OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 97 16.06.2015 ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPUT SEKÄ OIKEUS MATKUSTAA ILMAN LIPPUA HELSINGIN SEUDUN UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA 1/07.72.720/2010 Hallitus 97 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento puh. 4766 4210, Satu Rönnqvist puh. 4766 4218 Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja koko seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä (LIJ2014-hanke). Tiiviissä yhteistyössä tämän hankkeen kanssa on valmisteltu seudun uutta taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykemalli (kaarimalli) voidaan ottaa käyttöön teknisen järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen aikaisintaan vuonna 2017. Kaarimalli mahdollistaa seudun tariffijärjestelmän alueellisen laajentamisen riippumatta kunta- ja hallintorakenteista. Vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta/ keskustaan. Vyöhykemallin toteutuksen periaatteet on päätetty lukuun ottamatta eräiden alennus- ja vapaalippuja saavien ryhmien matkalippuja sekä oikeutta matkustaa ilman lippua. Avoimista kysymyksistä laadittiin selvitys ja virkamiesesitys, josta hallitus päätti helmikuussa 2015 pyytää jäsenkuntien lausunnot. Hallitus ei sitoutunut virkamiesesitykseen. Lausuntojen perusteella jäsenkuntien tahto on, että joukkoliikenteen järjestämisen ohella HSL:n tulee huolehtia omalta osaltaan lasten ja nuorten, lapsiperheiden, vähävaraisten, ikäihmisten sekä liikuntarajoitteisten liikkumisen edistämisestä, syrjäytymisen ehkäisystä ja toimintakyvyn säilymisestä. Näin ollen hallitukselle esitetään, että erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet sekä oikeus matkustaa ilman lippua uudessa vyöhykemallissa säilyvät pääosin ennallaan. Eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennusliput säilyvät ja alennusprosentit yhtenäistetään. Sokeilla säilyy oikeus vapaalippuun. Pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien oikeus matkustaa ilman lippua säilyy. Myös pyörätuolilla liikkuvat voivat jatkossakin matkustaa ilman lippua. Tausta ja tavoitteet Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmän uudistamista on valmisteltu vuodesta 2006 lähtien, jolloin käynnistettiin matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (LIJ2014). Hankkeeseen sisältyy myös ajantasaisen seudullisen matkustajainformaatiojärjestelmän toteutus. Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uusia myös taksa- ja lippujärjestelmän periaatteita sekä varautua sen alueelliseen laajentamiseen. Tariffijärjestelmää koskevat päätökset on puolestaan otettava huomioon teknistä järjestelmää
OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 uudistettaessa, joten kehittämishankkeita on viety eteenpäin tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Taksa- ja lippujärjestelmän uudistaminen on edennyt vaiheittain niin, että tulevasta järjestelmästä on laadittu selvityksiä ja suosituksia, joista on pyydetty kuntien lausunnot. Lausuntokierroksen jälkeen HSL:n hallitus (aiemmin YTV:n hallitus) on tehnyt päätökset ja käynnistänyt seuraavan selvitysvaiheen. HSL:n hallituksen aiemmat päätökset löytyvät HSL:n www-sivuilta. 23.03.2010: Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 periaatteet linkki 29.03.2011: Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykemallit linkki 12.06.2012: Taksa- ja lippujärjestelmän 2014 vyöhykerajat ja lippujen hinnoitteluperiaatteet linkki 10.12.2013: Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa linkki Joulukuussa 2013 HSL:n hallitus päätti vyöhykekaarten sekä lippulajien välisistä hintasuhteista uudessa kaarimallissa. Asiakasryhmien osalta päätettiin lasten ja nuorten/opiskelijoiden lipuista. 