LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA 2009-2012 Kunnanvaltuusto 08.12.2008 48
SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu 1.1. Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö 1 1.2. Työpaikat ja työllinen työvoima 2 1.3. Talous 3 Tunnusluvut 5 Toiminnalliset muutokset 6 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain 1 Käyttötalous 1001 Keskusvaalilautakunta 11 1002 Tarkastuslautakunta 12 1003 Kunnanhallitus 13 1040 Sosiaali- ja terveyslautakunta 18 1050 Koulutuslautakunta 40 1060 Vapaa-ajan lautakunta 47 1070 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 60 1080 Tekninen lautakunta 74 Käyttötalous yhteensä 91 2 Investoinnit 2003 Kunnanhallitus 92 2040 Sosiaali- ja terveyslautakunta 93 2050 Koulutuslautakunta 94 2060 Vapaa-ajan lautakunta 95 2070 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 96 2080 Tekninen lautakunta 97 Investoinnit yhteensä 98 3 Tuloslaskelma 99 Rahoituslaskelma Liitteet Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 100 Henkilöstösuunnitelma 101 Maapoliittinen ohjelma 103 Kaavoitusohjelma 105
1 1. YLEISPERUSTELUT 1.1 Kunnan alue, seudullinen asema ja kuntarakenne Laukaan kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureina ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden, Hankasalmen ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km 2, josta maapinta-ala on 648,54 km 2 ja vesistöjä 177,13 km 2. Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Laukaan kunnan läpi pohjois-etelä suunnassa kulkee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta 80 90 % on kunnan alueella ja viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. 1.1 Väestö SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U 31.12. Tavoite TILASTOALUEJAKO 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2015 SUURALUE 1 LAUKAA 16548 16634 16756 16929 17068 17193 17385 17609 18500 TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ 4038 4084 4074 4211 4302 4359 5031 5098 Pienalueet 1 01 001 Kk-keskusta 1110 1117 1099 1283 1327 1382 1484 1466 1 01 002 Kk-pohjoinen 1932 1939 1999 1994 2046 2045 2049 2007 1 01 003 Kk-etelä 996 1028 976 934 929 932 913 931 1 01 004 Kk-Kantola 322 412 1 01 005 Kk-Asema 263 282 TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI 1954 1958 2001 2005 2027 2042 2042 2041 Pienalueet 1 02 004 Vri-keskusta 1632 1643 1681 1685 1689 1704 1690 1683 1 02 005 Vri-ympäristö 322 315 320 320 338 338 352 358 TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI 2543 2560 2581 2573 2601 2611 2675 2785 Pienalueet 1 03 006 Tiituspohja 1923 1935 1952 1948 1975 1968 2043 2134 1 03 007 Lsi-ympäristö 620 625 629 625 626 643 632 651 TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE 2587 2565 2589 2573 2600 2589 2553 2597 Pienalueet 1 04 008 Lre-keskusta 1404 1392 1396 1416 1419 1426 1408 1461 1 04 009 Pirtti-Laurinkylä 686 688 683 667 689 669 664 644 1 04 010 Taajaman ymp. 497 485 510 490 492 494 481 492 TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET 5342 5385 5434 5491 5479 5530 5023 5025 Pienalueet 1 05 011 Kuhaniemi 537 552 585 601 604 619 422 401 1 05 012 Kärkkää 667 650 645 641 648 651 328 334 1 05 013 Vehniä 869 867 885 891 914 940 938 933 1 05 014 Valkola 520 516 505 517 515 525 509 498 1 05 015 Kuusa 462 484 492 513 513 559 569 582 1 05 016 Haapala 274 274 279 283 271 268 288 295 1 05 017 Äijälä 362 361 362 361 368 377 381 377 1 05 018 Lankamaa 277 273 283 276 268 261 252 250 1 05 019 Tarvaala 287 289 291 291 282 275 269 288 1 05 020 Simuna 237 234 233 228 220 214 202 194 1 05 021 Vuontee 233 240 239 238 241 215 236 246 1 05 022 Savio 220 227 217 217 218 211 211 221 1 05 023 Metsolahti 156 166 162 171 172 174 174 170 1 05 024 Hoho 241 252 256 263 245 241 244 236 MUU 84 82 77 76 59 62 61 63 Tavoite 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2015 Ikävuodet 0-14 v 3502 3582 3622 3709 3738 3761 3760 3769 4070 % 21,2 21,5 21,6 21,9 21,9 21,9 21,6 21,4 22,0 Ikävuodet 15-64 v 10807 10810 10880 10931 11002 11041 11162 11388 11840 % 65,3 65,0 64,9 64,6 64,5 64,2 64,2 64,7 64,0 Ikävuodet 65 v - 2239 2242 2254 2289 2328 2391 2463 2452 2590 % 13,5 13,5 13,5 13,5 13,6 13,9 14,2 13,9 14,0 Ikävuodet joista yli 75 v 842 861 872 995 913 950 1095 1117 1036 % 37,6 38,4 38,7 43,5 39,2 39,7 44,5 45,6 40,0 % koko väestöstä 5,09 5,18 5,20 5,88 5,35 5,53 6,30 6,34 5,60
2 1.2. Työllisyys Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Asukasluku 16409 16488 16544 16467 16548 16634 16756 16929 17068 17193 TYÖPAIKAT 31.12. Tunn Toimiala 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 A-B Maa- ja metsätalous 484 461 438 440 407 404 398 366 339 319 C Mineraalien kaivu 7 6 9 7 10 9 11 13 12 12 D Teollisuus 796 922 971 975 961 1006 967 1037 1004 992 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 26 25 36 27 9 12 14 11 5 8 F Rakentaminen 204 227 284 299 371 297 303 306 396 414 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 471 505 513 524 543 555 574 588 579 649 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 160 155 190 196 202 201 204 208 213 218 J-K Rahoitustoiminta ym. 294 318 304 326 351 403 413 451 441 435 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 1746 1849 1774 1728 1805 1843 1888 1848 1906 1908 X Tuntematon 121 130 145 128 134 143 