NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä muutostrendejä, kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja lainsäädännölliset muutokset Asettavat vesihuollon kehittämiselle uusia haasteita erityisesti haja-asutusalueilla Suomessa toimii noin 1500 vesiosuuskuntaa pääosin hajaasutusalueilla Palveluiden piiriin kuuluu noin 13 % Suomen väestöstä Vesiosuuskuntien mahdollisuuksia ylläpitää kestävää vesihuoltotoimintaa tulisi jatkossa arvioida yhä kriittisemmin Vesiosuuskuntien tulisi olla entistä tietoisempia omaisuutensa hallinnasta Esiin on jo tullut tapauksia, joissa toiminnan taloudellinen pohja on vaarantunut 1
TYÖN TARKOITUS Työ perustuu vesiosuuskuntien teknisten järjestelmien kunnon ja tason tarkasteluun, toteutettu yhteistyössä Ramboll Finland Oy:n, Aalto-yliopiston, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY), Vesilaitosyhdistyksen (VVY) ja Porvoon veden kanssa Verrattu kolmea eri menetelmää vesiosuuskuntien teknisten järjestelmien luokittelemiseksi Riskinarviointi Kustannusperusteinen analyysi Päätöspuu Menetelmien avulla kehitetty työkalu, jonka avulla on mahdollista löytää vesiosuuskuntien teknisten järjestelmien kriittiset kohdat Mahdollisuus arvioida vesiosuuskuntien teknisiä edellytyksiä jatkaa toimintaa itsenäisinä Mahdollisuus arvioida yhdistymistä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen TUTKITUT VESIOSUUSKUNNAT HSY:n omistajakuntien toimintaalueen vesiosuuskunnat Porvoon kunnan alueen vesiosuuskunnat 2
TUTKITUT VESIOSUUSKUNNAT Ominaisuuksiltaan erilaisia: - Ikäjakauma 1-30 vuotta - Liittyjämäärä 8-480 kpl - Oman verkoston laajuus 1-150 km - Suurimmalla osalla vain verkosto (vj / vj +jv), muutamalla käytössä omia käsittelylaitoksia - Osalla paljon kesävesiliittyjiä SOVELLETUT MENETELMÄT Riskitarkastelu Kustannusanalyysi 3
PÄÄTÖSPUU Apuväline päätöksenteon tueksi vesihuollon kehittämiseen Ideana hyvin valittujen kysymysten avulla tarkastella 1) Keskitetyn vesihuollon järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta 2) Keskitetyn vesihuollon järjestämismuotoa (vesiosuuskunta / kunnallinen vesihuoltolaitos) Sopii uusien alueiden ja nykyisten vesiosuuskuntien alueiden tarkasteluun KESKITETYN VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 4
VESIOSUUSKUNTIEN LIITTYMISEDELLYTYKSET KUNNALLISEEN VESIHUOLTOLAITOKSEEN MENETELMIEN AVULLA SAATUJA TULOKSIA Riski- ja kustannustarkastelu tukevat hyvin toisiaan ja tarjoavat erilaista tietoa vesiosuuskuntien järjestelmistä Erityisesti pienten vesiosuuskuntien kohdalla kustannusanalyysi ei välttämättä anna riittävää kuvaa koko totuudesta Kustannusanalyysi paljastaa hyvin hallitsemattomasti kasvaneet vesiosuuskunnat Suurimmat riskitekijät esiintyivät vesiosuuskunnissa, joilla on käytössä omia vedenottamoita tai jätevedenpuhdistamoita Lainsäädännölliset vastuut ja velvoitteet vaatisivat vesiosuuskunnissa lisää koulutusta Kustannusanalyysin perusteella vesiosuuskuntien tulisi kehittää huomattavasti järjestelmiensä kuntotason seurantaa muun muassa talousveden laatuongelmien ja vuotovesien suhteen 5
VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTA- JA LIITTYMISEDELLYTYSTEN ARVIOINTI Tarkastelun perusteella vesiosuuskuntien liittyminen tulisi tapahtua pääsääntöisesti muun kaupunkikehityksen yhteydessä Vesiosuuskunnilla, joiden verkostorakentaminen on toteutettu hyviä rakennustapoja noudattaen ja joiden verkosto on laajuudeltaan hallittava, nähdään olevan edellytyksiä jatkaa toimintaa jatkossakin Vesiosuuskuntien suositellaan lisäävän yhteistyötä kunnallisen vesihuoltolaitoksen kanssa, mikäli oman järjestelmän riski- tai kustannustaso on kasvanut Vesiosuuskuntia, joiden toimintaympäristö soveltuisi paremmin kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon, ei suositella liitettävän Mikäli vesiosuuskunnan omat toimintaedellytykset ovat pahasti vaarantuneet, tulisi tarkastella vaihtoehto purkaa osuuskunta JATKOPOHDINTAA.. Vesiosuuskuntien kyky ylläpitää kestäviä vesihuoltopalveluita vaatii nykyistä kriittisempää tarkastelua Systemaattinen lähestymistapa helpottaa toiminnan analysointia Kolme luokittelussa käytettyä menetelmää täydentävät hyvin toisiaan Toimii päätöksenteon apuvälineenä Menetelmä muokattavissa kunnallisten vesihuoltolaitosten, kuntien, ELY-keskusten ja vesiosuuskuntienkin tarpeisiin Työ ladattavissa Aalto-yliopiston sähköisestä arkistosta 6
Kiitos! Lisätietoja: Anni Voutilainen DI, Suunnittelija anni.voutilainen@ramboll.fi Puh. 040 5541434 7