TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 26.10.2015 Omistajaohjausryhmä 26.10.2015 Yhtymähallitus 28.10.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

sivu Sisällysluettelo KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN YHTEENVETO 1 1 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 3 1.1 Johdanto 3 1.2 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus 3 1.3 Väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö 4 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset 10 1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 11 1.6 Maisema-vertailu 2014 15 2 HYVINVOINTIKERTOMUS SUUNNITELMA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESTÄ VUODELLE 2016 17 3 HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA, TAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 25 3.1 Strategia ja tavoitteet 25 3.2 Palvelujen järjestäminen 30 3.3 Kehittämishankkeet 31 3.4 Tuloslaskelma 2016 33 4 INVESTOINNIT 35 5 RAHOITUSLASKELMA 36 6 PALVELUSOPIMUS 2016 38 6.1 Palvelusopimuksen 2016 keskeiset kehittämiskohteet 38 6.2 Palvelusopimuksen rakenne ja raportointi 39-59 Graafit ja lähteet 60-71

Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa, palveluja ja palvelurakennetta ohjaava uudistettu visio on Toimintakykyisenä kotona. Sen toteuttamiseksi järjestämme väestön tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka yhdessä toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Sähköisten palvelujen ja soveltuvan teknologian määrätietoinen käyttöönotto kaikessa asiakaspalvelussa mahdollistaa voimavarojen uudelleen suuntaamisen sinne, missä välttämättä tarvitaan fyysisesti ihmiseltä ihmiselle tapahtuvaa palvelua. Talousarvioesitykseen sisältyy hyvinvointikertomus sekä yhteiset hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet tuleville vuosille seudullisena ja kuntakohtaisena. Turvallisuussuunnitelma on nyt ensimmäistä kertaa liitetty osaksi hyvinvointikertomusta ottamalla mukaan turvallisuusindikaattoreita sekä asettamalla turvallisuutta koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnalla on lakisääteinen velvoite asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määritellä ja toteuttaa niitä tukevat toimenpiteet ja käyttää näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä myös muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on parasta kuntien elinvoiman vahvistamista. Hyödyntämällä Lapset puheeksi toimintamallia kaikissa lasten ja perheiden palveluissa vahvistetaan varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä suojaavia tekijöitä. Tavoitteellista yhteistä työskentelyä varhaiskasvatuksen, koulujen sekä muiden lasten ja lapsiperheiden parissa toimivien kesken on välttämätöntä ja kannattavaa jatkaa. Vuoden alusta käynnistyvä TE-keskuksen ja kuntien yhteinen monialainen yhteispalvelupistetoiminta uudistaa työttömien työllistämisen sekä kuntoutustoiminnan ja luo paineita erityisesti sosiaalityölle. Tähän on talousarviossa varauduttu niillä keinoilla mitä pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilussa on kehitetty. Kuntakokeilun päättymisen myötä toimintaan käytettävissä olevat voimavarat ovat niukemmat. Vanhuspalveluissa kotiin annettavien palvelujen toimivuus sekä toimintakykyä ylläpitävät ja tukevat toiminnat ovat keskeisiä keinoja vastata ikääntyvän väestön määrän nopeaan kasvuun. Vuosina 2009-2014 seutukunnan 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut lähes 27 % ja 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuosittain yli sadalla henkilöllä. Ikääntyneen väestön pärjäämisessä korostuu ihmisten omatoimisuus sekä ympäröivän yhteisön ja siihen liittyvien palvelujen kyky vastata ikääntyneen ihmisen arjen tarpeisiin. Peruspalvelujen toimivuus sekä väestön terveyden edistäminen ja ihmisten omahoidon tukeminen ovat sairaanhoidon palvelujen lähtökohta. Lääkäritilanteen parantuminen luo edellytykset vastata ajoissa väestön tarpeisiin. Perusterveydenhuoltoa tukee hyvinvointikuntayhtymän monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut. Sähköinen omahoitoalusta NettiRassi parantaa ajasta ja paikasta riippumatonta palvelujen saantia ja samalla vähentää tarvetta kasvotusten tapahtuvaan asiointiin. NettiRassi tukee myös omahoitoa ja monien sosiaalipalvelujen käyttöä. Vuoden 2016 talousarviossa kuntien maksuosuudet ovat yhteensä 111.396.250 euroa ja siinä on kasvua vuoden 2015 talousarvioon 1,5 %. Kuntien maksuosuuksien kasvuksi vuosina 2011-2016 muodostuu yhteensä 12,7 % eli keskimäärin 2,5 % vuodessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaistarve väistämättä kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena ja sen vuoksi tuottavuutta on kyettävä parantamaan. Henkilöstövoimavarojen käytön tehostamisessa tavoitteena on saada työaikajärjestelmien muutoksen, sähköisten palvelujen käytön lisäämisen ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kautta vapautuva työaika suunnattua asiakastarpeisiin vastaamiseen niin, että tuottavuus nousee. Asiakastarpeisiin tulee kyetä vastaamaan kokonaisvaltaisemmin ja välttämään tarpeeton palvelusta toiseen siirtäminen. 1

Valmistautumista sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen uudistamiseen teemme yhteistyössä Jokilaaksojen alueen muiden sotetoimijoiden ja sairaanhoitopiirin kanssa keskittyen erityisesti mielenterveys- ja psykiatrisen hoidon alueelliseen suunnitteluun, hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteelliseen uudistamiseen sekä lasten ja perheiden palvelujen muutostyöhön osana valtakunnallista kärkihanketta. Olemme aktiivisesti mukana myös maakunnallisessa valmistelussa. Hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2016 talousarvio mahdollistaa alueen väestön palvelutarpeisiin vastaamisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla kohtuullisesti sekä myös palvelujärjestelmän pitkäjänteisen uudistamisen. Väestön omaehtoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paras investointi tulevaisuuteen niin yksilön kuin koko yhteisönkin kannalta. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