151 151 128 105 YHTEENSÄ 4309 4598 4664 4650 4793 4873 4923 4979 5023 5060 TYÖLLINEN TYÖVOIMA 31.12. Tunn Toimiala 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 A-B Maa- ja metsätalous 501 486 458 438 416 397 387 365 347 328 C Mineraalien kaivu 11 13 15 15 17 19 19 20 19 18 D Teollisuus 1306 1455 1493 1591 1602 1575 1543 1547 1532 1539 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 36 38 44 46 33 35 35 30 28 28 F Rakentaminen 330 384 410 475 530 491 518 529 560 563 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 708 757 802 816 848 880 885 921 934 942 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 303 320 365 377 397 396 386 400 412 402 J-K Rahoitustoiminta ym. 516 534 585 615 664 726 735 768 788 820 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 1942 2030 2040 2057 2076 2125 2180 2177 2236 2239 X Tuntematon 119 129 145 128 137 143 150 151 139 107 YHTEENSÄ 5772 6146 6357 6558 6720 6787 6838 6908 6995 6986 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Työlliset 5772 6146 6357 6558 6720 6787 6838 6908 6995 6986 Työttömät 1663 1432 1375 1218 1171 1134 1121 1073 1047 981 Työvoima 7435 7578 7732 7776 7891 7921 7959 7981 8042 7967 Työvoima / asukasluku % 45,31 45,96 46,74 47,22 47,69 47,62 47,50 47,14 47,12 46,34 Työpaikat / työllinen työvoima % 74,65 74,81 73,37 70,91 71,32 71,80 71,99 72,08 71,81 72,43
3 1.3. TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan Kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain 68-70 :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 000 euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa.
4 Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston 28.11.1990 hyväksymän talousarvioasetelman tulosaluejakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tulosalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tulosalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli 269.100 euron (irtaimen omaisuuden osalta yli 134.500 euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 19,50 inflaatiovaraus 2,3 % palkankorotusvaraus elokuun 2008 tasosta 3,8 % sosiaaliturvamaksu 3,871 % työttömyysvakuutusmaksu 2,7 % tapaturmavakuutusmaksu 0,579 % taloudellinen tuki 0,1 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 15,700 % VaEL-maksu 23,12 % Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : 2008 2009 Tulovero 43.231.000 46.265.450 Yhteisövero 2.239.000 2.215.000 Kiinteistövero 2.221.000 2.281.000 Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: 2008 2009 Yleinen valtionosuus 761.469 746.853 Sosiaali- ja terveystoimi 18.942.649 20.840.500 Opetus- ja sivistystoimi 6.098.017 6.509.283
5 Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Asukasluku 17609 17800 18000 18150 18300 18450 Lainat 20 436 602 22 962 657 26 678 502 29 750 536 31 266 229 30 644 021 Lainat euroa/asukas 1 161 1 290 1 482 1 639 1 709 1 661 Vuosikate 1 332 943 2 606 942 3 883 893 3 517 960 4 395 501 5 878 812 Vuosikate euroa/asukas 76 146 216 194 240 319 Ali-/ylijäämä -1 320 214-480 874 724 727 167 893 969 043 2 381 454 Kumulatiivinen ali-/ylijäämä -3 498 950-3 979 824-3 255 097-3 087 204-2 118 161 263 293 Lainat 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ali-/ylijäämä 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000-5 000 000 Ali-/ylijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 2007 2008 2009 2010 2011 2012
6 TOIMINNALLISET MUUTOKSET SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleistä Sosiaali- ja terveyslautakunnan painopistealueena vuonna 2009 ovat: 1. Vanhusten palveluiden ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja lisääminen 2. Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyviin toimintojen hoito ja niihin varautuminen ja hoitoketjujen tarkistaminen 3. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan suunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen koko sosiaali- ja terveystoimessa 4. Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen Vuoden 2009 talousarvion suunnittelussa ovat olleet pohjana valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset, valtuustostrategiassa asetetut painopistealueet, hyväksytty taloussuunnitelma ja valtuustossa hyväksytyt vanhusten palvelustrategia Kotona kaiken paras sekä sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden toimitilastrategia. Lasten päivähoitopalvelujen ty: Päivähoitopalveluissa on edelleen painopisteenä päivähoitopaikkojen lisääminen kysynnän mukaan, kasvu on lähinnä palvelurahalla tuotetussa päivähoidossa. Syksyllä 2009 päivähoitopaikkoja lisätään 35:lla vastaamaan tarvetta lähinnä Leppäveden alueella. Lasten lakisääteisen yksityisen hoidon tuen maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselta kunnan kautta maksettavaksi, jolloin lakesäänteinen yksityisen päivähoidon hoitoraha ja hoitolisä yhdistyy nyt maksettavan palvelurahan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi nimikkeellä yksityisen päivähoidon palveluraha. Selvitetään mahdollisuudet järjestää Lievestuoreen alueen päivähoito toimivaksi kokonaisuudeksi yhteen yksikköön - nyt alueella on kolme erillistä yksikköä ja alueella on noin 70 lasta päivähoidossa. Sosiaalipalvelujen ty: Työnjako lapsiperhetyön sosiaalityöntekijöiden ja koulukuraattorin välille selkiinnytetään aukottoman ja sujuvan