SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 2005 N:o 601 607 SISÄLLYS N:o Sivu 601 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta... 3451 602 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 :n muuttamisesta... 3454 603 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 3455 604 Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän tukialueista, tuotantoon sidotuista tuista ja kesannoinnista... 3458 605 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden valvontatoimenpiteiden siirrosta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hoidettavaksi... 3464 606 Maa- ja metsätalousministeriön asetus suoramyynnin viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 5 ja 9 :n muuttamisesta... 3465 607 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen maksatuksesta... 3466 N:o 601 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 44 a, sellaisena kuin se on laissa 479/2003, muutetaan 25 ja 30 sekä 44 :n 2 ja 5 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 44 :n 2 ja 5 momentti laissa 479/2003, sekä lisätään lakiin uusi 25 a 25 c seuraavasti: 4 luku Arviointi 25 Opiskelijan arviointi Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijoiden oppimista, työskentelyä ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee muun arvioinnin ohella arvioida opiskelijan työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai -tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään opintosuoritusten arviointiasteikosta, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, opinnoissa etenemisestä ja arvosanan korottamisesta, tutkintotodistuksista ja muista opiskelijalle annettavista todistuksista. Opetushal- HE 41/2005 SiVM 8/2005 EV 94/2005 104 2005 895002
3452 N:o 601 litus voi antaa opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritusten arvioinnista asetusta tarkentavia määräyksiä. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää asetusta täydentäen Opetushallitus. 25a Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä, joihin kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Jäsenten esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27 29 :ssä säädetään. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista. 25b Arvioinnista päättäminen Opiskelijan opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät 25 a :ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien yhdistelmästä. Muulta 1 ja 2 momentissa tarkoitetulta arvioinnin suorittajalta kuin opettajalta vaadittavasta osaamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Heidän esteellisyyteensä sovelletaan, mitä hallintolain 27 29 :ssä säädetään. 25c Arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttöja tutkintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin sekä tässä momentissa tarkoitettujen arviointien yhdistelmän osalta noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään. Opiskelija, joka on tyytymätön 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua tämän lain 25 a :ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
N:o 601 3453 päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. 30 Osaamisen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 25, 25 b ja 25 c :ssä arvioinnista ja sen oikaisemisesta säädetään. Tarvittaessa osaamisen vastaavuus on osoitettava. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin osaamisen tunnustamista koskevasta menettelystä. 44 Muutoksenhaku Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) opiskelijaksi ottamista; 2) 20 :ssä säädettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 21 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; 4) 31 :ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä 5) 32 :ssä säädettyä opiskeluoikeuden menettämistä. Edellä 25 :ssä tarkoitettua opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen, nimettyä opiskelijaa koskevaan opintojen suoritusaikaa tai -paikkaa koskevaan päätökseen taikka muuta opintojen yksilöllistä järjestämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa 35 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallintooikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 2 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ja arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetut ammattiosaamisen näytöt tulee ottaa käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Tuula Haatainen
3454 N:o 602 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) 16 :n 2 ja 6 a kohta, sellaisena kuin niistä on 16 :n 6 a kohta laissa 480/2003, seuraavasti: 16 Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain eräiden säännösten soveltaminen Tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen ja tutkintoihin sovelletaan lisäksi seuraavia ammatillisesta koulutuksesta annetun lain säännöksiä: 2) 25 :n 1 ja 3 momentin säännöksiä opiskelijan arvioinnista; 6 a) 25 c :n säännöksiä arvioinnin oikaisemisesta, kuitenkin niin, että näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää tämän lain 7 :ssä tarkoitettu tutkintotoimikunta; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Opetusministeri Tuula Haatainen HE 41/2005 SiVM 8/2005 EV 94/2005
3455 N:o 603 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 6 päivänä marraskuuta 1998 annetun asetuksen (811/1998) 3 ja 5, 10 13, sellaisina kuin niistä ovat 10 ja 13 osaksi asetuksessa 1139/1999, sekä lisätään asetukseen uusi 11 a ja 12 a seuraavasti: 3 Opinnoista tiedottaminen Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tieto suoritettavista tutkinnoista ja niiden muodostumisen keskeisistä periaatteista ja sisällöistä, koulutuksen järjestämismuodosta ja -paikoista, opetusjärjestelyistä, työajoista, koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnasta ja yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien sekä muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. Lisäksi opiskelijalle tulee antaa tieto aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toiminta- ja menettelytavoista. Opiskelijaksi pyrkiville tulee antaa vastaavat tiedot soveltuvin osin. 5 Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 16 :n mukaisesti tehtävässä koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja osaamisen arvioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huomioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös, kun opiskelija erikseen niin sovittaessa on työsopimussuhteessa työnantajaan. Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta.
