Ympäristölautakunta 163 18.09.2013 Kunnanhallitus 294 23.09.2013 Ympäristölautakunta 47 18.02.2015 Ympäristölautakunta 208 09.12.2015 Kontioniemen osayleiskaava 345/10.02.02.00/2013 Ympäristölautakunta 18.09.2013 163 Osayleiskaavan tehtävänä on kunnallisen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaamisen sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Osayleiskaava on kunnan strateginen suunnitelma, jossa alueiden käyttöä suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin, yleensä noin 20 vuodeksi. Osayleiskaavan periaatteet ohjaavat myöhemmin yksityiskohtaista kaavoitusta, rakentamista ja maankäyttöä. Osayleiskaava helpottaa viranomaisten päivittäistyötä sekä turvaa parhaiten maanomistajien tasapuolisen kohtelun, kuten lainsäädäntö edellyttää. Osayleiskaavan määräykset eivät yleensä ole niin yksityiskohtaisia, eikä niillä voida määrätä niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavassa. Osayleiskaava kannattaa laatia aina oikeusvaikutteisena. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 vahvistumisen myötä kumoutui useita Kontiolahden kunnan osayleiskaavoja. Tämän takia niitä on nyt jouduttu laatimaan uudestaan eri alueille. Työn alla tai eri vaiheessa on Jakokosken, Paiholan ja Lehmon osayleiskaavat. Osayleiskaavan laadintaprosessi kestää yleensä pari vuotta. Pakollinen luonto- ja maisemaselvitys sekä tarvittavat muut selvitykset on laadittava ennen varsinaisen kaavatyön alkua, tai yhtäaikaa ja niissä menee yleensä yksi vuosi. Luontoselvitystä laadittaessa maastoselvitykset on tehtävä kevään ja syksyn välisenä aikana johtuen eläimistön ja kasvillisuuden havainnoimisesta. Yleiskaava-alueen suunnittelua ohjaa maakuntakaava sekä Joensuun seudun yleiskaava 2020. Edellä mainittujen kaavojen lisäksi yleiskaavatyötä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeen ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta kestävällä tavalla 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Kunnanhallitus 23.09.2013 294 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Joensuun seudun yleiskaavan vahvistumisen myötä kumoitui myös Kontioniemen osayleiskaava, joka oli laadittu 2004. Tämän jälkeen rakennuslupien myöntäminen alueelle on ollut todella vaikeaa. Kontioniemen alueella on monenlaista toimintaa. Asuntoalueet joissa on voimassa olevaa asemakaavaa, golf-kenttä, laajat virkistysalueet, Höytiäisen ranta-aluetta on useita kilometrejä, varuskunnan vanha asuinalue,varsinainen varuskunta-alue, ampumahiihtokeskus, vanhat varuskunnan ampumaradat sekä laajat Metsähallituksen omistuksessa olevat metsäalueet. Kontioniemem varuskunta on ilmoitettu lakkautettavaksi vuoden 2014 alusta, tämä on nyt johtanut siihen, että alueen tulevaisuuden suunnittelu on käynistettävä mahdollisimman nopeasti. Lakkautuspäätös mahdollistaa myös varuskunnan vanhan asuinalueen ottamisen uudelleen asuntorakentamisen piiriin. Kontioniemen uudet käyttövisiot vaativat nykyisen maakuntakaavan muuttamisen, maakuntaliitto onkin jo käynnistänyt maakuntakaava vaihe nelosen laadinnan. Joensuun seudun yleiskaavassa alueet on merkitty myös merkinnöillä, jotka tukevat vielä nykyistä toimintaa, eli varuskunnan olemista alueella. Tästä johtuen kunnan on syytä käynnistää pikaisesti Kontioniemen osayleiskaavan laadinta, jotta pääsemme kiinni mahdollisimman nopeasti alueen asemakaavoitukseen. Yleiskaava on tarkoitus laatia konsulttityönä. Kaavan lopputulokseen vaikuttaa myös käynnistyvän EU - hankkeen lopputulos. Meidän tuleekin varautua siihen, että osayleiskaavan vahvistusmenettely tehdään mahdollisesti myös osissa. Vaikka Kontioniemestä on laadittu useita erilaisia selvityksiä, joudutaan myös niihin vielä panostamaan. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se käynnistää osayleiskaavan laadinnan liitekartan mukaisesti Kontioniemen alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1.300 ha. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 18.02.2015 47 Ympäristölautakunta 208 Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on nyt asetettu nähtäville ja siitä on pyydetty lausunnot eri tahoilta. Tämä mahdollistaa sen, että myös Kontioniemen osayleiskaavaluonnos voidaan laittaa julkisesti nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot.osayleiskaava-alueelta on tehty luontoselvitys, muinaisjäännösinventointi, ampumakeskuksen yleissuunnitelma ja melunhallintasuunnitelma, Kontioniemen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys, selvitys uuden asuinalueen liikenteellisistä vaikutuksista, katuverkoston yleissuunnitelma, alueen maaperäselvityksiä, rakennusten kuntokartoituksia, selvityksiä olemassa olevista verkostoista, entisen varuskunta-alueen massoittelusuunnitelma, suunnitelma golfkentän laajentamiseksi, suunnitelma alueen ulkoilureiteistä ja erilaisia aluekohtaisia asemakaavatasoisia suunnitelmia. Lisäksi varuskunta-alueesta on teetetty kahden konsulttitoimiston avulla kaksi erilaista masterplania ja näitä on työstetty eteenpäin eri osa-alueiden osalta. Lisäksi varuskunta-alueen kehittämiseksi on ollut EU-hankkeita. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 :n ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti 10.2.2015 päivätyt Kontioniemen osayleiskaavaluonnosasiakirjat julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä sekä kunnan eri hallintokunnilta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kontioniemen 10.2.2015 päivätyt osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnosasiakirjat olivat MRL 63 :n, MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 12.3.2015-13.4.2015. Lausunnot pyydettiin kunnan eri hallintokunnilta, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Ampumarata-asia Osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan 4. vaiheen seudullisesti merkittävä ampumarata merkinnällä YU-2 eli yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa sisätiloissa toimivan ampumahallin
ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Maakuntaliitto esittää muutettavaksi merkinnän kuvausta siten, että se mahdollistaa myös osittain katetun ampumaradan sijoittamisen alueelle, toisin sanoen sellaisen ampumaradan, joka on ollut pohjana maakuntakaavassa tehdyissä selvityksissä (ampumakatos ja ampumakatoksen pidennykset). Maakuntakaavassa käytetään 55 db melurajausta, jota olisi hyvä käyttää myös yleiskaavassa. Liikenne Maakuntaliitto esittää yleiskaavaan kiertoliittymää Kontioniementien, Napakympintien ja Asemantien nelihaaraliittymään. Kevyen liikenteen väylävarauksia tulisi kaavassa lisätä liikenteellisten vaikutusten arviointiraportissa esitetyllä tavalla, erityisesti matkailupalvelujen alueen ja ampumahiihtostadionin välisellä alueella. Kaavassa olisi lisäksi hyvä pohtia olisiko tarpeen rajoittaa Taskisentiellä liikennettä siten, että yhteydestä ei muodostuisi yleisesti käytettävää väylää matkailupalvelujen alueelle Kontiorantaan. Ampumahiihtostadion ja ympäristö Maakuntaliitto kiinnittää huomiota osayleiskaavassa esitettyyn ja ampumahiihtostadionin välittömään läheisyyteen sijoitettuun matkailupalvelujen aluevaraukseen (RM). Esitetty matkailupalvelujen toiminta on tullut uutena esityksenä myös maakuntakaavaan ollen osa maakuntakaavaehdotuksesta saatua palautetta. Esitetty RM-alue sijaitsee maakuntakaavan 4. vaiheen virkistysalueella, jolla harjoitetaan ampumatoimintoja (V/a). Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue liittyy seudullisesti merkittävään virkistyspalvelujen alueeseen (v-kohde). Maakuntakaavan 4. vaiheen V/a-aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. V/a-alueen rakentamismääräyksessä todetaan: "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja rakennuksia". Matkailupalvelutarkoituksiin liittyvien rakennusten rakentaminen ei siis lähtökohtaisesti ole maakuntakaavan virkistysalueella mahdollista. Maakuntakaavassa on esitetty seudullisesti merkittävä matkailupalvelujen kohdemerkintä ampumahiihtostadionin pohjoispuolelle vanhan varuskunta-alueen ytimeen, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävän matkailupalvelujen, mukaan lukien vapaa-ajan asumisen, kehittämisen sillä alueella. Maakuntaliitto kuitenkin näkee Kontiolahden suunnitelmiinkin liittyen, että ampumahiihtostadionin ympärivuotista toimintaa tukeva rakentaminen tulisi olla mahdollista stadionin läheisellä alueella. Maakuntaliitto on esittämässä maakuntakaavan V/a-alueen rakentamismääräyksen täydentämistä muotoon "Alueelle saa rakentaa ulkoilu-, urheilu- ja virkistyskäyttöä varten tarkoitettuja tai ampumahiihtostadionin toimintaa ja palveluita tukevia rakennuksia." Näiden ratkaisujen pohjalta maakuntaliitto esittää, että osayleiskaavassa esitettyä RM-aluetta ampumahiihtostadionin läheisyydessä tulisi muuttaa siten, että se vastaa paremmin maakuntakaavan merkintöjä. Maakuntaliitto
näkee, että kaavan jatkotyössä voisikin miettiä mahdollisuutta esittää alue jossakin määrin vapaa-ajan asuntorakentamisen mahdollistavalla merkinnällä. Tämä erityisesti siinä tapauksessa, mikäli alueen toiminnan ajatellaan kytkeytyvän saumattomasti ampumahiihtostadionia tukevaan toimintaan kuten esimerkiksi joukkueiden ja urheilijoiden käyttöön. Maakuntakaavan 4. vaihe on tavoitteena viedä kesäkuun maakuntavaltuustoon, mikä tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan lopulliset ratkaisut valmistellaan hyvin pian huhti/toukokuun aikana. Lopuksi Esitetään osallisiin lisättäväksi vähintään lausunnon antajina Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Kontiolahden Urheilijat, Pohjois-Karjalan liikunnan sekä Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys alueen erityisen matkailullisen ja virkistyksellisen merkityksen johdosta. Myös luonto- ja kulttuuriympäristöjen järjestöjä olisi hyvä lisätä lausunnon antajiksi. Kaavakartassa ja -merkinnöissä on vielä puutteita, esim. asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle osoitettujen olevien ja uusien rakennuspaikkojen ero ei käy kartalta ilmi. Samoin esim. paikoitusalueet ja venevalkama-alueet ovat kaavakartalla, mutta puuttuvat kaavamerkinnöistä. Lausunnossa esitetyt melurajaus 55 db ja kevyenliikenteen väylävaraus matkailupalvelujen alueelta ampumahiihtostadionille merkitään kaavaehdotukseen. Yleiskaavalla ei määritellä risteysten teknistä toteuttamistapaa (kiertoliittymävaraus Napakympintien ja Asemantien risteykseen). Taskisentien liikenteellistä roolia selvitetään asemakaavatyössä. RM-merkintä pitää jo sisällään loma-asuntojen rakentamismahdollisuuden. YU-1 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahiihtostadionin ja siihen liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja, ampumamelualueen ulkopuolella myös majoitusrakennuksia ja loma-asuntoja. YU-2 merkintä muutetaan seuraavaksi: yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alue, jolle saa sijoittaa ampumahallin tai -katoksen, osittain katetun ampumaradan ja näihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja toimintoja. Lausunnossa on esitetty laajennettavaksi lausunnon antajia. Esitetyt eivät kuitenkaan ole asianosaisia ja heidän mielipiteitä saadaan selville muulla yhteistyöllä. Puutteelliset merkinnät lisätään kaavaehdotukseen. Pohjois-Savon ELY-keskus Tiivistelmä: Osayleiskaavaa varten tehty liikennetarkastelu on kattava ja hyvin laadittu, se huomioi kaikki liikennemuodot. Laadittu liikenneselvitys / liikenteen vaikutusarviointi tulee täydentää kaavan asiakirjaliitteisiin. Kaavan vaikutustarkastelun kohdassa 6.2.4. Yhdyskuntatekniset verkostot /liikenneyhteydet tulee olla myös viittaus liikenteen vaikutusarviointiin.
Kyseisessä kohdassa vaikutuksia on käsitelty vain suppeasti. Selostuksen kohdassa 5.6. Liikenneverkosto on syytä tuoda esille se, että yhdystie 5051 / Kontioniementie muuttuu seuraavaksi laadittavalla asemakaavalla ja kadunpitopäätöksellä kunnan ylläpitämäksi kaduksi. Yhdystien 5051 osalta osayleiskaavan suunnittelualuetta tulee laajentaa niin, että myös osuus Asematien liittymästä Uuron eritasoliittymään voidaan osoittaa viivamerkinnällä. Yleiskaavamerkinnöissä ja -määräyksissä Kokoojatie tulee muuttaa Kokoojakaduksi, suunnitelluille uusille kokoojakaduille (punaruskea viivamerkintä) on parempi esittää selvyyden vuoksi erikseen oma viivamerkintä ja merkinnän selitys. Suunniteltujen palvelu-, yritys- ja teollisuusalueiden osalta kiinnittyy huomio siihen, että luonnoksesta ei ilmene niille suunnitellun rakentamisen kokonaismääriä. Kaavan mahdollistaman asumisen määrää on arvioitu suuntaa antavasti asuntojen määrinä. Liikennevirasto tulee lisätä kaavan osallisiin (OAS) rautatieosuuden takia. Liikenteelliset vaikutukset lisätään kaava-asiakirjoihin sekä vaikutustenarviointiin. Kokoojatie muutetaan kokoojakaduksi. Yhdystien 5051 merkintää laajennetaan esitetyllä tavalla. Koska kyseessä on yleiskaava, pitää sen tarkkuustaso olla yleispiirteinen myös toimintojen määrän osalta. Liikennevirasto lisätään osallisiin. Museovirasto Tiivistelmä: Rakennettu kulttuuriympäristö Museovirasto on aiemmissa lausunnoissaan koskien alueen luovutusta korostanut, miten Kontiorannan varuskunta ilmentää monipuolisesti sotilasarkkitehtuurin kehityspiirteitä 1940-luvun lopulta 1990-luvulle ja painottanut, että alueella on rakennuksia ja piirteitä, joiden säilyminen tulee turvata. Nyt tehdyt selvitykset tarkentavat alueen kulttuuriympäristön vaalimiselle asetettavia tavoitteita. Selostusluonnoksessa vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön osalta on paitsi suppea myös abstrakti. Arvioinnissa lähinnä todetaan, että alueen kulttuuriarvot on huomioitu kaavaratkaisussa tarvittavin kaavamerkinnöin, sekä pahoitellaan, ettei kaikkia rakennuksia voida ottaa uusiokäyttöön. Kaavaehdotuksessa tulisi yksilöidä, mitkä ovat kaavan vaikutukset alueen maisemarakenteeseen ja luonnonpiirteisiin, miten toteuttaminen vaikuttaa alueen maankäytön ja rakennusten toimintojen jatkuvuuteen sekä menneisyyden näkyvyyteen ympäristössä, miten ympäristön visuaaliset piirteet muuttuvat ja mitkä ovat vaikutukset selvityksissä tunnistettuihin erityiskohteisiin/alueisiin? Vaikutusten arvioinnin niukkuus häivyttää sen tosiasian, että kaavaratkaisu muuttaa olennaisesti alueen kulttuuriympäristöä. Muutos poikkeaa