1 Talousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaava vuosiksi 2010 2020 laadittu strategia on päivitetty vuoden 2015 aikana. Päivitetty strategia on luettavissa talousarvion sivuilla 25-27. Lisäksi toimintaa ohjaavat hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille 2014 2017 sekä seutukunnassa laaditut Mielenterveys- ja päihdestrategia, Toimiva arki hyvinvoiva lapsi, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 ja Ikäsuunnitelma vuoteen 2025. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ohjaa kerran valtuustokaudessa laadittava seutukunnallinen laaja hyvinvointikertomus, joka on hyväksytty kuntayhtymässä ja jäsenkunnissa osana kuntayhtymän vuoden 2014 talousarviota ja suunnitelmaa. Se on luettavissa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Internet-osoitteessa http://www.hyvinvointikertomus.fi/publicdoc/id/314/. Tämä talousarvio ja suunnitelma sisältää tarkennetun suunnitelman hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2016 (luku 2). Sisäministeriö on esittänyt, että turvallisuussuunnitelma tulisi kunnissa liittää osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Seutukunnan turvallisuussuunnitelmatyön johtoryhmä on päättänyt, että turvallisuussuunnitelma liitetään suosituksen mukaisesti sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Vuoden 2016 tarkennettuun hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan on otettu mukaan turvallisuusindikaattoreita (s. 6) sekä kirjattu turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet (s. 23-24). 1.2 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä käytetään Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisema -mallia. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien 2008-2014 tilinpäätöstiedoilla. Jäsenkuntien vuoden 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisema -mallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin. Hyvinvointikuntayhtymässä on käytössä seuraavat tuoteryhmät: Aikuissosiaalityö Aikuisten psykososiaaliset palvelut Erikoissairaanhoito, oma toiminta Erikoissairaanhoito, ostopalvelut (shp) Hoito ja hoivapalvelut Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanottopalvelut Projektit Tuoteryhmät jakaantuvat Maisema -mallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisema -mallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän orga- 3

nisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää Maisema-taulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. Talousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan luvussa 6, kuntayhtymän tavoitteet luvussa 3, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema-kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) 111 396 250 Investointien bruttomenot 2 197 000 Lainakannan muutos - 815 000 1.3 Väestön hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Raahen seutukunnassa oli vuonna 2014 yhteensä 34.199 asukasta, joista 8.141 (24 %) oli alle 18- vuotiaita ja 6.982 (20 %) oli 65 vuotta täyttäneitä (taulukko 1). Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 9.064 henkilöön (26 %:iin) ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti (kuvio 1). Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. Taulukko 1. Raahen seutukunnan väestö ikäryhmittäin 31.12.2014 (Kunnat.net/Tilastokeskus) 0-6-v. 7-15-v. 16-17-v. 18-29-v. 30-64-v. 65- v. Yhteensä Pyhäjoki 286 369 73 371 1 441 750 3 290 Raahe 2 342 2 923 643 3 073 11 692 4 710 25 383 Siikajoki 593 758 154 581 2 485 955 5 526 Yhteensä 3 221 4 050 870 4 025 15 051 6 982 34 199 40000 35000 30000 25000 2499 3013 2836 2859 3405 4146 4370 5015 4568 4496 5450 3832 20000 15000 21036 19076 18978 17641 16999 16767 10000 5000 0 5085 4920 4999 5171 5175 5030 3190 3221 3245 3099 2974 2891 2009 2014 2015 2020 2025 2030 0-6 v. 7-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75- v. Kuvio 1. Väestö vuonna 2009 ja 2014 sekä väestöennuste vuosille 2015-2030 ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa (Tilastokeskus) 4

Seuraavat (taulukoissa 2-8 esitetyt) seutukunnan asukkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen, palveluihin ja hyvinvoinnin taustalla oleviin tekijöihin liittyvät indikaattoritiedot on tuotettu sähköisen hyvinvointikertomuksen (www.hyvinvointikertomus.fi) avulla. Se poimii tiedot valtakunnallisista tietokannoista. Kuviossa 2 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. Taulukoissa 2-8 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman tilastotietokannoista saatavissa olevan tiedon mukaan. Muutos-sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa, Ylivieskassa, Oulussa ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10 %. Kuvio 2. Taulukoissa käytettyjen merkkien selitykset Taulukko 2. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Oulu Ylivieska Pohjois- Arvo Muutos Pohjanmaa Väestö 31.12. (2014) 34 199 3 290 25 383 5 526 196 293 14 975 405 398 Huoltosuhde, demografinen (2014) 67,7 76,7 65,9 71 50 62 59,4 Väestöennuste 2030 (2012) 33 970??? 3 183 25 351 5 436 223 581 16 289 438 106 Kuntien välinen nettomuutto/1.000-7,6 8,3-9,3-9,3 7,3 6,6 0,8 asukasta (2013) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 19,2 10,3 21 15,9 32,8 12 22 äidinkielenä/1.000 asukasta (2014) Lapsiperheet, % perheistä (2014) 38,3 35,4 38,5 39,3 43,7 42,9 42,5 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,5 15 17,7 11,7 20 16,3 17,7 (2014) Yhden hengen asuntokunnat, % 38 34,4 38,8 36,2 42,4 39,1 39,2 asuntokunnista (2013) Työlliset, % väestöstä (2013) 36,8 36,3 37,2 35,7 41,2 40,6 39,1 Koulutustasomittain (2013) 297 286 303 278 411 334 356 5