3456 N:o 603 10 Arvioinnin perusteet Opiskelijan osaaminen ja sen kehittyminen on arvioitava riittävän usein koulutuksen aikana ja koulutuksen päättyessä. Opiskelijan hyväksytyt opintosuoritukset ja aikaisemmin hankittu osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4 3) ja tyydyttävä (2 1). Vastaavaa asteikkoa käytetään arvioitaessa ammattiosaamisen näyttöjä. Erityisopetuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuksi ilman arvosanaa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan suoritukset arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen 2 momentissa säädettyä asteikkoa ja arvosanoja. Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa edellä olevista arvioinnin perusteista siten kuin opetushallituksen vahvistamissa opetussuunnitelman perusteissa määrätään. Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä tarkemmat määräykset arvioinnin ja siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen perusteista. 11 Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan henkilön pätevyys Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. 11a Arviointiaineiston säilyttäminen Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintoja, osaamista tai ammattiosaamisen näyttöjä koskevaan arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. 12 Opinnoissa eteneminen ja arvosanan korottaminen Opetussuunnitelmassa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti edellä tarkoitettuja opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opinnoissa etenemisen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, tulee järjestää mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen. Opetushallitus voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista. 12a Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. Opiskelijan tulee esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. 13 Tutkintotodistus, erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistus
N:o 603 3457 sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 :ssä tarkoitettuja erityisiä opetusjärjestelyjä. Opiskelijan muualla suorittamien hyväksi luettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen arvosanat merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Opiskelijalle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä myös opiskelun kestäessä. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus myös aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi noudatetut opetussuunnitelman perusteet, tutkinnon laajuus sekä oppisopimuskoulutuksessa oppisopimuksen kestoaika. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajan ja tietopuolisen opetuksen järjestäjän suorittamat arvioinnit liitetään todistukseen. Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan pyynnöstä tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 Ministeri Tarja Filatov Opetusneuvos Tarja Riihimäki
3458 N:o 604 Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän tukialueista, tuotantoon sidotuista tuista ja kesannoinnista Annettu Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 3 :n 5 momentin, 4 :n 3 ja 4 momentin, 12 :n 1 momentin ja 20 :n 2 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 Yleistä Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005), jäljempänä tilatukilaki, säädetyn lisäksi Suomessa noudatetaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta täytäntöön pantaessa tilatukijärjestelmän tukialueiden, tuotantoon sidottujen tukien ja kesannoinnin osalta, mitä tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tilatukijärjestelmällä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, III osastossa tarkoitettua tukijärjestelmää; 2) komission asetuksella II yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 795/2004; 3) komission asetuksella III neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annettua komission asetusta (EY) N:o 1973/2004; 4) kesannointioikeudella tilatukiasetuksen 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaista viljelijälle myönnettävää hehtaarikohtaista tukioikeutta; 5) kesannointivelvollisuudella komission asetuksen II 32 artiklan mukaista maankäyttöä;