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe kaavaehdotuksen määräyksestä ma/km-1, jossa alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Kaavaluonnoksessa suojeltavien alueiden ja kohteiden määrä on niin vähäinen, että alueen kulttuurihistoriaa luonnehtivien erityispiirteiden ei voi katsoa säilyvän, ja kaavaluonnos on tältä osin ristiriitainen maakuntakaavaehdotusmerkinnän kanssa. Varuskunnan rakennettu alue jakautuu kolmeen pääosaan, joista rakennukohtainen suojelu keskittyy yksinomaan rannan tuntumassa oleviin palvelurakennuksiin (esikunta, sairaala ja koulutustila). Museoviraston mukaan myös rinnealueen kasarmirakennuksiin tulee kohdentaa rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä, koskien eri aikakausien kasarmityyppejä. Virasto esittää sr-merkintää kohteisiin 88 (kasarmi 2), 122 (kasarmi 3) ja 90 (kasarmi 5). Palvelurakennusten alueelta tulisi - jo suojeltujen lisäksi - vastaavalla merkinnällä varustaa kohteet 75 (uimahalli) ja 144 (sotilaskoti). Myös huolto- ja varastotoimenpiteiden alue on tärkeä alueen erityispiirteiden säilymisessä, ja lisäksi alueella on laadukkaita rakennuksia ja rakennelmia, jotka lienevät ongelmitta hyödynnettävissä myös alueen uuden käytön kannalta, kuten kohde 95-96 (autokatokset) ja 141 (hevostalli). Lisäksi alueella sijaitsevalle kohteelle 127 (vesitorni) tulisi harkita rakennuskohtaista suojelumerkintää. Varuskunnan alueella olevaa sk-merkintää tulee laajentaa koskemaan kaikkia varuskunta-alueen kolmea pääosaa. Merkinnän määräyksessä tulee huomioida, että alueen asemakaavasuunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Mitä tulee muuhun Kontioniemen alueeseen, on tältä alueelta suojeltu ainoastaan parantola ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat rakennukset. Alueen yleispiirteisessä selvityksessä ei ole kiinnitetty huomiota parantolan alueen viheraluesuunnitteluun ja sen arvoihin. Selvitys jättää myös parantolakokonaisuuden muut kohteet (kuten ruumishuoneen, navetat ja kriisivaraston, sikalan, kasvihuoneen, maakellarin sekä muuntajan ja lämpö- ja voimalaitosrakennukset) huomiotta. Parantolan alueen sk-merkintää tuleekin laajentaa, ja todentaa määräysosassa, että alueen asemakaavasuunnittelussa tulee kokonaisvaltaisemmin selvittää parantolan kokonaismiljöön arvoja, ja sovitettava tulevaa käyttöä niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Vastaavanlainen kulttuuriympäristön huomioiva sk-merkintä tulee osoittaa myös kohteille 7.2.4 (kerrostalot) ja 7.2.5 (uudet rivitalot).
Alueen vanhimmalle rakennukselle ns. Takkusen talolle, tulee osoittaa rakennuskohtainen suojelumerkintä. Lisäksi asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsevat koulurakennukset (7.3.) tulee varustaa suojelumerkinnällä. Arkeologinen kuttuuriperintö Inventointiraportissa todetaan, ettei alueella ollut historiallisella ajalla tiettävästi asutusta. Näin ei kuitenkaan ole. Pohjois-Karjalan vanhimmassa verokirjassa 1500-luvulta mainitaan Asilan kylä, joka on sijainnut Kontioniemessä. Asilan kylän asutus palautuu jo 1400-luvulle. Kylässä tiedetään olleen kymmenisen taloa. Kuten raportissa todetaan, kivikautisen asutuksen jälkiä ei ole odotettavissa Kontioniemessä. Kivikautisiin elinkeinoihin liittyviä jäännöksiä niemellä voi sijaita. Kontioniemessä arkeologinen kulttuuriperintö on kuitenkin lähtökohtaisesti metallikautista ja sitä nuorempaa. Museovirasto katsoo, että arkeologinen inventointi on lähtökohdiltaan puutteellinen invenvoitavan alueen tärkeimmän ja Pohjois-Karjalassa heikoimmin tunnetun ajanjakson eli historiallisen ajan osalta. Tältä osin maastotyötä ja raporttia on täydennettävä. Vasta täydennyksen jälkeen voidaan kaavasuunnitelman vaikutusta arvioida arkeologiseen kulttuuriperintöön. Osayleiskaavatasoiseen työhön ei kuulu parantolan vihersuunnitelmien huomioiminen ja niiden selvittäminen. Parantolaa ja varuskuntaa koskevan sk-merkinnän määräysosaan lisätään lausunnossa esitetty teksti. Parantolaa koskevassa selvityksessä ei ole huomioitu lausunnossa tuotuja kohteita, koska ne on jo purettu.takkusen talo on tarkoitus siirtää kirkonkylässä olevalle kotiseutukeskuksen alueelle, jossa se voidaan entisöidä ja ottaa myös esittelykäyttöön. Kontioniemen vanhoille kouluille etsitään uusio käyttöä ja rakennukset on laitettu julkisesti myyntiin. Rakennuksien mahdollinen uusiokäyttö turvaisi parhaiten niiden säilymisen. Suojelumerkinnän laittaminen rakennuksiin tässä vaiheessa taas vaikeuttaisi niiden säilymistä. Arkeologinen selvitys on päivitetty puutteiden osalta. Yleiskaavaselostukseen lisätään kulttuuriympäristöön kohdentuvaa vaikutusarviointia. Vaikutusarvioinnin keskeinen sisältö on seuraava: Parantola-alueella on kaavassa säilytetty SR-merkinnöin inventoitu keskeinen rakennuskanta ja niiden lähiympäristö on merkitty sk-vyöhykemerkinnällä. Yleiskaavassa ei ole osoitettu toimenpiteitä, jotka heikentäisivät alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Merkittävimmät muutokset kaava-alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin kohdistuvat keskeiseen varuskunta-alueeseen. Osa varuskuntarakennuksista todennäköisesti puretaan ja alueen nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu kaavassa uuden maankäytön myötä. Alueella toisaalta myös säilytetään kaavamerkinnöillä arvokasta rakennuskantaa ja esimerkiksi sisääntuloon
liittyvää kokonaisuutta. Yleiskaavaratkaisun myötä kasarmialueen sisäinen maisema muuttuu merkittävästi. Vaikutukset ulkopuolelle ovat vähäisemmät. Järvimaisemassa merkittävimmät muutokset tulevat rannan taustalle osoitetun mökkirakentamisen (RM-alueet) ja kylpylä/hotellin (KL-1-alueen) myötä. Ranta-alueelle on osoitettu yli 25 metriä leveä vihervyöhyke, joka osaltaan vähentää näiden maisemallisia muutoksia. Maiseman muutoksen hallitsemisessa keskeisessä osassa on nykyisen puuston säilyttäminen. Tiemaiseman kannalta keskeistä on istutetun tienvarsipuuston säilyttäminen ja uuden rakentamisen osalta sen sovittaminen olemassa olevan puuston yhteyteen. Sisääntulo entiselle varuskunta-alueelle pohjoisesta säilyy nykyisellään. Sisääntulorakennukset sairaala ja esikunta on merkitty suojelumerkinnällä. Uusi RM-alue jää alemmaksi rinteeseen eikä häiritse sisääntuloa. Tiealueen laajentaminen ja uusi kevyenliikenteen väylä päätien varrella muuttavat tieympäristöä jonkin verran. Merkittävä muutos nykytilanteeseen näkyy uuden tielinjauksen alussa, jossa tielinjauksen muutos, uudet toiminnat kuten kylpylä- ja lomarakennukset muuttavat alueen maisemaa merkittävästi nykyiseen nähden. Uusi kaareva tielinjaus rinteen reunalla on suurin merkittävä muutos tiestön osalta. Alue rakentuu liikenteellisesti uuden tiestön varaan. Toisaalta vanhasta tiestöstä suurin osa jää kehittyvän taajamarakenteen osaksi, joko kaduiksi tai