Minkälaiseen toimintaympäristöön rakennamme Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja?

Minkälaiseen toimintaympäristöön rakennamme Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja perheiden palveluja? Etelä-Pohjanmaan LAPE-akatemia 16.5.2019 Harri Jokiranta Projektinjohtaja EPSOTE

Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu LAPE työ elää alueen rakenteista, vetovoimasta, elinvoimasta LAPE työ muokkaa alueen sisäistä elinvoimaa, mainekuvaa ja ulkoista elinvoimaa

Kehyksen elementtejä Kuntamaailma Väestö ja aluerakenne Talouden näkymät Tekijät ja osaamisen rekrytointi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Alueellinen palvelukokonaisuus Alueiden välinen palvelukokonaisuus Arki ja elämäntilanteet Kulttuurinen monikerroksisuus Somea ja keinoälyä

Luonnollinen väestön lisäys EPSH Lähde: tilastokeskus.fi / Väestö (luettu 6.5.2019)

Sote -toimijan alue väestömuutos 2018-2040 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen -3 713 Evijärvi -25,4% Järvi-Pohjanmaan perusturva -3 591 Lapuan kaupunki -1 572 Seinäjoen kaupunki (Isokyrö ei huomioitu) 4 175 Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä -5 026 Kauhava -19,3% Lappajärvi -21,6% Vimpeli -27,5% JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 960 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä -4 373 Isokyrö Ilmajoki -5,7% Seinäjoki +6,6% Lapua -10,9% Kuortane -14,6% Alajärvi -21,9% Soini -36,6% Teuva -25,6% Kurikka -20,4% Alavus -21.3% Ähtäri -22,4% Karijoki 23,2% Kauhajoki -16,2% Isojoki -30,1% N

Miksi kuntatalous heikkeni? Toimintamenot kasvoivat yli 3 % Verotulot laskivat -0,5 % Valtionosuudet vähenivät -0,6 % Vuosikate heikkeni lähes 32 % 14

Lopullinen verokertymä 2018 Kaikki verolajit, muutos edellisvuodesta: -0,5 % Kunnallisvero: 18 758 miljoonaa euroa (-0,8 %)» Lopullinen verovuoden 2018 jako-osuus 61,62 oikaisu: -197 ME Maksuunpanotilitys: -175 ME» Ennuste 04/2018: eroa -490 miljoonaa» Ennuste 09/2017: eroa -110 miljoonaa Yhteisövero: 1 857 miljoonaa euroa (-0,6 %)» Vuoden 2017 yksittäistapaus (+210 miljoonaa) antaa väärän kuvan kehityksestä» TA vuoden ennakoiden kasvu reilu 11 %» Ennuste 04/2018: -60 miljoonaa euroa» Ennuste 09/2017: -20 miljoonaa euroa Kiinteistövero: 1 813 miljoonaa euroa (+2,2 %)» Syyskuussa 2017 kaavailtiin vielä alarajojen korotuksia yleiselle sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttiin» Muuten ei yllättävää, kehittynyt ennusteen mukaisesti (Lähde: Veronsaajien palvelut)

Kunnallisveron ansiotulot odotetaan kuitenkin jatkossa kasvavan suotuisasti KUNNALLISVERON VEROPOHJA KOKO MAA, Milj. ANSIOTULOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** 2023** Palkkatulot yhteensä 85 763 89 200 92 300 95 600 98 500 101 200 103 700 Muutos % 2,4 4,0 3,5 3,6 3,0 2,7 2,5 Eläketulot 31 045 32 040 33 190 34 320 35 560 36 840 38 090 Muutos % 3,1 3,2 3,6 3,4 3,6 3,6 3,4 Työttömyysturva 4 401 3 840 3 620 3 610 3 700 3 830 3 990 Muutos % -9,6-12,7-5,7-0,3 2,6 3,6 4,3 ANSIOTULOT YHTEENSÄ 129 155 132 950 137 200 141 850 146 270 150 570 154 680 Muutos % 1,8 2,9 3,2 3,4 3,1 2,9 2,7 Ansiotuloihin odotetaan noin 3 % kasvua 2018 ja 2019