oppilashuollon turvaamiseksi. Vammaispalvelulain uudistumiseen valmistaudutaan ja varataan määrärahoja, uusi laki tulee voimaan 1.9.2009 ja sen mukaan henkilökohtainen apu tulee subjektiiviseksi oikeudeksi. Liitytään Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskukseen. Päihdehuollossa varaudutaan ostamaan yksi palveluasumispaikka yksityisistä palveluista. Elatustuen toimeenpano ja rahoitus siirtyy valtiolle 1.4.2009 lukien eikä vuoden alusta kuten ennakkotieto oli. Terveyspalvelujen ty: Avoterveydenhoidossa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä edistetään tukemalla perheitä sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Isien roolia kasvatustyössä vahvistetaan perhevalmennuksessa kehittämällä ryhmämenetelmää ja hyödyntämällä vertaistukea. Vastaanottotoiminnassa jatketaan kansantautien seulontaa, varhaista diagnosointia ja hoidon aloittamista sekä elintapojen ohjausta. Vastaanotolle perustetaan yksi terveyskeskuslääkärin virka (0,5 uusi vakanssi + 0,5 aiempi erikoistuvan lääkärin toimi) ja terveydenhoitajan toimi. Lääkärin työn lisäys tulee väestövastuutoimintaan sekä terveyskeskussairaalaan ja terveydenhoitajan toimi diabeteksen hoidon ohjaukseen. Lievestuoreen laboratorion näytteenottopäivät vähennetään kolmesta kahteen. Sairaalatoiminnassa vastataan edelleen sairaanhoitopiirin toiminnan muutokseen siten, että potilaita pystytään ottamaan vastaan lyhyellä varoitusajalla Nopean vasteen yksiköstä ja operatiivisesta yksiköstä lyhentyneiden hoitojaksojen vuoksi. Vanhusten kotona selviytymistä tuetaan kuntoutusyksikössä ja fysioterapian avopalvelujen avulla. Vanhusten palvelujen ty: Vanhusten palveluissa aloitetaan kiertävä päiväkeskustoiminta kokeiluluonteisena kahdella maaseutukylällä, koneellista lääkkeiden jakoa sekä sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia lisätään ja vapaaehtoistyötä kehitetään. Yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa lisätään, sekä uutta teknologiaa hyödynnetään, mm. hankitaan uudet turvapuhelimet sekä kokeillaan kuvayhteyksiä asiakkaan kodin ja hoitohenkilöstön välillä. Vanhusten kotona asumista tuetaan sekä sairaanhoidollinen osaaminen varmistetaan perustamalla kotihoitoon yksi sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajan tointa. Kasvavalle kotihoidon henkilöstölle etsitään aktiivisesti asianmukaisia sekä tilavia taukotiloja ja sairaanhoitajat siirtyvät tiimeihin. Hoivaosastolle perustetaan yksi sairaanhoitajan toimi. Hoivaosaston osastonhoitajan virka siirretään eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kotihoitoon, koska kasvavat asiakas- ja henkilöstömäärät sekä uudet palvelut edellyttävät lisää esimiestyövoimaa kotihoitoon. Samasta syystä vanhusten palveluissa siirretään lähihoitajan työpanosta toimistotyöhön. Hoivaosaston esimiehisyydestä vastaa vastaava sairaanhoitaja siihen saakka kunnes osasto siirtyy Kuuselan vanhainkodin yhteyteen. Ostetaan palveluasumispaikka kahdeksalle uudelle asiakkaalle. Kuuselan vanhainkodin laajennus ja kolmen dementiaosaston rakentaminen alkaa vuoden 2009 aikana.
KOULUTUSLAUTAKUNTA 7 Yleistä Koulutuslautakunnan vuoden 2009 keskeisiä painopistealueita ovat: 1. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukeminen. Oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilashuollon ja uusien oppilashuoltoon liittyvien työmenetelmien kehittämiseen. Tätä varten koulutuslautakunta on saanut opetusministeriön myöntämän valtion erityisavustuksen. Tavoitteena on, että Laukaassa on eri hallintokuntien yhteinen oppilashuollon strategia viimeistään 1.8.2009 alkaen. Lisäksi jatkamme yhteistyötä Laukaan seurakunnan kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Opetussuunnitelman kehittäminen. Opetussuunnitelmien osalta kysymys on lähinnä seurannasta ja päivityksistä vastaamaan ympäristön muutoksia. Mahdollista on, että v. 2009 aikana valmistaudutaan seuraavaan opetussuunnitelmien valtakunnallisiin muutoksiin. Yrittäjyyskasvatuksen osalta keskeistä on Laukaan lukion toimiminen osana yrittäjyyslukio verkostoa. 3. Perusopetuksen kehittämishankkeet Laukaan koulutoimi osallistuu valtakunnallisiin perusopetuksen laatua parantaviin kehittämishankkeisiin; oppilashuolto, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus, oppimisympäristöt (kartta hanke ja moniammatillinen yhteistyö), opintoohjaus ja koulukerhot. 4. Lukio-koulutuksen seudullinen yhteistyö Lukio-opetuksen keskeinen kysymys on Jyväskylän seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyö ja kaavaillut ylläpitäjäjärjestelmän muuttamisesta kohden yhden koulutuksen järjestäjän mallia. Laukaan kunnanvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen, jossa suhtaudutaan myönteisesti lukio-koulutuksen siirtämiseksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Tilannetta arvioidaan kuitenkin vielä uudelleen sen jälkeen kun uusi Jyväskylän kaupunki on tehnyt periaateratkaisunsa lukio-koulutuksen siirtämisestä Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Käyttötalous Vuoden 2009 käyttötalouden suunnitelma on tehty noudattaen Laukaan kunnanvaltuuston 11.12.2006 tehtyä päätöstä kouluverkon säilyttämisestä. Edelleen valtuuston päätöksen mukaisesti Lankamaan koulun tulevaisuutta arvioidaan viimeistään v. 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä. Opetustuntitarve lukuvuodelle 2009 2010 arvioidaan ja päätetään keväällä 2009. Koulutuslautakunnan tehtävänä on suunnitella opetuksen järjestäminen muuttuvissa olosuhteissa siten, että laadukas perusopetus toteutuu kaikille. Laukaan lukion opetustuntien määrää joudutaan vähentämään, koska opiskelijamäärä on laskenut. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Materiaalin ostojen (opetusvälineet, oppikirjat, kalusto) on varattu 85 euro/alakoulun oppilas ja 115 euroa/yläkoulun oppilas sekä lisäksi 41 euroa jokaista erityisopetuksessa olevaa oppilasta varten. Koulutarvikehankintoihin on varattu 23 euroa/oppilas. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi 1.8.2001 alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on yhdeksän esiopetusryhmää ja taloussuunnittelussa on varauduttu siihen, että samat ryhmät jatkavat syksyllä 2009 (järjestämispaikka voi muuttua oppilasmäärän mukaisesti). Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Investoinnit Koulutuslautakunnan vastuualueen suurin investointi on Lievestuoreen koulun liikuntasalin rakentaminen, joka aloitettiin lokakuussa 2008 ja on valmiina lokakuussa 2009. Rakentamishankkeelle on varattu 2.110.000 euroa. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmien korjausrakentamista jatketaan v. 2009 150.000 euron investointivarauksella. Myös taloussuunnitelmavuosina on tarkoitus jatkaa korjauksia. Kolmas huomattava vuodelle 2009 tehty investointivaraus koskee Leppäveden Tiituspohjan koulun opetustilajärjestelyitä. Oppilasmäärän kasvaessa koulu tarvitsee lisätilaa. Lopullisia päätöksiä tilahankkeen järjestelyistä ei ole tehty. Investointivaraus on 300.000 euroa. Työturvallisuuden parantamiseksi Sydän-Laukaan koulun teknisen käsityön tiloissa tehdään muutostöitä (80.000 euroa) sekä hankitaan uusia ajanmukaisia opetusvälineitä ja työkoneita (50.000 euroa).
8 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Ilmoittautumiset pyritään siirtämään tehtäväksi netin kautta. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimisto Kehitetään terveysliikunnanohjaajan avulla terveystoimen ja Vatin yhteistä terveysliikunnanketjua. Urheilukenttien ja jääalueiden hoito Määräaikainen liikuntapaikkojen hoitajan tehtävä vakinaistetaan. Kehitetään taajamien liikuntatilojen käyttöä sähköisillä kulunvalvontajärjestelmillä. Hyödynnetään keskusurheilukentälle rakennettavan varastotilan rakentamisessa ESRrahoitteisen Yhteinen reitti projektin työntekijöiden työpanosta. Koulujen kenttien hoito Hyödynnetään haja-asutusalueiden kenttien huoltotilojen rakentamisessa ESR-rahoitteisen Yhteinen reitti projektin työntekijöiden työpanosta. Rakennetaan Kuhaniemen koulun kentälle huoltotila. Ulkoilualueet Pyritään hyödyntämään EU:n rahoitusta ulkoilureittien suunnittelussa ja rakentamisessa. Selvitetään mahdollisuutta valaista Metsoreitti väliltä Leppävesi Kuusa sekä Lievestuoreella Lipeälammen ympäri kulkevan reittien valaistuksen suunnittelu. Vattipaja ESR:n rahoittaman Sara projekti päättyi vuonna 2007. Syksyllä 2008 tuli päätös, että ESR rahoittaa uuden projekti Yhteinen reitti. Projekti alkoi 1.9.2008 ja jatkuu 31.12.2010 saakka. Projektin avulla tehdään yhteistoimintaa Konneveden kunnan kassa. Työmarkkina uudistuksen myötä pajan asiakaskunta on muuttunut ja käytetään aktiivisemmin muita tukimuotoja työttömyyden katkaisuun kuin palkkatuki. Pajatoiminnassa enenemässä määrin korostuu muiden palveluiden kuin työn merkitys. Nuorten ennaltaehkäisevä päihdetyö Kehitetään nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön työtapoja poikkihallinnollisesti. Painotetaan nuorten liikenneturvallisuutta ja korostetaan vastuullisuutta. Nuorten kesätyöntekijäkampanja Ollaan mukana Keski-Suomen kesätyöntekijäkampanjassa. Pyritään tarjoamaan kampanjan avulla kesätyöpaikka peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille Kansalaisopisto Kansalaisopiston tuntimäärä on viime vuosina pysytellyt vakaana, eikä suuria muutoksia tässä suhteessa ole odotettavissa. Kurssitarjontaa monipuolistetaan sekä kehitetään laadunvalvontaa. Opiston toiminnan laatua seurataan ja turvataan arviointisuunnitelman sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisoppaan avulla. Saralinnaa kehitetään vielä paremmin opiston toimintatarpeita vastaavaksi. Liikuntaa opintopiireihin- projektilla Laukaan Kansalaisopisto pyrki edistämään kuntalaisten terveyttä ja osallistui aikuisiän diabeteksen ehkäisytalkoisiin. Tämän projektin tuloksia hyödynnetään jatkossa laajemmin ja viedään mallia myös muihin opistoihin. Liikuntaa opintoryhmiin projekti on uusi ja tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Kirjasto Taajamien läheisyyteen on syntynyt uusia asuinalueita, esim. kirkonkylän Kantolan alue. Kirjastoauton reittisuunnitelmaa tarkistetaan ja otetaan huomioon asukasmäärien muutokset. Aikatauluun on lisätty uusi pysäkki kirkonkylän Kantolan alueelle, ensin kokeiluna syksyllä 2008 ja palvelu vakinaistetaan v. 2009. Sähköisen aineiston, e-kirjojen, julkaiseminen lisääntyy ja valikoima monipuolistuu vähitellen. Toistaiseksi suomenkielistä aineistoa on ollut vähän saatavissa. Kirjastotoimi seuraa e-kirjamarkkinoiden kehittymistä aktiivisesti ja päätös e-kirjojen ja muiden maksullisten sähköisten aineistojen hankinnasta tehdään oman asiakaskunnan tarpeiden mukaisesti.
9 KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto (sis. eläinlääkintähuollon) ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen maankäyttöosastoksi. Näistä kahden viimeksi mainitun osalta on tehty selvityksiä toimialojen siirtämisestä seudulliseen organisaatioon. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistämistä koskevien ratkaisujen valmistuttua tulee tarve uudestaan tarkastella ympäristöterveydenhuollon ja mahdollisesti myös ympäristönsuojelun toimialojen liittämistä laajempaan seutuorganisaatioon. JYTAKE-hankkeen kariuduttua ollaan neuvottelemassa kolmen kunnan yhteishankkeesta, jonka isäntäkuntana olisi Laukaa. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas kehitys kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat aiheuttaneet kasvavaa kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi-Laukaa-akselille, Keski-Laukaaseen, mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu yksityisten maanomistajien kesken tehdyillä maankäyttösopimuksilla. Asuntotuotannon osalta raakamaavaranto maankäyttösopimusalueet mukaan lukien on laadittuun strategiaan nähden riittävä. Kaavoitusta valmistellaan 16 eri kohteessa. Kaavoitusresursseja on lisätty kaavoitusarkkitehdin viralla, joka täytettiin 1.10.2008. Resurssien parantaminen vähentää selkeästi konsulttipalveluiden ostamista. Maanhankintaan on budjetoitu 250.000, jolla tavoitellaan mm. työpaikka-alueiden käyttöön saamista. Maankäyttösopimuksilla vakautetaan kunnan kehittämiseen tarvittavaa tonttivarantoa. Kaavakiinteistöjen osalta rakennustonttien vuokraus kehittyy edelleen. Vuokraaminen siirtää myyntituloa eteenpäin. Metsätilojen osalta puun hintaheilahtelut tukin osalta lähes neljänneksellä alaspäin vaikuttaa lisäävästi hakkuiden määrään. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen toimi Toimintaympäristön muutos Toimintaympäristön muutoksia tarkasteltaessa on tällä hetkellä huomioitava kaksi keskeistä vaikuttavaa tekijää: 1. On alkamassa uusi valtuustokausi, joten poliittisen ohjauksen kannalta tällä hetkellä on menossa eräänlainen ylimenokausi. - Valtuustokauden alussa määriteltyjen strategisten linjausten edellyttämiä toimia vielä jatketaan. Mm. aikanaan määritellyt väkilukutavoitteet ja sen taustalla olleen muuttoliikkeen edellyttämiä toimia tonttituotannossa kunnallistekniikan toteutuksen osalta ja asumisen järjestämisessä jatketaan - Uusia avauksia odotetaan mahdollisesti tehtävän vasta uuden valtuuston saatua määriteltyä omat strategiset tavoitteensa. 2. Toinen vaikuttava tekijä toimintaympäristössä on v. 2009 alusta toteutuva kolmen kunnan kuntaliitos. - Paras hankkeeseen kuulunut lakisääteinen kasvukeskusseutuja koskeva suunnitteluvelvoite asumisen, maankäytön ja liikenteen järjestämisen aloilla edellyttää seudun kunnilta suunnittelutoimien käynnistämistä v. 2009 alusta. V. 2008 puolella on valmistunut suunnitelma miten suunnitteluyhteistyötä on tarkoitus toteuttaa lähivuosien 2009 ja 2010 aikana. Liikennettä ja asumista koskeva suunnittelu on kaavailtu alistettavan kuntajohtajien ja kaavoittajien vetämän rakennemallityön osaksi. Tämän suunnittelun toteutukseen on teknisen osaston osalta esitetty tarvittavat taloudelliset resurssit. - Edellä todetun kuntaliitoksen ohella merkittävä toimintojen suunnitteluun ja toteutuksiin vaikuttava hanke on meneillään oleva kasvukeskuskäytävä Jämsä- Jyväskylä- Äänekoski projekti. - Vesi- ja viemärilaitosta koskevien yhteistyökäytäntöjen osalta on todettava, että yhteistyö muuttuu kuntien välisestä sopimuspohjaisesta yhteistyöstä Jyväskylän Energia Oy:n ja Laukaan kunnan väliseksi yhteistyöksi. Aikaisemmat sopimukset tultaneen siirtämään kunnan ja Jyväskylän Energia Oy:n välisiksi sopimuksiksi. Siltä osin kun on kyse kunnallistekniikan muusta toteutuksesta, on edelleenkin vallalla pääosin kuntien välinen sopimuskäytäntö.
10 3. Taloudellisen tilanteen kehityksen epävarmuus vaikeuttaa talouden ja toimintojen suunnittelua - Maailman laajuinen taloustilanteen epävarmuus heijastuu myös teknisen toimialan toimintoihin. Öljyn ja energian hintojen rajut muutokset mukaan lukien kuljetuskustannusten ja rakennuskustannusten rajut muutokset ovat vaikeuttamassa toimintojen suunnittelua. Jo toteutuneet ja tiedossa olevat kustannusten muutokset ylittävät viralliset inflaatioennusteet. Osaston talousarviossa on esitetty faktat kustannusten jo toteutuneiden muutosten osalta. Näiden kustannustekijöiden vaikutusten todella vaikuttava eliminointi omilla hallinnollisilla päätöksillä ei ole kuntakohtaisesti mahdollista. Olemme mukana globaalissa muutoksessa halusimme sitä tai ei. 4. Vaikka kehitys mahdollisestikin hidastuisi, riittää silti saneerattavaa Jo edellisen vuoden taloussuunnitelman toiminnallisia muutoksia koskevassa osassa yhtenä painopisteenä oli kiinteistöjen suunnitelmallisen kunnossapito-ohjelman toteuttaminen. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa ja lisätä resursseja tähän toimintaan. Toimenpiteet tulevat kohdistumaan erityisesti sisäilmaongelmien poistamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Vesilaitostoiminnassa, uudisrakentamisen kenties hiukan laantuessa on tarkoitus siirtää painopistettä vesihuoltoverkostojen saneerauksiin. Kesällä 2008 tehty vuotovesitutkimus antaa pohjaa toimenpiteiden suuntaamiselle. Saneeraustyöt käynnistetään Lievestuoreelta. Töihin varataan riittävät resurssit ja toiminnan tavoitteen mukaisuutta tullaan arvioimaan ja seuraamaan. Huonokuntoisten kokoojateiden kuivatusten uusinta ja saneeraustoiminta on viime vuosina päässyt hyvään alkuun. Toimintaa tullaan jatkamaan lähivuosina erityisesti Vihtavuoren ja Kirkonkylän alueilla. 5. Toimintaympäristön parantaminen tarpeiden muuttuessa Viime aikoina on ollut havaittavissa muutoksia asumien sijoittumisessa. 1970 ja -80 luvuilla rakennettujen omakotitalojen asukkaat ovat alkaneet luopua taloistaan ja tilalle on alkanut muuttaa nuoria lapsiperheitä. Samalla keskustaalueiden kerrostaloasunnot ainakin kirkonkylällä ovat alkaneet mennä kaupaksi ja uusia kerrostaloja on toteutettu ja uusia on vireillä. Aivan uusien kaava-alueiden leikkikentät ja päiväkodit odottavat toteutusta. Tekninen osasto omalta osaltaan on tehnyt suunnitelman leikkipuistojen toteuttamisesta useamman vuoden ajalla. Ikääntyvien ihmisten esteettömään liikkumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 6. Henkilöstöohjelma muuttuvissa oloissa Pohjan henkilöstömitoitukselle antaa palvelustrategiassa määritellyt linjaukset. Henkilöstöä ei näillä näkymillä olla erityisesti lisäämässä huolimatta tuotannon volyymin jatkuvasta kasvusta. Eläköitymistilanteissa ja muissa muutoksissa tilannetta on arvioitu ja arvioidaan myös oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisen ja laadullisten muutosten sekä kilpailukyvyn ja kilpailun varmistamisen kannalta. Tämä arviointi koskee myös kilpailukykyä kuntien välillä. Viime aikojen rekrytointien seurauksena henkilöstö on uudistumassa ja henkilöstön perehdyttämiseen ja koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kunnan ATK- ohjelmien lähiaikoina uudistuessa myös henkilöstön asianmukainen perehdyttäminen ja motivointi uusien järjestelmien käyttöön ottoon varmistetaan.
11 1 KÄYTTÖTALOUS 1001 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1001001 Vaalit TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Määräraha Menot 17550 23180 14490 0 12364 23708 Tulot 22988 0 23000 0 24000 44000 Netto 5438-23180 8510 0 11636 20292 Muutos-% -60,5-526,3-136,7-100,0 #JAKO/0! 74,4 Muutos-% 0,0-200,0-400,0-600,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Toimintatulot Myyntitulot 22988 23000 24000 44000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot 8318 13430 11580 8619 16218 Palvelujen ostot 9085 5750 2650 3045 6090 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 147 3200 160 200 400 Avustukset Muut menot 800 100 500 1000 Toimintakate 5438-23180 8510 0 11636 20292 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 5438-23180 8510 0 11636 20292 Laskennalliset erät 1003 399 422 422 422 Netto 4435-23579 8088 0 11214 19870
12 1002 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1002002 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Määräraha Menot 18381 25088 27 240 27680 27680 27680 Tulot 0 0 0 0 0 0 Netto -18381-25088 -27 240-27680 -27680-27680 Muutos-% -17,6 36,5 8,6 1,6 0,0 0,0 Muutos-% 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot 4597 6558 7 110 7252 7252 7252 Palvelujen ostot 13620 18300 19 900 20198 20198 20198 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 164 230 230 230 230 230 Avustukset Muut menot Toimintakate -18381-25088 -27 240-27680 -27680-27680 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -18381-25088 -27 240-27680 -27680-27680 Laskennalliset erät -11117-14091 -14 991-14991 -14991-14991 Netto -7264-10997 -12 249-12689 -12689-12689
13 Toimielin Tulosalue KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA- AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta ja elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kunnan kansainvälinen toiminta kuuluvat kunnanhallituksen vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla ja järjestämällä hallinnollisia ja toiminnallisia palveluita sekä huolehtimalla osaltaan kunnan yhteiskuntasuhteiden hoidosta. Toimiva ja ajantasainen kunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä. Hyvät suhteet viestimiin. Tärkeiden kohderyhmien tavoittaminen. Vuonna 2009 uuden Kuntaikkunan julkaisu. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta ja muu palvelutuotanto. Päätösten valmistelun ja toimeenpanon taso. Lakien ja asetusten/määräysten tuntemuksen taso. Koulutustilai- Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. TVA-toimenkuvien edellyttämät jatkotoimet mm. jatkokoulutus. suudet. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurstointi. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko/tai tulosyksiköittäin tai keskitetysti. Tulosalue Taloushallinto TOIMINTA- AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan raha- ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja suunnitelma valmistellaan tehokkaasti. Tulosalue Taloushallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tietotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito keskitetysti eri yksiköiden toimeksiannosta HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infratruktuurin (verkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta.
