HYVINVOINTI- JA ERITYISASUMISEN sisustusratkaisuja

HYVINVOINTI- JA ERITYISASUMISEN sisustusratkaisuja 1

SISÄLLYSLUETTELO 3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Johdanto 3 Asiantuntijat kertovat 4-11 Aulat 12-15 Yhteiset tilat 16-21 Työhuoneet ja henkilökunnan tilat 22-25 Asuinhuoneet 26-27 Muut tilat 28-31 Nojatuolit ja sohvat 32-35 Sängyt ja patjat 36-37 Pöydät ja tuolit 38-41 Isku Paletti 42-45 Materiaalit 46-49 Yhteystiedot takasisäkansi Väestömme ikääntyy ja me suomalaiset olemme uusien haasteiden edessä. Myös muiden kuin ikääntyneiden erityisasumisen ja palveluiden tarve lisääntyy. Tulevaisuuden vanhusten asumiseen etsittiin Oulussa mallia arkkitehtikilpailulla, jonka järjestivät ympäristöministeriö, ARA, Oulun kaupunki ja asuntorakennuttaja Avara. Kilpailun tarkoituksena oli kehittää palveluasumista niin, että se paremmin vastaisi asukkaiden tarpeita. Tavoitteena oli luoda kodikas, toimiva ja turvallinen palveluihin tukeutuva asuinympäristö, joka aktivoi ja tukee asukasta mutta mahdollistaa samalla hyvän hoitotyön ja palvelut. Kilpailun odotettiin tuovan uudenlaisia ratkaisuja ikääntyneiden asumiseen. Taustalla oli vuonna 2008 valmistunut selvitys nykyisistä palvelutaloista. Vanhusten palvelutalokortteliin kaavaillaan dementikkojen ryhmäkoteja sekä tuettuun omatoimiasumiseen pystyville yksiöitä, kaksioita ja soluasuntoja. Kaikista asunnoista pääsisi helposti pihalle tai ulkoterassille. Kortteliin kuuluisi myös senioritalo, jossa olisi omistus- ja vuokra-asuntoja. Talossa olisi liiketiloja palveluyrityksille, mm. lääkärille, fysioterapeutille, kuntosaliyrittäjälle, kampaajalle sekä lounaskahvio. Lahdessa juuri avattu Kilpiäisten Palvelukeskus muodostaa aivan uudentyyppisen palvelukokonaisuuden. Palvelukeskuksessa samassa kiinteistössä toimii lasten päiväkoti, kehitysvammaisten palvelukoti sekä vanhusten tehostetun palveluasumisen palvelutalo, jossa on paikkoja dementiaa sairastaville sekä paikkoja myös muusta syystä ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville. Kilpiäisten palvelukeskuksessa jokaisella yksiköllä on omat tilansa, mutta päiväkodilla, vanhusten palvelukeskuksella ja vammaisten asuntolalla on mm monitoimitila yhteisessä käytössä.

Kimmo Kuismanen ARKKITEHTITOIMISTO KIMMO KUISMANEN, AB CASE CONSULT LTD Arkkitehtuurissa pitäisi näkyä muisti - kun ajatellaan vanhoja tai muistihäiriöisiä ihmisiä, olisi terapeuttinen muistia ja muistoja tukeva suunnittelu paikallaan. Myös rakennuksen tasolla voidaan muistikuvia tukea - ruutuikkunat voivat tuoda muistumia kotitalosta ja olla se Ilmastonmuutos asettaa uudenlaisia vaatimuksia arkkitehtisuunnittelulle: tuulikuormia, kosteuskuormia, rasituksia ja korroosionkestävyyttä on tutkittava rakennuspaikalla. Tuuli ja liukkaus aiheuttaa helposti kaatumisia ja onnettomuuksia - hyvällä mikroilmastorakentamisella voidaan lisätä kävelyn turvallisuutta ja säästää jopa 5-15% lämmitys- ja jäähdytyskuluissa. Tarpeen mukaan saadaan viihtyisämpiä, lämpimiä pihoja ja tuulta voidaan käyttää myös viilentämään. Turvallisuus ja käytettävyys ovat hyvän rakennuksen suunnittelun lähtökohtia. Esteettö- Kimmo Kuismanen pehmentävä ja terapeuttinen näkökulma. Muistia voidaan tukea rakentamalla erilaisia huoneita käyttäjien omilta vuosikymmeniltä: mummon kamari, funkkishuone jne. Muistia voidaan tukea myös maalauksilla, huonekaluilla tai omilla esineillä. Rajakylän Hoiva, Oulu Hoivakoti, aluekirjasto ja lehtikahvila sekä asukasyhdistyksen tiloja. Projektilla haetaan aktiivisempaa palvelukonseptia. Valmistuu 2010.

