Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri, 23.5.2013
Lähivuosien sähköisiä energiakysymyksiä Miten globaali ja Euroopan talous kehittyy? Kuinka käy ilmastosopimuksen 2015? Säilyttääkö RES johtoasemansa investoinneissa? Mikä on ydinvoiman tulevaisuus? Miten energian hinta kehittyy? Tuottaako tutkimus- ja innovaatiotyö uusia mahdollisuuksia? 2
Globaalit energiavirrat, yhteensä 12730 Mtoe Teollisuus 2420 (19%) Liikenne 2380 (19%) Asuminen 2910 (23%) Lähde: IEA WEO 2012 Muu 970 (8%) Muuntohäviöt 4050 (32%) 3
Maailman ja EU:n sähköntuotanto Maailma 21400 TWh EU 3390 TWh CO 2 12495 Mt (580 g/kwh) CO 2 1214 Mt (360 g/kwh) 4
Energiavertailua maailma vs. EU 2010 Maailma USA Kiina EU % Väkiluku milj. 6840 314 1350 502 7,3 BKT mrd. * 47520 10840 4460 12280 25,8 Energian käyttö Mtoe 12730 2214 2420 1710 13,4 Sähkön käyttö TWh 21400 4350 4250 3390 15,8 CO2-päästöt milj. t 30200 5340 7210 3610 12,0 Energia/capita Energia/BKT toe/ capita toe/ milj. * BKT käyvin hinnoin, 2010 keskikurssi 1 =1,33$ 1,9 7,1 1,8 3,4 267 204 543 139 Lähde: STAT, Eurostat 5
Miten globaali ja Euroopan talous kehittyy? 6
Eri talousalueiden osuus maailman kokonaistuotannosta 2010 ja arvio talouskasvusta 2013 Talouskasvuarvio 2013 Osuus maailman kokonaistuotannosta (ostovoimapariteettikorjattu) Lähde: IMF 23.1.2013, VM ja EK 7
Euroopan talousongelmat jatkuvat pitkään Maailman talous kasvaa lähivuosina 3,5-4 %/vuosi, kasvun vetureina ovat kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Brasilia EU:ssa on suuria ongelmia EU:n talouskasvu noin 0, työttömyysaste noin 12 % ja nuorisotyöttömyys kriisimaissa jo yli 60 %, investointiaste on alhainen Suuret talouserot jäsenmaiden välillä edelleen kasvavat Talousasiat ajavat yhä vahvemmin muiden politiikkojen edelle Jäsenmaiden lisääntyvä oman edun tavoittelu yhteen hiileen puhaltamisen sijaan Vain reipas talouskasvu voi viedä EU:n kohti parempia aikoja, ja sitä voi odottaa aikaisintaan vuoden 2014 loppupuolella 8
Kuinka käy ilmastosopimuksen 2015? 9
Ilmastoneuvottelujen historiaa 1/2 YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) allekirjoitettiin 1992 Rio de Janeirossa - mukana kaikki maat, myös USA - sopimus ei velvoita päästövähennyksiin Kioton pöytäkirja hyväksyttiin 1997 YK:n ilmastosopimuksen jatkoksi ja se tuli voimaan keväällä 2005 - kehittyneet teollisuusmaat sitoutuivat 5,2%:n KHK-vähennyksiin 2008-2012 vuoden 1990 tasosta - EU:n tavoite on 8%, joka edelleen on jaettu jäsenmaille - USA ei koskaan ratifioinut Kioton pöytäkirjaa - Kiina on puolestaan vedonnut kehitysmaaluokitukseensa, eikä sitä koske päästöjen vähennysvelvoitteet 10