Verorahoituksen muutos (kasvu) Sotemenojen kasvu Verorahoituksen kasvu - 1000 e 2018-2030 2018-2030 sotemenojen kasvu 1000 e Alajärvi 11 634 16 382-4 747 Alavus 15 775 21 749-5 974 Evijärvi 3 167 4 272-1 105 Ilmajoki 20 137 20 877-740 Isojoki 2 639 3 334-695 Isokyrö 4 849 7 264-2 414 Karijoki 2 142 2 278-136 Kauhajoki 20 269 25 151-4 882 Kauhava 15 597 27 889-12 292 Kuortane 2 682 4 932-2 250 Kurikka 25 223 36 482-11 259 Lappajärvi 3 861 5 365-1 504 Lapua 23 807 28 274-4 466 Seinäjoki 113 124 137 876-24 753 Soini 2 634 3 271-637 Teuva 4 674 8 528-3 854 Vimpeli 2 285 5 068-2 783 Ähtäri 7 661 11 363-3 702 Summa 282 160 370 354-88 194 Etelä-Pohjanmaan kuntien väestöennuste on käytännössä Seinäjokea lukuun ottamatta aleneva ja kaikkien ikärakenne vanhenee. Väestön alenemasta huolimatta ikääntyminen on niin nopeaa, että sote-kustannusten kasvu asukaspohjaisesti arvioituna ylittää verorahoituksen kasvun. Verorahoituksen muutos sisältää sekä kuntaliiton tuloveroennusteen toukokuun alussa 2019 että valtionosuuden muutoksen myös noin miljardin euron valtionosuuden lisän aiempiin Etelä-Pohjanmaalle tehtyihin arvioihin lisänä. Tämä miljardin euron lisäys on valtionvarainministeriön kuntaosaston kuntatalousohjelmaan 4.4.2019 perustuva lisä. Koko maakunnan alueella verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 280 miljoonaa euroa vuodesta 2018 vuoteen 2030. Samaan aikaan vuoden 2017 tasoisten sote-kustannusten arvioidaan kasvavan 370 miljoonaa euroa. Sote-menot kasvavat siis 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavan aikainen verorahoitus. Jotta ero saadaan pysymään näin pienenä, pitäisi sotepalvelurakennetta purkaa samassa tahdissa kuin mikä ihmisen alueelta poistumisen mukaan on mahdollisuus sopeuttaa rakennetta. Suurimmat tarpeen muutokset tulevat kunnille, joissa on joko asukasluvun kasvua ja/tai ikärakenne on vielä nuori. Pieni kasvu tulee kunnille, joissa asukasluku laskee ja väestö on jo ikääntynyttä. Perlacon 11.5.2019

Verorahoituksen muutos (kasvu) Nettomenojen tarpeen Verorahoituksen kasvu 2018-2030 - 1000 e 2018-2030 muutos 2018-2030 nettomenojen tarpeen muutos 2018-2030 Alajärvi 11 634-10 612 1 022 Alavus 15 775-14 536 1 239 Evijärvi 3 167-3 446-279 Ilmajoki 20 137-22 371-2 234 Isojoki 2 639-2 391 247 Isokyrö 4 849-5 667-817 Karijoki 2 142-1 431 711 Kauhajoki 20 269-22 998-2 729 Kauhava 15 597-17 195-1 598 Kuortane 2 682-1 868 813 Kurikka 25 223-27 712-2 489 Lappajärvi 3 861-3 482 378 Lapua 23 807-24 966-1 159 Seinäjoki 113 124-139 434-26 310 Soini 2 634-2 267 368 Teuva 4 674-4 243 431 Vimpeli 2 285-2 724-439 Ähtäri 7 661-6 542 1 119 Summa 282 160-313 886-31 727 Etelä-Pohjanmaalle laskettiin myös koko palvelurakenteeseen perustuva laskelma siitä, kuinka kunnat pystyisivät sopeuttamaan ei-sote-palvelurakennettaan, jotta soteen varautuminen ei kävisi niin raskaaksi tämähän tarkoittaa käytännössä verotuksen tasonmuutosta. Jos iso jos kunnat pystyisivät poliittisin päätöksin sopeuttamaan palvelurakenteensa tarpeen mukaiseksi, selviäisi Alajärvi, Alavus, Isojoki, Kuortane, Lappajärvi, Soini, Teuva ja Ähtäri nykyisellä verorahoituksellaan, jos ne pystyisivät reagoimaan väestön muutoksiin. Loput kunnat joutuvat miettimään palvelurakenteen sopeuttamista esimerkiksi monikuntakeskuksinen kunta joutuu miettimään esimerkiksi kouluverkkoaan ja perustamaan sekä kouluverkon että muutkin palvelunsa toisenlaiseen arvioon kuin mihin nyt on poliittisesti päädytty. Seinäjoen tilanne heikkenee kokonaisarviossa siksi, että Seinäjoelle muuttaa edelleen lisää asukkaita. Sopeutuksen tarve vähenee kuitenkin lähes 57 miljoonaa euroa. Tämän määrän pitäisi kannustaa kuntia ja erityisesti poliittista päätöksentekoa miettimään oikeaa tarvetta ja vaadittavia päätöksiä poliittisen tarkoituksenmukaisuuden ja mukavuudenhalun yli. Perlacon 11.5.2019

EPSHP Jäsenkunnilta laskutetut palvelumaksut Muutos v. 2018 huhtikuusta Oma toiminta Muutos yhteensä Kunta Palvelumaksut ja korjaukset Lääkinnällinen kuntoutus Alueellinen apuvälinekeskus Erityisvelvoitemaksu Ulkopuolelta ostetut palvelut Ensihoito Hyvitys esh ostop. TAYS Euroa % Euroa / Asukas Alajärvi 202 682 0-11 247-16 941 88 837 8 769 0 272 100 6,1 % 34 Alavus 147 062 0-14 501-23 122-112 635 8 356 78 5 238 0,1 % 6 Evijärvi 225 581 0-3 041-4 793-25 816 1 883 10 193 824 18,1 % 83 Ilmajoki 409 421 0-12 770-17 848 141 327 13 152 88 533 370 9,8 % 44 Isojoki 140 547 0-1 860-4 358-28 649 1 203 1 572 108 455 12,8 % 67 Isokyrö 255 912 0-5 411-8 226 21 883 4 045 102 268 303 14,3 % 65 Karijoki 45 634 0-1 143-2 571-44 760 985 300-1 555-0,2 % 63 Kauhajoki 368 290 0-11 410-25 217-98 050 10 884 367 244 863 3,9 % -16 Kauhava 340 633 0-20 654-33 469-199 099 10 662 81 98 154 1,2 % 14 Kuortane 110 790 0-4 432-6 991 87 253 2 729 410 189 758 14,7 % 60 Kurikka 243 338 0-25 732-40 472 433 820 16 111 203 627 268 6,4 % 35 Lappajärvi -37 463 0-3 732-5 782 79 360 2 536 0 34 920 2,2 % 22 Lapua 128 585 0-16 394-24 475 78 710 13 285 10 179 720 2,7 % 15 Seinäjoki 3 081 455 0-61 401-80 504 105 645 75 480 951 3 121 626 10,8 % 45 Soini 43 751 0-2 978-5 135 27 814 824 48 64 325 8,8 % 36 Teuva 228 908 0-4 632-10 576-49 340 3 634 704 168 698 6,9 % 43 Vimpeli 78 172 0-3 699-5 916 13 134 2 089 0 83 780 6,2 % 40 Ähtäri -15 182 0-7 129-11 169 18 992 4 562 0-9 926-0,4 % 13 Yhteensä 5 998 116 0-212 167-327 567 538 426 181 188 4 925 6 182 921 7,0 % 35 Yhteensä % 8,7-11,5-6,4 5,9 5,0-100,0 7,0