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT 5 myyden käsitettä tulee laajentaa - se tarkoittaa pyörätuolilla liikkumisen lisäksi myös mm. akustista ympäristöä ja valoympäristöä, jossa on erityisesti huomioitava vanhenevan näkyä sekä arkkitehtuurissa että sisustuksessa. Tämä on haastavaa sekä arkkitehtuurille että kalustesuunnittelulle, koska tilassa kohtaavat hoitolaitoksen ja kodin vaatimukset. Oleskelu-, monitoimi- ihmisen näkökyvyn erityispiirteet. Väriympäristön suunnittelun lähtökohtana on oikeat kontrastit Aulatila muodostaa yleiskuvan rakennuksen luonteesta ja sen kodikkuudesta. ja ruokailutilassa on mittakaavan on oltava riittävä, turvallisuus ja käytettävyys on huomioitava ja se on toteutettava mahdollisimman ja helppo tunnistettavuus. Materiaalien ja kodinomaisesti. rakennusosien turvallisuus - esimerkiksi lattiapintojen ja kaiteiden turvallisuus on tärkeää. Asuinhuoneissa on kaksi ääripäätä. Hyväkuntoiset omatoimiasujat tuovat omia tavaroitaan Sisätilojen suunnittelussa helppo orientoitavuus ja suunnistaminen ovat oleellisia: eksyminen on vanhalle ihmiselle kauhutilanne. Ergonomia esimerkiksi peseytymistiloissa ja arkikalusteiden käytettävyydessä on tärkeää huomioida. ja kalusteitaan, mutta huonokuntoisten asuinhuoneet kalustetaan valmiiksi sairaalamaisesti. Viihtyisyys ja sairaalamaisuus ovat ristiriitaisia vaatimuksia. Moni asuu viimeiset vuotensa sängyssä sängystä tulisi olla näkymä ulos ikkunoista ja televisiota pitäisi voida katsoa Aulatila muodostaa yleiskuvan rakennuksen rasittumatta. luonteesta ja sen kodikkuudesta. Aulassa tilalla luodaan kontakti ympäröivään yhteiskuntaan siellä pitäisi olla mahdollisuus satunnaisiinkin tapaamisiin ja ympäristön tarkkailuun. Parhaimmillaan aula liittää kodin muihin tiloihin. Sisustamisessa ja kalusteissa kohtaavat samat sairaalamaisen käytännöllisyyden ja toisaalta kodikkuuden vaatimukset. Tukevuus, turvallisuus, helppo puhdistettavuus ja monikäyttöisyys yhdessä toimivan materiaalivalinnan ja värityksen Yhteisten tilojen pitäisi muuttua julkisesta tilasta puoliyksityiseksi olohuoneeksi ja sen pitäisi kanssa ovat hyviä lähtökohtia. Materiaalien tulee kosketettaessa tuntua lämpimiltä ja värityksen tulee olla sellainen, että huononäköiset pystyvät kalusteet selkeästi erottamaan ja istumaan turvallisesti. Henkilökunnan työtilojen tulisi olla mahdollisimman lähellä asukkaita perinteisen kanslian sijaan. Henkilökunta voisi tehdä ainakin osan kirjallisista töistään asukkaiden parissa ja käyttää liikkuvia mobiilityöasemia, langattomia verkkoja ja työskentelypisteitä. Läsnäolo asukkaiden arjessa on arvokasta aikaa. Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa kodin yleiseen viihtyvyyteen, toimivuuteen ja kestävyyteen sekä henkilökunnan työviihtyvyyteen. Terapeuttisella arkkitehtuurilla on monissa tapauksissa pystytty vähentämään lääkkeiden käyttöä jopa useita kymmeniä prosentteja. Terapeuttisen arkkitehtuurin käsite on laaja ja se sisältää mm. valo- ja viherympäristöt, muistumat ja kertomukset, sekä biologisen arkkitehtuurin terveysvaikutukset. Arkkitehdillä pitää olla kokonaisvisio. Pitää osata kuunnella ja pitää osata väittää vastaan - käyttäjät ovat asiantuntijoita, mutta he voivat olla arkirutiiniensa ja tottumustensa vankeja. Jalkarannan sairaala, Lahti

Palvelukoti Katrineberg, Vantaa

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT 7 Seppo Tuominen VARATOIMITUSJOHTAJA, HUMAN CARE NETWORK Tilojen kodinomaisuus, kulutuksen kestävyys, myös todella rankan käsittelyn kestävyys ja paloturvallisuus ovat suunnittelussa hyvin keskeisellä sijalla. Yksiköt ovat asukkaille koteja ja sen pitää näkyä tilan ilmeessä ja tunnelmassa. Hoitolaitos-ajattelusta pitäisi päästä kokonaan eroon Seppo Tuominen Palvelukoti Katrineberg, Vantaa Meillä ikääntyvien palvelut keskittyvät mielen, persoonan ja käyttäytymisen ongelmien takia vaativaa, tehostettua palveluasumista tarvitseviin. huonekalujen oloisia, kauniita ja turvallisia kalusteita, joita on miellyttävä käyttää. Ei mitään erikoisvimpaimia. Tehostetun asumispalvelun yksiköt ovat hoitokoteja. Palvelukodeissa meillä tuotetaan kuntouttavaa asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille. Omaiset arvostavat sitä, että yksikkö antaa sellaisen tunnelman, että tämä on minun läheiseni Yksiköt ovat profiloituneet hieman erilaisille kohderyhmille. Vuodepotilaita tai täysin liikuntakyvyttömiä meillä Asuinhuoneissa on kolme tärkeää asiaa: kodikkuus, kodikkuus ja kodikkuus. Muissa tiloissa on tilojen joustava muunneltavuus koti, ja hän voi tällä asua vapaasti. Paloturvallisuuden ja muun turvallisuuden on aika harvoin. huomioiminen aina se A ja O. kaikkein tärkein lähtökohta Tilan pitää antaa asukkaille mahdollisuus osallistua yksikön arjen elämään ja mahdollistaa pienten kotiaskareiden tekeminen - jopa todella alhaisen toimintakyvyn omaaville. kun tiloja ja niiden toimivuutta suunnitellaan. Asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuus on huomioitava niin jokapäiväisessä normaalissa elämässä kuin mahdollisissa erityis- ja väkivaltatilanteissa. Asukkaat toivovat kodinomaisia, normaalien Sisustukselle ja huonekaluille asetettavia erityisvaatimuksia ovat kulutuksen kestävyys ja paloturvallisuus. Materiaalien pitäisi kestää lähes aina puhdistusta myös voimakasta puhdistusta. Yhteisten tilojen pitäisi olla olohuone-henkisiä. Ruokailu-ja askartelutiloissa helppokulkuisuus korostuu, sillä ahtaus ja ruuhkat voivat johtaa kaatumisiin, onnettomuuksiin ja jopa väkivaltaiseen käytökseen. Koska henkilökunnan toimistotyöaika on lyhyinä pätkinä kaiken muun työn lomassa, tulisi niinä hetkinä pitäisi pystyä keskittymään todella rauhassa. Asuinhuoneissa on kolme tärkeää asiaa: kodikkuus, kodikkuus ja kodikkuus. Muissa tiloissa on tilojen joustava muunneltavuus kaiken A ja O.