Ilmastoneuvottelujen historiaa 2/2 EU on edennyt 2005 alkaen yksipuolisesti vähennystoimissa - tavoitteet ja EU ETS Neuvottelut post-2012 politiikasta käynnistyivät jo 2005 ja johtivat 2011 Kioto2-kauteen 2013-2020 - sopimuksessa ovat mukana EU, Norja, Sveitsi, Australia, Monaco ja Liechtenstein, noin 15% globaalipäästöistä COP17-kokous Durbanissa päätti käynnistää neuvottelut uudesta maailmanlaajuisesta ilmastoinstrumentista 2020 alkavalle jaksolle YK:n ilmastosopimuksen alle - neuvottelujen takarajaksi asetettiin Pariisin COP21-kokous joulukuussa 2015 - tavoite on kaikkia maita koskeva sitova päätös päästöjen vähentämisestä 11
Tuskin syntyy ilmastosopimusta 2015 Kaikki keskeiset neuvotteluelementit ovat alkutekijöissään - päästötavoitteet, rahoitus ja erilaiset mekanismit - rahoitus on 2013 neuvottelujen pääteema ja tavoitteet 2014 On erittäin epätodennäköistä, että kattava sopimus syntyy 2015 Siten EU jatkaa yksipuolisesti ja sitoutuu 2030 tavoitteisiin - EU ETS on jatkossakin keskeinen ohjauskeino ja nähtäväksi jää tuleeko päästötavoitteen lisäksi muita sitovia tavoitteita - EU haluaa varmasti saada muita mukaan päästökauppaan epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen Ilmeisesti ilmastonmuutoskriittinen keskustelu lisääntyy sekä itse ilmiötä että yksipuolista sitoumista kohtaan 12
Keskustelu lisääntyy: Onko CO 2 vai auringon aktiivisuus ilmaston lämpenemisen pääsyy? 32 AURINGON AKTIIVISUUS 25 nt +0,4 T O C MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS T CO 2 mrd.t 16 15 15 V. liukuva keskiarvo 30 v.kaavam.(tiuri) -0,4 HIILIDIOKSIDI- 1880 1920 1960 2000 5 PÄÄSTÖT CO 2 1880 1920 1960 2000 0 +0,5 5 v. liukuva keskiarvo O C POHJOIS-ATLANTIN LÄMPÖSISÄLTÖ 700 M PAKSU KERROS 30 v kaavam.(tiuri) 0 MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS 1880 1920 1960 2000-0,5 13
Säilyttääkö RES johtoasemansa investoinneissa? 14
Kapasiteetin lisäykset EU:ssa Lähde: Eurelectric, Innovation action plan survey Dec 2012 15
Eniten energiayrityksiin vaikuttaneet tekijät menneellä vuosikymmenellä, % Lähde: Eurelectric, Innovation action plan survey Dec 2012 16
Primäärienergiaa biomassasta EU:ssa, Mtoe Lämmitys, jäähdytys ja sähkö Lähde: DG ENER 17
Uusiutuva energian on jatkossakin investoijien suosikki Mtoe Source: DG ENER 18
Mikä on ydinvoiman tulevaisuus? 19
Ydinvoima maailmassa Maailmassa 437 käytössä olevaa reaktoria - kokonaisteho 372 GW, josta 133 GW EU:ssa 13,5 % maailman sähköntuotannosta 2010 ja 28 % EU:ssa Vältetyt CO2-päästöt noin 1600 milj. tonnia vuonna 2008 Nyt rakenteilla 68 yksikköä Kiina 28 Venäjä 11 Intia 7 EU 4 Lähteet: IAEA Reactor Database 13/1/2013 IEA 2010 IEA World Energy Outlook 2012 20
Fukushiman onnettomuuden jälkeen rakennusprojektien aloitukset romahtivat t Reaktorien lukumäärä Lähde: IAEA, 13.12.2012 21
22
Elinikäiset CO 2 -päästöt sähkön eri tuotantomuodoilla 23
24
IEA:n arvio ydinvoiman kehityksestä Yhteensä 580 GW vuonna 2035 (nyt 370 GW) Lähde: IEA WEO 2012 25
