Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 1 (21) Aika 10.04.2018, klo 17:00-18:51 Paikka Tuusulan kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 37 Pöytäkirjan tarkastus 38 Luonnonsuojelun edistäminen ympäristökeskuksen toiminta-alueella 39 Mäntsälän kunnan jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2017 40 Nurmijärven kunnan jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2017 41 Vesihuoltolain 29 : n mukainen määräys ja uhkasakon asettaminen kiinteistölle 543-403-15-66 42 Ei julkinen 43 Tuusulan kunnan asiakirjahallinnon järjestäminen, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 44 Muut asiat 45 Ilmoitusasiat
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 2 (21) Saapuvilla olleet jäsenet Yrjö Kivinen, puheenjohtaja Jaana Hono, 1. varapuheenjohtaja Hannu Toikkanen Jaska Salonen Paavo Timonen Paul Enjala Pirjo Maula Riitta Harkimo Satu Rauhala Timo Leino Lea Lehtola Muut saapuvilla olleet Eija Pehkonen, hallintosihteeri, sihteeri Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Mia Honkanen, ympäristösuunnittelija, poistui 17:49 Poissa Antti Tähkäpää Jukka Miettinen Mika Heino Pirjo Kinnunen Sanna Piiroinen Allekirjoitukset Yrjö Kivinen Puheenjohtaja Eija Pehkonen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 12.04.2018 12.04.2018 Paavo Timonen Paul Enjala Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävillä kunnan yleisessä tietoverkossa13.04.2018 alkaen
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 3 (21) 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan läsnäolijat. Ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Ehdotus hyväksyttin
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 4 (21) 37 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Paavo Timonen ja Hannu Toikkanen. Päätös Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Paavo Timonen ja Paul Enjala.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 5 (21) 38 Luonnonsuojelun edistäminen ympäristökeskuksen toiminta-alueella Valmistelija / lisätiedot: Mia Honkanen mia.honkanen@tuusula.fi ympäristösuunnittelija Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi valtion taholta järjestettiin Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja, jossa maanomistajia kannustetiin perustamaan omalle maalleen luonnonsuojelualueita. Kampanja oli kertaluontoinen, ja se toteutettiin vuoden 2017 aikana. Kampanja koski sekä yksityisiä maanomistajia, mutta myös yrityksiä, säätiöitä ja kuntia. Kampanjassa suojelu tapahtui ilman korvausta perustamalla luonnonsuojelulain mukainen yksityinen suojelualue (YSA). Kampanjan tavoitteena oli saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia maanomistajan omistukseen jääviä pysyviä suojelualueita. Yksityismaiden suojelussa kampanjalla on ollut 1800 hehtaarin tavoite. Valtio kannusti yksityisiä maanomistajia sitoutumalla itse kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Julkisyhteisöjen, kuten kuntien tekemät lahjoitukset eivät kuitenkaan lisänneet valtion suojelupanosta kampanjassa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on omalta osaltaan pyrkinyt kannustamaan sopijakuntia arvokkaimpien luontoalueidensa suojeluun. Lisäksi tehtiin useita ympäristön- ja luonnonsuojeluyhdistysten ja kunnanvaltuustojen jäsenten aloitteita kampanjaan osallistumisesta. Keski-Uudenmaan suojelupinta-ala kasvoi kampanjan myötä yhteensä 124,1 hehtaarilla. Tuusulassa tehtiin suojelupäätös kahdeksan erillisen alueen suojelusta - suojeltujen kohteiden yhteispinta-alaksi muodostui 97,6 hehtaaria. Keravan kaupunki suojeli Haukkavuoren metsän (18,1 ha), joka on Keravan arvokkain luontokohde. Päätöksen myötä Keravalle saatiin perustettua kaupungin ensimmäinen luonnonsuojelualue. Mäntsälässä suojelupäätös tehtiin Kotojärvi-Isosuo -Natura-alueeseen rajautuvasta Järvelän metsästä (5 ha), Nurmijärven kunta suojeli osan Klaukkalan Valkjärven länsipuolelle sijoittuvasta Lallinsuosta (3,4 ha). Järvenpää oli ympäristökeskuksen