N:o 604 3459 6) kesannointioikeuskelpoisella maalla tilatukiasetuksen 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä tilan maatalousalaa; 7) viitejaksolla tilatukiasetuksen 38 artiklassa tarkoitettua kautta; ja 8) tukialueella tilatukiasetuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua aluetta, joka määritellään tässä asetuksessa. 3 Tukialueet Tilatukijärjestelmän tukialueina käytetään liitteen 1 aluejaon mukaisesti tukialueita A, B C1 sekä C2 C4. Liitteessä 2 on säädetty kuntien saaristoalueiden sijainnista tukialueilla. Tilatukiasetuksen 58 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina objektiivisina perusteina käytetään viitejaksolla 1 momentissa säädetyille tukialueille tilatukiasetuksen liitteessä I sisällytettyjen säädösten perusteella maksettuja suoria tulotukia ottaen huomioon tilatukijärjestelmässä toimeenpantavien tuotantoon sidottujen tukien kohdentuminen tukialueittain. 4 Tuotantosidonnaiset tuet 2 895002/104 Tilatukilaissa säädetyn lisäksi tilatukijärjestelmän perusteella myönnetään tilatukiasetuksen 64 68 artiklassa säädettynä tuotantoon sidottuna tukena: 1) tilatukiasetuksen 67 artiklassa sekä liitteessä VI tarkoitettu lammas- ja vuohipalkkio lisäpalkkioineen kyseisen artiklan 1 kohdassa säädetyn enintään 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti, kuitenkin enintään 0,85 miljoonaa euroa; ja 2) tilatukiasetuksen 68 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii) kohdassa sekä liitteessä VI tarkoitettu urospuolisten nautojen erityispalkkio kyseisessä kohdassa säädetyn enintään 75 prosentin enimmäismäärän mukaisesti vähennettynä tilatukiasetuksen 69 artiklan mukaiseen tukeen naudanlihasektorilla tarvittavalla määrällä, kuitenkin enintään 24,42 miljoonaa euroa. Tuotantoon sidottuna tukena myönnetään 1 momentissa säädetyn lisäksi tilatukiasetuksen 70 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu asetuksen (EY) N:o 2358/71 3 artiklan ja tilatukiasetuksen liitteen XI mukainen tuki siltä osin kuin sitä maksetaan timotein siementuotannolle tilatukiasetuksen 99 artiklassa ja komission asetuksen III 10 luvussa säädetyllä tavalla, kuitenkin enintään 1,15 miljoonaa euroa. 5 Kesannointioikeudet ja kesannointivelvoite Kesannointioikeuksien myöntämisessä ja kesannointivelvoitteen määräytymisessä käytetään tilatukiasetuksen 63 artiklan 2 kohdan tarkoittamana tilakohtaisena kesannointioikeuskelpoisen maan hehtaarimäärinä tukialueittain seuraavia hehtaarimääriä: Tukialueet hehtaaria A... 30,66 B C1... 41,81 C2 C4... 70,76 Tilatukiasetuksen 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina viitesatoina käytetään seuraavia hehtaarikohtaisia tonnimääriä: Tukialueet viitesato t/ha A... 3,0 B C1... 2,2 C2 C4... 1,3 Jos eri tukialueilla sijaitsevan tilakohtaisen kesannointioikeuskelpoisen maan perusteella laskettu tuotantomäärä ylittää yhteenlaskettuna tilatukiasetuksen 63 artiklan 2 kohdassa säädetyn 92 tonnin määrän, määräytyvät kesannointioikeudet ja kesannointivelvoite alueellisten kesantoprosenttien mukaisesti. 6 Viitekauden kesannointi ja kesantoprosentit Komission asetuksen II 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viitekaudella kesannoitujen kesannointioikeuskelpoisten hehtaarien keskimääräinen ala on 85 419 hehtaaria. Tilatukiasetuksen 63 artiklan 2 kohdassa säädetyt kesantoprosentit ovat seuraavat:
3460 N:o 604 Tukialueet kesantoprosentti A... 8,8 B C1... 7,7 C2 C4... 5,7 Komission asetuksen II 39 ja 43 artiklassa tarkoitettuja kesannointioikeuksia määrättäessä vuonna 2006 käytetään 2 momentissa säädettyjä prosenttimääriä. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 2005 Ministeri Seppo Kääriäinen Ylitarkastaja Juha Vanhatalo