14 TOIMINNALLISET MUUTOKSET - Uuden roskapostisuodatintekniikan käyttöönotto - ICT-yksikön Asset management järjestelmän käyttöönotto - ICT-strategian 2009-2012 luominen - Valmistautuminen vuoden 2010 työasemien uusintaan ja uuden verkkokäyttöjärjestelmän käyttöönottoon - Uuden alueverkon rakentamisen suunnittelu ja I-vaih TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Tukipalvelut tuotetaan hyväksytyssä ajassa Aika Tavoiteaikataulukossa määritelty aika Prosessien kuvaus ja optimointi Tietoturvatietouden lisääminen Tiedostaminen Tietoturvaohjeiden sisäistäminen Tietoturvakoulutus henkilökunnalle Ohjedokumentaation ajan tasalle saattaminen Ajantasaisuus Toimenpiteiden suoritus onnistuu ohjeiden avulla Uusien dokumenttien luominen, olemassa olevien päivittäminen ajan tasalle Kuituverkon suunnittelu Työasemien uusinta ja uuden verkkokäyttöjärjestelmän käyttöönotto 2010 Valmistautumissuunnitelman aste Suunnittelu toteutettu Toteutettavissa olevan suunnitelman tuottaminen Valmistautumissuunnitelman luominen SUORITTEET 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Työasemamäärä 750 840 885 930 930 980 Palvelinten määrä 44 44 44 44 44 45 Tulostimien määrä (verkko / oheis) 65 / 150 70 / 150 70 / 150 70 / 150 70 / 150 70 / 150 Kopiokoneiden määrä 14 17 20 22 22 25 Tukipyynnöt (helpdeskin kautta) 906 1000 1100 1200 1200 1200 Tukipyynnöt (puhelimitse, arvio) 1200 1200 1400 1400 1400 1400 Uusien järjestelmien käyttöönottoja 3 (Paikkatieto, WSUS, TK wlan) ProEconomica, KuntaNet Uusi palvelintekniikka Järjestelmien päivityksiä 2 (XP, WAN) 2 (XP, Core) 10 palvelinta ICT Asset management, langattomat järjestelmät, uusi roskapostisuodatin 10 palvelinta, palomuuri, hehan järjestelmän päivitys Microsoft AD 10 palvelinta, työasemien uudistaminen 10 palvelinta, monistamon tuotantokopiokone F-Secure Antivirus, F-Secure MSG Työasemien uusintoja kpl 260 30 100 900 20 50 Työasemien päivityksiä uudempaan käyttöjärjestelmään 800 60 0 900 0 0
15 Toimielin Tulosalue Kunnanhallitus Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Järjestöille maksettava kuntalisä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen jatkuu ja määrärahaa on hieman korotettu. Muu palkkatuella työllistäminen on entisellä tasolla. Kaikkia kunnan työpaikkoja palvelevaan työhyvinvointitoimintaan on pieni määrärahan lisäys. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Henkilöstöasioiden hoidon yhtenäisyys ja kuntastrategiaa tukeva toimintamalli organisaatiossa, henkilöstötyön toteutustavoissa ja periaatteissa Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilöstösuunnittelu, henkilöstön kehittäminen ja henkilöstöpäätösten valmistelu tapahtuu uuden kuntastrategian ja henkilöstöstrategian periaatteiden mukaisesti. Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena Henkilöstöstrategian päivitys uuden valtuustokauden alussa. Uuden kuntastrategian henkilöstöä koskevien linjausten jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon Osaamisen varmistaminen Henkilöstöhallinnon keskeisten asiakirjojen uudistaminen ja saattaminen sähköiseen muotoon Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilötyövuosi Palkkausjärjestelmän uudet elementit kaikilla sopimusaloilla käytössä Mittaus suoritettu 2007. Uusi laaja tutkimus esim. 3 vuoden kuluttua. Sairauspoissaolot Rekrytointi suunnitelmallisesti Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu % Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan kasvu Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Varhainen puuttuminen. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta.