sopijakunnista ainoa, joka ei perustanut luonnonsuojelualuetta omalle maalleen, mutta antoi kuitenkin oman panoksensa kampanjaan suojelemalla Vanhankylänniemestä kuusi tammea ja yhden männyn luonnonmuistomerkeiksi. Ympäristökeskus on laatinut koosteraportin toiminta-alueensa luonnonsuojelusta vuonna 2014 (Luonnon tila Keski-Uudellamaalla 2014). Raportti on nähtävillä ympäristökeskuksen verkkosivustolla osoitteessa: http:// www.keskiuudenmaanymparistokeskus.fi/sivu.tmpl?sivu_id=1965. Raportti on tarkoitus päivittää 2018-2019. Ympäristösuunnittelija Mia Honkanen kertoo luonnonsuojelun edistämisestä ja luonnonsuojelun tilasta Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaalueella. Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 6 (21) Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen esittelyn luonnonsuojelun edistämisestä ja luonnonsuojelun tilasta ympäristökeskuksen toiminta-alueella. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristösuunnittelija Mia Honkanen poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17.49.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 7 (21) 39 Mäntsälän kunnan jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2017 Valmistelija / lisätiedot: Paula Luodeslampi paula.luodeslampi@tuusula.fi ympäristösuunnittelija 1. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Mäntsälän puhdistamolla käsitellään Mäntsälän kirkonkylän, Pukkilan kunnan ja Sälinkään alueen viemäröidyt jätevedet sekä haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä. Jätevedenpuhdistamo on esiselkeytyksellä varustettu kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos, jossa kokonaistyppeä poistetaan DNDprosessilla. Puhdistamolla käsitellyt vedet johdetaan Mäntsälänjokeen, jota tarkkaillaan Mäntsälänjoen yhteistarkkailussa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 29.8.2014 päätöksen (Dnro ESAVI/96/04.08/2013) Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamisesta. Lupa on voimassa toistaiseksi. Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailunäytteet otetaan kuukausittain. Kuivatusta lietteestä kerätään neljä kertaa vuodessa 3-5 vuorokauden kokoomanäyte. Vuoden 2017 aikana käsitelty vesimäärä oli yhteensä 1 181 640 m 3 jätevettä eli keskimäärin 3 279 m 3 /d. Vuoden keskimääräinen virtaama ja tulokuormitus olivat kokonaistypen, kiintoaineen ja COD cr :n osalta suurempia edellisvuosiin verrattuna. BOD 7-atu : n ja kokonaisfosforin tulokuormitukset säilyivät edellisten tarkasteluvuosien vaihteluvälillä. Ohituksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 35 päivänä ja ne painottuivat alku- ja loppuvuoteen. Jaksolla 1.1.-30.6. ohituksia oli noin 6 000 m3 ja 1.10.-31.12. välisenä aikana 9 531 m 3. Ohitukseen johdettu jäteveden yhteismäärä oli yhteensä 16 791 m 3. Ohitusten osuus koko vuoden virtaamasta oli 1,4 %. Puhdistamolla kuivataan haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi Saaren maatalousoppilaitoksen puhdistamolietteet. Vuonna 2017 puhdistamolle kuljetettiin em. lietettä yhteensä 4 889 m 3. Linkokuivattua puhdistamolietettä syntyi 3 240 m 3 ja se kuljetettiin LABIO Oy:n kompostointilaitokselle käsiteltäväksi. Lietteen metallien pitoisuudet alittivat sen jatkokäytölle asetetut raja-arvot lukuun ottamatta elohopean pitoisuutta heinäkuun tarkkailukerralla. Vuonna 2017 puhdistamolta lähtevä vesistökuormitus säilyi edellisten tarkasteluvuosien vaihteluvälillä lukuun ottamatta ammoniumtypen vesistökuormitusta, joka oli korkeampi edellisiin vuosiin verrattuna. Ammoniumtypen päästöpitoisuus (5,8 mg/l) ylitti puhdistamon ympäristöluvassa määritellyn pitoisuuden (< 4 mg/l). Ammoniumtypen puhdistustehokkuus (91 %) oli kuitenkin luvan puhdistusteholle asetetun vaatimuksen mukainen (> 90 %). Kokonaistypen keskimääräinen puhdistustehokkuus 68 % ei saavuttanut lupavaatimuksissa määrättyä tehokkuutta (70 %). Kokonaistyppeä lukuun ottamatta puhdistamo saavutti puhdistamon ympäristöluvan ja VN:n päätöksen 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 8 (21) 2. Saaren kartanon jätevedenpuhdistamo Mäntsälän kunnan Saaren kylässä sijaitsevan Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Saaren kartanon yksikön jätevedet käsitellään biologisessa aktiivilietelaitoksessa, jossa fosforin poisto suoritetaan rinnakkaissaostuksena. Puhdistamolta poistettua ylijäämälietettä kuljetettiin Nivos Oy:n Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle vuonna 2017 yhteensä 322 m 3. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Saaren kartanon ympäristölupamääräykset 28.8.2015 annetulla päätöksellään 159/2015/2 (ESAVI/11072/2014), jota korjattiin 3.9.2015 poistamalla typenpoistoon liittyvät määräykset. Päätöksen myötä kiintoaineelle määrättiin raja-arvo 15 mg/l ja poistotehokkuus 90 % ja laskentajakso muuttui vuoden jaksosta puolivuosittaiseksi. Saaren kartanon puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Saarenjokeen, joka laskee Mäntsälänjokeen. Puhdistamon vesistövaikutuksia tutkitaan Mäntsälänjoen yhteistarkkailun yhteydessä. Puhdistamon toimintaa tutkittiin vuonna 2017 tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa. Vuorokautiset maksimivirtaamat jäivät selvästi mitoitusvirtaaman (132 m 3 / d) alapuolelle koko vuoden ajan lukuun ottamatta poikkeuksellisen korkeaa arvoa lokakuussa viikolla 41, jolloin korkeat vesimäärät johtuivat tulvivasta Saarenjoesta. Joen vedenpinta nousi runsaiden sateiden vuoksi puhdistamon purkuputken tasolle, mikä sekoitti vesimittarin toiminnan ja aiheutti korkeat mittauslukemat. Toiseksi korkein virtaama 108 m 3 /d mitattiin maaliskuussa. Puhdistamolta ei tehty ohituksia vuoden 2017 aikana. Vuonna 2017 puhdistamon kuormitus laski merkittävästi vuoteen 2016 verrattuna kaikkien parametrien osalta lukuun ottamatta kokonaistyppeä, jonka kuormitus oli samalla tasolla kuin vuonna 2016. Vuonna 2017 tuleva jätevesi oli selvästi laimeampaa kuin vuosina 2013, 2015 ja 2016. Vuonna 2017 puhdistamon puhdistustulos oli erinomainen ja täytti lupamääräykset sekä VN 888/2006 vaatimukset kokonaisuudessaan. Lisätiedot: vs. ympäristösuunnittelija Paula Luodeslampi, p. 040 314 4740 Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Ympäristölautakunta päättää merkitä puhdistamoiden vuosiraportit tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 9 (21) 40 Nurmijärven kunnan jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2017 Valmistelija / lisätiedot: Paula Luodeslampi paula.luodeslampi@tuusula.fi ympäristösuunnittelija 1. Nurmijärven koulujen pienpuhdistamot Nurmijärven kunnan haja-asutusalueella on kolme koulua, joissa on käytössä jätevesien pienpuhdistamot. Puhdistamojen toimintaa tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Puhdistamojen toiminnan tarkkailuun liittyvän näytteenoton tekee Reino Laakso Oy. Näytteistä tutkitaan kiintoaine, biologinen hapenkulutus (BOD 7-ATU ), kokonaistyppi- ja fosfori. Arvioidun puhdistustehon laskentaperusteena käytetään tutkittuja lähtevän jäteveden pitoisuusarvoja ja Hajaputsari 2013-raportin mukaisia puhdistamattoman jäteveden pitoisuuksia. Näistä saadaan laskettua puhdistamon laskennallinen puhdistusteho prosentteina. Lepsämän ja Palojoen koulut sijaitsevat pohjavesialueella, joten niitä koskevat puhdistusvaatimukset ovat tiukempia kuin Valkjärven koululla. Pohjavesialueilla puhdistamojen tulee täyttää puhdistusvaatimukset, jotka on ilmoitettu Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Muita alueita koskevat, ns. perustason puhdistusvaatimukset on määritelty ympäristönsuojelulaissa. Lepsämän koulun puhdistamo toimi vuonna 2017 huonoimmin tutkituista puhdistamoista. Toukokuun näytteenoton perusteella puhdistamo toimi kiintoaineen ja BOD:n poistossa hyvin, mutta puhdistustulos ei täyttänyt VN asetuksen puhdistusvaatimusta typenpoiston eikä fosforinpoiston osalta. Marraskuussa 2017 muut puhdistusvaatimukset täyttyivät, mutta typen puhdistustaso ei ollut riittävä. Koulun puhdistamon uudistamiselle on parhaillaan haettu toimenpidelupaa ja puhdistamo tullaan uusimaan vuoden 2018 aikana. Palojoen koulun puhdistamo toimi erinomaisesti, ja puhdistustulokset touko- ja marraskuussa täyttivät VN asetuksen puhdistusvaatimukset. Myös Valkjärven koulun puhdistamo toimi hyvin, ja puhdistustulokset touko- ja marraskuussa täyttivät ympäristönsuojelulaissa määritetyn perustason puhdistusvaatimuksen. 2. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Kirkonkylän puhdistamo on biologis-kemiallinen kokonaistypen poistoon kehitetty aktiivilietelaitos. Puhdistamolla käsitelty jätevesi johdetaan Kissanojan kautta Vantaanjokeen. Puhdistamon asukasvastineluku oli 7 429. Nurmijärven kirkonkylän puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2017 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen nro 261/2015/2 mukaisesti. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2017 oli 774 550 m 3, mikä oli 9 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2017 vesistöön johdettu jätevesikuormitus kasvoi edellisvuoteen verrattuna selvästi kaikkien parametrien osalta ja oli kokonaistyppikuormitusta lukuun ottamatta korkein viimeisen viiden vuoden aikana. Jatkokäsittelyyn kuljetettavan kuivatun lietteen
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 10 (21) raskasmetallipitoisuudet olivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 annettuja raja-arvoja pienempiä. Puhdistamolta otettiin vuoden aikana käyttö- ja päästötarkkailuun liittyviä näytteitä yhteensä 24 kertaa ja puhdistusvaatimusten täyttymistä tarkkailtiin neljänä kolmen kuukauden pituisena tarkkailujaksona. Puhdistamon toiminnan tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (VN 888/2006) mukaiset vaatimukset. Vuonna 2017 puhdistamo toimi pääosin hyvin ajanjaksona 1.1.-30.9.2017, mutta loppuvuoden runsaat sateet aiheuttivat ongelmia. Loka-joulukuussa sademäärät olivat suuria ja jätevesiverkostoon pääsi vuotamaan sadevesiä, mikä nosti puhdistamolle tulevia virtaamia. Jaksolla 1.10.-31.12.2017 keskimääräinen jätevesivirtaama oli 3 180 m 3 /d, mikä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suurin osa koko vuoden verkosto- ja puhdistamo-ohituksista (21 398 m 3 ) tapahtui jaksolla 1.10.-31.12.2017. Jakson aikana oli ohituksia suurten hule- ja vuotovesien takia 25 päivänä yhteensä 21 398 m 3, joista 19 598 m 3 oli puhdistamolta ja 1800 m 3 viemäriverkostosta ja pumppaamoilta. Jakson aikana tapahtui 88 % koko vuoden ohituksista, kun koko vuonna ohituksia tapahtui yhteensä 24 186 m 3. Koko vuotta tarkastellen ohitusten määrä kokonaisvirtaamasta oli 3,1 %. Ohituksia oli poikkeuksellisen paljon edellisvuosiin nähden, sillä vuosina 2013-2016 ohitusten määrä on ollut 102-5 996 m 3 vuodessa. Puhdistamo-ohitukset olivat esikäsiteltyjä: välppäys + hiekanerotus, kemikalointi ferrisulfaatilla ja kalkilla sekä kierrätys varoaltaiden kautta. Tällä tavoin käsitelty ohitusvesi johdettiin puhdistetun jäteveden tavoin Kissanojan kautta Vantaanjokeen. Puhdistamo- ja verkosto-ohitukset huomioitiin kuormituslaskelmissa. Ohituksia tarkastellessa on huomioitava, että yleensä ohituksissa vesistöön pääsevästä vesimäärästä 80-90 % on sadevesiä ja suhteellisen pieni osa varsinaista jätevettä. Runsaiden sateiden aikana myös laimenemisolosuhteet vastaanottavissa vesistöissä ovat hyvät. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli vuonna 2017 ympäristöluvan vaatimusten mukainen tarkkailujaksoilla 1.1.-31.3. ja 1.7.-30.9. Tarkkailujaksolla 1.4.-30.6. ei ylletty kiintoainespitoisuusvaatimukseen, mutta muut vaatimukset täyttyivät. Jakson 1.10.-31.12 keskimääräinen puhdistustulos oli erittäin huono runsaiden sateiden aiheuttamien suurten hule- ja vuotovesien määrän takia. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo oli tyydyttävä 52 % (ei numeerista vaatimusta). Huhti-kesäkuussa kokonaistypen poisto toimi hyvin. Ammoniumtypen vuosikeskiarvovaatimus saavutettiin. Kirkonkylän puhdistamon toiminta saavutti muutamista raja-arvojen alituksista huolimatta VN asetuksen 888/2006 vaatimukset, sillä asetuksessa toimintaa tarkastellaan vuosikeskiarvoina. 3. Klaukkalan jätevedenpuhdistamo Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän taajamien ja niiden välisen haja-asutuksen jätevesiä sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Puhdistamo on kokonaistypenpoistoon suunniteltu 3-linjainen mekaaniskemiallis-biologisesti