70 v täyttäneille päätettiin perustaa päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava seniorilippu (arvolippu). Muista alennus- ja vapaalipuista sekä oikeudesta matkustaa ilman lippua käynnistetään jatkoselvitys, joka valmistui keväällä 2015. Työryhmän raportti Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa kaarimallissa: Erityisryhmien alennus- ja vapaaliput on HSL:n www-sivuilla linkki. Virkamiesesityksen lähtökohdat Lausunnoilla olleen HSL:n virkamiesesityksen lähtökohtana oli näkemys siitä, että strategiansa mukaisesti HSL tarjoaa sujuvia matkoja ja selkeää palvelua kaikille joukkoliikenteen käyttäjille. Asiakkaille tarjotaan ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeät, helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput. HSL tukee erityisryhmien liikkumista ensisijaisesti edistämällä joukkoliikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta (kalusto, matkustajainformaatio, lippujärjestelmä). Joukkoliikennepalvelun ja sen esteettömyyden edistämiseen on käytetty ja tullaan jatkossakin käyttämään satoja miljoonia euroja vuosittain. Merkittävä osa kustannuksista sisältyy HSL:n toimintamenoihin liikennöintikorvauksina (liikenteen operointi), yleiskustannuksina (mm. matkalippu- ja informaatiojärjestelmät) ja infrakustannuksina (suuret joukkoliikennehankkeet). HSL-kuntalaisille myytävät aikuisten kausiliput ovat vahvasti subventoituja, koska näin tuetaan joukkoliikenteen käyttöä erityisesti työmatkoilla. Nykytilanteessa esim. Helsingin sisäisen aikuisten kausilipun omakustannushinta on 133 euroa / kk (30 päivää), josta asiakas itse maksaa 49,50 euroa / kk. Lipun hintaan sisältyy kotikunnan tukea yli 80 euroa / kk, joten aikuinen asiakas maksaa itse alle 40 % käyttämänsä
OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 joukkoliikennepalvelun tuottamisen kustannuksista. Lasten ja erityisryhmien alennukset ovat lisäalennuksia, jotka lasketaan aikuisten subventoidun lipun hinnasta. Erityisryhmään kuuluva maksaa kausilipustaan 37,10 euroa/kk (alennusryhmä 1, alennus 25 % aikuisen hinnasta) tai 24,80 euroa/kk (alennusryhmä 2, alennus 50 % aikuisen hinnasta). HSL:n perussopimuksen mukaan HSL rahoittaa toimintansa lipputuloilla, kuntien maksamilla tariffituilla (kuntaosuuksilla), valtion avustuksilla ja muilla tuilla. Jäsenkunnat ovat linjanneet, että kuntaosuudet saavat olla enintään 50 % menoista. Käytännössä lipputuloilla on katettava noin 50 % menoista, koska muita tuloja on hyvin vähän. Lähivuosina joukkoliikenteen lippujen hintoihin kohdistuu suuria korotuspaineita, jos kuntien tuki kattaa jatkossakin enintään puolet kustannuksista. Tämä johtuu siitä, että liikennejärjestelmän toimivuutta sekä joukkoliikenteen sujuvuutta ja esteettömyyttä parantavien suurten infrahankkeiden (mm. Kehärata, Länsimetro) kustannukset kohdennetaan hankkeiden valmistuttua jäsenkunnille HSL:n kautta. Investointikustannuksista 50 % ja käyttökustannuksista 100 % kohdennetaan HSL:n menoiksi ja myös näistä uusista menoista 50 % tulee kattaa lipputuloilla. Virkamiesesityksen tavoitteena oli, että matkaliput voitaisiin pitää kaikille asiakkaille kohtuuhintaisina myös tulevaisuudessa. Esitys perustui siihen, että joukkoliikenteessä mahdolliset lisäalennukset, vapaaliput tai oikeus matkustaa ilman lippua perustuisivat jatkossa vain liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Perusteet ovat yhtenäiset koko HSL-alueella. HSL:n hallitus lähetti virkamiesesityksen jäsenkuntiin lausunnoilla kokouksessaan 10.2.2015. Siinä yhteydessä on tarkemmin selostettu myös HSL:n ja edeltävien organisaatioiden toimia ja saavutuksia esteettömyyden edistämiseksi. linkki Kuntien lausunnot HSL:n jäsenkuntien näkemysten mukaan HSL:n vastuu on laajempi kuin joukkoliikenteen järjestäjän vastuu. Omistajien tahto näyttää olevan, että HSL:n tulee huolehtia omalta osaltaan lasten ja nuorten, lapsiperheiden, vähävaraisten, ikäihmisten sekä liikuntarajoitteisten liikkumisen edistämisestä, syrjäytymisen ehkäisystä ja toimintakyvyn säilymisestä. Kuntien näkemyksiä kuvaavat seuraavat poiminnat lausunnoista: Helsinki: Valmistelussa on korostettu, että jatkossa alennukset ja vapaaliput