Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi
Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 2
Rehujen hankinta- ja tuotantostrategia 1. Ostetaan kaikki -ei tarvita peltoa -saatavuus? -hinta? -laatu? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 3
2. Sopimusviljely -ulkopuolinen tuottaja -määrä/laatu sovitaan -ei sidottuja pääomia -tietynasteinen rehuvarmuus -sopivan tuottajan löytyminen? -hintayksimielisyys? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 4
3. Paliskunnan johdolla -pelto ja koneet tarvitaan -keskitetty tuotannon suunnittelu ja toteutus -tuotantopanosten keskitetty hankinta -sitoutuminen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 5
4. Jokainen tuottaa itse -ry-hinta? -määräysvalta omaan tuotantoon säilyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 6
NURMENVILJELYN SUUNNITTELU Rehujen tarve -ruokintapäivät ja eläinmäärä Tilan satotaso -keskisato (kg/ha tai ry/ha) Nurmien pinta-alatarve -nurmirehujen kokonaistarve jaetaan tilan keskisadolla Vuosittaisen satovaihtelun pienentäminen - nurmet eri-ikäisiä - viljelykierron valinta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 7
Varaudutaan heikkoihin satovuosiin tiedostetaan sato-ongelmat -talvituhot -nurmen perustamisen epäonnistuminen, -kasvukauden epäedulliset sääolot) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 8
NURMIKIERRON PITUUS -pidetään huolta pellon peruskunnosta -säilytetään nurmen satotaso -pienennetään vuotuisia satovaihteluita -varaudutaan heikkoihin satovuosiin -estetään talvituhot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 9
LOGISTIIKAN SUUNNITTELU -tiellä liikkumisen minimointi -peltojen sijainti suhteessa talouskeskukseen -ajoteiden kunto -ajoreitit -peltoviljelyketjun rakenne ja mitoitus -rehun varastointi -rehun jakelu -työvoiman käytön suunnittelu, -hyvin suunnitellulla logistiikalla ratkaiseva merkitys ry-hintaan! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 10
Kasvilajien valintaan vaikuttaa(1): Kuningas talvi -viljelyalue -lumiolot pysyvä lumipeite ohut routa ei pakkasvaurioita talvituhosienet lumeton paksu routa pakkanen jääpolte -sopeutuminen =viljelyvarmuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 11
Kasvilajin valintaan vaikuttaa(2): sadon käyttötarkoitus laidun säilörehu heinä lisärehu sadon määrä ja laatu viljelykustannukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 12
Nurmen kasvukunnon ylläpito - ojitus kuntoon - pellon pinnanmuotoilu - viljavuustutkimus - kalkitus - hyvä kyntö - kestorikkakasvien torjunta luodaan edellytykset koko nurmikierron sadontuotolle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 13
Ojitus -huolehditaan pellon vesitaloudesta -liikavesi pois, märkyys haittaa kaikkia viljelytoimenpiteitä -ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu -maaperän biologinen aktiivisuus lisääntyy, ilmava maa tuotantopanosten hyötysuhde kasvaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 14
Pellon pinnan muotoilu - liika vesi pois pellolta - jääpolte! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 15
Viljavuustutkimus -maan ravinteikkuuden selvitys -muutokset ravinnevaroissa kasvin tarpeet lannoituksen suunnittelussa rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 16
Kalkitus - Ca ja Mg itsessään ravinteita - useimpien ravinteiden hyötysuhde kasvaa ph:n kohoamisen myötä - maaperän biologinen aktiivisuus lisääntyy -esim. suolaheinät viihtyvät happamassa maassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 17
Hyvä kyntö -perusta koko kylvömuokkaukselle -kylvöalustan tasaisuus, taimettuminen -pellon pinnan mikromuotoilu talvituhot rehun laatu, ei multaa korjuussa -rikkakasvien torjunta -suorakylvö ei nurmituotannossa pysty kokonaan korvaamaan kyntöä mätästyminen -> rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 18
Kestorikkojen torjunta -rehunlaadun parantaminen -kyntö kaiken perusta -kalkitus (esim. suolaheinät) -kesannointi -kemiallinen torjunta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 19
Nurmen huolellinen perustaminen varmistaa koko nurmikierron sadonmuodostuksen -Oikea kylvötekniikka -Oikea kylvöajankohta varmistaa talvehtimista -Alueelle sopiva lajike -Siemenseoksen valinta maalaji talvehtimisominaisuudet kasvilajien kasvurytmi ja kasvilajien yhteensopivuus käyttötarkoitus nurmen käyttöikä -Suojakasvi -Siemenmäärä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 20
Nurmen vuotuislannoitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 21
Mitoitus -nurmen käyttötarkoitus -sadonmäärä -kasvilaji ja seos -nurmen ikä -pellon viljavuus -maalaji Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 22
Lannoitusajankohta -Nurmen kasvu selkeästi alkanut -Nuoret ja kivennäismaan nurmet lannoitetaan ensimmäisinä ja turvemaan vanhat nurmet viimeisinä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 23
Sadon laadun varmistaminen - oikea lannoitus - sääolojen huomioiminen - kasvilajien kasvurytmin tuntemus - oikea korjuuajankohta - soveltuva korjuuteknologia - lajiseokset (apila) - sadon määrä ei yksistään ratkaise Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 24
Kustannustehokas nurmitalous - missä tuotetaan, siellä tuotetaan kunnolla - tuotantopanosten hyötysuhde korkealle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 17.8.2012 25