kevyenliikenteen väyliksi. Vanhan varuskunnan asuinalue säilyy kaavassa pääosin nykyisellään. Merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei tule tapahtumaan. Kerrostalot osoitetaan SR-merkinnöin. Varuskunta-alueella kolme rakennusta on osoitettu suojeltavaksi SR-merkinnällä ja keskeinen varuskunta-alue sk-vyöhykemerkinnällä. Kaavassa puretaan suoraan kaavamerkinnöillä varuskunta-alueelta vain uimahalli, jonka paikalla on varaus paikoitusalueelle, ja joitain varastorakennuksia. Muut rakennukset on periaatteessa mahdollista säilyttää kaavan toteutuessakin. Ratkaisut näistä tehdään asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Varuskunta-alueen keskeiset inventoidut alueet: 1. Varuskunta-alueen palvelurakennukset rannan tuntumassa Kaavallisella tasolla alueen käyttö muuttuu olennaisesti ja nykyisestä rakennuskannasta jää pohjoisen sisääntulon yhteyteen kokonaisuus sekä Lautsa. Erityisesti uusi kylpylä/hotellirakennus tulee muuttamaan alueen sisäistä maisemaa suuren kokonsa ja rakennustyyppinsä johdosta. Alueen rakennukset sijaitsevat nykyisin väljästi, mutta yleiskaavan seurauksena alueen rakennuskanta tulee tiivistymään. Suojellusta rakennuskannasta merkittävin muutos tulee esikunnan järvenpuoleiselle maisemalle, jonne alarinteeseen on merkitty uusi lomarakennusten alue. 2. Varuskunta-alueen kasarmit rinnealueella Kaavallisella tasolla väljä inventoitu aluekokonaisuus rajautuu ylärinteelle kasarmirakennusten ympärille. Kaava mahdollistaa nykyisten
kasarmirakennusten käytön sekä rakennuskannan uudistamisen. Uusi tielinjaus erottaa ylärinteen kasarmirakennusten alueen alarinteestä, joka kaavassa muuttuu merkittävästi nykyisestä. Kaavan suorat vaikutukset ylärinteen kasarmirakennusten alueelle ovat vähäiset, koska kaava mahdollistaa niiden säilyttämisen. Alarinteen nykyiset rakennukset puretaan yleiskaavan kaavaratkaisun toteutuessa. 3. Varuskunta-alueen huolto ja varastotoimintojen alue Kaavallisesti alue säilyy nykyisen kaltaisena teollisuus- ja varastorakennusten alueena. Kaava mahdollistaa sekä nykyisten rakennusten käytön että rakennuskannan uudistamisen. Rakennuskannan uudistumisen myötä alueelle tulee uusia ajallisia kerrostumia. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tiivistelmä: Maakuntakaava tulee saattaa lainvoimaiseksi ennen osayleiskaavan hyväksyntää. Nykyisellään maakuntakaavan ohjausvaikutus ei ole riittävä yleiskaavatyölle. On myös huomattava, että ennen oikeusvaikutteisten kaavojen voimaan tuloa liian sitovien ratkaisujen masterplan-suunnittelu ei ole mahdollista. Kaavoituksen tulee olla kaikissa tilanteissa alueen maankäytön ja muun suunnittelun lähtökohta. Kaavaratkaisu Kaavaan on osoitettu suhteellisen laaja asemakaavoitettavaksi osoitettu alue. ELY-keskus pitää hyvänä, että ydinalueen yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan asemakaavalla. ELY-keskuksen mielestä rakennusoikeudet tulee esittää kaavassa tarkemmin. Esimerkiksi osalle RM-alueita rakennusoikeus on osoitettu, osalle ei. Myös KL, KL-1 ja PL-alueiden rakennusoikeudet pyydetään esittämään kaavakartalla. Erityisen tärkeää tämä on KL-1-alueella. Kaavaluonnoksesta on hankala arvioida maisema- ym. vaikutuksia tällä keskeisellä alueella kaavaa. ELY-keskus korostaa viheralueiden ja virkistysyhteyksien tarvetta ja merkitystä Höytiäisen ranta-alueella. Sen vuoksi esitetään, että kaavan pohjoisosassa kahden LV-alueen välinen uusi, omarantainen AP-alue poistetaan kaavasta. Muutoin rantavyöhykkeen virkistysyhteys katkeaa tällä kohtaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaselostuksessa VATit on dokumentoitu luettelona. Lisäksi VATit tulevat esille kaavaselostuksen eri osissa. Asiaa voi edelleen tarkentaa vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan yhdyskuntarakenteellisesti keskeiselle VT 6:n ja maakuntakeskuksen lähialueelle. Erityisesti toimivan aluerakenteen osiota, sisältäen eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, suhteessa valittuun maankäyttöratkaisuun esitetään vielä tarkennettavan. Vaikutusten arviointi ELY-keskuksen mielestä vaikutusten arviointi on pääosin hyvin laadittu. Arviointia voidaan edelleen terävöittää lisäämällä siihen laajemmin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulma. Pintapuoliseksi jää
myös Höytiäisen ranta-alueella tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutukset ympäristöön, vesimaisemaan ja virkistyskäyttöön. Luontoasiat Kaavan linnustoselvitys on tehty pelkästään Tiira-havaintojärjestelmän tietojen pohjalta. Koko kaava-aluetta koskeva metsä- ja rantalinnustoselvitys sekä selvitys luontodirektiivin liitteen IV-lajien osalta tulee tehdä ennen kuin kaavaa viedään eteenpäin. Satamalahden pohjukassa oleva SL-rajausta tulee tarkistaa. Alueella on vuosina 2013-2014 pesinyt muun muassa uhanalainen valkoselkätikka. Tikan pesimäympäristö tulee sisällyttää SL-rajaukseen. Rantavyöhykkeen virkistysalueilla tulee pohtia s-lisämerkintää alueilla, joilla on tarpeen säilyttää maisemallisesti arvokasta rantapuustoa. Leiriniemen ja Sairaalasuon alueet voi osoittaa luonnosuojelualueiksi (SL). Ko. alueet on kaavaluonnoksessa osoitettu luo-merkinnällä. Hirviniemestä Kontioniemen kärkeen ulottuva ranta-alue tulee jättää rakentamatta riittävän leveälti. Ulkoilureitti tulee osoittaa rantavyöhykkeelle. Ampumamelu Kaavassa on huomioitu alueelle mahdollisesti rakennettavan ampumahallissa harjoitettavan ampumatoiminnan teoreettinen melualue (Lalmax > 60 db). Rajauksen sisäpuolelle sijoitettavien toimintojen yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa asetetut ulko- ja sisämelua koskevat ohjearvot. Kyseiselle alueelle ei saa sijoittaa meluhaitoille herkkää toimintaa. Kaavaluonnoksessa valtaosa melualuetta on maa- ja metsätalousaluetta, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja maisema-arvoja (MU) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Teoreettisen melualueen sisäpuolelle jää yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen alueet (YU-1 ja YU-2). Lännessä teoreettinen melualue ulottuu myös retkeily- ja ulkoilualueelle (VR). Pilaantuneet maa-alueet ELY-keskus edellyttää vanhan halikkorata-alueen osalta puhdistettavaa/kunnostettavaa tai arvioitavaa maa-aluetta osoittavaa kaavamerkintää (saa). Kaavaluonnoksen mukaan vanhalle haulikkoradan vaikutusalueelle sijoittuu osittain matkailupalvelujen alue (RM), venesatama tai venevalkama (LV) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR). Huomattava osa haulikkoradan pilaantuneesta alueesta tulee kaavaluonnoksen mukaan olemaan aleella, jolle rakennetaan joko satamarakenteita, infraa tai matkailupalveluja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueella tullaan tekemään merkittäviä maankaivuutoimenpiteitä, jotka edellyttävät pilaantuneen maaperän kaivutöitä ja jätteeksi luokitellun kaivetun maa-aineksen luonteensa mukaista käsittelyä. Pohjavesialueet Pohjavesialuetta (pv) koskevaan määräykseen liitettävä seuraava määräys: Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on