Taulukko 3. Kaikki ikäryhmät Perusindikaattori Raahen seutu kunta Arvo Muutos Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 58,1??? (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu -??? (2014) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1.000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot - (2013)??? (mitä suurempi arvo, sitä epätasaisempi tulonjako) Asunnottomat yksinäiset /1.000 asukasta (2012) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) (kuinka suuri osa väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Raahe Pyhäjoki Siikajoki Oulu Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa 65,7 56,5 61,1 53,7 53,2 56,9 113,3 116,2 127,1 108,5 109,4-6,7 3 7,6 5 7,3 5,4 6,5 21,1 23,1 25,3 26,9 24,1 25,5 0,4-0,5-0,3-0,3 14,5 10,7 14,4 17,1 16,6 14,6 16 35-30 54 93-79 Taulukko 4. Turvallisuus Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Oulu Ylivieska Pohjois- Pohjanmaa Arvo Muutos Katuturvallisuusindeksi (2014) - 174,87 104,76 162,34-100,13 109,14 Päihtynyt henkilö (häiriökäyttäytyminen - 59,8 35,5 82,7-29,2 137,3 ja ilkivalta) yleisellä paikalla/1.000 asukasta (2014) Vahingonteot yleisellä paikalla/1.000-0,9 2,4 0,7-2,4 2,8 asukasta (2014) Lievät pahoinpitelyt ja pahoinpitelyt yleisellä - 1,2 1,5 1,6-1,7 2,2 paikalla/1.000 asukasta (2014) Näpistykset/1.000 asukasta (2014) - 3 11,3 4,1-12,3 15,6 Varkaudet ja törkeät varkaudet/1.000-6,6 8,9 6,1-9,2 12,5 asukasta (2014) Rikoslakirikokset (pl. liikenne-rikokset)/ - 22,6 43,7 22,3-41,1 51,1 1.000 asukasta (2014) Huumausainerikokset/1.000 asukasta - 1,8 4,5 1,8-2,4 4 (2014) Vahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa, 43 - - - - - - tehtävien määrä (2014) Vahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa, 505 790 - - - - - - omaisuusvahingot (euroa) (2014) Arviot tulipalojen pääasiallisesta aiheuttajasta: 53 - - - - - - ihmisen toiminta (2014) Turvallisuusviestintä: osallistujia väkiluvusta - 17 17 16 - - - (%) (2014) Meripelastustapahtumat (2014) 10 - - - - - - 6

Taulukko 5. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjokjoki Raahe Siika- Oulu Ylivieska Pohjois- Arvo Muutos Pohjanmaa Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. 8,2 3,2 8,3 10 8,1 6 8,2 luokan oppilaista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi 19,9 15,6 20,5 19,5 15,8 12,9 16,2 tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 20,8 12,6 21,9 19,6 17,7 19,7 17,7 9.luokan oppilaista (2013) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % 34,4 37,2 31,6 45,8 26,9 28,6 30,5 kaikista lapsiasuntokunnista (2013) (enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) Lasten pienituloisuusaste (2012), (kuinka 17,6 10,1 18,5 17,9 16,1 16,6 17,2 suuri osa alle 18-v. kuuluu pienituloisiin kotitalouksiin) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana/1.000 alle 18-vuotiasta (2014) 44,5 33 47,2 39,2 23,3 94,6 46,3 Taulukko 6. Nuoret ja nuoret aikuiset Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjokjoki Raahe Siika- Oulu Ylivieska Pohjois- Arvo Muutos Pohjanmaa Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. 7,1-8 - 6,3 6,9 6,7 ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen 8-8,1-6,4-6,9 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Mielenterveyden ja käyttäytymisen 1,6 2,6 1,3 2,4 1 1,2 1,2 häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi 20,6-21,5-18,9 17,8 18,3 tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi 22,8-22,2-21,1-21,2 tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 19,9-21,1-21,8-21,9 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-8,6 4,7 8,6 11,3 7,4 6,1 7,7 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, 33,6-31,9-46,3 35,7 41,3 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 3,3-4 2 2,3 2,3 2,4 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2013) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat /1.000 vastaavan ikäistä (2013) 0,5 - - - 1,4-0,3 7

Taulukko 7. Työikäiset Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjokjoki Raahe Siika- Oulu Ylivieska Pohjois- Arvo Muutos Pohjanmaa Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa 18,7 20,1 19,1 15,9 20,5 23,8 20 saaneet 25-64-vuotiaat /1000 vastaavan ikäistä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-11,8 11,3 11,4 14,1 8,3 9,6 10 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2013) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), - 4,1 4,8 4,4 6,4 4,6 5,6 % 15-64-vuotiaista??? (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 1,7 0,6 2 0,6 1,7 1,4 1,5 25-64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2013) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä (2013) 0,2-1,5-0,1 3,4 0,6 Taulukko 8. Ikäihmiset Perusindikaattori Raahen seutukunta Pyhäjokjoki Raahe Siika- Oulu Ylivieska Pohjois- Arvo Muutos Pohjanmaa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) -??? 172 205,6 228,3 129,5 113,5 128,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 72,1 73,8 71,1 75,7 69,2 71,3 71,1 65 vuotta täyttäneitä, % vastaa- van ikäisestä väestöstä (2013) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % 89,1 87 90,4 85,6 90,3 89,8 90 vastaavan ikäisestä väestöstä (2013) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 2,9 2,9 2,8 3,2 2,1 2,1 2,6 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 22,4 21,9 21 28,7 12,7 17 14,8 Työttömyysaste on kasvanut 0,5 % vuoden takaisesta ja oli Raahen seutukunnassa elokuun 2015 lopussa 12,0 %. Nuorten työttömyys on kasvanut ja yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä on pysynyt ennallaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan on laskenut hieman. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015). Kunnille on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla sairastavuus- ja kansantauti-indeksit. Indeksit kertovat, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Vakioidussa indeksissä on poistettu väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kansantauti-indeksit kertovat, kuinka yleisiä niin sanottujen kansantautien erityiskorvausoikeudet ovat suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 8