Tuula Tuomola Tuula Tuomola JOHTAJA, KILPIÄISTEN PALVELUKESKUS Palveluasuminen on KODINOMAISTA ASUMISTA, vaikka asukkaat ovat lähes laitostasoista hoitoa tarvitsevia. Tämä tuo suunnittelulle haasteita. Kilpiäisten Palvelukeskus muodostaa aivan uudentyyppisen kokonaisuuden. Palvelukeskuksessa toimii samassa kiinteistössä lasten päiväkoti, kehitysvammaisten palvelukoti sekä vanhusten palvelutalo, jossa on paikkoja sekä dementiaa sairastaville vanhuksille että ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville. Yhteinen, kodinomainen ja viihtyisä oleskelutila on tärkeä. Se aktivoi asukkaita seurusteluun ja yhdessä olemiseen. Jopa television katselu voi joiltakin vanhuksilta jäädä kokonaan pois, jos he ovat aivan yksin. Ruokailu on melko haastava tilanne, joka voi joskus aiheuttaa jopa ahdistusta ja pelkoa. Ruokailutila ei saisi siksi olla suunniteltu liian suurelle joukolle tai sen pitäisi olla helposti ja vaivattomasti muunneltavissa eri kokoisiin kabinetteihin. Tarjoilutilat keskellä ja ateriointitilat sen ympärillä pienempinä, yksilöllisempinä soluina, joista on hyvä näköyhteys toisiinsa on toimiva ratkaisu. Asukkaat ovat useimmiten monisairaita, joten yleensä kaikki saavat lääkkeitä. Lääkkeiden jakoon ja säilytykseen tarvitaan lukittavat kaapit, joissa on mahdollisuus esim. ulosvedettävällä tasolla työskentelyyn. Kaapit eivät voi olla korkealla, ja muutoinkin kalusteiden tulee olla riittävän alhaalla, jotta pyörätuolilla liikkuvat voivat niitä käyttää. Liukuovet säästävät tilaa ja selkeyttävät kulkureittejä, tosin niiden käyttö on joillekin vaikeaa. Käytäville tarvitaan varastotilaa, jonne voi säilöä esim. pyykkikärryt. Vaikka ollaan kodinomaisissa tiloissa, on tavallista Kilpiäisten palvelutalo, Lahti

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT 9 että pyykkihuolto hoidetaan keskuspesulassa. Asuntojen ei tarvitse olla kovin suuria, n. 30 neliötä on riittävä koko. Pariskunnille tarvitaan enemmän tilaa tai huoneistojen tulee olla yhdistettäviä. Asunnon yhteydessä olevan parvekkeen kaiteiden on oltava riittävän korkeat, lasitettu parveke lukittavin lasein on toimiva ratkaisu. Näköyhteys luontoon rauhoittaa ja siksi asuntojen ikkunat voisivat olla normaalia alempana. Jokaisen asukkaan oman oven viereen olisi hyvä tuoda joku rakas, tuttu esine tai kuva, joka viestittää että tämä on minun oveni ja minun kotini. Etenkin dementiaasumisen tiloissa tarvitaan hyvä näköyhteys asukkaiden lähiympäristöön, mutta ei suurina ikkunapintoina, joita heikkonäköisit eivät näe. Dementia-asumisessa parvekkeet ovat yhteisparvekkeita, joihin on esteetön pääsy. Dementia-asumisessa osa kaapeista on oltava lukittavia. Myös ovien ja hissien tulee olla lukittavia. muotoinen käytävä voisi olla hyvä liikkumista ajatellen. Jokaisen asukkaan oman oven viereen olisi hyvä tuoda joku rakas, tuttu esine tai kuva, joka viestittää että tämä on minun oveni ja minun kotini. Sauna on meille suomalaisille tärkeä. Jopa pienyksiköissä on saunatiloja, jotka tuovat kodikkuutta. Sauna-, peseytymis- ja wc-tilat vaativat toimiakseen hyvää suunnittelua ja tarpeeksi tilaa. Erityisesti on huomiotava esteettömyys ja turvallisuus sekä liikkumisen ja auttajien vaatiman tilan tarve. Materiaalien tulee olla helposti puhdistettavia. Kalusteissa tulisi olla luontevat ja kodinomaiset vaihtopäälliset. Eri värisillä päällysteillä saadaan aikaan uutta ilmettä. Tuolien tulee antaa tukea niihin istuttaessa tai ylös noustessa. Sisustuksen värien tulee olla neutraaleja, mutta silti herättää positiivisia tunteita. Suunnittelussa on käyttäjien edustajia oltava mukana. Mukana voi olla palvelukodin työntekijä ja toisaalta hallintoa edustava. Hallinto joutuu ottamaan kantaa mm. taloudellisuuteen ja sovittuihin kriteereihin. Mukana voi olla myös eri alojen edustajia mm. fysioterapeutti, työsuojelu, keittiön edustaja. Aivan aluksi kaikkien osapuolten on hyvä istua yhdessä alas ja miettiä mitä halutaan ja mihin tarkoitukseen. On aina hyvä käydä tutustumassa joihinkin valmiisiin kohteisiin, joista saa aina jotain uusia ideoita. Käyttäjän edustajan on syytä olla mukana aivan alusta ihan loppuun asti, sillä käyttäjän on seurattava suunnittelun etenemistä ja toteutumista - arkkitehtuuri ja käytäntö eivät aina kohtaa. Päättyvät käytävät ja nurkat sekä lukitut ovet helposti ahdistavat dementikkoa. Ympyrän Kilpiäisten palvelutalo, Lahti