kielletty sellaiset toimenpiteet (mm. jätevesien imeyttäminen), joista voi olla ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lisäksi alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittaa vesilain 3 luku (luvanvaraiset vesitaloushankkeet). Muuta LP- ja LV-kaavamerkinnät puuttuvat merkinnöistä ja määräyksistä. Uusien ja olemassa olevien rakennuspaikojen symboliikkaa pyydetään tarkentamaan. ELY-keskus suorittaa kaava-alueelle maastokäynnin kevään 2015 aikana, jonka myötä ELY-keskus tarkentaa lausuntoaan kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotukseen ei lisätä asemakaavoitettavien alueiden rakennusoikeuksia. Nämä ratkaistaan asemakaavoitusvaiheessa. Yleiskaavasta poistetaan golfkentän viereiset asemakaavoitettavan alueen ulkopuoliset RM-alueet. Varuskunta-alueen rakentamisen mahdollinen määrä on arvioitavissa alueelle laadittujen alustavien havainnekuvien pohjalta. Yleiskaavassa tarkastellaan koko Kontioniemen tulevaisuuden käyttöä; ranta-alueen virkistyskäytön turvaaminen tulevaisuudessa on yksi keskeisimpiä tavoitteita. Mutta se ei saa estää myös muita maankäytön muotoja, kuten rantarakentamista alueilla, missä se ei ole kokonaisuuden kannalta haitallista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osioita tarkennetaan selostukseen esitettyjen asioiden osalta. Linnustoselvitystä täydennetään esitetyllä tavalla. Satamalahden pohjukassa olevaa SL-rajausta tarkistetaan (sovitaan rajaus ELY:n kanssa). Maisemallisesti arvokkaiden rantametsien merkintää tarkennetaan (V/s). Leiriniemen alue merkitään luonnonsuojelualueeksi. Pilaantuneiden maa-alueiden kaavamerkintää täydennetään määräyksen ja kaavaan merkinnän osalta ja alueella oleva RM-merkintä poistetaan. Pohjavesialuetta koskeva määräys sekä muut puuttuvat merkinnät lisätään kaavaehdotukseen. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Koska osayleiskaavan luonnosvaiheessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20 kv sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkon rakentamisessa maakaapelia ja puistomuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 4 metriä (2 metriä johdon molemmin puolin) - muuntamoiden suoja-alueen säde on 10 metriä Kaavaehdotuksessa huomioidaan lausunnossa esitetyt näkemykset. Metsähallitus Tiivistelmä:
Valtion maille merkityt MU-alueet tulisi muuttaa kaavassa M-alueeksi, tai pienentää merkittävästi koskemaan vain YU- ja LP-alueiden läheisyyttä. Kaavaluonnokseen merkityt MU-alueet ovat normaalia metsätalousaluetta, eikä niillä ole erityisiä maisema-arvoja. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös kyseenalaistuu, koska radan itäpuolinen alue on kokonaan M-aluetta. Teoreettisen melualueen ame-rajauksen alueelle merkitty MU-alue on ristiriitainen, Metsähallituksen mielestä ulkoilua ei tule ohjata kaavalla melualueelle. Kaava-alueen VR-alue tulisi rajata käsittämään rantavyöhyke ja ampumahiihtostadionin latuverkoston lähiympäristö. Metsähallitus esittää VR-alueen rajaamista oheisen kartan mukaisesti rajaamalla eteläosa pois VR-alueesta. Luonto- ja maisemaselvityksessä ei ole erityisiä perusteita laajemmalle VR-merkinnälle. Kaavaselostuksen luonto- ja maisemaselvityksessä on alueen 7 kuvauksessa ristiriita. Saniaislehdon esiintyminen hiekkamuodostuman kuivilla mäntykankailla on epätodennäköistä. Metsähallituksella ei ole tiedossa, että alueella 7 olisi saniaislehtoa. Rantarakennusoikeus tulee Metsähallituksen maiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osoittaa kaavaan samalla mitoituksella kuin Höytiäisen ranta-alueen muille maanomistajille. Mitoituslaskelma ja kantatilaselvitys tulee sisältyä kaava-asiakirjoihin. Rantaviivaa Höytiäisen rannalla Metsähallituksen omistamalla tilalla on n. 1,7 km. Hiihtostadionin kohdalla Höytiäisen rannalla Metsähallituksen maalla sijaitsee rakennettu lomarakennuspaikka. Kohteelle tulisi merkitä rantarakennuspaikka. Kaavamerkintä voisi olla myös ko. kohteen itäpuolella olevaan RM-alueeseen liittyvä rantarakennuspaikka. Vaihtoehtoisesti rantarakennusoikeus tulisi siirtää kaava-alueen lounaisosassa sijaitsevan RA-korttelin jatkeeksi. RM-aluevaraus Metsähallituksen maa-alueen pohjoisosassa tulee ulottaa rantaan asti ja rajausta hieman tarkentaa (kartta lausunnossa). Jaamankankaan laajalla alueella sijaitsee merkittäviä maa-ainesvarantoja, joilla on merkitystä alueen kiviaiheshuollolle. Metsähallitus ei hyväksy maa-ainesten oton estämistä yleiskaava-alueen kaikilla Metsähallituksen hallinnassa olevilla mailla, kuten MU-alueen kaavamääräyksiin on merkitty. Kaavaluonnoksessa on yksityismaille osoitettu samaan geomorfologiseen muodostumaan eo-alue. Suunittelualueella oleva 1. luokan pohjavesialue ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan sinänsä muodosta estettä maa-ainesten otolle. Maa-ainesten ottoa on mahdollista sijoittaa esim. lausunnossa esitetyn kartan osoittamien rajausten sisällä siten, että ottotoiminta ei kohtuuttomasti häiritse alueen muuta maankäyttöä tai luonnonoloja tai aiheuta maa-aineslain 3 :n mukaisia esteitä. Yleiskaavan merkintöjen tulee sallia maa-ainesten otto kartan alueilla rajoitetusti perustuen tarkempiin selvityksiin. Vaihtoehtoisesti yleiskaavassa tulee suoraan
osoittaa eo-merkinnällä maa-ainesten ottoon varattava alue (noin 10 ha). Metsähallituksen omistamilla mailla sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävä ampumahiihtokeskus, jossa on järjestetty mm. maailmanmestaruuskisoja. Alueen infraan on sijoitettu useita kymmeniä miljoonia euroja ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Alueen maankäytön suunnittelussa on turvattava keskuksen edelleen kehittäminen ja myös ympäristön maisemallisten arvojen huomioon ottaminen. Puolustusvoimien siirtyessä pois Kontiorannasta on jouduttu muuttamaan alueen kaikki kaavamuodot. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt alueelle maakuntakaavan 4. vaihekaavan, joka on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaava tulee vahvistaa ennen Kontioniemen osayleiskaavan vahvistamista. Maakuntakaavassa osalle Metsähallituksen omistamille alueille on merkitty kaavamerkintä V/a. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävä, viherverkon kannalta erityisen tärkeä Kontiorannan ampumahiihtostadionin ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalue. Alueella voidaan harjoittaa melua aiheuttavaa ampumaurheilutoimintaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen virkistysalueella voi sijaita olemassa olevia asuin- ja vapaa-ajanasuntojen rakennuspaikkoja. Alueella on MRL 33.n mukainen rakentamisrajoitus. Metsähallitus on esittänyt, että osayleiskaavassa esitettyä VR-aluetta supistettaisiin eteläosasta ja alueelle merkittäisiin lomarakennuspaikka eteläpäähän nykyisten lomarakennusten jatkoksi. Osayleiskaavassa on mahdollistettu nykyiseen viimeiseen lomatonttiin pieni laajennus Metsähallituksen maille. Muuten ranta-alue on esitetty jätettäväksi luonnontilaan, koska se on merkittävä alue yleisen virkistyksen ja ampumahiihtokeskuksen kannalta ja näin ollen mitoituslaskelmaa ei tehdä. Myös latuverkosto kulkee lähellä ranta-aluetta. Kaavamerkinnän poistaminen eteläpäässä ei ole mahdollista, koska alue on ampumahiihtokeskuksen ja muun hiihtotoiminnan kannalta merkittävää aluetta. Siellä sijaitsee mm. latuverkostoja ja muita ulkoilureittejä. Lisäksi osayleiskaavan aluevaraus vastaa maakuntakaavan varausta. Myös maakuntakaava 4:ssa on Metsähallituksen mailla kaavamerkintä MU-1. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti ulkoilun kannalta tärkeitä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Alueelle on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan sijainniltaan, metsien moninaiskäytön ja luonnonympäristön arvoiltaan poikkeuksellisen arvokkaita alueita. Merkintä ei estä normaalin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Osayleiskaavassa MU-merkintää on laajennettu maakuntakaavasta poiketen myös V/a-alueelle. Metsähallitus on esittänyt, että merkintä tulisi muuttaa M-merkinnäksi ja alueella tulisi sallia maa-ainestenottoa. Osayleiskaavan merkintä MU on kuitenkin maakuntakaavan merkinnän mukainen ja näin ollen siinä ei ole muutostarpeita. Merkintä ei estä normaalin maa- ja metsätalouden harjoittamista. Osayleiskaavassa MU-1-alueelle ei ole ollut perusteita osoittaa varsinaisia
maa-ainesten ottoalueita. Pääsääntöisesti maa-ainestenotto ko. alueilla tulisi pilaamaan alueen maisemakuvaa. Maa-ainestenottoa on esitetty keskitettäväksi Uuron liittymän ja rautatien väliin maakuntakaavan merkinnän mukaisesti. MU-merkintä muutetaan kuitenkin seuraavaksi: Maa- ja metsätalousalue, jolle kohdistuu ulkoilukäyttöä ja/tai maisema-arvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n perusteella määrätään, että alueella saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Maa-ainesten ottamismahdollisuudet tulee selvittää maa-aineslain mukaisilla edellytyksillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yleiskaavassakin todettujen alueille sijoittuvien moninaisten arvojen, kuten maisemallisten arvojen, säilyttämiseen. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Kuntatekniikan osalta keskitymme kaavatarkastelussa liikenneverkkoon ja ulkoliikuntapaikkoihin: - Uusi tieyhteys Napakympintien ja Kontioniementien liittymän ja entisen varuskunnan välillä on hyvin tarpeellinen. Kuitenkin samassa yhteydessä kannattaisi varata tila Napakympintien Kontioniementielle tulevan haaran siirtämiselle lännen suuntaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suora tien ylitys on aina vaarallinen. - Teollisuusalueelle suuntautuvan raskaan liikenteen kulun jättäminen nykyiselle reitille on hyvä ratkaisu. - Jääkärintieltä lähtevän, lämpölaitokselle vievän tieliittymän voisi yhdistää Huoltotiehen. Tällöin yksi, hankalanmuotoinen liittymä poistuisi. - Uusi linja-autoreitti voisi kulkea entisen varuskunnan asuinalueen ja entisen varuskunta-alueen läpi uuden kaavan mukaisia kokoojakatuja pitkin Napakympintielle ja edelleen Kontioniementielle. - Kevyen liikenteen yhteydet on huomioitu hyvin. - Reitistöt (ladut ym.) ovat kaavassa mukana. - RM-alue ampumahiihtokeskuksen vieressä kaipaa harkintaa. Se voi estää latuverkoston kehittämistä ja onko sijainti muutenkaan hyvä? - Tehdyt selvitykset vaikuttavat perusteellisilta ja esim. suojeluarvot on syytä huomioida toiminnassa aiempaa paremmin. Vesihuoltopäällikkö: Entisen varuskunnan asuinalueen kohdalla Höytiäisen ranta-alueella ET-alueen lähelle merkityn AP-alueen läpi kulkee runkoviemäri entiselle jätevedenpuhdistamolle, nykyiselle tasausallas/pumppaamolle. Sijainti on selvitetty kaavoittajan kanssa ja johdon päälle ei saa rakentaa. Johtoalueelle on merkitty ulkoilureitti ja on varmistettava, ettei vesihuollon johdoille aiheudu reitistä talvisin jäätymisvaaraa. Kaava antaa hyvän pohjan varuskunta-alueen vesihuollon mitoitukselle. Nyt luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan rakentamiseen käytettävien alueiden jatkosuunnittelussa tulee laadittu rakennettavuusselvitys sekä siihen liittyvät täydennykset huomioida tarkemmin. Lisäksi kuntatekniikan osalta tulee laatia yleissuunnitelmat ainakin vesihuollon, katujen ja
aluekuivatuksen osalta. Golf-kentän laajentamismahdollisuudet tulee selvittää tarkemmin. On tärkeää, että laajentamismahdollisuus turvataan, koska koko Kontiorannan alueen kehittymisen kannalta golf-kenttä on keskeisessä asemassa. Kontioniementien ja nykyisen Napakympintien ja Keskuskadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymää. Napakympintien liittymä siirretään lännemmäksi uudelle varuskunta-alueelle menevälle tielle. Lämpölaitokselle menevän tien yhdistäminen Huoltotiehen ei ole tarpeen vähäisen liikennemäärän ja aiheutuvien kustannusten takia. RM-alue poistetaan, vaikka sen sijainti olisi hyvä, koska siitä aukeavat upeat näköalat Höytiäiselle ja rakennukset voisivat palvella majoitustiloina ampumahiihtäjiä. Tarvittavat linja-autoreitit selviävät tulevan tarpeen mukaan. Golfkentän laajentamismahdollisuudet on huomioitu laatimalla suunnitelma uusista tarvittavista golfkenttäalueista. Alueelta on laadittu maaperäselvitykset ja tiestöstä on tehty yleissuunnitelma. Kunnallistekniset yleissuunnitelmat puuttuvat vielä, koska myös alueen rakenne on vielä muutoksen alla. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Tiivistelmä: Yleisten opetuspalvelujen korttelialueelle (YO) tulee mahdollistaa uuden alakoulun rakentaminen sekä mahdollisesti myös päiväkotipalvelut. Alakoulun mahdollinen laajentaminen tulevaisuudessa tulisi myös huomioida suunnittelussa. Samoin varuskunnan vanhan asuinalueen yhteydessä olevalle lähipalvelujen korttelialueelle (PL) tulisi mahdollistaa jo olemassa olevien kiinteistöjen käyttö päiväkotitoimintaan joko kunnallisena tai yksityisenä toimintana. Näin vähennettäisiin kunnan investointipaineita lähivuosina. Kasvatus- ja koulutuslautakunta edellyttää uusien kokoojateiden varsille kevyen liikenteen väylästöä. Oppilaiden koulumatkat uuteen Kontioniemen alakouluun tulevat olemaan pääsääntöisesti alle kolme kilometriä, joten kunta ei järjestä näiltä osin koulukuljetuksia. Osayleiskaava-alueelta on ostettu maa-alue uudelle koululle ja päiväkodille. Myös jo olemassa olevia (PL) alueilla olevia rakennuksia voidaan hyödyntää päiväkotitoimintaan, mikäli siihen on tarvetta. Alueelle tulee kattava kevyenliikenteen verkosto. Kontiolahden Luonnonystävät ry: Kaavaluonnoksesta käy hyvin ilmi, miten suuri osa Kontioniemen rannasta on jo nyt rakennettua ja suljettu yleiseltä käytöltä. Kontioniemeä järvenlaskusta lähtien kiertänyt rantaraitti oli aktiivisessa käytössä, samoin sitä myötäillyt kunnan ylläpitämä latu talvella. Nyt niemen länsireunan kaavan vastaiset omakotitalot on rakennettu tämän rantaraitin päälle, ja tämä yhteys on katkaistu, samalla iso osa rannasta on varattu yksityiseen käyttöön. Tänä talvena ei Kontioniemen latua voitu tehdä maanomistajan kiellettyä latu-uran käytön.
Tämä sama kehitys uhkaa vielä rakentamatonta Kontiorannan varuskunnalta vapautunutta aluetta, jossa vielä on rantaa seuraava polku. Tämän ranta-alueen pysyminen yhtenäisenä viheralueena ja virkistyskäytössä on turvattava, eikä sitä saa rakentamalla pilkkoa pieniksi erillisiksi pätkiksi. Siitä voisi muodostua kaikkien kansalaisten käytettävissä oleva rantabulevardi, joka toisi luonnetta ja mainetta alueelle ja olisi matkailunähtävyys jo sinällään. Vapaa ranta halutaan nyt uhrata matkailun käyttöön. Matkailurakentamiselle varatut alueet sekä lahden pohjois- että eteläpuolella ulottuvat liki rantaan, väliin jäävä viherkaista on aivan liian kapea eikä mahdollista virkistyskäyttöä. Rakennetun alueen alapuoliset kapeat rantakaistaleet käytännössä siirtyvät rakennuksille kuuluvaksi yksityiseksi rannaksi, vaikka kaavan määräykset vapaasta rannasta paperilla toteutetaan. Väliin jäävä alue on varattu rantaan rakennettavalle kylpylälle, joka tulisi olemaan hyvin hallitseva maisemakuvassa. Suomessa on liian monta kauniille paikalle rakennettua kylpylää, joista moni menestyy huonosti liiallisen tarjonnan takia. Tuleeko Kontiorantaan yksi tällainen lisää? Rakentaminen joka tapauksessa varaa kyseisen rannan pysyvästi. Kunnalla olisi nyt hieno tilaisuus profiloitua luontoa korostavan matkailun suuntaan, eikä jatkaa perinteistä linjaa. Kontioniemen länsirannalle on merkitty jo olemassa olevat talot AP-merkinnällä pientaloalueeksi. Nämä ovat alkuperäisen kaavan mukaan yritysten vapaa-ajanviettopaikoiksi tarkoitettuja tontteja, joille on rakennettu yksityisiä omakotitaloja. Tilanne on todettu laittomaksi KHO:n päätöksellä. Nytkö nämä yritetään laillistaa muuttamalla kaavaa tältä osin? Niemen itärinteelle on varattu kaksi matkailurakentamisen aluetta, yhteensä 1500 m². Näiden varausten merkitys jää hämäräksi. Aivan kaavan eteläosassa on loma-asuntoalue rannassa, joka on ilmeisesti (osin?) jo rakennettu, mutta mahdollistetaanko lisärakentaminen? Pidämme erityisen tärkeänä, että näillä matkailu- ja loma-asuntoalueilla ei mahdollisteta uusien omakotitalojen syntyä alun perin toiseen tarkoitukseen varatuille tonteille, jotka sitten kaavamuutoksella hyväksytään. Niemen itäpuolella olevien matkailualueiden kohdalla rannan viherkaista jää jyrkässä rinteessä liian kapeaksi. Linnustoselvitys on tehty kirjallisen materiaalin perusteella, ei luontohavaintoina, ja se on metsä- ja vesilinnuston osalta puutteellinen. Kaiken kaikkiaan kaavassa olevalla rantarakentamisella tavoitellaan lyhytnäköistä, nykyisen sukupolven hyötyä. Tässä unohdetaan, että rakentaminen muuttaa elinympäristöämme pysyvämmin kuin mikään muu toimi. Erityisesti rantarakentaminen rikkoo järven luontaisen suojavyöhykkeen, muuttaa maisemaa laajalle näkyvällä tavalla ja varaa rannan rajatun ihmisryhmän käyttöön yleisen virkistyskäytön sijaan. Matkailukäytössäkin vapaalla rannalla on paljon suurempi arvo kaupunkilaiselle kuin komeilla rakennuksilla. Osayleiskaavalla pyritään turvaamaan mahdollisimman paljon vapaata ranta-aluetta yleiseen käyttöön. Kaavan tarkoitus on mahdollistaa rantaraitin rakentaminen Jaamankankaan pohjoisosista aina kirkonkylässä sijaitsevalle Vierevänniemelle ja kirkonkylän keskustaan. Raitti sijoitetaan
siten, että siinä otetaan huomioon olemassa oleva tilanne. Välillä raitti kulkee aivan rannassa ja välillä hieman taaempana. Koko Kontioniemen alueelle muodostetaan ainoastaan kolme uutta omarantaista asuinpaikkaa, muut on jo hyväksytty voimassa olevissa asemakaavoissa. Yleiskaavalla tarkastellaan nyt suurta kokonaisuutta ja myös toimintoja tarkastellaan siitä näkökulmasta. Tämä johtaa muutamaan käyttötarkoituksen muutokseen, mutta vain jo toteutuneilla alueilla. Matkailurakentamisesta Kontioniemen itärinteellä luovutaan. Linnustoselvitystä päivitetään perustuen alueen luontohavaintoihin. Osayleiskaavalla pyritään nimenomaan turvaamaan vapaat ranta-alueet ja luomaan sinne kaikkia palveleva tasokas rantaraitti. Osayleiskaavalla pyritään luomaan myös uusia työpaikkoja ja elinmahdollisuuksia kunnalle ja sen asukkaille. Matkailualueilla yhteisessä käytössä olevalla, rakentamiselta vapaana säilyvällä ranta-alueella luodaan ne puitteet, jotka nimenomaan synnyttävät kiinnostusta alueen käyttöön. Kylpylän ja hotellin paikka muutetaan siten, että ne sijaitsevat sotilaskodin yhteydessä. Kontiolahden Urheilijat ry Kontiolahden Urhailijat ry esittää seuraavia tarkennuksia Kontioniemen yleiskaavaesitykseen: 1. Poistetaan Ristilahden eteläisin RM-alue ja muutetaan se VR-alueeksi. Kyseisellä alueella kulkee latu-ura, joka on käytössä mm. maastohiihdon SM-kilpailuissa ja ampumahiihdon normaalimatkalla valoisana aikana kilpailtaessa. Vastaavan korkeuseron sisältämän korvaavan lisälenkin aikaansaanti ei nykyisille latureittialueille ole mahdollista. 2. Poistetaan RM-alue stadionalueen länsipuolelta ja muutetaan VR-alueeksi. Alue sijaitsee olemassa olevan latuverkostoalueen välittömässä läheisyydessä. Mahdollinen loma-asuntorakentaminen saattaa olla este latuverkoston kehittämiselle ja ylläpidolle. Alueen kautta tapahtuu latu-urien huolto- ja lumetustyöt. Kyseistä aluetta käytetään myös latukatsomoalueena etenkin maastohiihdon SM-kilpailuissa. Latuverkostoalueella tulee muutoinkin ottaa huomioon huolto- ja lumetustiet, jotka tulee sijaita latuverkoston välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin sen ulkopuolella. Alue myös soveltuisi erittäin hyvin kesäliikuntaan käytettävien erilaisten kuntoilulaitteiden sijoittamiseen. 3. Ampumahiihtostadionin YU-1 -alue. Alueelle tulisi määrittää rakennusoikeudet, jotta alueella mahdollisesti tapahtuva rakennustoiminta ei edellytä poikkeuslupamenettelyä. Napakympintien eteläpuolista YU-1-aluetta tulisi myös laajentaa. 4. Entinen halikkoradan alue tulisi varata LP-alueeksi. MM-kilpailut osoittivat, että stadionalueen palveluita tulee tulevaisuudessa laajentaa stadionin välittömässä läheisyydessä oleville pysäköintipaikoille. Lisäksi tulevaisuudessa varuskunta-alueen hyödyntäminen pysäköintiin ei liene mahdollista MM-kisojen laajuudessa. Em. seikoista johtuen ampumahiihtostadionin läheisyyteen tulee varata lisää pysäköintitilaa. Ristilahden RM-alue poistetaan kaavasta. YU-1-aluetta laajennetaan,