Seutukunnan kuntien vakioitu ja vakioimaton sairastavuusindeksi sekä vakioimattomat kansantautiindeksit on esitetty kuvioissa 3-4. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Koko maa = 100 Vakioimaton Vakioitu 0,0 Kuvio 3. Kelan sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella 2014 (Kela) 300,0 250,0 200,0 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Pohjois-Pohjnamaa 150,0 100,0 Koko maa = 100 50,0 0,0 Kuvio 4. Kelan vakioimattomat kansantauti-indeksiluvut Raahen seutukunnan kunnissa ja Pohjois- Pohjanmaalla 2014 (Kela) 9

1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson 2008-2013 aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 5). (SOTKAnet). 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 5. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina 2008-2013 (SOTKAnet) Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioitujen menojen indeksi oli alle maan, mutta yli maakunnan keskiarvon (taulukko 9). Taulukko 9. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2012 (Kaipiainen ym. 2014) Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki 2 510 115 1,18 98 Raahe 2 412 110 1,11 99 Siikajoki 2 678 123 1,25 98 Pohjois-Pohjanmaa 2 133 98 1,05 93 10

1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jos jäsenkuntien valtuustot eivät saa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä, kutsutaan koolle yhtymäkokous. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten jäsenkuntien valtuustot valitsevat tarkastuslautakunnan. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Omistajaohjausryhmä koordinoi kuntayhtymän kehittämistä ja valvoo budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä. Omistajaohjausryhmän jäseniä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, apulaiskaupunginjohtaja, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 6. Organisaatio jakautuu kolmeen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 7 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus * sosiaalijaosto Omistajaohjausryhmä Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Hoidon tarpeen arviointi Asiakastarve Yhteiskuntavelvoitteet Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Asiakkaan saama lisäarvo Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tukiprosessit: Talous- ja hallintopalvelut, asiahallinta, ruokapalvelu, kiinteistöhoito- ja huolto, kuljetus, turvapalvelut, laitehuolto, vaatehuolto, hankinta- ja materiaalihuolto Hoitotyön, lääkärityön ja sosiaalityön koordinaatio tulosalueiden yli varmistetaan. Lisäksi tarvitaan tulosalueiden ylimenevää koordinointia palveluasumisen ja kuntakohtaisten lähipalvelujen sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistäm isen osalta. Kuvio 6. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne v. 2016 11

Jäsenkuntien valtuustot Tarkastuslautakunta Omistajaohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Kuntayhtymän johtaja Sosiaalijaosto Talous- ja hallintopalvelut Huoltopalvelut Hoidon ja hoivan palvelut Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja hoivapalvelut Neuvolapalvelut Perhesosiaalityö Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Päihdepalvelut Mielenterveyspalvelut Avohoidon tulosyksikkö Konservatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Suun terveydenhuollon tulosyksikkö Laboratorion tulosyksikkö Lääkehuollon tulosyksikkö Radiologian tulosyksikkö Kuvio 7. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio 2016 12

Henkilöstö Kuvio 8. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä 29.2.2012 31.8.2015 Henkilöstömäärä oli vuonna 2015 elokuun 31. päivä 1.285, joista 1.021 vakituisessa palvelusuhteessa olevaa ja 264 määräaikaisessa palvelusuhteessa olevaa. Henkilöstömäärässä ei oleteta talousarviovuoden 2016 aikana tapahtuvan lukumäärällisesti suurta muutosta. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti laitoshoitopainotteisesta avohoitopainotteiseksi. Eläköitymisen ennakoidaan olevan noin 3 % vuonna 2016. Kuvio 9. Eläkepoistuma hyvinvointikuntayhtymässä 2012-2020 (Kuntien eläkevakuutus). 13

Taulukko 10. Kunta-alan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) Tilat Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja 38 kiinteistössä yhteensä 49.269 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on 22.003 m² ja vuokrattuja 27.266 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Tiloista aiheutuvat kulut ovat yhteensä vuonna 2016 n. 5,14 miljoonaa euroa. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. Raahe Sairaala ja terveyskeskus Hammashoitola Mielenterveyskeskus Toimintakeskus Vihernikkari Asumisyksikkö Kotirappu Perheneuvola Sosiaalipalvelukeskus Perhetyö Kotihoitotalo Feenix A-klinikka Työvoimapalvelukeskus Toimintakeskus Kreivinaika Palvelukeskus Maininki Toimintakeskus Kuutti Antinkankaan palvelukoti Arkkukari: Palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: Palvelukeskus Kotiranta Vihanti: Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Ukonmäki Pyhäjoki Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Jokikartano Kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti Siikajoki Siikajoen kylä: Terveysasema Asumispalveluyksikkö Puistola Ruukki: Terveysasema Hammashoitola Palvelukeskus Mäkelänrinne Kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: Kotihoitotalo Paavolatalo Työkeskus Paja-Pehkola Kuvio 10. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2016 alusta 14