N:o 604 3461 Liite 1 TILATUKIJÄRJESTELMÄN ALUEJAKO Alue A Alastaro, Askola, Aura, Dragsfjärd saaristo-osia lukuun ottamatta, Elimäki, Espoo, Halikko saaristo-osia lukuun ottamatta, Helsinki, Inkoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina saaristo-osia lukuun ottamatta, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lemu saaristo-osia lukuun ottamatta, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Naantali saaristoosia lukuun ottamatta, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Parainen saaristo-osia lukuun ottamatta, Pernaja saaristo-osia lukuun ottamatta, Perniö, Pertteli, Piikkiö saaristo-osia lukuun ottamatta, Pohja, Pornainen, Porvoo saaristoosia lukuun ottamatta, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sauvo saaristo-osia lukuun ottamatta, Sipoo, Siuntio, Somero, Särkisalo saaristo-osia lukuun ottamatta, Tarvasjoki, Turku saaristo-osia lukuun ottamatta, Tuusula, Vantaa, Vihti, Västanfjärd. Alue B C1 Alahärmä, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Dragsfjärdin saaristoosat, Eckerö, Enonkoski, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Halikon saaristo-osat, Hamina, Hammarland, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Haukivuori, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Iniö, Inkoon saaristo-osat, Isokyrö, Jaala, Jalasjärvi, Janakkala, Joensuu sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Jokioinen, Jomala, Joroinen, Joutseno, Jurva, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämijärvi, Jämsä, Jämsänkoski, Kaarinan saaristo-osat, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kiikoinen, Kisko, Kitee, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korpilahti, Korppoo, Korsnäs, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laihia, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi, Lapua, Laukaa, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Lemun saaristo-osat, Leppävirta, Liperi, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maalahti, Maaninka, Maarianhamina, Maksamaa sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Merimasku, Miehikkälä, Mikkeli, Mouhijärvi, Mustasaari sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mynämäki, Mäntsälä, Mänttä, Mäntyharju, Naantalin saaristo-osat, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Paraisten saaristo-osat, Parikkala, Pernajan saaristo-osat, Pieksämäki, Pieksänmaa, Piikkiön saaristo-osat, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Porvoon saaristo-osat, Punkaharju, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rantasalmi, Rauma, Rautjärvi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rymättylä, Rääkkylä, Saltvik, Sammatti, Sauvon saaristo-osat, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sottunga, Sulkava, Sund, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Särkisalon saaristo-osat, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Teuva, Toijala, Turun saaristo-osat, Tuulos, Tuusniemi, Ulvila, Urjala, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Varkaus, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala Viljakkala Vilppula, Virolahti, Vårdö, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä, Äetsä. Alue C2 C4 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Eno, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hai-
3462 N:o 604 luoto, Halsua, Haukipudas, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Hyrynsalmi, Ii, Iisalmi, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran kunnan alue ja entisen Tuupovaaran kunnan alue, Joutsa, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kiiminki, Kinnula, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuhmo, Kuivaniemi, Kuru, Kuusamo, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Lieksa, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Muonio, Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot, Nilsiä, Nivala, Nurmes, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Paltamo, Parkano, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Posio, Pudasjärvi, Pulkkila, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Ruukki, Saarijärvi, Salla, Savukoski, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Sumiainen, Suolahti, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervo, Tervola, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Utajärvi, Utsjoki, Uurainen, Vaala, Valtimo, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Vuolijoki, Yli-Ii, Ylikiiminki, Ylitornio, Ylivieska, Ähtäri, Äänekoski.