Sisustussuunnittelupalvelu SISUSTUSSUUNNITTELIJAT TIINA JALAVA JA MARJA KOPPILA, ISKU INTERIOR OY Värimaailmaa suunniteltaessa pyritään jäsentämään tiloja värien mukaan. Väri kulkee osoitteena, tilojen tunnisteena. Tilojen jaottelu värien mukaan auttaa hahmottamaan talon eri osat ja siivet. Jalkarannan sairaala, Lahti

ASIANTUNTIJAT KERTOVAT 11 Terapeuttisestikin väreillä on suuri merkitys. Pehmeillä väreillä ja kuvioilla saadaan aikaan lämminhenkinen ja kodikas tunnelma. Liian agressiivisia ja kovia värejä, kuvioita ja kontrasteja on hyvä välttää. Selkeää, toimivaa ja pikkuisen piristävää, mutta ei levotonta. Tilojen tulee kestää katsetta vielä vuosienkin päästä. Yhteisten tilojen suunnittelussa pyrin huomioimaan sen, että palvelutalo on usein se viimeinen koti ja siellä pitää olla kodin tuntu. Tilojen viihtyvyydellä voidaan vaikuttaa asukkaiden mielialoihin ja sosiaalisuuteen. Mitä kodikkaampia ja viihtyisämpiä yhteiset tilat ovat, sitä mukavampi sinne on tulla tapaamaan toisia asukkaita. Näin yksinäisyyteen vetäytymistä voidaan vähentää. Vammaisille ja liikuntarajoitteisille suunnattujen tilojen suunnittelussa tilankäyttö ja liikkuminen tuovat omat haasteensa. Asukkaan motoriikka ja apuvälineet vaativat tiloilta reipasta väljyyttä ja on huomioitava myös se, että vierellä kulkee avustaja tai useampi. Käytävätilojen tulee olla esteettömiä. Erityisasumisen tiloissa on usein myös nuorempia asukkaita. Asukkaiden ikäjakauman huomioiminen tilojen sisustusta ja ilmettä suunniteltaessa on tärkeää. Materiaali-, väri- ja muotovalinnoilla voidaan tilan tunnelmaan ja ilmeeseen vaikuttaa. Tiina Jalava Marja Koppila Jalkarannan sairaala, Lahti Kalusteille asetetaan tiettyjä erityisvaatimuksia. Tuoleissa ja sohvissa on mukava istua, kun pehmusteet eivät ole liian upottavia ja niissä on riittävän korkeat, tukevat ja napakat istuinosat. Silloin istuimesta on hyvä ja helppo nousta ylös. Kalusteiden tulee olla käytössä kestäviä ja tukevia. Niihin pitää voida tukeutua, ainakin kevyesti. Kalusteiden kulmien terävät muodot on hyvä minimoida. Kalusteiden ja päällysteiden valinnassa ja sijoittelussa tilojen mahdollisimman helppo siivous on tärkeä asia. Sohvan alle pitää mahtua moppi ja imuri ja kaikkien pintojen tulee olla helposti puhdistettavia ja pyyhittäviä. Materiaalien tulee olla paloturvallisia ja mahdollisimman vähän pölyäviä. Hyvä muotoilu, käytännöllisyys ja kodikas ulkonäkö on arkipäivän ilo. Kilpiäisten palvelukoti, Lahti Tekstiilien tulee olla toimivia ja tarkoituksenmukaisia. Nykyisin käytetään paljon verhoilukankaita, joissa on kosteussulku ja ne on käsitelty bakteereja tappaviksi. Kiinteästi verhoiltu kaluste säilyttää kauneutensa ja yleisilme pysyy siistinä ja kodikkaana. Tietyissä kohteissa irtopäällinenkin on toimiva ratkaisu. www.iskuinterior.fi

Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Jalkarannan sairaala, Lahti

AULAT JA VASTAANOTTOTILAT 13 Aulat ja vastaanottotilat Aulatilojen suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä aula antaa ensivaikutelman koko rakennuksesta. Vaikutelman tulisi olla rauhallinen ja miellyttävä, jotta kävija tuntee itsensä tervetulleeksi. Aula on kohtaamispaikka, jossa voi hetkeksi istahtaa. Samalla se myös tila, josta on helppo löytää eteenpäin. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, Kouvola Auran koulu, Aura Jalkarannan sairaala, Lahti Luolavuoren koulu, Turku