Tukipalvelut Talous- ja hallintopalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden ja irtaimiston kunnossapitopalvelu, samoin kuin kiinteistöjen ylläpito kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa, tuotetaan pääasiassa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen kaupungin hankintapalvelujen kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 1.6 Maisema-vertailu 2014 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden 2014 asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 11. Tarkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä hiukan korkeammat Siikajoella ja matalammat Raahessa ja Pyhäjoella. (Kuntamaisema Oy 2014). Kuvio 11. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna 2014 (RAS=Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä yhteensä) (Kuntamaisema Oy 2015) Vuoden 2014 Maisemaraportin mukaan kuntavertailussa Raahen seudun kustannukset ovat kokonaisuudessaan keskitasoa edullisemmat. Kuntavertailussa keskimääräistä kalliimpia tuoteryhmiä ovat erikoissairaanhoito, hoito ja hoiva sekä aikuispsykososiaaliset palvelut. Kustannusmuutokset ovat myös olleet melko hallittuja. Kokonaiskustannukset ovat nousseet vain n. 1,4 %. Kuntavertailussa kalliissa tuoteryhmissä kehitys on ollut maltillista. Erikoissairaanhoidossa kustannustaso on pysynyt ennallaan ja hoidon ja hoivan palveluissa hieman kallistunut. Kuitenkin hoidon ja hoivan kustannus yli 75-vuotiasta kohden on laskenut. Suurimmat tehostamispotentiaalit löytyvät edelleen erikoissairaanhoidosta sekä hoidon ja hoivan palveluista. Näissä on toiminnallisten muutosten jatkaminen edelleen perusteltua. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointia tulee jatkaa sekä avopalveluissa että vuodeosastohoidossa. Avopoliklinikkatoiminnan integ- 15

rointia ja toimintamallien kehittämistä perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin tulee jatkaa. Vuoden 2015 alussa sisätautien vuodeosastohoito on siirretty yhteen perustason akuutti- ja kuntoutushoidon kanssa. Tässä integraatiossa tulee valvoa, että akuutti- ja kuntoutusosastojen paikkamäärä optimoituu tarkoituksenmukaiselle tasolle. Myös kirurgian osaston integrointi vuodeosastokokonaisuuteen tulee ottaa selvitettäväksi. Tästä vuodeosastokokonaisuudesta tulisi tehdä yksi lähisairaalan osastokokonaisuus, jolla olisi kuntoutus ja akuuttihoidon rooli. Hoidon ja hoivan palvelut ovat Raahen alueen kunnissa hyvin eri kustannustasoisia ja rakenteet ovat erilaisia. Kotihoidossa tavoitteena on toimintamallien kehittäminen ja sitä kautta ympärivuorikautisen hoidon peittävyyden lasku edelleen ja vuodeosastolle ohjautumisen hillitseminen. Vastaanottopalvelujen resurssit ovat niukat ja päivystyspainotteiset. Erikoissairaanhoidon käyttö on kuitenkin vain keskitasoa. Lääkäriresurssit ovat jo parantuneet, ja päiväaikainen vastaanotto tulisi saada tehokkaammin toimivaksi niin, että kiireellinen hoito tulisi myös hoitaa päiväaikaan. Mielenterveyspalveluissa tavoitteena on palvelutarpeen arvioinnin, avohoidon ja kotiin annettavien palvelujen kehittäminen. Mielenterveysasumispalvelut tulee muuttaa enemmän kuntouttavaan ja väliaikaiseen hoitoon painottuvaksi. Hammashuolto on resursseihin nähden tehokkaasti hoidettu, mutta hammaslääkäripainotteinen. Jatkossa tavoitteena on suuhygienistien osuuden lisääminen. Perhepalveluissa Raahen seudun kustannukset kokonaisuudessaan ovat edelleen Maisemavertailun keskitasoa edullisemmat, mutta Raahessa kustannukset alkavat olla vertailujoukon keskitasoa. Avohuollon piirissä on keskimääräisesti lapsia ja nuoria suhteessa ikäluokkaan ja sijoitettuna keskimääräistä hieman enemmän. Perhehoidon lisäämisellä on onnistuttu hillitsemään kustannuskehitystä. Tavoitteena tulisi olla perhehoidossa sijaisperheiden rekrytointi edelleen ja perhehoidon määrän pitäminen vähintäänkin nykyisellään tai kasvattaminen edelleen. Raahen aikuissosiaalityön kustannukset ovat lähes keskitasoa vertailussa, muissa jäsenkunnissa matalat. Korkeaan työttömyyteen ja toimeentulotuen suureen saajajoukkoon nähden aikuissosiaalityön kustannukset ovat jopa edulliset. Aikuissosiaalityössä on onnistuttu hyvin. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kääntämiseksi laskuun työmarkkinatuen piirissä olevien aktivointiastetta tulisi pyrkiä vielä nostamaan. Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisessa alueella ja vammaispalveluissa kokonaisuutena on onnistuttu hyvin. Kehitysvammahuollossa palveluasumisen hoitopäivähinnat ovat kalliit ja nostavat kustannuksia ja on pohdittava, millä keinoilla tähän pystyttäisiin vaikuttamaan. Alueella panostetaan paljon sekä omaan että Kela-kuntoutukseen suhteessa vertailuaineistoon. Toimintaa voitaisiin kehittää Eksoten -mallin mukaisesti, jossa kuntoutuspalvelut ovat yhdistetty ja kuntoutus painotettu kotikuntoutukseen. 16

2 Hyvinvointikertomus suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuodelle 2016 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen lapsen ja nuoren normaalissa kasvuja kehitysympäristössä Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -toimintamallin käyttöä vahvistetaan lasten ja perheiden palveluissa sekä aikuisten palveluissa ja suunnataan voimavaroja ennakoivaan perheitä konkreettisesti tukevaan työhön. Kouluttajat ja esimiehet Kehittämistyön ohjausta ostopalveluna toiminnan juurruttamiseen ja prosessien uudistamiseen Toimintamallin koulutuksen saanut noin 75 % toimijoista Käytyjen puheeksiottamiskeskustelujen ja neuvonpitojen määrä Vastuutahoina varhaiskasvatus, opetustoimi ja hyvinvointikuntayhtymä Vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tukena, projektirahoitusta haettu Lastensuojeluilmoitusten määrä Lasten tutkimusten määrä OYS:ssa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiden määrä Harrastustoiminnan mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille Vanhempaintapaamisissa kysytään perheiltä lasten ja nuorten harrastuksista ja niihin liittyvistä toiveista. Järjestetään monipuolista koulujen kerhotoimintaa, tuetaan kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden järjestämää harrastustoimintaa sekä ohjataan lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Koulujen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä oppimisympäristöjä kehitetään harrastustoimintaa tukevaksi. Yhdessä nuorten kanssa luodaan osallistuvia toimintamalleja. Vastuutahoina opetustoimi, nuorisotoimi, liikuntatoimi, tekninen toimi, vapaa sivistystyö ja kolmannen sektorin toimijat. Kuntien omat henkilöstö- ja avustusresurssit, nuorisotyö, nuoret ja kolmas sektori Kerho- ja harrastustoimintaan osallistuvien määrä Kouluterveyskyselyssä niiden nuorten määrä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää 17

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunta Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen kehittäminen Jatketaan peruskoulun ja toisen asteen yhteistyötä sekä kehitetään toisen asteen oppilashuoltoa uuden oppilashuoltolain mukaisesti. Kuraattorit, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Vastuutahoina opetustoimi, toisen asteen oppilaitokset ja hyvinvointikuntayhtymä. Jatketaan ja kehitetään jo aloitettuja toimintamuotoja kuten Satelliitti-työpaja, seutukunnan etsivät nuorisotyöntekijät Toimintoihin osallistuneiden määrät ja asiakastyytyväisyys nuorten kesätyöllistäminen työharjoittelupaikan/oppisopimuspaikan järjestäminen/koulutuspaikkaan ohjaus nuorten työpajatoimintaa etsivää nuorisotyötä Time out! Aikalisä! -toimintaa Elämänkoulu-toimintamalli Woimala-toiminta Pyhäjoella Hyvän mielen paikka, hankerahoitusta haettu Koulunsa keskeyttäneiden määrä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden määrä ja tuetaan seuraavien uusien toimintamuotojen kehittämistä aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen haasteellisessa elämäntilanteessa oleville, räätälöidyt mallit jatkopolkujen löytämiseksi ryhmämuotoinen tuki työllistymisen edistämiseksi Vastuutahoina nuorisotoimi, sosiaalipalvelut ja muut kuntien hallinnonalat 18

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Pitkäaikaistyöttömien työelämävalmiuksien ja työllistymisen Varmistetaan työllistämistä edistävän toiminnan jatkuminen kuntakokeilun jälkeen ja Aikuissosiaalityö, kuntien työllistämisresurssit ja eri hallintokunnat, aikuiskoulutuskes- Pitkäaikaistyöttömien määrä parantuminen monialaisen yhteispalveluverkoston toiminkus, ammatilliset oppilaitokset, te-keskus, nan käynnistäminen. yrityspalvelukeskus Pitkäaikaistyöttömyyden kesto Keskitetään pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten asioiden hoitaminen. Lisäys kuntouttavaan työtoiminnan järjestämiseen sekä palkkatukeen Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä Palkkatuella palkattujen määrä Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto. Jatketaan kuntien työ/toimintapajojen toimintaa Jatketaan seuraavia toimintamuotoja: aktivointisuunnitelmien tekemisen tehostaminen kuntouttavan työtoiminnan ja työllistymisen lisääminen kuntalisän maksaminen palkkatuen käyttö matalan kynnyksen toiminnat työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Kuntien työ/toimintapajat Kuntien myöntämät kuntalisät Asiakkaiden määrät ja asiakastyytyväisyys 2-3 henkilötyövuotta Kuntouttavaan työtoimintaa osallistuvien määrä Terveystarkastuksiin osallistuvien määrä Erilaisissa toimenpiteissä olevien määrä Kuntien työmarkkinatukiosuuden kustannuskehitys Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, järjestöt, seurakunta 19

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Väestön ikääntymiseen varautuminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Ikäsuunnitelman mukainen Tehdään ikäsuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä Ikäsuunnitelman vastuutahot Toiminnan arviointi toiminta Vastuutahoina kaikki hallintokunnat, järjestöt ja yritykset Palvelujärjestelmän kattavuus Asumisen laatiminen suunnitelmanlaaditaan ikääntyvän väestön asumisen seutukunnallinen suunnitelma vastuutahoina eri hallinnonalat Suunnitelma valmis 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kuntalaisten oman vastuunoton ja yleisen kansalaisaktiivisuuden lisääminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Mahdollisuuksien ja kanavien luominen kuntalaisten oman vastuunoton ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi Kehitetään yhteistyötä kuntien, kuntayhtymän, järjestöjen ja seurakuntien välillä kansalaisten osallisuuden parantamiseksi. Vastuutahoina kuntien johtoryhmät, seurakuntien johto, järjestöt, kuntayhtymän johtoryhmä ja järjestövastuuhenkilöt Kuntayhtymän järjestövastuuhenkilöt Järjestöyhdyshenkilö hankerahoituksella tai omana toimintana Yhteistyön konkreettinen määrä Järjestöjen talo toimii Keskitytään laadukkaiden, toimivien ja käyttäjälähtöisten lähiliikunta- ja harrastuspaikkojen kehittämiseen ja luodaan uusia sekä aktivoidaan kuntalaisia ja järjestöjä niiden käyttöön. Liikunta- ja harrastuspaikkojen käyttömäärät Vastuutahoina kuntien liikuntatoimet ja koulut 20

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Sähköisten palvelujen kehittäminen Varmistetaan toimivat yhteydet ja käytettävyys Sähköisten palvelujen kehittämistyöryhmä Sähköisiä palveluita laajemmin käytössä 2017 Kannustetaan kuntalaisia käyttämään sähköistä palvelukanavia mm. NettiRassia oman terveytensä ja hyvinvointinsa seurantaan ja edistämiseen. Vastuutahoina kunnat ja hyvinvointikuntayhtymä Kuntayhtymän NettiRassi-seurantaryhmä NettiRassin tarjoamien palveluiden määrä ja palveluun kirjautuneiden määrä Osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen Vakiinnutetaan Ikämessut pysyväksi toimintamuodoksi Järjestetään järjestö- ja harrastemessut keväällä 2016 Vanhusneuvostot, kuntayhtymän järjestövastuuhenkilöt Eri hallintokunnat Osallistujamäärä Tapahtumista saadut palautteet Järjestetään yleisötilaisuuksia ajankohtaisista asioista tavoitteena tiedotus ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Vastuutahoina hyvinvointikuntayhtymä, kunnat ja kolmannen sektorin toimijat 21

5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Terveellisten elintapojen edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Alkoholin, tupakan ja rahapelien ikärajojen noudattamisen edistäminen, valvonnan tehostaminen ja haittojen ehkäisy Tehdään PAKKA- (paikallinen alkoholipolitiikka) -toimintamallia tunnetuksi ja viedään käytäntöön sekä aktivoidaan seutukunnan yrittäjiä mukaan toimintaan. Kehitetään ehkäisevää päihdetyötä Lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä mukaisesti. Vastuutahoina kuntien sivistyspalvelut, alueen oppilaitokset, hyvinvointikuntayhtymä. Ehkäisevän päihdetyön ryhmä PAKKA-toiminta käynnissä seutukunnassa edistämi- Savuttomuuden nen Savuton kunta- ja Savuton kuntayhtymä toimintamallien viemistä käytäntöön jatketaan ja aktivoidaan kolmatta sektoria sitoutumaan savuttomuuteen. Kaikki hallintokunnat, hyvinvointikuntayhtymä, kolmas sektori Päivittäin tupakoivien määrä kouluterveyskyselyn mukaan Vastuutahoina kuntayhtymä, kunnat ja muut alueen toimijat. lisäämi- Terveysliikunnan nen Viedään seutukunnallinen terveysliikuntasuunnitelma käytäntöön. Suunnitelmassa asetetut toimenpiteet käynnissä Vastuutahona kuntien liikuntatoimet Otetaan käyttöön ja kehitetään toimintamalleja kuntalaisten aktivoimiseksi liikkumaan: vapaaehtoisia koulutetaan liikuttamaan ikäihmisiä, vastuutahona Raahe-opisto kyläliikuttajatoimintaa jatketaan ja selvitetään tähän liittyvät hankemahdollisuudet, vastuutahona kuntien liikuntatoimet ja kyläyhdistykset yhteistyössä PoPLin kanssa PoPLi, Raahe-opisto ja kolmas sektori kuten urheiluseurat ja eri järjestöt 22 Koulutettujen vapaaehtoisten ohjaajien määrät Toimintaan osallistuneiden määrät

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Suun terveyden edistäminen Kampanjoidaan edelleen hyvän suuhygienian ja hammasterveyttä edistävien ruokatottumusten puolesta. Uusi suuhygienistin toimi ennaltaehkäisevään työhön Kiireellisten potilaskäyntien määrän kehitys Suun terveyttä kuvaavien indeksien kehitys Terveyskasvatus ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat osana jokaista potilaskäyntiä suun terveydenhuollossa. Vastuutahoina suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotoimi 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kuntalaisten yleisen turvallisuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Nuorten osallistaminen turvallisuuden edistämisen suunnitteluun ja toteutukseen Suunnitellaan ja järjestetään nuorille suunnattuja toimintoja mm. turvallisuuteen liittyvät tietoiskut ja tapahtumat, nettiturvallisuus Vastuutahoina kunnat, nuorisovaltuustot, järjestöt, pelastuslaitos, poliisi, hyvinvointikuntayhtymä, oppilaitokset Nuorisovaltuusto, nuorisolautakunta, nuorisotoimi Pidetyt tilaisuudet ja osallistujamäärät Kotien turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen Ehkäistään kotitapaturmia ja perheväkivaltaa Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmän, neuvonnan ja tietoiskujen avulla Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, yritykset. Poliisi, palo- ja pelastustoimi, hallintokunnat Järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistujamäärä Kouluterveyskyselyn tulokset liittyen uhan ja väkivallan kokemiseen 23

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Taajama-alueiden turvallisuuden Turvallisuusjärjestelmätyöryhmä ylläpitäminen Varaus talousarvioon, asiantuntijaresurssit Lisätään poliisin näkyvyyttä ja kehitetään julkisten alueiden valvontajärjestelmiä vastuutahoina kunnat ja poliisi Katuturvallisuusindeksi Ilmoitusten määrä Turvallisuusjohtamisen pysyvä rakenne Perustetaan turvallisuusjohtamisen työryhmä, määritellään sen tehtävät sekä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti turvallisuustoimenpiteiden toteutumista Vastuutahoina kunnat, kuntayhtymä, poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos. Turvallisuusjohtamisen työryhmä Työryhmän kokoontumiskerrat Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuminen 24

3 Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 3.1 Strategia ja tavoitteet Tähän me tähtäämme Toimintakykyisenä kotona Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana ovat aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. Perustehtävämme Järjestämme alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka yhdessä muun toimintaympäristön kanssa tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. Palvelutoiminnan voimavarojen käyttöä ja kehittämistä ohjaa asiakkaan tarve ja kuntien taloudellinen kantokyky. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi vaikutamme yhdessä lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön (koti, päivähoito, koulu, harrastukset) hyödynnämme Lapset puheeksi toimintamallia kaikissa lasten ja perheiden palveluissa ja vahvistamme varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten kasvua sekä kehitystä suojaavia tekijöitä tuemme kotihoitoa ja perhehoidon ensisijaisuutta tuemme yksilöllisten koulutus-, työllistymis- ja kuntoutumisvaihtoehtojen löytämistä nuorille 25

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät asiakasprosessit kuntalaiset huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan ja käyttävät aktiivisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita sekä muuta hyvinvointiteknologiaa kohdistamme voimavarat ja osaamisen asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaan siten, että kuntayhtymän peruspalvelut tukevat oikea-aikaisesti ja joustavasti asiakkaiden omaehtoista hyvinvointia, kotona pärjäämistä ja kuntoutumista tuotamme erikoissairaanhoitoa ja sairaanhoidollisia tukipalveluja kiinteässä yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa siten, että ne tukevat kuntayhtymän toimintaa joustavasti tehokkailla ja vaikuttavilla tutkimuksilla ja hoidoilla Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö olemme vetovoimainen työyhteisö, jossa kaikki yhdessä ja jokainen henkilökohtaisesti huolehtii osaamisestaan ja työkyvystään luomme mahdollisuuksia henkilöstön osaamisen jatkuvalle kehittämiselle sisällytämme sähköisen asioinnin kaikkiin palveluprosesseihimme lääkäreiden, hoitajien ja sosiaalialan henkilöstön perus- ja erikoistumiskoulutus on kiinteä osa toimintaamme Taloudellisesti kestävä toiminta asiakasprosessit toimivat joustavasti ja palvelujen yksikköhinnat ovat kilpailukykyiset parannamme tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta suuntaamalla voimavarat ja osaamisen asiakastarpeiden mukaan kuntayhtymä on vahva alueellinen toimija, joka tuottaa kilpailukykyiset palvelut kuntien taloudellisen kantokyvyn huomioiden Näissä meidän on onnistuttava strategisten päämääriemme saavuttamiseksi Talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämis- ja muutoskohteet on koottu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaan 2014-2017. Tiivistettynä ne ovat seuraavat: 1. Perheiden varhainen tukeminen: Toimiva lapsi ja perhe toimintamalli, kotipalvelu ja perhetyö, perhekeskus -toimintamalli 2. Kotona pärjäämisen tukeminen: yhteinen kotiin annettavien palveluiden yksikkö, palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus, päivä- ja työtoiminta, yhteisöasuminen 3. Asiakkaan oman vastuun ja voimavarojen huomioiminen: asiakkaan ja lähiverkoston osallisuus, sähköiset palvelut, terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy 4. Yhteistyön ja yhteisten asiakasprosessien kehittäminen: aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu, terveyspalvelut, vanhuspalvelut 5. Palvelupisteverkko: palvelutuotantoyksiköiden koon kasvattaminen, palveluiden kokoaminen saman katon alle, palveluita väestön palvelutarvetta vastaavaksi 6. Ostettavien tukipalveluiden prosessikuvausten laatiminen, vastuiden määrittely sekä toiminnan ja talouden mittaaminen Edellä olevan lisäksi vuoden 2016 tavoitteena on tuottavuuden merkittävä parantaminen hyödyntämällä työaikajärjestelmän muutoksen kautta lisääntyvä työpanos, sähköisten palveluiden mahdollistama muutos 26

työpanoksen käytössä sekä kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönoton toimintaa tehostava vaikutus. Maksimaalinen näiden keinojen hyödyntäminen merkitsee 2-5 prosentin parannusta tuottavuudessa. Jokilaaksojen sote-selvitykseen pohjautuen tiivistetään yhteistyötä. Mielenterveystyöstä ja psykiatrisesta hoidosta valmistellaan alueellinen suunnitelma yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Hoidon ja hoivan osalta käynnistetään alueellinen työ palvelurakenteen yhtenäistämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lasten ja perheiden palvelujen osalta jatketaan Lapset puheeksi -toimintamallin mukaista kehittämistä koko alueella. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja palvelurakenne tulee muuttumaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Sitä varten sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat peruspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys. Itsehallintoalueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - Prosessit ja talous näkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - Henkilöstö näkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä. Tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. 27