perustuisivat vain liikennepoliittisiin ja liikenneturvallisuuteen liittyviin näkökulmiin. Näistä liikenneturvallisuus perusteluna onkin selkeästi määriteltävä kriteeri. Sen sijaan liikennepolitiikka on laaja kokonaisuus. Liikennepoliittiset tavoitteet kytkeytyvät esimerkiksi sosiaalipoliittisiin, koulutuspoliittisiin ja ilmastollisiin näkökohtiin. Kestävän kaupunkipolitiikan tavoitteisiin pääkaupunkiseudulla kuuluu keskeisenä osana vahvan joukkoliikenteen kehittäminen ja edistäminen. Osana tätä erityisryhmien liikkumista pyritään edistämään erityisesti silloin, kun liikkuminen vaikuttaa toimintakykyyn, osallistumiseen, mahdollisuuksiin käyttää kaupungin palveluja
OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 ja esimerkiksi uusien ryhmien mukaan saamiseen julkisen liikenteen käyttäjiksi. Espoo: HSL:n tulee liikennepoliittisten perusteiden lisäksi huomioida myös sosiaaliset ja terveydelliset perusteet sekä oma roolinsa kuntien järkevän yhteistoiminnan alustana. Vantaa: Erityisryhmien alennus- ja vapaaliput sekä oikeus matkustaa ilman lippua tulisi säilyttää ennallaan. Kerava katsoo, että ei ole kohtuullista poistaa muutamilta kustannusvaikutuksiltaan pieniltä asiakasryhmiltä alennuslippuja ja näin mahdollisesti aiheuttaa uusia sosiaalipoliittisia tukitarpeita. Sipoo yhtyy HSL:n tavoitteeseen, että alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja oikeus matkustaa ilman lippua olisivat yhtenäiset koko HSL-alueella. Sipoon kunta toteaa kuitenkin, että nykyisiä alennus- ja vapaalippuja ei voida kokonaan poistaa nyt esitetyssä laajuudessa. Virkamiesesitystä tuettiin lausunnoissa siltä osin, että nykyisten käytäntöjen selkiyttämiselle ja yksinkertaistamiselle nähtiin tarvetta. Espoo pitää erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämiskäytäntöjen ja -perusteiden tarkistamista perusteltuna. Kauniainen antoi lausunnossaan tukea virkamiesesitykselle: Lippujen hintoihin myönnettäviä alennuksia harkittaessa onkin tärkeää ottaa huomioon, että nykyinen hinnoittelu ja uusi vyöhykemallin hinnoittelu perustuvat täysin eri lähtökohtiin, jolloin ei ole tarkoituksenmukaista harkita uuden järjestelmän alennuksia nykyisen järjestelmän alennusprosentteihin verraten. Kauniainen kannattaa pääasiassa lausunnolla olevan virkamiesesityksen mukaista esitystä ryhmistä, joille myönnettäisiin alennus- ja vapaalippuja. Kun joukkoliikenteen matkaliput (edellä todetusti) ovat vahvasti subventoituja ja tulevaisuudessa vielä nykyistäkin enemmän, Kauniainen kannattaa lausuntoesityksen näkemystä, että jonka mukaan mahdolliset lisäalennukset, vapaaliput ja oikeus matkustaa ilmanlippua perustuisivat jatkossa lähtökohtaisesti liikennepoliittisiin linjauksiin ja liikenneturvallisuuteen. Kirkkonummi katsoo, että nykyistä alennus- ja vapaalippukäytäntöä tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää. Lisäksi kunta katsoo virkamiesesityksen olevan oikeansuuntainen siinä, että alennus- tai vapaalippujen piiriin ei lisätä uusia ryhmiä tai lisätä oikeuksia matkustaa ilman lippua. Kuntien lausunnot ja yhteenveto ovat esityslistan liitteinä. Tarkistettu esitys Kuntien lausuntojen perusteella alennus- ja vapaalippuja saavia ryhmiä ei voida vähentää. Lippujärjestelmän selkeyttämisen kannalta ainoaksi mahdollisuudeksi jäävät kahden eläkeläisryhmän yhdistäminen sekä alennusprosenttien yhdenmukaistaminen.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 Kauniaisten lausunnossa alennusten yhtenäistäminen on muotoiltu seuraavasti: Kauniainen ehdottaa harkittavaksi esitettyäkin yksinkertaisempaa järjestelmää, jossa täysihintaisen lipun rinnalla olisi vain yksi alennusryhmä, jonka kohtuullinen lipun hinta, huomioon ottaen myös kohtuullinen subventioaste, tarkasteltaisiin vielä uudelleen lippujen hintojen kautta sopivalla alennuksella täysihintaisen lipun hinnasta. Lähtökohtaisesti kaikki 18 vuotta täyttäneet ostaisivat täysihintaisen lipun. Kolmantena ryhmänä lippujärjestelmässä olisivat