3463 Liite 2 TILATUKIALUEESEEN B C1 kuuluvat saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Dragsfjärd Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta Halikko Luotsisaari, Vartsalansaari ja Angelansaari sekä Kemiönsaaresta Halikon kuntaan kuuluva osa Hammarland Appelö ja Torsholm Inkoo Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet Kaarina Jauhosaari Kustavi Lypyrtti ja Vartsala Lemland Askö, Björkö, Gloskär, Gåsö, Kuggholmen, Stackskär ja Stora Stegskär Lemu Matalluoto Naantali Lapilan saari Parainen Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo Pernaja Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär Piikkiö Jauhosaari Porvoo Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö Sauvo Österö Särkisalo Pettu ja Ulkoluoto Turku Kulho TILATUKIALUEESEEN C2 C4 kuuluvat saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Enonkoski Ihamaniemi Hankasalmi Paanalan ja Tuomarin saaret Heinävesi Hentulan- ja Viitasaari sekä Luutsalon saari Joroinen Kostosaari Kangaslampi Ruotimo Kerimäki Kokkosaari, Välisaari, Hevos- ja Vehkasalon saaret Kesälahti Suitsansaari ja Suursaari Korpilahti Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi Kuopio Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret Leppävirta Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari Liperi Karjalan-, Karhun-, Kuus-, Lapin-, Matin-, Pesolan-, Rauan- ja Suursaari Maalahti entisen Bergön kunnan alue Mikkeli Paajalansaari ja Papinsaari Punkaharju Pöllänsaari Puumala Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari Rantasalmi Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila Ristiina Harapansalo, Kaijatsaari ja Kaita Ruovesi Jaakonsaari Savonlinna Ahvion-, Kesamon-, Kokon-, Kongon-, Laukan-, Liiston-, Muhan-, Pesolan-, Pietolan-, Rito- ja Tuohisaari, Kiviapaja sekä Mikkolanniemi Sulkava Vekaransalmen takainen alue Suomenniemi Salosaari Suonenjoki Ärjänsaari Taipalsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo Teuva Honka- ja Pulkkilansaari Vilppula Teerisaari
3464 N:o 605 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden valvontatoimenpiteiden siirrosta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hoidettavaksi Annettu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 2 :n 2 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1623/2000, jäljempänä komission asetus, 101 artiklassa edellytettyä valvontaa. 2 Valvontatoimenpiteiden siirto Maa- ja metsätalousministeriö siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kanssa 30 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn sopimuksen nojalla sekä sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella komission asetuksen 101 artiklan mukaiset valvontatoimenpiteet sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hoidettavaksi. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Kaisa Sainio
3465 N:o 606 Maa- ja metsätalousministeriön asetus suoramyynnin viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 5 ja 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan suoramyynnin viitemääristä 12 päivänä marraskuuta 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (970/2004) 5 :n 1 momentti ja 9 seuraavasti: 5 Suoramyynnin viitemäärien siirtäminen ja muuntaminen Työvoima- ja elinkeinokeskus vahvistaa suoramyynnin viitemäärien yhdistämiset, siirrot ja muunnokset. Viitemääriä yhdistettäessä ja siirrettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä maidon toimitusten viitemääristä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (441/2005) 9, 10 ja 12 14 :ssä säädetään. 9 Jako suoramyynnin viitemääriä hallinnollisesti myytäessä Jos suoramyynnin viitemäärien kysyntä työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella ylittää viitemäärien tarjonnan, työvoima- ja elinkeinokeskus myy ostamansa viitemäärät toimialueensa tuottajille noudattaen soveltuvin osin 5 :ssä mainitun ministeriön asetuksen 4 :ssä säädettyjä perusteita. Sanottuja viitemääriä ei voi kolmen seuraavan tuotantojakson aikana muuntaa maidon toimitusten viitemääriksi. Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Kaisa Sainio
3466 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 607 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen maksatuksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa poronhoitovuodelta 2005/2006 maksettavan eläinkohtaisen tuen maksatuksesta.. 59/05 19.7.2005 3.8.2005 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 772 005. Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Velimatti Mukkila JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 601 607, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904