16 SUORITTEET 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutuspäivät (seuranta henkilöstöraportissa) Sairauspoissaolopäivät (seuranta henkilöstöraportissa) 15 553 15000 15000 15000 15000 14000 Palkkatulella työllistetty, henkilötyövuosia 47 50 45,5 46 46 46 Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia 10 13 16 16 16 16 Palkkatuella työllistämiseen (työllisyystyöt) on varattu 983.600. Palkkatukea arvioidaan saatavan 433.600 (44,08 %), joten kunnan kustannuksiksi jää 550.000. Henkilötyövuosista 14 kohdistuu Yhteinen reitti -projektiin ja 31 kunnan omiin yksiköihin työllistämiseen. Kuntalisällä (250 /kk) tuetaan työllistymistä järjestöihin 16 henkilötyövuoden verran. Tulosalue Elinkeinotoimi TOIMINTA- AJATUS Yritystoiminnan edistäminen ja kehittäminen kunnan alueella sekä suhdetoiminnan hoitaminen eri sidosryhmien kanssa. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET - kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö - - yhteistyö yrittäjät/kunta seudullinen yhteistyö - ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen - kuntakuva/yrittäjien palaute - hanketoiminta - rahoituspäätökset - uudet yritykset - rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteistyötapojen kehittäminen - kunta/yrittäjät - toimialaryhmät - rahoitusten toteutuminen - neuvonta rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Toiminnalliset muutokset Elinkeinotoimen vuotuiset menot pysyvät vuoden 2008 tasolla. Jykesin maksuosuus 597.721 on suurin yksittäinen menoerä. Yhteistoimintaosuuksiin on edelleen varattu myös eri hankkeiden kuntarahoitusosuuksia, joista suurimpia varauksia ovat Peurunka Center hankkeiden, Lievestuoreen raskaanliikenteen ajoharjoitteluradan varaukset sekä Jyväsriihi ry:n kuntarahaosuus. Tulosalue Maataloustoimi TOIMINTA-AJATUS Kunnan maatalouden kehittäminen kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET LFA- ja ympäristötukisitoumusten oikeaaikainen käsittely. Hakemusten käittely nopeus. Viiveetön käsittely. Henkilöstön koulutuksella lisätään tukituntemusta muuttuvan järjestelmän sisällä. Ajallaan tehdyt maksatukset Annetuissa aikatauluissa pysyminen Hakemusten nopea ja virheetön käsittely Henkilöstön tietotaidon lisääminen Lakisääteisten tarkastus- ja valvontatehtävien suorittaminen riittävässä laajuudessa Suoritettujen valvontakäyntien määrä verrattuna valvontakohteisiin Pakolliset valvonnat suoritettu ja samalla ohjeistetaan toimimaan jatkossa oikein Tarkastuskäyntien yhdistäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen viljelijöille Tukiehtojen tuntemus Perustiedot tukiehdoista paremmin tietoisuuteen Tiedotusten ja koulutusten kohdentaminen oikein
17 SUORITTEET 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Maataloustuet 5,8 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 milj. 6,0 Tuenhakijoita 276 278 278 278 278 278 Tukihakemuksia 1590 1610 1600 1600 1600 1600 Hyväksytyt hakemukset 1390 1400 1400 1400 1400 1400 Henkilöstö 2 2 2 2 2 2 1003 KUNNANHALLITUS 1003003 Yleishallinto TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Määräraha Menot 4 914 290 5 331 345 5 645 946 5 745 668 5 745 668 5 745 668 Tulot 1 693 379 1 459 318 1 444 720 1 444 720 1 444 720 1 444 720 Netto -3 220 911-3 872 027-4 201 226-4 300 948-4 300 948-4 300 948 Muutos-% 3,8 20,2 8,5 2,4 0,0 0,0 Muutos-% 30,0 20,0 10,0 0,0 TP 2007 TA 2008 TA 2009 Tuloslaskelma TP 2007 TA 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Toimintatulot Myyntitulot 689 579 780 743 877 820 877 820 877 820 877 820 Maksutulot 73 978 65 700 5 800 5 800 5 800 5 800 Tuet ja avustukset 659 493 610 995 536 600 536 600 536 600 536 600 Muut tulot 270 329 1 880 24 500 24 500 24 500 24 500 Toimintamenot Henkilöstömenot 2 350 599 2 623 580 2 653 149 2 718 220 2 718 220 2 718 220 Palvelujen ostot 2 144 888 2 156 401 2 327 574 2 362 225 2 362 225 2 362 225 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 102 579 182 600 146 210 146 210 146 210 146 210 Avustukset 62 867 84 100 94 100 94 100 94 100 94 100 Muut menot 253 357 284 664 424 913 424 913 424 913 424 913 Toimintakate -3 220 911-3 872 027-4 201 226-4 300 948-4 300 948-4 300 948 Suunnitelmapoistot 134 472 196 421 211 009 290 413 293 333 274 168 Tilikauden tulos -3 355 383-4 068 448-4 412 235-4 591 361-4 594 281-4 575 116 Laskennalliset erät -606 588-721 128-763 125-762 703-763 125-763 125 Netto -2 748 795-3 347 320-3 649 110-3 828 658-3 831 156-3 811 991
18 Toimielin Tulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveysosasto TOIMINTA- AJATUS Sosiaali- ja terveysosasto järjestää annetuilla resursseilla laaja-alaisessa väestövastuumallissa sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka tukevat kuntalaisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä, hoitaa sairauksia ja selviytyä hoito- ja kasvatustehtävistä. PAINOPISTEALUEET Vanhusten palveluiden ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen ja lisääminen Erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtyviin toimintojen hoito ja niihin varautuminen ja hoitoketjujen tarkistaminen Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toiminnan suunnittelu ja seudullisen yhteistyön hyödyntäminen koko sosiaali- ja terveystoimessa Sosiaali- ja terveysosaston uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnitelmallinen toteuttaminen VISIO 2009 Tarvittavan palvelun saanut asiakas Osaava, tavoitteeseen sitoutunut ammattihenkilöstö Toimivat palveluprosessit Ennakoitu ja hallittu talous Toimintaympäristön muutokset: Laukaa: Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien määrä Laukaassa kasvaa tulevina vuosina väkiluvun kasvun ja väestön ikääntymisen seurauksena. Väestönkasvu on ollut nopeampaa valtuustostrategiassa asetettuun tavoitteeseen ja tilastokeskuksen ennusteisiin nähden ja riittävien palvelujen järjestämisessä on ollut ajoittain ongelmia. Vuoden 2008 tammikuusta elokuuhun väestönlisäys on ollut jo 161 henkeä, mikä ennustaisi yli 240 hengen lisäystä vuodessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 0 6 vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain n. 40:llä ja yli 75-vuotiaiden määrä n. 30:lla. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot Laukaassa ovat n. 2.200 /asukas (Kuntaliiton vuoden 2007 tilaston mukaan 2.202 /as). Laukaan työttömyysaste on vaihdellut alkuvuodesta välillä 8,2 10,3 %. Pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä olleita on n. 170 kuukausittain ja alle 25-vuotiaita nuoria on työttömänä n. 80. Koko maa: Valtion talousarvioesityksen mukaan sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee, alkoholin haittavaikutukset vähenevät, tupakointi vähenee ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on mm. köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat, toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009 2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä