikaalinen (kesäkurssit abeille), Jurva (yläkouluyhteistyö), Juuka, Jämsänkoski (oppimistaidot), Kinnula, Kristinestad, Lavia (jatkuva dialogi), Lovisa, Parainen (perehdyttäminen), Punkaharju (vertaisohjaus), Pyhäjärvi (lukiossa oma erityisopettaja), Siikalatva, Suomen kr. lukio (asuntola), Tervola, Tikkakoski (jatkosuunnitelmat), Utajärvi (harrastekurssit), Valtimo (oppilashuoltoryhmä), Vieremä 3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen (12) Hausjärvi (yökoulu), Jalasjärvi (opiskelijat mukana suunnittelussa), Mouhijärvi (tiimityöskentely), Parikkala (yhteiset retket), Pello (opp.kunnan teemapäivät), Polvijärvi (opettajatiimit), Rautjärvi (opettajien kerhotoiminta), Savukoski (kaikkien kouluasteiden yhteistyö), Sonkajärvi (wanhojen juhlaillalliset), Sysmä (yhteinen suunnittelu ja perinteet), Ylistaro (juhlapäivälliset kutsuvierain), Äetsä (opiskelijat mukana suunnittelussa) 4. Viestintä ja tiedottaminen (11) Akaa, Gymn i Petalax (digitalisoidut tietokannat), Iitti, Paltamo (nuortensivun taitto Kainuun Sanomiin / vko), Petäjävesi (paikallislehtiyhteistyö), Polvijärvi (paikallismediayhteistyö), Pälkäne (sähköinen lehti), Tuusniemi (paikallislehtiyhteistyö), Utajärvi (markkinointi, mm. Facebookissa), Vihanti (sivu paikallislehdessä / kk), Viitasaari 5. Aikuislukiotoimintaa (8) Hankasalmi, Konnevesi, Kärsämäki, Savitaipale, Taivalkoski, Tölö, Vesanto, Äetsä 18

6. Lisää aikaa oppimiselle: ei koeviikkoa (10) Honkajoki, Kotka Sv., Kärkölä, Rautavaara, Savitaipale, Sonkajärvi, Tervola, Utsjoki, Vieremä, Vimpeli 7. Opetussuunnitelmayhteistyö (17) Gymn i Petalax, Helsinge, Jurva, Kristiinankaup, Kristinestad, Lappajärvi, Merikarvia, Mouhijärvi, Myllyharju, Parikkala, Pomarkku, Puumala, Salla, Utajärvi, Vimpeli, Virolahti, Äetsä 8. Etä- ja verkko-opetus (45) Aurinkorannikko, Evijärvi, Gymn i Petalax, Hangö, Harjavalta, Haukivuori, Heinävesi, Ii, Iitti, Ilomantsi, Joutsa, Juuka, Karttula, Kemijärvi (etätyöpäivät), Kerimäki, Kolari, Konnevesi, Kristnestad, Kärsämäki, Lappajärvi, Lavia, Lucina Hagm, Mouhijärvi, Nakkila, Nummi- Pusula, Padasjoki, Paltamo, Parikkala, Pomarkku, Puolanka, Puumala, Rautalammi, Rautavaara, Rautjärvi, Ruovesi, Siikalatva, Suonenjoki, Taivalkoski, Utsjoki, Vaala, Vasa, Vesanto, Vihanti, Virkby, Ylitornio Matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä nyansseja (12) Elimäki (CERN), Iitti (lab. kurssi), Hausjärvi (biol. labor.), Kinnula (CERN), Sonkajärvi (fys, biol), Tammerfors (TekNatur), Taavetti (17 krs MAA), Teuva (teknologia), Topeliusg, Tuusniemi (17 krs MA), Vasa, Vesanto (vesistö, maaperäntutk), Veteli (biol, tähtitiede) Liikunta- ja urheilukursseja (31) Hankasalmi (suunnistus), Juva (pesäpallo, hiihto), Karstula (jääliikunta), Kellokoski (jääurheilu), Kittilä (alppikoulu), Kyrönmaa (opisk. omat lajit), Loppi (ilmailu), Muonio (hiihtovalmennus), Nilsiä (alppihiihto, rats., golf, salibandy), Pielavesi (lentopallo), Pihtipudas (lentopallo, hiihto), Posio (hiihto), Punkalaidun (salibandy), Pyhäjärvi (jääkiekko, hiihto), Rautalampi (ratsastus), Ristiina (urheiluvalm), Ruovesi (ratsastus), Savitaipale (tennis), Siikajoki (erätaidot), Uleåborg (fotboll, simning, ishockey), Taivalkoski (koskimelonta), Tikkakoski (ilmailu), Tuusniemi, Vasa, Vesanto (eräretkeily, moottoriurheilu), Veteli, Viitasaari (brasilialainen jujutsu ja lukkopaini), Vimpeli (pesä- ja koripallo), Virrat (jääurheilu), Ylistaro (vaellus), Ylitornio (jääkiekko) Taidepainotteisuutta (20) Hausjärvi (musikaali), Ilomantsi (musiikkiteatteri), Juuka (muotoilu), Juva (teatteri vsta 1993), Kuhmoinen (elokuva), Lammi (musikaali), Lavia (arkkitehtuuri), Pihtipudas (musiikki), Posio (keramiikka), Pudasjärvi (kuvanveisto, lavastus), Pyhäjärvi (musiikki, tanssi), Pälkäne (media), Rantasalmi (musiikkiteatteri), Rautalampi (teatteri-ilmaisu), Teuva (näytelmät), Tölö (bildkonst, musik), Vihanti (draama, valokuvaus ym), Viitasaari (viestintä ja media), Vimpeli (ilmaisutaito), Virrat (musiikkiteatteri) Muu painotus (12) Eno (metsäopintoja), Enontekiö (erälukio, saamen kieli ja kulttuuri), Helsinge (kinesiska), Ivalo (3 eri saamenkieltä), Kangasniemi (selviytymiskurssit), Kellokoski (sairaalayhteistyö), Lammi (malli-yk), Perho (riistalukio), Pyhäselkä (vankilalukio), Reisjärvi (turvakurssi), Siikajoki (hevostaidot), Utsjoki (saamen kieli ja kulttuuri, arktinen alue) Lukiodiplomeja (10) Askola, Honkajoki, Koski, Nummi-Pusula, Parikkala, Petäjävesi, Posio, Pälkäne, Tuusniemi, Viitasaari 19

Laaja kieliohjelma (7) Ivalo, Juankoski, Karstula, Kyrönmaa, Lovisa, Lucina Hagm, Nummi-Pusula. 9. Yrittäjyys ja yritysyhteistyö (24) Elimäki, Evijärvi, Heinävesi, Honkajoki, Härmä, Iitti (Halton Oy, yrittäjäyhdistys), Joroinen, Juva, Kellokoski, Kolari, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen (elokuva), Lammi, Lappajärvi, Myllyharju, Nilsiä (rats.), Perniö, Posio (keramiikka), Puumala, Pyhäjoki (kunnan syysmessut), Rautalampi (ratsastus), Sulkava (kursseja sekä Sulkavan soutu), Taivalkoski, Teuva, Topeliusg 10. Oma yritystoiminta (5) Joroinen (osuuskunta), Juankoski (työosuuskunta Pisnes), Konnevesi (osuuskunta Tehoteam), Pyhäjoki (ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset), Sulkava (Sulkavan soutuun liittyvä Lumo Oy) 11. Tiedekorkeakouluyhteistyö (11) Evijärvi (TTKK kemia), Ilomantsi (atk), Joutsa (ympäristö), Karstula (atk), Kinnula (kasvatustiede), Konnevesi, Kyrönmaa (Vaasan YO), Nurmes (avoin YO), Pielavesi (psykologia), Rajamäki (Jkl, uusmedia), Vaala 12. Kaksoistutkinto (16) Askola, Enontekiö, Ivalo, Jämsänkoski, Kimitoön, Koski, Lappajärvi, Muonio, Outokumpu, Perho, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Tohmajärvi, Valtimo, Vimpeli 13. Muu ammattikorkeakouluyhteistyö (14) Anjalankoski, Björneborg, Elimäki, Helsinge, Honkajoki, Jämsänkoski, Kolari, Kotka, Nilsiä, Nurmes, Padasjoki, Ristiina, Virolahti, Ähtäri 14. Kansainvälisyys (56) Akaa, Askola, Aurinkorannikko, Björneborg, Elimäki, Gymn i Petalax, Harjavalta, Haukivuori, Härmä, Ii, Iitti, Ikaalinen, Joroinen, Jurva, Juuka, Juva, Kolari, Koski, Kyrönmaa, Lammi, Lovisa, Merikarvia, Mouhijärvi, Outokumpu, Parainen, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Polvijärvi, Porlammi, Pudasjärvi, Punkalaidun, Pälkäne, Reisjärvi, Ristiina, Ruovesi, Salla, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Suonenjoki, Uleåborg, Sysmä, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Tölö, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Vihanti, Virkby, Ylistaro, Ylitornio, Ähtäri 15. Koulukiinteistön saneeraushankkeita (16) Akaa, Anjalankoski, Joutsa, Konnevesi, Lammi, Mäntyharju, Pello, Petäjävesi, Rajamäki, Savitaipale, Sodankylä, Suonenjoki, Säkylä, Vaala, Viitasaari, Väinö Linna 20

Benchmarking-vierailun suunnittelulomake Seuraavalta sivulta alkavat lukioiden kuvaukset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet benchmarking-vierailuihin (kts. sivut 14-16). Käyntiä voi pohjustaa tällä lomakkeella. Etukäteen laaditusta kysymyslistasta on kaksi hyötyä: se toisaalta auttaa tarkasti keskittymään omiin tavoitteisiin ja toisaalta estää ajautumasta epäolennaisuuksiin ja vastapuolen mahdollisten ylisanojen vietäväksi. Oma lukio Vierailukohde Käynnin ajankohta Tavoitteena oleva oman lukion parannettava käytäntö: Vierailua varten etukäteen laadittuja kysymyksiä: Vierailun arvioidut hyödyt oman lukion kehittämistä ajatellen: 21