Ydinvoimalla on hyvä tulevaisuus Uusien ydinvoimahankkeiden käynnistyminen hidastui Fukushiman jälkeen Poliittinen ja kansalaisten reaktio on ollut varsin maltillinen Fukushiman onnettomuuden jälkeen ja luottamus ydinvoimaan on jo palautumassa Ydinvoiman lisääminen jatkuu etenkin Aasiassa Ydinvoima on edelleen kilpailukykyinen päästötön energialähde, joskin lisääntyvät turvallisuusvaatimukset ovat nostaneet investointikustannuksia merkittävästi IEA:n arvio ydinvoiman lisääntymisestä 580 GW:in saattaa hyvinkin olla lähellä todellista 26
Miten energian hinta kehittyy? 27
Voimalaitospolttoaineiden verottomien hintojen kehitys Suomessa Lähde: STAT 28
Teollisuuden maksama sähkön hinta Lähde: OECD Energy prices and taxes, EC industrial policy communication 29
Maakaasun alueellisia markkinahintoja Lähde: BP 2012, SP Bofit 30
Päästövähennyksen rajakustannus nousee Lähde: Eurelectric. Power Choices Reloaded 2013 31
Liuskekaasu stabiloi lähivuosina polttoaineiden hintoja Liuskekaasu hillitsee kaasun hinnan nousua Euroopassa ja Venäjä ilmeisesti joutuu laskemaan kaasun hintaa Myös hiilen hinta pysyy edullisella tasolla Euroopassa tuskin aletaan tällä vuosikymmenellä hankkia suuria määriä liuskekaasua On hyvin mahdollista, että liuskekaasun hinta lähtee USA:ssa myös hiljalleen nousuun Muutaman vuoden sisällä ei ole odotettavissa huomattavia muutoksia päästöoikeuden hintaan Liuskekaasun tärkein merkitys on sen vaikutus EU:n kilpailukykyyn ja globaaliin turvallisuuspoliittiseen asetelmaan 32
Tuottaako tutkimus- ja innovaatiotyö uusia mahdollisuuksia? 33
Sähköyhtiöt pärjäävät heikosti pörssissä % %/vuosi Lähde: Eurelectric, Utilities: Powerhouses of Innovations 34
Euroopan sähköalan liikevoitto, mrd. Kokonaisliikevoitto 114 mrd. vuonna 2012 Lähde: Eurelectric, Utilities: Powerhouses of Innovations 35
Ei hätää kasvu on mahdollista 36
Uudet liiketoimintamahdollisuudet perustuvat uuteen teknologiaan Liikevoitto mrd. Lähde: Eurelectric, Utilities: Powerhouses of Innovations 37
Älykkäät järjestelmät lisääntyvät verkoissa Lähde: Eurelectric, Utilities: Powerhouses of Innovations 38
Aktiivinen asiakas on mahdollisuus Lähde: Eurelectric, Utilities: Powerhouses of Innovations 39
Energiantuotannossa ovat teknologiahypyt harvinaista herkkua Sodan jälkeen vain joitakin teknologiahyppäyksiä Ydinvoima, 1. kaupallinen laitos Obninsk Neuvostoliitto 1954 Lämmön ja sähkön yhteistuotantotuotanto Taajuusmuuttajat Lämpöpumput Lähivuosien hyppäysmahdollisuuksia -2020 Sähkön varastointitekniikat Sähköinen liikenne, vetyteknologia Asiakkaan osallistuminen, älykkäät järjestelmät Aurinkoteknologia, pienet ydinvoimalaitokset CCS ja hiilidioksidin kemiallinen muunto 40
Lopuksi 41
EU:n lähivuosien energiapolitiikka: Back to the future Uusvanhaa teknologiaa Tuuli Aurinko Biomassa Markkinat Paluu suljettujen ja tuettujen markkinoiden aikaan Pyrkimys lähelle asiakasta Politiikan tavoitteet Ilmastonmuutoksen torjunnan painoarvo vähenee Omavaraisuus ja kilpailukyky nostavat päätään 42