Vääksyn lääkärikeskus, Vääksy Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti

AULAT JA VASTAANOTTOTILAT 15 Vääksyn lääkärikeskus, Vääksy

Palvelukoti Elämän Puu, Tampere

YHTEISET TILAT 17 Yhteiset tilat: monitoimi- ja ruokailutilat Yhteisten tilojen sisustaminen on haastavaa, sillä asukkaiden viihtyvyyden kannalta niiden pitäisi olla mahdollisimman kodinomaisia. Kodikkuutta voidaan lisätä sillä, ettei ole erikseen esimerkiksi suurta ruokalaa, vaan tila joka muuntuu moneksi. Samassa ympäristössä voi syödä, askarrella ja muuten vain viettää aikaa. Tällaiset tilat voidaan kalustaa toimimaan monipuolisesti sekä yhteisiä hetkiä varten, että myös nurkkauksia ja pieniä seurusteluryhmiä rauhallisempia tilanteita varten. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, Kouvola

Palvelukeskus Sampola, Hämeenlinna Palvelukoti Katrineberg, Vantaa

YHTEISET TILAT 19 Jalkarannan sairaala, Lahti Kilpiäisten palvelukoti, Lahti

Palvelukoti Elämän Puu, Tampere Palvelukeskus Sampola, Hämeenlinna

RUOKAILU- JA MONITOIMITILAT 21 Kilpiäisten palvelukoti, Lahti Palvelukoti Katrineberg, Vantaa

Kirkonkymppi, Espoo Palvelukoti Elämän Puu, Tampere Kilpiäisten palvelukoti, Lahti

TYÖHUONEET JA HENKILÖKUNNAN TILAT 23 Työhuoneet ja henkilökunnan tilat Työpisteessä ergonomisuus ja käytettävyys on ensisijaisen tärkeää. Isku Interiorin sisustusratkaisuissa ja kalusteissa nämä tarpeet ovat tarkkaan mietittyjä. Monilla työpaikoilla samoja työpisteitä käyttävät useammat työntekijät. On siis tärkeää, että työtuolit ja -pöydät on helppo ja nopea säätää käyttäjän mukaan sopivaksi. Vääksyn lääkärikeskus, Vääksy

Intiön hoivakoti, Oulu Luolavuoren koulu, Turku Korpilahden koulukeskus, Korpilahti

TYÖHUONEET JA HENKILÖKUNNAN TILAT 25 Kivenpuiston koulu, Nurmijärvi

Jalkarannan sairaala, Lahti Intiön hoivakoti, Oulu

ASUINHUONEET 27 Asuinhuoneet Asukkaat voivat usein tuoda omia kalusteita huoneisiin, mutta usein tarvitaan myös valmiiksi kalustettuja tiloja. Mahdollisimman kodinomaiset huonekalut rauhoittavat mieltä. Niiden pitää olla myös tukevia sekä turvallisia. Palvelukoti Katrineberg, Vantaa

Palvelukoti Elämän Puu, Tampere

MUUT TILAT 29 Muut tilat Autamme mielellämme kaikkien tilojen sisustuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi neuvottelutilat, juhla- ja luentosalit, kirjastot ja kappelit ovat tiloja, joita usein toteutetaan erityisasumiskohteisiin. Tilojen sisustuksessa meidän on helppo käyttää sekä Isku Interiorin julkisten tilojen mallistoa että soveltuvia Isku Kodin kalusteita ja sisustustuotteita. Kirkonkymppi, Espoo

Palvelukoti Katrineberg, Vantaa Intiön hoivakoti, Oulu

MUUT TILAT 31 Jalkarannan sairaala, Lahti

RITZ NOJATUOLI 4856 Design Raimo Räsänen Ritz on erittäin vahvarakenteinen, joten se soveltuu hyvin julkisten tilojen kalusteeksi. Ritz-lepotuolin puuosat ovat koivua, pyökkiä tai tammea ja istuimessa on siksak-jouset, joiden päällä on tukikangas. Kangas- tai nahkaverhoilulla. Puuosissa valittavissa useita sävyvaihtoehtoja, katso petsivärit s. 46. Tämän lisäksi uutuutena mustaksi tai valkoiseksi maalatut puuosat. Ritz-nojatuoliin saatavilla myös tuolin- ja niskatyynyn irtopäällinen jossa kosteussuoja. LSK: 680 x 860 x 1030 (mm) RITZ -LEPOTUOLI, KOROTETTU 4856 Ritz-lepotuolista on tehty erityisasumiseen paremmin soveltuva versio. Se poikkeaa tavallisesta Ritz lepotuolista istuinkulmallaan. Takajalka on 2 cm normaalia korkeampi. Tämä muuttaa istuinkulman paremmin sopivaksi erityisasumisen tiloihin. Puuosat ovat koivua ja niissä on valittavissa useita sävyvaihtoehtoja (ks. petsivärit s. 46). RITZ - KEINUTUOLI 4859 Keinutuolissa on sama istuinosa kuin Ritz-lepotuolissa. Keinutuoli on erittäin vahvarakenteinen. Kangas- tai nahkaverhoilu. Puuosat ovat koivua tai pyökkiä, joihin valittavissa useita sävyvaihtoehtoja, katso petsivärit s. 46. Tämän lisäksi uutuutena mustaksi tai valkoiseksi maalatut puuosat. LSK: 690 x 1090 x 1030 (mm) RITZ 4856 RITZ 4856 RITZ 4856 + RITZ RAHI 4863 LEPOTUOLIN RAHI 4863 Saatavana kangas- tai nahkaverhoiltuna. Jalat ovat koivua, useita värivaihtoehtoja (ks. petsivärit s. 46). Saatavilla myös luonnonvärisenä tammena. Rahiin saatavilla myös irtopäällinen. LSK: 500 x 510 x 420 (mm)

TUOTTEET NOJATUOLIT JA SOHVAT 33 Nojatuolit ja sohvat FLEX LEPOTUOLI PUUKÄSINOJIN 4880 FLEX S LEPOTUOLI VERHOILLUIN KÄSINOJIN 4881 Design Tapio Laukkanen FLEX 4856 FLEX 4881 Flex-lepotuolit ovat laipallisia pyörivällä ja keinuvalla mekanismilla varustettuja lepotuoleja, joita voidaan käyttää joko yksittäisinä tuoleina tai esimerkiksi oleskelutiloissa useiden tuolien ryhmänä. Flex -tuoleja on saatavissa kangasverhoiltuina. Puuosat ovat luonnonväristä koivua, pyökinväriseksi petsattua koivua tai tummanruskeaksi petsattua koivua. Flex S tuolin verhoilluissa käsinojissa koivuinen koristelista suojaa kangasta kulumiselta ja likaantumiselta. Tuolien laipan keskiosa on luonnonväristä koivua, pyökinväriseksi petsattua koivua tai tummanruskeaksi petsattua koivua sekä ulkokehys alumiinia. Tuolin keinumekanismi ei ole lukittavissa. Keinun jäykkyyttä on mahdollista säätää istujan painon mukaan istuimen etuosan alla olevasta säätönupista. Tuoli on mahdollista heloittaa kolmeen eri asentoon, vakiona heloitus on keskikohtaan. Jos heloitus tehdään lyhyen henkilön mukaan etuasentoon, etureuna on tällöin matalampi ja se ei nouse keinuttaessa liian ylös. Vastaavasti pitkän henkilön mukaan taka-asentoon heloitettuna istuimen etureuna on korkeampi. Heloitusmuutokset voi tehdä myös jälkeenpäin. Istuinalustassa on palautusmekanismi eli tuoli palautuu sivusuunnasta alkuperäiseen asentoonsa. Tuolin päällinen löystyy käytössä jonkin verran. LSK: 660 x 860 x 1090 (mm). ORGANO 3730 ORGANO 3730 ORGANO NOJATUOLI Design Raimo Räsänen Lepotuoli on kokonaan ympäriverhoiltu ja siinä on vakiona pyörät, joiden avulla sitä on helppo liikutella. Tuolin vakiovarusteena olevat jarrupyörät voidaan tarvittaessa vaihtaa jalkatalloiksi. Jalkatalloilla varustetun tuolin korkeus on sama kuin pyörällisen. Tuoli on mahdollista varustaa myös pehmeillä pyörillä, jotka soveltuvat esim. parkettilattioille. 91 65 Organo 3730 68

LOGO-ISTUINKALUSTESARJA Design Raimo Räsänen Käsinojat pyökkiä tai koivua, runko väriltään grafiitti, silvre tai kromi. Kangasverhoilu. Ks. sarjaan kuuluvat tuolit s. 41. LOGO 3727 LOGO 3727 SIGNUM-ISTUINKALUSTE- SARJA Design Raimo Räsänen Käsinojat ja selkä pyökkiä tai koivua. Runko väriltään grafiitti, silver tai kromi. Kangasverhoilu. Ks. sarjaan kuuluvat tuolit s. 41. SIGNUM 3741 SIGNUM 3740 86 86 89 89 69 65 149 65 69 76 161 Signum 3741 Signum 3740 Logo 3727 Logo 3727

TUOTTEET NOJATUOLIT JA SOHVAT 35 PIHLAJA LEPOTUOLI 3510 PIHLAJA 2-H SOHVA 3510 PIHLAJA 3-H SOHVA 3510 Design Tapio Laukkanen Pihlaja on istuinmukavuudeltaan ryhdikäs mutta pehmeä. Pihlajasta on saatavissa 2-hengen ja 3-hengen sohvat sekä lepotuoli. Istuintyynyt ovat käännettävät, toisen puolen pehmuste on pehmeämpi. Kangasverhoilu. Puiset koivujalat joko luonnonväristä koivua, valkoiseksi maalattua koivua, pyökinväriseksi petsattua koivua tai tummanruskeaksi petsattua koivua. LSK: lepotuoli 910 x 820 x 770 (mm), 3-h sohva 2030 x 820 x 770 (mm). PIHJALA 3510 PIHLAJA 3510 LOUHI 4895 LOUHI 3515 LOUHI LEPOTUOLI 4895 Design Leea Koskinen Louhi on lepotuoli, jossa on erinomaisen mukava istua. Kangas- tai nahkaverhoilu. Mustat, tummanruskeat tai luonnonväriset koivujalat. Varustettavissa myös niskatyynyllä. LSK: 780 x 900 x 1050 (mm) LOUHI LOW LEPOTUOLI 3515 LOUHI 3515 LOUHI 31222 Louhi Low on erinomaisen mukava istua. Olennainen ero Louhiin on matalampi selkänoja. Kangas- ja nahkaverhoiltuna. Mustat, tummanruskeat tai luonnonväriset koivujalat. Varustettavissa myös niskatyynyllä. LSK: 780 x 880 x 880 (mm). LOUHI LOW 2-H SOHVA 3515 LOUHI LOW 3-H SOHVA 3515 Louhi 2-h tai 3-h sohva, jossa on erinomaisen mukava istua. Kangas- tai nahkaverhoilu. Mustat, tummanruskeat tai luonnonväriset koivujalat. Varustettavissa myös niskatyynyllä LSK :, 3-h 1930 x 880 x 880 (mm), 2-h 1530 x 880 x 880 (mm). LOUHI SOHVAPÖYTÄ 31222 Koivuinen tukeva sohvapöytä. Värivaihtoehtoina pyökinsävy, valkoinen tai tummanruskea LSK: 700 x 700 x 510 (mm).

TUOTTEET SÄNGYT JA PATJAT 37 Sängyt ja patjat SENIORI-SÄNKY 29062 Seniori-sänky on kokokoivuinen sälepohjalla oleva sänky, johon sopivien patjojen koot ovat on 80x200 cm, 90x200 cm, 120x200 cm ja 160x200 cm. Huom! Istuinkorkeus normaalia korkeampi, 50 cm! Sänky saatavana myös pyörällisenä, istuinkorkeus 50 cm. Sänkyä saa myös tarvittaessa madallettuna. Värivaihtoehdot luonnonväristä tai pyökinväriseksi petsattua koivua. LISÄVARUSTEET Seniorisänkyyn saa nostopohjan, turvalaidan sekä nousutuen. Sänky varustettavissa pyörillä. SENIORI-YÖPÖYTÄ 29063 Sänkyyn sopiva yöpöytä. Myös ovella varustettu malli. Saatavana pyörillä. SENIORI 29063 MEDIULTRA-PATJA 29060 Mediultra-hygieniapatjan mitat ovat 200x90x12 cm. Hygieniapatjan pinnan voi pyyhkiä puhtaaksi vedellä ja saippualla. Tarvittaessa päälliset voi pestä koneessa 60 C. Irrottaminen on helppoa, sillä vaahtomuovin päällä on neulesukka ja päällisessä on vetoketju päädyssä ja 100 cm pitkällä sivulla.

LOUHI SOHVAPÖYTÄ 31222 Koivuinen tukeva sohvapöytä. Värivaihtoehtoina pyökin sävyyn petsattu, tummanruskeaksi petsattu tai valkoiseksi maalattu. LSK: 700 x 700 x 510 (mm). KANTTI 7008 LOUHI 31222 HAIKU 7310 A14 HAIKU 7312 A8 TIMO 4798 TIMO 4798 HAIKU-PÖYDÄT Design Tapio Anttila Yleispöytä, josta löytyvät monipuoliset korkeusvaihtoehdot sohvaja yleispöytiin sekä hoiva-, palvelu- ja erityisasumisen tarpeisiin. Koivu tai pyökki. 7310 yleispöydän korkeus 73cm, 7311 korotetun yleispöydän korkeus 78 cm, 7312 sohvapöydän korkeus 52cm ja 7313 korotetun sohvapöydän korkeus 65 cm. TIMO-SARJA Design Timo Soikkeli ja Leea Koskinen Timo-pöydän kaunis rakenne yhdistää puun ja vaneritaivutteen. Materiaali luonnonväristä koivua. Timo-jakkara sai Design Forum Finlandilta v. 2009 Fennia Prize -kunniamaininnan hyvästä tuotemuotoilusta.

TUOTTEET PÖYDÄT JA TUOLIT 39 Pöydät ja tuolit SERA-TUOLISARJA Design Raimo Räsänen Vaihtuvapaksuinen viilulaminaattirakenne. Puulaji koivu tai pyökki. Istuin joko puinen tai verhoiltu. Kangasverhoilu. Saatavana vaihtopäällisillä. Lisävarusteena rivikytkentähela. Pinoutuva. SERA 3106 SERA 3106 SERA 3107 ALIAS-TUOLISARJA Design Raimo Räsänen Puulaji koivu ja pyökki. Istuin joko kangasverhoiltu tai verhoilematon. Saatavana myös irrotettavalla istuimella ja vaihtopäällisellä. Pinottava. Rivikytkentä lisävarusteena nojatuoliin 3186. Käsinojallisen tuolin saa myös 5 cm korotettuna. Alias-sarja soveltuu hyvin myös palvelu- ja hoivaympäristökäyttöön. Alias-sarjaan kuuluu myös lepotuoli ja sohva. Puulaji koivu. Lepotuolin ja sohvan istuimen voi varustaa vaihtopäällisellä. ALIAS 3184 ALIAS 3186 ALIAS 3186, KOROTETTU ALIAS 3703 ALIAS 3704 84 84 89 92 84 84 45 56 Alias 3184 54 56 54 56 Alias 3186 Alias 3186, korotettu 58 63 136 Alias 3703 Alias 3704 52 Sera 3106 50 52 Sera 3107 50

MONI 2521 A14 MONI 2523 O9 SWING 7144 B12 SWING 7144 A8 DIO 29071 O6 DIO 29072 O9 DIO 29073 O6 MONI-PÖYTÄSARJA Moni 2521 ja 2523 pöydillä toteutetaan monipuolisesti yleispöydät ruokaloihin sekä kahviloihin. Jalkojen väri grafiitti, silver tai kromi. SWING-PÖYTÄSARJA Jalkojen väri grafiitti, silver tai kromi. DIO-PÖYTÄSARJA Dio-pöytäsarja on erittäin tukeva laippajalkainen pöytäsarja. Tukevan rakenteensa ansiosta Dio-jalat sopivat erittäin hyvin seisomapöytiin ja isoihin neuvottelupöytiin. Jalkojen väri grafiitti, silver tai kromi.

TUOTTEET 41 SIGNUM Design Raimo Räsänen Puuosat pyökki tai koivu. Istuin ja selkä joko puinen tai verhoiltu, 3110 ja 3111. Kangasverhoilu. Runko väriltään grafiitti, silver tai kromi. 3110 ja 3111 pinottavia ja varustettavissa vaihtopäällisillä. Nojatuoli 3111 rivikytkettävissä. Signum-sarjaan kuulu myös lepotuoli ja sohva. Katso myös sivu 34. SIGNUM 3110 SIGNUM 3110 SIGNUM 3111 SIGNUM 3113 LOGO Design Raimo Räsänen Puuosat pyökkiä tai koivua. Kangasverhoiltu istuin, selkä joko puinen tai kangasverhoiltu, 3150 ja 3151. Runko väriltään grafiitti, silver tai kromi. 3150 ja 3151 pinottavia ja varustettavissa vaihtopäällisillä. Käsinojallinen Logo 3151 saatavana myös 5 cm korotettuna sekä kirjoitusalustalla. Logo-sarjaan kuuluu myös lepotuoli ja sohva. Katso Logo kuvissa myös s. 34. LOGO 3150 LOGO 3151 LOGO 3151, KOROTETTU LOGO 3170 79 79 85 82 82 87 82 46 54 53 54 61 60 47 53 55 54 55 54 59 57

AV-RATKAISUT NEUVOTTELU- TILOIHIN VIHERSISUSTUS SISÄTILOISSA SILKKIKASVEILLA KULJETUS JA ASENNUS Kolme vaihtoehtoista palvelutasoa. 1. NOUTO: asiakas noutaa itse tuotteet. 2. KULJETUS: tuotteet kuljetetaan asiakkaan tilaan pakkauksissaan. 3. KÄYTTÖKUNTOON ASENNUS: Kalusteiden kantaminen asiakkaan osoittamaan tilaan, asentaminen, säätäminen käyttökuntoon, pakkausjätteen lajittelu ja poiskuljetus. VUOKRAUS Kalusteiden vuokraaminen määräajaksi sopimuksen mukaan. Korkealaatuiset kalusteet luotettavasti sovitun aikataulun mukaan. Tuonti, asennus ja nouto. TEKSTIILI- SISUSTAMINEN Suunnittelemme ja toteutamme verhot, kaihtimet ja tekstiilit asiakkaan ja tilan ehdoilla. MUUTTO Kalustetoimitusten yhteydessä Isku vastaa muutosta ja sen sujumisesta. Palveluksessasi ovat kautta maan parhaat muuttomiehet ja -välineet. Kalusteiden LEASING Toimiston sisustuksen hankkiminen leasing-rahoituksella. Asiakkaan käyttämän rahoitusyhtiön tai Iskun yhteistyökumppanin kautta. TILANHALLINTA 1. Vanhojen kalusteiden INVENTOINTI ja KÄYTETTÄVYYSARVIOINTI. 2. Vanhojen kalusteiden MERKITSEMINEN muuttoa ja kierrätystä varten. 3. Kalusteiden TILANKÄYTTÖ- JA KALUS- TUS-SUUNNITELMAN tuottaminen. 4. UUSIEN ISKUN KALUSTEIDEN SUUNNIT- TELU JA SIJOITTELU suunnitelmaan. 5. Mahdolliset MUUT työt. AKUSTIIKKA Case akustiikkaseinäkkeet. Link-akustiikkaseinäkkeet. Akustiset Digiprint-seinäkkeet. Yhteys akustiikka-asiantuntijaan, jolla akustiikkakatot ja ratkaisut. SISUSTUS- SUUNNITTELU Tilankäytön, sisustuksen ja värien suunnittelu. Kalusteiden valinta ja sijoittelu - huomioiden toimivuus, tehokkuus, ergonomisuus ja viihtyvyys. TARVEKARTOI- TUS Asiakkaan sisustustarpeen peruskartoitus, asiakkaan tarpeet ja toiveet, projektin laajuus ja aikataulu sekä haluttujen paletin osien valinta. KIERRÄTYS Inventointiin perustuen 2 kierrätystapaa, molemmat sisältävät kalusteiden purkamisen, pois kantamisen ja kuljetuksen kierrätykseen: 1. HYVITYS: Hyvitämme ja otamme vastaan vanhat kriteeristön täyttävät kalusteet ja hoidamme ne edelleen kun uudet kalusteet hankitaan Iskusta. 2. POISTO: Vanhojen kalusteiden kuljetus jätejakeiden mukaiseen jatkokäsittelyyn, uudeksi materiaaliksi tai energiaksi. PROJEKTIN- HOITO Hoidamme koko muutto- ja sisustusprojektin. Ammattitaitoista, luotettavaa ja tehokasta muuttojen ja sisustusprojektien hoitoa.