ne eritysryhmät, joille myönnettäisiin vapaalippu tai oikeus matkustaa kokonaan ilman lippua. Tarkistetussa virkamiesesityksessä tulevan kaarimallin asiakasryhmät ovat seuraavat: Aikuiset 18 v. alkaen: Myöntämisperusteet hallituksen päätöksen 10.12.2013 mukaan Lapset ja nuoret: Lastenlipun ja opiskelijoiden alennuslipun myöntämisperusteet hallituksen päätöksen 10.12.2013 mukaan Seniorit 70v alkaen: Päiväliikenteen alennuslipun (arvolippu) myöntämisperusteet hallituksen päätöksen 10.12.2013 mukaan Eläkeläiset, alennuslippu: Yhdistetään nykyisten alennusryhmä 1 (kansaneläke) ja alennusryhmä 2 (takuueläke) myöntämisperusteet yhdeksi ryhmäksi. Invalidit, alennuslippu: Myöntämisperusteet säilytetään nykyisellään. Ryhmän nimeksi tulee Liikuntarajoitteiset. Alennusprosentit ovat yhtenäiset kaikilla alennuksia saavilla ryhmillä. Koska opiskelijoiden alennusprosentiksi on aiemmin päätetty 50 %, tämä on esityksessä kaikkien ryhmien alennusprosentti. Hallitus vahvistaa lippujen hinnat ja alennusprosentit vuosittain talousarvion yhteydessä. Alennusprosenttia voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, jos lähtöhintoja (aikuisten lippujen subventoidut hinnat) ei muuten voida enää pitää kohtuuhintaisina. Sokeat, vapaalippu: Myöntämisperusteet säilytetään nykyisellään. Vapaalippu myönnetään koko HSL-alueelle. Sotainvalidit ja rintamaveteraanit, vapaalippu: Myöntämisperusteet säilytetään nykyisellään. Ryhmät yhdistetään korttien vaihdon yhteydessä, ryhmän nimeksi tulee Sotaveteraani. Vapaalippu myönnetään koko HSL-alueelle. Oikeus matkustaa ilman lippua: säilytetään ennallaan. Rollaattoria käyttävillä ei ole oikeutta matkustaa ilman lipua. Tähän ei esitetä muutosta. Mikäli rollaattorilla kulkevalla ei ole ollut mahdollisuutta maksun suorittamiseen, tarkastustilanteessa ei peritä tarkastusmaksua. Tarkastaja voi
OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 ostaa asiakkaan matkakortille arvolipun kortinlukijalta tai myydä kertalipun. Nykytilanne ja esitykset on esitetty tarkemmin liitteissä. Helsingin ehdotus koululaisryhmien maksuttomista matkoista Helsinki esitti lausunnossaan, että perusopetusikäisille oppilasryhmille myönnetään maksuton matkustusoikeus sisäisessä liikenteessä silloin, kun ne koulun työpäivinä opettajan johdolla klo 9-15 välisenä aikana matkustavat koululta opetussuunnitelman mukaisille opintoretkille, kulttuuri- ja liikuntakohteisiin tai muutoin satunnaisesti opiskelevat muualla kuin omassa koulukiinteistössään. HSL ei pidä perusteltuna sitä, että koulutoimen opetussuunnitelmaan kuuluvaa toimintaa siirretään joukkoliikennesektorin kustannettavaksi. Jäsenkunnat maksavat joukkoliikenteen kustannukset siltä osin kuin tulot eivät niitä kata. Joukkoliikennesektori tukee lasten ja nuorten joukkoliikennematkoja jo erittäin vahvasti. Lasten ja opiskelijoiden liput ovat maksavat vain 50 % aikuisten lippujen subventoiduista hinnoista. Lisäksi koulutoimelle on räätälöity edullinen koululaislippu niille oppilaille, joille koulutoimi myöntää maksuttomat koulumatkat. HSL pitää tärkeänä, että lapset ja nuoret opetetaan käyttämään joukkoliikennettä oikein. Siihen kuuluu myös se, että jokaisella 7 vuotta täyttäneellä matkustajalla on oltava voimassa oleva matkalippu. Tarkennuksena Helsingin esitykseen todettakoon vielä, että kaarimallissa ei enää ole kuntien sisäistä liikennettä tai -lippuja, koska uudet vyöhykerajat eivät noudata kuntarajoja. Kustannusvaikutukset Vuonna 2015 kuntien tuki seudun joukkoliikenteen lippujen hintoihin on yhteensä noin 230,5 milj. euroa. Erityisryhmien alennus- ja vapaalipuista aiheutuva lipputulomenetys/ lisäsubventio on nykyisin noin 30,8 milj. euroa vuodessa. Lisäsubventiosta valtaosa, yhteensä 27,6 milj. euroa, kohdentuu opiskelijoille. Uudessa vyöhykemallissa kuntien tuki lippujen hintoihin kasvaa, koska monilla käyttäjillä lippujen hinnat alenevat nykytasoon verrattuna. Tämä koskee asiakkaita, jotka nyt matkustavat seutulipulla, mutta