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 11 (21) toimiva rinnakkaissaostuslaitos. Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla on Etelä- Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa 19.3.2013 (ESAVI nro 62/2013/2). Ympäristöluvan vaatimaa tarkkailua on tihennetty heinäkuusta 2016 alkaen vapaaehtoisesti ja puhdistamolta otettiin vuoden 2017 aikana käyttö- ja päästötarkkailunäytteitä yhteensä 24 kertaa. Ympäristöluvan vaatimus on kolme näytteenottokertaa neljännesvuoden mittaisessa tarkkailujaksossa eli yhteensä 12 kertaa vuodessa. Vuonna 2017 merkittävin normaalien ylläpito- ja huoltotöiden lisäksi tehty remontti puhdistamolla oli tasausaltaiden putkistosaneeraus. Altaille rakennettiin uusi täyttöputki, jota pitkin osa tulevasta jätevedestä voidaan virtaamahuippujen aikana ohjata tasausaltaisiin varastoitavaksi (esikäsittelynä välppäys, hiekanerotus ja kemikaaliannostelu). Lisäksi tasausaltaiden tilavuutta lisättiin niiden pintatasoa nostamalla ja altaista rakennettiin ohitusmahdollisuus (ylivuotoputki) vesistöön, jota voidaan hätätapauksessa käyttää esikäsitellyn jäteveden ohituksiin. Klaukkalan puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2017 yhteensä noin 2,42 milj. m 3, mikä oli 15 % enemmän kuin vuonna 2016. Vuoden suurin tulovirtaama puhdistamolle (17 910 m 3 /d) mitattiin lokakuussa. Vuoden 2017 aikana ei ollut lainkaan puhdistamo-ohituksia. Verkosto-ohituksia viemäröintialueen jätevedenpumppaamoilta oli lokakuussa viitenä päivänä yhteensä 1 750 m 3. Verkosto-ohitusten määrä vuosina 2013-2016 on ollut 103-4 870 m 3 vuodessa. Vuonna 2017 vesistökuormitus kasvoi edellisvuodesta orgaanisen aineen (BOD 7-ATU ) ja kokonaisfosforin osalta. Kokonaistyppikuormitus laski hieman ja ammoniumtyppikuormitus laski merkittävästi vuosien 2013-2014 erittäin hyvälle tasolle. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet olivat maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista 24/11 annettuja rajaarvoja pienempiä. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli vuonna 2017 ympäristöluvan vaatimusten mukainen muuten paitsi kokonaisfosforin poistotehon osalta tarkkailujaksolla 1.10.- 31.12. Kokonais- ja ammoniumtypen poisto toimi erittäin hyvin ja niille ympäristöluvassa asetetut vuosikeskiarvovaatimukset saavutettiin. VN asetuksen 888/2006 osalta puhdistamo saavutti sille asetetut vaatimukset, sillä asetuksessa poistotehoja ja pitoisuuksia tarkastellaan vuosikeskiarvona. Lopuksi Vuonna 2017 loka-joulukuun poikkeuksellisen suuret sateet aiheuttivat ohituksia pumppaamoilta, jätevesiverkostosta ja Kirkonkylän puhdistamolta. Nurmijärven Veden saneerausohjelmassa on varauduttu Kirkonkylän puhdistamon uusimiseen vuosina 2021-2022. Myös verkoston saneerausta tehdään säännöllisesti, esimerkiksi Kirkonkylän kokoojaviemäri saneerataan vuonna 2018. Viemäriverkoston saneeraamisella tiiviimmiksi voidaan vähentää jätevesiverkostoon pääsevien vuotovesien määrää. Lisätiedot: vs. ympäristösuunnittelija Paula Luodeslampi, p. 040 314 4740
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 12 (21) Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Ympäristölautakunta päättää merkitä puhdistamoiden vuosiraportit tiedoksi. Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Kirkonkylän puhdistamon uudistaminen toteutetaan vuosina 2021-2022 ja verkostoja saneerataan säännöllisesti. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 13 (21) 41 Vesihuoltolain 29 : n mukainen määräys ja uhkasakon asettaminen kiinteistölle 543-403-15-66 Valmistelija / lisätiedot: Paula Luodeslampi paula.luodeslampi@tuusula.fi ympäristösuunnittelija Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Esittelijä: Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 14 (21) Kunnanhallitus, 411, 18.09.2017 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 43, 10.04.2018 43 Tuusulan kunnan asiakirjahallinnon järjestäminen, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Kunnanhallitus, 18.09.2017, 411 Valmistelijat / lisätiedot: Tomi A Kaarakainen Liitteet 1 Liite asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Arkistolain (183/1994) 9 :n mukaan kunnan arkistotoimen järjestäminen kuuluu kunnanhallitukselle. Kuntalain 90 :n mukaan asiakirjahallinnon järjestäminen on huomioitava kunnan hallintosäännössä. Valtuuston 7.12.2016 116 hyväksymän hallintosäännön 37 :n mukaan kunnanhallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty kunnan eri tehtävissä, määrää asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan, nimeää arkistonmuodostajat ja antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan ja toimialojen asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä. Kunnan asiakirjahallinnon tehtävänä on varmistaa asiakirjallisten tietojen säilyvyys ja käytettävyys asiakirjan koko elinkaaren ajan alusta loppuun. Tuusulan kunta on arkistonmuodostaja. Muita arkistonmuodostajia ovat mm. kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat. Arkistonmuodostajat vastaavat asiakirjahallinnon ja arkistoinnin hoitamisesta. Arkistonmuodostajien tehtävänä on: asiakirjojen asianmukainen kirjaaminen vastuullisen arkistonhoitajan eli arkistovastaavan nimeäminen asiakirjahallinnon ja arkistoinnin tehtävien kannalta tarpeellisten resurssien varmistaminen ilmoittaminen asiakirjahallintoa johtavalle viranhaltijalle asiakirjahallintoa ja arkistointia koskevista muutoksista erityisrekisterien ylläpitäminen Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävänä on: johtaa, ohjata ja valvoa Tuusulan kunnan asiakirjahallintaa ja arkistonmuodostusta osallistua toimialojen tiedonohjaussuunnitelmien laatimiseen yhdessä toimialojen arkistovastaavien ja muun henkilökunnan kanssa huolehtia keskusarkistossa säilytettävästä pitkään tai pysyvästi säilytettävästä asiakirjallisesta aineistosta vastata keskusarkiston tietopalvelusta seurata asiakirjahallinnon yleistä kehitystä. Arkistovastaavien tehtävänä on: osallistua tiedonohjaussuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 15 (21) vastata siitä, että keskusarkistoon luovutettavat asiakirjat ovat asianmukaisessa siirtokunnossa ja toimittaa luovutusluettelo (mahdollisine kuvailutietoineen) asiakirjahallintoa johtavalle viranhaltijalle yhdessä luovutettavan aineiston kanssa ohjata ja valvoa oman yksikkönsä asiakirjahallintoa ja arkistointia varmistaa hävitettävien asiakirjatietojen tietosuoja. Hallintosäännön 49 :n mukaan kunnanhallitus päättää asiakirjojen antamisesta perittävistä maksuista. Ehdotus Esittelijä: Harri Lipasti Kunnanhallitus päättää nimetä asiakirjahallintoa johtavaksi viranhaltijaksi asiakirjahallinnon asiantuntijan nimetä Tuusulan kunnan lautakunnat ja johtokunnat arkistonmuodostajiksi hyväksyä selostusosassa mainitut arkistonmuodostajien, asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan ja arkistovastaavien tehtävät ja kumota 1.9.2009 voimaan tulleen arkistosäännön hyväksyä liitteen mukaiset asiakirjojen antamisesta perittävät maksut, jotka korvaavat vuodesta 2002 voimassaolleen hinnaston Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, 10.04.2018, 43 Valmistelija / lisätiedot: Tomi Kaarakainen tomi.kaarakainen@tuusula.fi asiakirjahallinnon asiantuntija Asiaselostus Tuusulan kunnan hallintosäännön 39 Lautakunnan ja johtokunnan/ toimialan asiakirjahallinnon tehtävät mukaan "Lautakunta ja johtokunta/ toimiala huolehtii oman tehtäväalueensa asiakirjatietojen hoitamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeää asiakirjahallinnon vastuuhenkilön tehtäväalueellaan." Kunnanhallitus (18.9.2017 411 Asiakirjahallinnon järjestäminen) päätti nimetä Tuusulan kunnan lautakunnat ja johtokunnat arkistonmuodostajiksi. Arkistonmuodostajan yhtenä tehtävänä on vastuullisen arkistonhoitajan eli arkistovastaavan nimeäminen. Arkistovastaavien tehtävänä on: osallistua tiedonohjaussuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen vastata siitä, että keskusarkistoon luovutettavat asiakirjat ovat asianmukaisessa siirtokunnossa ja toimittaa luovutusluettelo