rakennusoikeudet merkitään asemakaavavaiheessa. Lisää pysäköintitilaa varataan alueelle, muttei entiselle haulikkorata-alueelle, koska se vaatii mittavia alueen puhdistustoimintoja. Koivurannan yksityistien tiekunta: Koivurannan yksityistien vuosikokous pidettiin 14.6.2014. Kokouksessa käsiteltiin tien perusparannushanketta, joka on viivästynyt jo monta vuotta valtion yksityisteille jaettavien avustusten loputtua lähes kokonaan. Tällä hetkellä Koivurannantien osakkaita on yhteensä 50, joista iso osa asuu tien varressa vakituisesti. Kokouksessa päätettiin esittää Kontiolahden kunnalle Koivurannantien kunnallistamista Kontioniemen kaavamuutoksen yhteydessä. Koivurannantie säilyy jatkossakin yksityistienä, koska kunnalla ei ole tarkoitus laajentaa alueelle asemakaavaa. Kontiolahden Avantouimarit ry: Kontiolahden Avantouimarit ry pyytää huomioimaan Kontioniemen osayleiskaavassa Avantouimareiden vuokra-alueen (276-412-62-1-L1). Nähtävillä olevassa kaavassa myös kyseinen ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi tunnuksella V (ei rakentamisoikeutta). Avantouimarit haluavat varmistaa harrastuksensa jatkuvuuden ja pysyvyyden myös tulevaisuudessa ja mahdollisen lisärakentamisen vuokraamalleen alueelle. Avantouimareiden sauna merkitään kaavaan. Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Oy, Univer Servizio Oy ja Kiinteistö Oy Kontiolahden Parantola: Yrittäjinä ja maanomistajina olemme erityisen kiinnostuneita entisen sairaalan ja sen lähialueen tulevasta maankäytöstä. Nyt kaavaluonnoksen mukaiset alueet ovat joko rakennettuja asuinalueita, virkistysalueita tai palveluiden ja hallinnon alueita. Koska alueen kehittämiseksi on jo tehty huomattavia investointeja, olisi kohtuullista, että tulevassa kaavassa sallittaisiin alueelle myös asuin- ja lomarakentaminen. Esitämme seuraavat muistutukset: 1. Tila 276-402-65-9 osa-alue Kyseessä ovat entisen sairaalan koillispuolella olevat tilan osat (entinen rakennettu alue ja metsikkö), jotka kaavaluonnoksessa on merkitty entiseen sairaalamiljööseen kuuluvaksi palvelujen/hallinnon alueeksi, jolla on myös kulttuurihistoriallista/ympäristöarvoa. Kaavamerkintä on P/s. Kyseisille alueille tulisi kaavaluonnoksessa kuitenkin osoittaa myös asuinrakentamista (esim. kerrostalot, joissa katutasossa liiketiloja). Perustelu:
Tilan alue, joka sijaitsee Jouhtenisentien varressa, on ollut vanhastaan rakennettu: paikalla on ollut sekä sikala että puutarhatila rakennuksineen. Kaikki ränsistyneet rakennukset on sittemmin purettu. Puretuilla rakennuksilla ei ole ollut kulttuurihistoriallista arvoa eikä maa-alueellakaan ole erityistä luontoarvoa. P/s-alueen koillislaidalla on olemassa oleva asuinrakennus (tila RN:o 65:8), joten alueen käyttö asuinrakentamiseen on jo muodostunut. Lisäksi entisen sairaalan takaisen metsikön osittaisella rakentamisella saataisiin luotua alueesta vireä ja vuorovaikutteinen sekä asumisen että palvelujen keskus. 2. Tila 276-402-65-9 osa-alue Muistutusta koskeva tilan osa sijaitsee Järvenlaskuntien ja Jussinluodontien varrella olevien asuinkiinteistöjen välisellä alueella ja on merkitty kaavaluonnokseen virkistysalueeksi, merkinnällä V. Kaavaluonnoksessa tulisi kyseiselle alueelle esittää pientalorakentamista. Perustelu: Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 muistutuksen kohteena oleva alue on osoitettu AP-alueeksi (pientalovaltainen alue). Kyseisen alueen varaaminen pientalorakentamiseen olisi näin yleiskaavan mukaista eikä rakentaminen olennaisesti heikentäisi niemen pohjoisosan virkistyskäyttöä. Rakennettavaksi esitettävä maa-alue soveltuu hyvin rakentamiseen: maasto on sillä kohtaa tasainen, myös kunnallistekniikka on saatavilla, samoin tieyhteys saadaan jatkamalla entisen sairaalan piha-alueelle päättyvää Kontioniementietä. 3. Tila 276-412-62-1 osa-alue Tilan osa, jota muistutus koskee, sijaitsee Järvenlaskuntien varrella, ja on merkitty kaavaluonnokseen virkistysalueeksi, merkinnällä V. Esitetään tilan osan käyttöä asuinrakentamiseen (esim. rivitalot). Perustelu: Järvenlaskuntien ja jyrkästi nousevan maaston väliin jäävällä kapeahkolla, tasaisella alueella ei ole virkistyskäyttöarvoa. Tilan osalla oleva vanha tenniskenttä on purkukuntoinen. Rakennuspaikan sijainti ranta-alueella lisäisi alueen houkuttavuutta asumiseen ja mainittakoon, että kaavaluonnoksen alueella sijaitsee jo rannan tuntumassa olevat rivitalot (tila 276-412-72-2). Tieyhteys rakennuspaikalle saadaan Järvenlaskuntieltä, samoin kunnallistekniikka. 4. Tila 276-412-62-1 ranta-alue Kaavaluonnoksessa kyseisen tilan ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi, kaavamerkinnällä V. Tilan ranta-alueella sijaitsee kuitenkin lomarakennuskiinteistö. Esitetään tilan ranta-alueen käyttöä rakentamiseen; kaavassa osoitettaisiin alueelle useampi lomarakennuspaikka. Perustelu: Vaikka Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 muistutuksen kohteena oleva ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi, on kaavaluonnoksessa huomioitava olemassa oleva kiinteistö lomarakennuspaikaksi. Järvenlaskuntien varrella on jo toteutunutta rantarakentamista (kaavaluonnoksessa AP-alue). Olisi maankäytöllisesti luontevaa, että