joille uudessa järjestelmässä riittää edullisempi AB- tai BC-kaaren lippu. Uuteen vyöhykemalliin siirtymisen arvioidaan lisäävän jäsenkuntien maksuosuuksia nykyiseen tariffijärjestelmään verrattuna yhteensä noin 11 milj. euroa, kun otetaan huomioon päätösesityksen mukaiset muutokset eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennuslippuihin. Kunnittain vaikutukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Helsinki: Joukkoliikenteen kustannusten vähennys olisi 1,16 milj. euroa. Lastenlipun ikärajan nosto, seniorilipun käyttöönotto sekä eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennusten kasvattaminen lisäävät Helsingin kustannuksia
OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 noin 3,0 milj. euroa vuodessa. Helsingin arvioidaan kuitenkin saavan lisätuloa AB-kaaren lipuista, joiden hinta olisi hieman korkeampi kuin Helsingin sisäisen lipun hinta nykyisin. Myös lippulajien hintasuhteita koskeva päätös nostaisi ainakin laskennallisesti kertalipuista saatavaa tuloa. Tämä kertymä on kuitenkin epävarmaa, koska viime vuosina on ollut nähtävissä vahvaa siirtymistä kertalipuista matkakortin käyttöön myös satunnaisilla matkoilla. Espoo: Kustannusten lisäys olisi noin 7 milj. euroa. Lasten ja erityisryhmien lippuihin liittyvät muutokset lisäävät Espoon kustannuksia noin 1,1 milj. euroa nykytilanteesta. Suurin lisäys tulee kuitenkin uusista vyöhykkeistä, koska merkittävä osa nykyisin seutulippua käyttävistä espoolaisista siirtyy jatkossa käyttämään edullisempia AB- tai BC- kaaren lippuja. Lisäksi espoolaisten joukkoliikenteen käytön arvioidaan kasvavan. Kertalippujen hinnankorotuksista kertyisi Espoollekin lisätuloa kasvavien menojen katteeksi, mutta tämä lisätulo on epävarmaa, kuten edellä on todettu. Vantaa: Kustannusten lisäys olisi noin 5,8 milj. euroa. Lasten ja erityisryhmien lippuihin liittyvät muutokset lisäävät Vantaan kustannuksia noin 0,7 milj. euroa. Vantaan kustannusten nousulle suurin syy on sama kuin Espoossa eli vyöhykkeiden hintasuhteet sekä kasvavat käyttäjämäärät. Kertalipputulojen mahdollinen kasvu helpottaisi hieman Vantaankin tilannetta muiden kustannusten noustessa. Kauniainen: Kustannusten lisäys olisi noin 0,6 milj. euroa, mikä on Kauniaisten nykyiseen kuntaosuuteen nähden merkittävä lisäys. Muutos johtuu uusien vyöhykkeiden hinnoittelusta kuten Espoossakin. Muissa jäsenkunnissa uuteen vyöhykemalliin siirtymisen ei ole arvioitu aiheuttavan kovin suuria muutoksia kustannuksissa. Arvio kustannusvaikutuksista on esitetty liitteenä. Liitteessä on esitetty myös arviot verotulojen muutoksista, jos verottaja ottaa matkakulujen verovähennyksissä huomioon lippujen hintojen alenemisen. Laskelmat perustuvat vuosien 2011 2013 tietoihin ja selvityksiin. Uuden vyöhykemallin lipputuloista ja lippujen hinnoittelusta on syytä käynnistää uudet tarkastelut, kun avoinna olleet erityisryhmiä koskevat asiat saadaan nyt päätettyä. Päivitettyjen selvitysten pohjalta laaditaan varsinaiset lippujen hintaesitykset uuden kaarimallin käyttöönottoa varten. Ehdotus (SR) Hallitus päättää, että uudessa vyöhykemallissa (ns. kaarimalli) toteutetaan aiempien päätösten lisäksi 1) seuraavat alennuslippuja saavat asiakasryhmät - eläkeläinen: nykyiset kansaneläkettä ja takuueläkettä saavien eläkeläisten asiakasryhmät ja myöntämisperusteet yhdistetään - liikuntarajoitteinen: myöntämisperusteet ovat nykyisen invalidien asiakasryhmän mukaiset - kaikkien alennuslippujen alennusprosentit ovat yhtenäiset (50 %)