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 16 (21) (mahdollisine kuvailutietoineen) asiakirjahallintoa johtavalle viranhaltijalle yhdessä luovutettavan aineiston kanssa ohjata ja valvoa oman yksikkönsä asiakirjahallintoa ja arkistointia varmistaa hävitettävien asiakirjatietojen tietosuoja. Tuusulan kunnan asiakirjahallinnon johtava viranhaltija Tomi Kaarakainen esittää, että toimistosihteeri Sirpa Belek toimisi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hallinnon (18313001), ympäristövalvonnan (18313101) ja ympäristönsuojelun (18313201) tulosyksiköiden ja toimistosihteeri Hanneli Anttilaa terveysvalvonnan (18313301) ja eläinlääkintähuollon (18313401) tulosyksiköiden arkistovastaavana. Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää nimetä toimistosihteeri Sirpa Belekin ympäristökeskuksen hallinnon (18313001), ympäristövalvonnan (18313101) ja ympäristönsuojelun (18313201) tulosyksiköiden arkistovastavaksi nimetä toimistosihteeri Hanneli Anttilan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan (18313301) ja eläinlääkintähuollon (18313401) tulosyksiköiden arkistovastaavaksi valtuuttaa ympäristökeskuksen johtajan jatkossa päättämään ympäristökeskuksen arkistovastaavista ja heidän vastuualueistaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Arkistovastaavat, asiakirjahallinnon asiantuntija, kirjaamo, ympäristökeskuksen henkilöstö
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 17 (21) 44 Muut asiat Päätös Ei ollut muita asioita.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 18 (21) 45 Ilmoitusasiat Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Helsingin hallinto-oikeus Helsingin hallinto-oikeus on 26.3.2018 antanut päätöksen diaarinumero 18/0158/5 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan maa-aineslupapäätöksestä 11.10.2016 136 (Kreate Oy, Nurmijärvi) tehtyihin valituksiin. Hallinto-oikeus on päätöksessään jättänyt osan valituksista tutkimatta ja hylännyt vaatimukset valitusten tutkimatta jättämisestä. Muilta osin hallinto-oikeus on hylännyt valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset Ehdotus Esittelijä: Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 19 (21) Hallintovalitus 41 Hallintovalitus VALITUSOSOITUS VALITUSVIRANOMAINEN Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Helsingin hallintooikeudelta. VALITUSAIKA Määräaika valituksen tekemiselle on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. VALITUSOIKEUS on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen) kunnalla valvontaviranomaisella asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Helsingin hallintooikeudelle) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET Valituskirjelmään on liitettävä: tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. mahdollinen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta VALITUKSEN TOIMITTAMINEN
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 20 (21) Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa myös sähköisesti (faksina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN KIRJAAMON YHTEYSTIEDOT käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI puhelin: 029 56 42069 (ma-pe klo 12.00 15.00) faksi: 029 56 42079 sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi aukioloaika: maanantaista perjantaihin kello 8.00 16.15. OIKEUDENKÄYNTIMAKSU Tuomioistuinmaksulain (11.12.2015 /1455) mukaisesti hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tuusulan kunta Pöytäkirja 4/2018 21 (21) Muutoksenhakukielto 36, 37, 38, 39, 40, 43, 44, 45 Muutoksenhakukielto Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.