Työllistymisen näkymät eri ammateissa Etelä-Pohjanmaan ammattibarometri, I / 2019 Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä Jär=Järviseutu Kuu=Kuusiokunnat Kasvaa nopeasti Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Sei=Seinäjoki Kasvaa Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Suu=Suupohja Pysyy ennallaan Tasapaino Tasapaino Vähenee Liikaa hakijoita Liikaa hakijoita Vähenee nopeasti Paljon liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Ammattinimike Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä 2211 - Yleislääkärit Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Paljon pulaa hakijoista 2212 - Ylilääkärit ja erikoislääkärit Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Paljon pulaa hakijoista 2221 - Ylihoitajat ja osastonhoitajat Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 2261 - Hammaslääkärit Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 2266 - Kuulontutkijat ja puheterapeutit Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 2342 - Lastentarhanopettajat Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 2352 - Erityisopettajat Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 2634 - Psykologit Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Paljon pulaa hakijoista 2635 - Sosiaalityön erityisasiantuntijat Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Paljon pulaa hakijoista 3211 - Röntgenhoitaja Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 3212 - Bioanalyytikot (terveydenhuolto) Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 3221 - Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Paljon pulaa hakijoista 5321 - Lähihoitajat Jär Kuu Sei Suu Jär Kuu Sei Suu Pulaa hakijoista 5322 - Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) Jär Kuu Sei! Suu Jär Kuu Sei! Suu Pulaa hakijoista 5329 - Muut terveydenhuoltoalan työntekijät Jär Kuu Sei! Suu Jär Kuu Sei! Suu Pulaa hakijoista Arvio perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. https://www.ammattibarometri.fi/vertailu.asp?maakunta=etelapohjanmaa&vuosi=19i&kieli=

Osaavan työvoiman saatavuus on heikentynyt Suomessa Haasteet vaihtelevat alueittain Etelä-Pohjanmaalla on maan korkein työllisyysaste 75,2 (2018) ja matalin työttömyysaste 4,4 % (2018) Työvoimapula on maakunnassa voimakasta erityisesti SOTE-alalla ja teollisuudessa Lähde: ammattibarometri I/2019

SOTE valmistelu Uusimaa vapaaehtoinen sote peruspalvelut ky + esh HUS Pohjanmaa vapaaehtoinen hyvinvointi ky esh+sote tai esh Pirkanmaa kunnat käynnistäisivät yhteisen sote-uudistuksen valmistelutyön. Kanta-Häme vapaaehtoinen sote kuntayhtymä (mallintaminen) Etelä-Pohjanmaa maakunnan kuntien SOTE mallin valmistelu

Etelä-Pohjanmaalla asui 31.12.2018 yhteensä 3 227 ulkomaalaista

30-34 vuotiaat ovat suurin vieraskielisten ryhmä maakunnassa

Somea ja keinoälyä Vaaroja: Tor-verkko ja siellä tapahtuva huumekauppa Grooming esim. Snapchatissa yms. Poikkeuksellisen koukuttavat pelit, kuten Fortnite Etuja: Some edistää kansainvälistymistä Auttaa ystävyyssuhteiden luomisessa Muovaako keinoäly tulevaisuutta ja kokemusta?

Teknologian megatrendit ovat vaikuttaneet alussa etenkin automaatioon ja jatkossa mahdollistaen uusia palvelumalleja ml. tuotannon ohjaus, robotisaatio. Sukupolvikokemus -> käyttöönotto ja kokemus Isokoneet (mainframe) Serverit ja PCt Web 1.0 emainonta Web 2.0, pilvi, mobiili Big Data, Analytiikka, Visualisointi IoT ja älykkäät koneet Tekoäly accentureconsulting Ammattilaiskaari Palvelun käyttäjäkaari Palvelutapahtuman kokemuskaari 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030

Kiitos!