OTE PÖYTÄKIRJASTA 8 2) seuraavat vapaalippuja saavat asiakasryhmät - sokea: nykyisten myöntämisperusteiden mukaan - sotaveteraani: nykyiset sotainvalidien ja rintamaveteraanien asiakasryhmät ja myöntämisperusteet yhdistetään matkakorttien vaihdon yhteydessä - erityisryhmien vapaalippu myönnetään koko HSL-alueelle 3) oikeus matkustaa ilman lippua säilyy ennallaan. Lisäksi hallitus toteaa, että 4) toimitusjohtajalla on jatkossakin oikeus tehdä myöntämisperusteisiin pieniä tarkistuksia 5) hallitus vahvistaa lippujen hinnat ja kulloinkin sovellettavan yhtenäisen alennusprosentin vuosittain talousarvion yhteydessä. Päätös Liitteet Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. 1. Yhteenveto lausunnoista 2. Erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet 2015 ja uudessa vyöhykemallissa 3. Oikeus matkustaa ilman lippua 2015 ja uudessa vyöhykemallissa 4. Arvio uuden vyöhykemallin kustannusvaikutuksista Oheismateriaali Täytäntöönpano HSL-kuntien lausunnot Päätösote jäsenkunnille Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä HSL:n kirjaamossa Todistan pöytäkirjanotteen oikeaksi Helsingissä pöytäkirjanpitäjä
OTE PÖYTÄKIRJASTA 9 OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS HANKINTAPÄÄTÖKSEEN Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksikön julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintame nettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa vali tuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää vesi ja ener giahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksi köiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 12 :n mukaisen kynnysarvon. Edellä mainitun kynnysarvon alittavaan hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) hankintaoikaisua koskevia säännöksiä, jos hankintayksikkö on valtio, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, liikelaitos, julkisoikeudel linen laitos tai edellä mainittujen ta hojen muodostama yhteenliittymä. Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain 80 83 :n mukaan hankin taoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt eh dokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 10 Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasia kirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvi tystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vas taavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapu nut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemänte nä päivänä sen lä hettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksian totapaa, tiedoksianto katsotaan tapah tuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan ni mi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä PL 100, 00077 HSL Käyntiosoite: Opastinsilta 6 A, Helsinki Sähköposti: hsl@hsl.fi Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla ha kea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsitel täväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markki naoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätök sestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteelli nen.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 11 Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasia kirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvi tystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vas taavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapu nut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemänte nä päivänä sen lä hettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksian totapaa, tiedoksianto katsotaan tapah tuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan han kinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelin numero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskir jelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeu den virka-ajan päät tymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähkö postin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäi vänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojal la. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattami sesta markkinaoikeu den käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön edellä mainittuun osoitteeseen.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 12 Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki. Puhelin: 029 56 43300, Faksi: 029 56 43314, Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi