SATAMAYHTEISÖN INFORMAATIOKESKUS TIEDONVÄLITYKSEN TEHOSTAJANA Mobiilisatama (MOPO) -hanke, työpaketti 1:n tuloksia Antti Posti, Jani Häkkinen, Jonne Hyle ja Ulla Tapaninen www.merikotka.fi/mopo 0
Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät 3. Port Community System (PCS) -järjestelmät 4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön 5. Johtopäätökset
1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tausta Merikuljetukset ovat ylivoimaisesti tärkein kuljetusmuoto sekä maailman että Suomen tavaraliikenteessä, mikä tekee satamista tärkeän osan globaaleja toimitusketjuja. Satamissa toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu toimijoiden ja prosessien heterogeenisyydestä johtuen. Erityisesti informaatiovirtojen hallinta on haasteellista monitahoisessa satamatoimintaympäristössä. Kansainvälisesti tarkasteltuna useilla satamilla on käytössään satamasidonnaista tiedonvälitystä tehostavia kokonaisvaltaisia Port Community System (PCS) -järjestelmiä. Suomesta puuttuu tällainen kokonaisvaltainen ja yritysten tarpeet huomioiva PCSjärjestelmä, vaikkakin meriliikennettä palveleva PortNet-järjestelmä sisältää tyypillisiä PCS-järjestelmien toimintoja. Satamayhteisöä kokonaisvaltaisesti palveleva informaatiokeskus voisi ratkaisevasti tehostaa Suomen satamien toimintaa ja auttaa turvaamaan kuljetusreittimme kilpailukyvyn keskellä kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Satamayhteisön informaatiokeskusten suuresta potentiaalista huolimatta PCSjärjestelmiä ja niiden soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön ei ole juurikaan tutkittu aiemmin.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kuvata satamasidonnaisten toimitusketjujen informaatiovirtoja. Tehdä yleiskatsaus Suomen satamatoimintaympäristössä nykyisin käytössä olevista sähköisistä informaatiojärjestelmistä. Tehdä kartoitus maailmanlaajuisesti käytössä olevista satamien Port Community System (PCS) -järjestelmistä ja niiden keskeisistä piirteistä. Kirjallisuusselvitys Kirjallisuusja Internet -kartoitus Selvittää Suomen satamatoimijoiden tiedonvaihdon nykytilaa ja pullonkauloja sekä PCS-järjestelmän soveltuvuutta Suomen satamatoimintaympäristöön. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Antaa suosituksia Suomen satamatoimintaympäristöön soveltuvasta satamayhteisön informaatiokeskuksesta ja sen palvelusisällöstä (bruttolista).
Tutkimuksen toteutus Kirjallisuusselvitys satamasidonnaisista informaatiovirroista ja -järjestelmistä informaatiovirtakuvausten perustana MKK:n TYLOGE- ja TUKKE-projektien, Jonne Hylen (2010) insinöörityön sekä parin muun tutkimuksen (esim. FIRUCASE- ja BaSIM-hankkeet) tulokset. informaatiojärjestelmien osalta lähteinä käytetty pääasiassa aiempia tutkimuksia ja palvelujen kehittämien/tarjoajien Internet-sivustoja Kirjallisuus- ja Internet-kartoitus PCS-järjestelmistä lehti- ja konferenssiartikkelit tutkimusraportit satamien ja PCS-järjestelmien kehittäjien Internet-sivustot. Asiantuntijahaastattelut ja -tapaamiset Suomen näkökulman selvittämiseksi yhteensä 17 asiantuntijaa eri organisaatioista haastateltavat asiantuntijat valittiin siten, että saatiin kokonaisnäkemys Suomen satamayhteisön informaatiotarpeista ja -ongelmista sekä tiedonvaihdossa käytetyistä järjestelmistä
2. Satamasidonnaiset informaatiovirrat ja -järjestelmät
Yleiskuvaus satamasidonnaisesta kuljetusketjusta Kuljetusliike Kuljetusliike Varustamo Kuljetusliike Kuljetusliike Raaka-ainetoimittaja Tavarantoimittaja Lähtösatama Kohdesatama Jälleenmyyjä Loppuasiakas Satamaoperaattori Huolintaliike Kierrätysvirta Satamanpitäjä Tulli Lukuisat muut toimijat (esim. luotsaajat, jäänmurto, hinaus, rajavartiosto) Lähde: Pulli et al. 2009
Satamasidonnaisessa toimitusketjussa on lukuisia erilaisia toimijoita Satamaorganisaatiot Satamanpitäjät - satama- ja liikelaitokset - omistajayhtiöt Satamaoperaattorit Sataman käyttäjät/asiakkaat Varustamot Kuljetusyritykset Tavaran lähettäjät ja vastaanottajat Matkustajat Palvelujen tuottajat Laivanselvitys Huolinta Laivamuonitus Polttoainehuolto Huolto ja korjaus Hinaus Luotsaus Jäänmurto Merimiespalvelu- ja lähetys Viranomaiset Merenkulku Tulli Poliisi Ympäristö Rajavartiosto Lähde: Meriliitto 2010
Satamasidonnaiset logistiset virrat Satamasidonnaiset logistiset virrat Materiaalivirrat Rahavirrat Informaatiovirrat Osapuolten välisiin sopimuksiin liittyvät informaatiovirrat Viranomaismääräysten ja lakien edellyttämät informaatiovirrat Lastiin ja kuljetukseen liittyvien palveluiden informaatiovirrat Lähde: Kondratowicz et al. 2007
Satamasidonnaisessa toimitusketjussa liikkuu todella paljon erilaisia tietovirtoja CMR- ja CIM-rahtikirjat huolintaohje kauppalasku konossementti lastaus-/purkausraportti manifesti pakkausluettelo passitusasiakirjat pilkutusviite reefer-konttien kytkentätiedot saapumisilmoitus SAD-lomake jne.
Esimerkki: tiedonkulku tavaran lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan välillä Lähde: LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi
Esimerkki: Yhdessä kuljetustilauksessa tarvittavia tietoja Myyjä Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tarjouspyyntö Tarjous Ennuste Tilaus Tilausvahvistus Lähtöilmoitus Lähetysluettelo kauppalasku Ostaja Kuljetustilaus Kuljetustilauksen vahvistus Rahtikirja Rahtilasku Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Kuljetusliike/terminaali Kuljetusliike/terminaali Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Tilitystiedot Maksutiedot Rahtikirja Lähetyksen seurantatieto Poikkeamailmoitus Rahdinkuljettaja Lähde: Kortesmäki 2005
Satamasidonnaisen tavaratoimituksen prosessikuvaus Satamayhteisössä tapahtuvan tiedonvaihdon nykytilan ja ongelmakohtien hahmottamiseksi tutkimuksessa muodostettiin kuvaus tyypillisestä satamasidonnaisesta tavaratoimitusprosessista. Yksityiskohtaisena esimerkkinä laadittiin seikkaperäinen prosessikuvaus Suomen kautta itään suuntautuvan transito- eli kauttakulkuliikenteen materiaali- ja tietovirtaprosesseista konttikuljetusten osalta Kotkassa toimivan huolintaliikkeen näkökulmasta tarkasteltuna. Laaditut prosessikuvaukset toivat esiin satamasidonnaisessa tiedonvaihdossa havaittavissa olevia pullonkauloja, jotka paitsi hidastavat tavaratoimitusten käsittelyä myös kuluttavat turhia resursseja.
Yleiskuvaus itätransiton tietovirtaprosessista
Satamasidonnaisen tiedonvälityksen pullonkauloja Perinteisten kommunikointitapojen käyttämisen yleisyys (esim. paperiset asiakirjat, puhelin, faksi ja sähköposti). Bilateraalinen ja manuaalinen kommunikointi. Tieto ei aina tavoita kaikkia sitä tarvitsevia osapuolia (esim. poikkeamat alusten ETA-tiedoista). Asiakirjojen suuri lukumäärä ja kirjavuus. Single Window -ratkaisujen vähäisyys. Raja-asemien (FIN-RU) tietojärjestelmät eivät kommunikoi riittävästi keskenään. Tietovaatimukset ja toimintatavat valtioiden, satamien ja toimijoiden välillä vaihtelevat.
Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 1/2 Järjestelmän nimi AIS GOFREP IBNet IBPlott LRIT PDS PortEnSys PortNet RailTrace Käyttötarkoitus Automaattinen merenkulun alusten tunnistusjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada reaaliajassa ja maantieteellisesti laajalta alueelta tarkkaa tietoa aluksista ja niiden liikkeistä. Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä. Jäänmurtajalaivaston toiminnan seurantaan ja ohjaamiseen tarkoitettu järjestelmä. IBNet-järjestelmän laajennus karttapohjaiseen satelliittikuvien ja laivaliikennetilanteen esittämiseen. Maailmanlaajuinen AIS-järjestelmää täydentävä alusten jäljitys- ja tunnistusjärjestelmä. Yhdeksässä Suomen satamassa käytössä oleva satamien tuotannonohjaus-, laskutus-, asiakkaiden hallinta- ja raportointijärjestelmä. Ohjelmisto sataman maa- ja meriliikenteestä ilmaan aiheutuvien päästöjen laskemiseksi ja simuloimiseksi. Meriliikenteen tietojärjestelmä alusten ja niiden lastien tietojen välittämiseen MKL:lle, tullille ja satamille kunkin aluskäynnin yhteydessä. Internetin yli toimiva Turun rautatieliikenteen yliopisto seurantajärjestelmä MERENKULKUALAN Euroopan ja Venäjän KOULUTUS- väliselle JA TUTKIMUSKESKUS liikenteelle.
Suomen satamatoimintaympäristön nykyisiä tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluja 2/2 Järjestelmän nimi Rautatieliikenteen sähköiset palvelut SafeSeaNet Tullin sähköiset palvelut Visy Gate VTS Yrityskohtaiset järjestelmät Käyttötarkoitus VR Transpointin tarjoamat sähköiset palvelut, joiden avulla voidaan mm. hallinnoida ja lähettää useita kuljetuksiin liittyviä dokumentteja, tilata kuljetuskapasiteettia sekä seurata kuljetusten etenemistä Eurooppalainen sovellusalusta merenkulkuun liittyvien tietojen vaihtamiseksi jäsenmaiden viranomaisten välillä Mahdollistaa ilmoitusten sähköisen lähettämisen tullille joko Internet-palvelun kautta tai sanomapohjaisesti. Kulunvalvonta- ja aluevalvontajärjestelmä, joka tunnistaa automaattisesti liikennettä ja ohjaa portteja esimerkiksi satama- ja teollisuusalueilla. Alusliikennepalvelu, jonka tehtävänä on parantaa merenkulun turvallisuutta, edistää alusliikenteen sujuvuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja niistä mahdollisesti syntyviä ympäristöhaittoja. Vaihtelee toimijoittain ja toimialoittain. Esim. satamaoperaattorien toiminnanohjaus- ja suunnittelujärjestelmät, tietoliikennesanomat, huolintasovellukset, kuljetusliikkeiden suunnittelujärjestelmät, varustamojen tietoportaalit. Taulukon lähteet: IDABC 2005; IMO 2010; Liikennevirasto Turun 2010a, yliopisto 2010b, 2010c, 2010d; Satamatieto Oy 2010; Tullihallitus 2010; Visy Oy; VR MERENKULKUALAN Transpoint 2010 & 2011; KOULUTUS- VTT 2010 JA TUTKIMUSKESKUS
3. Port Community System (PCS) -järjestelmät
Tekijä(t) ja vuosi Aksentijević, Tijan & Hlaća 2009 Keceli, Choi, Cha & Aydogdu 2008a ja 2008b Keceli, Choi, Cha, Aydogdu & Kim 2008c Long 2009 Rodon & Ramis-Pujol 2006 SKEMA 2009 Smit 2004 Srour, Oosterhout, Baalen & Zuidwijk 2007 Tijan, Kos & Ogrizović 2009 PCS-järjestelmistä tehtyjä tutkimuksia Tutkimuksen tavoitteet Artikkelissa tutkitaan tietoturvaperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon PCSjärjestelmiä kehitettäessä. Artikkelit selvittävät PCS-järjestelmien hyväksymiseen ja omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä Busanin satama-alueella toimivissa meri- ja maakuljetusyrityksissä. Tutkimuksessa arvioidaan Koreassa käytössä olevan PORT-MIS-järjestelmän teknisiä puolia käyttäjien näkökulmasta. Artikkelissa käydään läpi Felixstowen satamassa käytössä olevan PCS-järjestelmän historiaa ja valoitetaan sen avulla PCS-järjestelmillä saavutettavissa olevia hyötyjä. Artikkelissa kuvataan PCS-järjestelmien ja yleensäkin yritysten informaatioinfrastruktuurien integroimisen monimutkaisuutta. Tutkimuksessa tehdään kartoitus Euroopan merisatamien raportointikäytännöistä ja niiden yhteydessä hyödynnetyistä tietojärjestelmistä (pitäen sisällään myös PCSjärjestelmät). Tutkimuksessa analysoidaan Antwerpenin, Hampurin ja Rotterdamin sataman PCSjärjestelmiä niiden arkkitehtuurin perusteella sekä verrataan näitä järjestelmiä keskenään eroavaisuuksien ja samankaltaisuuksien löytämiseksi. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmien eri kehitysvaiheista kokemuksen kautta opittuja käytäntöjä kansainvälisen tarkastelun avulla. Artikkelissa esitetään PCS-järjestelmistä rakenteellinen analyysi, jossa päähuomio on kiinnitetty PCS-järjestelmien tietoturvallisuuteen. Artikkelissa analysoidaan onnettomuuksista toipumista ja liiketoiminnan jatkuvuutta PCS-järjestelmien näkökulmasta.
Satamien informaatiojärjestelmien luokittelu Järjestelmätyyppi Port Community System (PCS) Port Single Window (PSW) National Single Window (NSW) Harbour Authority System (HAS) Harbours Information & Control System (HICS) Single Point of Contact (SPC) Cargo Community System (CCS) Kuvaus B2B- ja kaupallisluonteinen, mutta sisältää usein myös B2G- ja G2G-palveluja Satamakohtainen, B2G-luonteinen Kansallinen, B2G-luonteinen Satamanpitäjille suunnattu Viranomaispainotteinen Viranomaispainotteinen (esim. tullit) Konttiterminaalijärjestelmä Lähde: mukaillen SKEMA (2009)
Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System tai Port Community Information System, PCS) PCS-määritelmiä kirjallisuudessa: PCS on keskitetysti toimiva tiedonsiirtojärjestelmä, jonka avulla voidaan siirtää tietoa ja tarjota muita palveluja tätä tietoa hyödyntämällä. Tieto on kaikkien sellaisten toimijoiden käytettävissä, jotka ovat kiinnostuneet merikuljetuksiin liittyvästä tiedosta. Informaatiokeskuksella vältetään kahdenvälistä tiedonvaihtoa. (Grizell 2001) PCS on sähköinen sovellusalusta, joka yhdistää useita eri organisaatioiden ja niiden muodostaman merisatamayhteisön operoimia järjestelmiä toisiinsa. (Rodon & Ramis-Pujol 2006) PCS voidaan määritellä osana maailmanlaajuisia toimitusketjuja toimivaksi kokonaisvaltaiseksi ja maantieteellisesti rajatuksi informaatiokeskukseksi, joka palvelee ensisijaisesti erilaisten satamasidonnaisten yritysten intressejä. (Srour et al. 2007)
Satamayhteisön informaatiokeskus (eng. Port Community System, PCS) Satamayhteisön informaatiokeskus on luotettava yhden luukun periaatteella toimiva sähköinen tiedonohjausjärjestelmä, joka integroi saumattomasti satamayhteisön toimijat globaaliin tavaratoimitusverkostoon välittäen relevanttia tietoa satamasidonnaisille toimijoille satamatyypistä, kuljetusmuodosta ja kaupankäyntialueesta riippumatta.
Perinteinen tiedonvälitys vs. PCS-järjestelmän ohjaama tiedonvälitys bilateraaliset yhteydet toimijoiden välillä kommunikointi usein faksilla, puhelimella, sähköpostilla tai EDI-sanomilla heikkoutena manuaalisuus, heikko skaalautuvuus ja tiedon uudelleen hyödyntämisen puute tiedonvälitys tapahtuu keskitetysti ja usein automatisoidusti Single Window -toimintatapa vähentää bilateraalisten yhteyksien ja tiedonsiirron tarvetta hyvä skaalautuvuus
Esimerkkejä maailmalla olevien PCS-järjestelmien tarjoamista palveluista erilaisten selvitysten ja ilmoitusten lähettäminen yritysten ja viranomaisten välillä tieto saapuvista ja lähtevistä lasteista, konteista ja aluksista alus-, maantie- ja rautatiesuunnittelu rahdinhuolinta alusten liikkeiden seuranta vaarallisten lastien seuranta ja valvonta palvelupyynnöt laskutus raportointi ja tilastointi jne.
Esimerkki Hampurin sataman DAKOSY-järjestelmästä Lähde: DAKOSY 2010
PCS-järjestelmien hyötyjä 1/2 prosessien yksinkertaistuminen ja nopeutuminen tehokkuuden parantuminen asiakirjojen ja paperityön väheneminen palvelujen parantuminen ja palveluvalikoiman monipuolistuminen läpinäkyvyyden lisääntyminen ja suunnittelun helpottuminen tiedon laadun paraneminen ja virheiden vähentyminen tiedon optimaalinen uudelleen hyödyntäminen häiriötilanteisiin sopeutuminen asiakastyytyväisyyden parantuminen. (Lähteinä mm. DAKOSY 2010; Goose 2007; KL-Net 2003; Long 2009; Portbase 2010)
PCS-järjestelmien mitattuja hyötyjä 2/2 Korean kansallisella PORT-MIS-järjestelmällä on saavutettu noin 100 miljoonan USD:n vuosittaiset logistiset kustannussäästöt mm. henkilöstövähennysten, paperidokumenteista luopumisen, tietojen yhdistämisen ja tiedonsiirron automatisoinnin kautta. (KL-Net 2003) Singaporen sataman TradeNet-järjestelmän ansiosta sataman tuottavuus on parantunut 20 30 % ja henkilöstökulut ovat alentuneet peräti 50 %. (Hines-Smith 2005) Rotterdamin ja Amsterdamin satamien Portbase-järjestelmän Lastiilmoitus EDI -palvelulla on pystytty vähentämään vuosittaista paperimäärää noin 750 metrin korkuisella paperipinolla. (Portbase 2010) Useissa Yhdysvaltojen satamissa käytössä olevalla emodaljärjestelmällä on pystytty lyhentämään jonotusaikoja terminaalin portilla 15 60 minuutilla ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 200 tonnilla vuosittain. (Goose 2007)
Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Maailmanlaajuisesti on käytössä ainakin 35 erilaista PCS-järjestelmää, joista osa on satamakohtaisia, osa kansallisia ja osa on käytössä muutoin useammassa satamassa (joko samassa tai eri valtiossa). PCS-järjestelmiä on perustettu käytännössä jokaiseen globaalin kaupankäynnin piirissä olevaan maanosaan. Informaatiokeskukset keskittyvät suuriin ja varsinkin paljon kontteja käsitteleviin satamiin ( 1 milj. TEU / vuosi). Informaatiokeskuksia on erityisen paljon Länsi-Euroopassa sekä Aasian etelä-, itä- ja kaakkoisosissa sijaitsevissa satamissa. Itämeren alueella PCS-järjestelmiä näyttäisi olevan käytössä melko vähäisesti. Ruotsissa Göteborgin satamassa on käytössä PCS-järjestelmä sekä Puolaan Gdanskin ja Gdynian satamiin PCS-järjestelmän perustaminen on ollut ainakin jossain vaiheessa suunnitteilla. Venäjän satamissa yhden luukun periaatteella toimivia tietojärjestelmiä ei näyttäisi juurikaan olevan käytössä.
Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Lähde: Rodrigue 2009
Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Nro PCS-järjestelmän nimi Satama(t) Valtio 1 ADEMAR Le Havre Ranska 2 BHT Bremen Saksa 3 DAKOSY Hampuri Saksa 4 Destin8 Felixstowe, Harwich, Ipswich, Immingham, Hull, Teesport, Tyne, Iso-Britannia Grangemouth, Aberdeen, Glasgow, Liverpool, Bristol, Thamesport, the Medway Ports, Tilbury, Greenock, Great Yarmouth ja noin 70 sisämaan tullauspaikkaa 5 Easyport Yantai Kiina 6 EDI Kobe Japani 7 EDI systems Yokohama Japani 8 emodal Useita satamia ja terminaaleja Yhdysvallat 9 FIRST New York ja New Jersey Yhdysvallat 10 GASYNET Kansallinen järjestelmä Madagascar 11 Harbour View Mm. Melbourne, Tansania ja useat Belgian satamat Mm. Australia, Tansania ja Belgia 12 ICTSI Useita satamia Filippiinit 13 Indian Port Community System Kansallinen järjestelmä Intia 14 KleinPort Useita satamia mm. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassa (joissakin Mm. Australia, Kanada, Qatar ja Yhdysvallat satamissa kokonaisvaltaisia PCS-järjestelmiä ja joissakin osittaisia järjestelmiä) 15 Nanhai Port Community System Nanhai Kiina 16 PACE Lontoo Iso-Britannia 17 PLUS Göteborg, Johor, Mombasa ja Muscat Ruotsi, Malesia, Kenia ja Oman 18 Port Klang Community System Klang Malesia 19 Portbase Amsterdam ja Rotterdam Alankomaat 20 PortBIS Kansallinen järjestelmä Australia 21 PortIC Barcelona Espanja 22 Port-MIS Kansallinen järjestelmä Korea 23 PortNet Kansallinen järjestelmä Suomi 24 PORTNET Seattle ja Singapore Yhdysvallat ja Singapore 25 PortXcs Zeeland Alankomaat 26 PROTIS Marseille Ranska 27 SaudiEDI Kansallinen järjestelmä Saudi-Arabia 28 Seagha Antwerpen Belgia 29 SPIN Southampton Iso-Britannia 30 Tradelink Hong Kong Kiina 31 TradeNet Kansallinen järjestelmä Ghana, Mauritius, Mongolia, Mosambik (tekeillä), Norsunluurannikko, Panama, Saudi-Arabia Singapore ja Trinidad & Tobago (tekeillä) 32 TradeXchange Singapore Singapore 33 Valenciaportpcs.net Valencia Espanja 34 ViPOS Bremerhaven Saksa 35 Useita tietojärjestelmiä Useita satamia Dubai 36 Tekeillä oleva PCS-järjestelmä Ploce Kroatia
Kartoitus: PCS-järjestelmät maailmalla Ensimmäiset PCS-järjestelmät on perustettu maailmalla jo noin 30 vuotta sitten. PCS-järjestelmien suhteellisen pitkästä historiasta johtuen eri satamissa käytössä olevat PCS-ratkaisut eroavat toisistaan sekä tekniseltä toteutukseltaan että palvelusisällöltään. Informaatiokeskusten taustalla vaikuttavat myös kansalliset hallintokulttuurit, lait ja asetukset sekä kaupankäyntitavat, mikä osaltaan vaikuttaa eri informaatiokeskusten toimintamalliin. Useat PCS-järjestelmät on perustettu alun perin palvelemaan ensisijaisesti satamanpitäjien ja viranomaisten tarpeita (G2G ja B2G), mutta monet järjestelmät ovat laajentuneet kattamaan myös liike-elämän tarpeita (B2B). PCS-järjestelmiä on usein ollut perustamassa sataman hallinnointiyhtiö ja informaatiokeskuksen omistava taho on usein julkisyhteisöllinen toimija. Useimmissa tapauksissa PCS-järjestelmien perustamisprosessia näyttäisi johtavan satamayhtiö, mutta informaatiokeskuksen pyörittäminen on yleensä siirtynyt myöhemmin yksityiselle yritykselle tai yhdistykselle. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat usein käyttöönottovaiheessa vapaaehtoisia käyttäjille ja usein peräti sponsoroituja, mutta järjestelmät saattavat muuttua myöhemmin maksullisiksi ja/tai jopa pakollisiksi.
PCS-järjestelmän perustamisessa huomioitavia asioita PCS-järjestelmän tulee vastata oikeisiin ongelmiin ja tarpeisiin keskeisten sidosryhmien sitouttaminen järjestelmään järjestelmän rahoituksen ja hallinnon organisointi eri toimijoiden tarpeiden ja resurssien huomioiminen kustannusten ja hyötyjen tasapuolinen jakaminen järjestelmällä saavutettavien hyötyjen selkeä osoittaminen järjestelmän arkkitehtuurin valinta tapauskohtaisesti modulaarinen käyttöönotto takaa yleensä parhaan lopputuloksen uusiin toimintatapoihin sopeutuminen/sopeuttaminen järjestelmän tuottamien hyötyjen mitattavuus järjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi. (Lähteinä mm. Rodon & Ramis-Pujol 2006; Srour et al. 2007; Tijan et al. 2009)
4. PCS-järjestelmän soveltuvuus Suomen satamatoimintaympäristöön
Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita satamayhteisön tiedonvaihtoon liittyviä kehitysideoita paperisten asiakirjojen korvaaminen vastaavilla sähköisillä poikkeamatietojen (esim. laivojen myöhästymiset) välittäminen kaikille tietoa tarvitseville toimijoille ympäri vuorokauden (24/7) toimivalle tiedonvälityspalvelulle nähdään tarvetta tiedonvälityksen tasapuolistaminen tiedon pitäisi olla reaaliaikaisempaa maaliikennepuolen ja sataman välisen tiedonvälityksen parantaminen web-lomakkeiden laaja-alaisempi käyttö toimintojen ennakkosuunnittelun parantaminen sataman toimintaohjeiden harmonisointi koetaan tarpeelliseksi Single Window -palveluiden lisääminen sataman läpimenoaikojen lyhentäminen informaatiotaulun käyttöönotto tullivuorojärjestelmän kehittäminen rekkajonojen välttämiseksi eri toimijoiden palveluaikojen parempi saatavuus.
Asiantuntijoiden suhtautuminen PCS-järjestelmää kohtaan Käytännössä kaikki tutkimuksessa haastatellut asiantuntijat suhtautuivat myönteisesti satamayhteisön informaatiokeskuksen kaltaisen tietojärjestelmän kehittämiseen Suomeen. Useimmat asiantuntijat eivät kuitenkaan nähneet informaatiokeskukselle akuuttia tarvetta, sillä toimijat pitävät satamasidonnaisen tiedonvälityksen ja informaatiojärjestelmien vallitsevaa tilaa varsin hyvänä ja toimivana. Suomalaiset satamatoimijat eivät selvästikään tunnista toimintansa mahdollisia parannuskohteita, vaan ne ovat tottuneet nykytilanteeseen ja nykyisin käyttämiinsä tiedonvälitystapoihin, eivätkä täten välttämättä halua muutosta vallitsevaan tilanteeseen. Suomessa ei myöskään tunneta kovin hyvin maailmalla käytössä olevia PCS-ratkaisuja eikä niiden sisältämien palveluiden tarjoamia mahdollisia hyötyjä.
Asiantuntijahaastatteluissa esiin tulleita haasteita satamayhteisön informaatiokeskuksen kehittämiselle Tietoturva: Kenellä on oikeus mihinkin tietoon? Miten tietojen luottamuksellisuus voidaan varmistaa? Mitä tietoa kukakin toimija on kenellekin velvollinen lähettämään? Antaako jonkun kontin omistaja luvan välittää konttia koskevia tietoja useille toimijoille? Onko sellainen esimerkiksi mahdollista, että väärä henkilö hakisi laittomasti kuljetusyksikön satamasta saamillaan tiedoilla? Tiedon tuottamisen ja käyttämisen käyttöoikeudet: Kuka hoitaa tietojen päivittämisen järjestelmään? Miten varmistetaan, että tieto on aina ajantasaista? Toimijoiden luotettavuuden saavuttaminen: Miten järjestelmän kehitystyöhön ja käyttämiseen saadaan mukaan riittävästi satamasidonnaisia toimijoita? Miten järjestelmään liittyvät toimijat saadaan luottamaan toisiinsa ja teknisiin ratkaisuihin? Hyötyjen osoittaminen: Pystytäänkö järjestelmän tuottama lisäarvo osoittamaan selkeästi? Miten todellisia hyötyjä voidaan mitata objektiivisesti? Viranomaistoiminnan ja lainsäädännön asettamat rajoitteet. Toimintakulttuurin vaihtaminen on haasteellista: Miten paperit ja toimistojen luukuilla käynnit pystytään vaihtamaan sähköisiin ratkaisuihin joustavasti? Tulli ja sähköinen ilmoittaminen sekä sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Järjestelmän rajapinnat kansainvälisiin järjestelmiin: Miten eri maiden ja toimijoiden järjestelmät saadaan keskustelemaan keskenään?
Suomeen soveltuvalle PCS-ratkaisulle asetettavia keskeisiä vaatimuksia viranomaispalvelujen ja e-kaupankäynnin (G2G, B2G ja B2B) yhdistyminen (lisäarvopalvelut) olemassa olevien parhaiden käytäntöjen yhdistäminen (rajapinnat ja harmonisointi) toiminta yhden luukun periaatteella kaikkia satamasidonnaisia toimijoita koosta riippumatta palveleva järjestelmä ottaa huomioon eri kuljetusmuodot ja niiden tarpeet palvelun jatkuva saatavuus (24/7) ubiikit ja mobiilit palvelut reaaliaikaiset tietopäivitykset monikielisyys yhteydet kansainvälisiin järjestelmiin.
Bruttolista Suomeen visioidun satamayhteisön informaatiokeskuksen mahdollisesta palvelusisällöstä aikataulutiedot (kuljetusmuodoittain) arkistointipalvelu asiakirjapankki ja sähköiset lomakkeet asiakirjojen sähköinen välittäminen asiointiohjeet häiriö- ja poikkeamatilanteiden hallinta informaatiotaulu kartta- ja reittipalvelut kulunvalvonta käyttäjien hallinta laskutus, maksuliikenne ja verotus maantiekuljetusten suunnittelu ja hallinta neuvontapalvelu osoitetiedot ja palveluajat palvelupyynnöt rajaliikennetilanteen seuranta rautatiekuljetusten suunnittelu ja hallinta satamainfo sähköinen liiketoiminta sää- ja kelitiedot talviolosuhteisiin tarkoitetut palvelut tavaratoimituskohtainen kommunikointikanava tavaratoimitusten seuranta tilastointi- ja raportointipalvelut tullauspalvelu varaus- ja vuokrauspalvelu viestien lähettäminen ja tiedostojen siirto
5. Johtopäätökset
Johtopäätökset Suomen satamatoimintaympäristössä on käytössä melko kehittyneet informaatiopalvelut, mutta ne ovat asiakkaan näkökulmasta varsin pirstoutuneet. Maailmalla olevat PCS-järjestelmät ovat keskittyneet suuriin ( 1 milj. TEU) konttisatamiin, joihin verrattuna Suomen satamat ovat melko pieniä. Satamayhteisön informaatiokeskuksia voidaan hyödyntää toki muunkinlaisia tavaravirtoja kuin kontteja käsittelevissä satamissa. Itse asiassa mitä monipuolisempia sataman tavaravirrat ovat, sitä kattavamman palvelutarjonnan satamayhteisön informaatiokeskus tarvitsee. Jos pienemmätkin suomalaiset satamat ja niissä operoivat toimijat halutaan kytkeä osaksi PCS-järjestelmää, niin kansallisen järjestelmän perustaminen vaikuttaisi järkevimmältä ratkaisulta. Toisaalta voidaan luoda visio myös koko Itämeren aluetta palvelevasta PCSratkaisusta, jonka kautta olisi helppoa kommunikoida globaalissa logistisessa toimintaympäristössä. Jatkotutkimusaiheena tulee selvittää tarkemmin Suomeen visioidun PCSjärjestelmän rajapinnat, palvelusisältö, tekniset ratkaisut, eri toteutusvaihtoehdot kustannusarvioineen sekä teknisen ja hallinnollisen ylläpidon organisointi ja kustannusten jako.
Esityksessä käytetyt lähteet 1/4 Aksentijević, S., Tijan, E. & Hlaća, B. (2009). Importance of organizational information security in port community systems. Information System Security, MIPRO 2009, 32nd International Convention. Boertien, N., Goedvolk, E-J., Hammink, E., Hulsebosch, B., Kolff, T., Koolwaaij, J., Linde, M., Middelkoop, E., Oosterhout, M., Posthuma, P., Salden, W. & Zandbelt, H. (2002). Blueprint for a virtual port, an integrated view on next generation Internet in the Port of Rotterdam. Virtuele Haven Consortium, 7th June, 2002. DAKOSY (2010). DAKOSY AG:n Internet-sivut. [Viitattu 26.2.2010]. Saatavissa: <http://www.dakosy.de> Goose, G. (2007). Virtual Container Yards to Decrease Congestion and Improve Effi-ciency. Innovative Technology and Programs, Long Beach Convention Center, Febru-ary 27, 2007, emodal-esityskalvot. Grizell, P. (2001). The Economic Potentials for a Port Community System in the Ports of the Netherland. MSc Thesis, Erasmus University Rotterdam. Hines-Smith, L. M. (2005). The Jamaica Trade Point story: From stress to success. Ja-maica Promotions Corporation (JAMPRO). [Viitattu 22.3.2010]. Saatavissa: <http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/other/unpan022139.pdf> Hyle, J. (2010). Tiedonkulun sähköistämismahdollisuuksien kartoittaminen ja priorisointi eri toimijoiden välillä huolitsijan näkökulmasta. Insinöörityö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Logistiikan koulutusohjelma / merikuljetukset ja satamaoperaatiot. [Viitattu 1.2.2011]. Saatavissa: <https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13983/jonne_hyle.pdf?sequence=1> IDABC (2005). SAFESEANET: Safe Sea Network. [Viitattu 1.2.2011]. Saatavissa: <http://ec.europa.eu/idabc/en/document/2282/5926.html> IMO (2010). Long range identification and tracking (LRIT). [Viitattu 11.5.2010]. Saatavissa: <http://www.imo.org/safety/mainframe.asp?topic_id=905> Keceli, Y., Choi, H., Cha, Y. & Aydogdu, Y. V. (2008a). A Study on Adoption of Port Community Systems According to Organization size. Third 2008 International Conference on Convergence and Hybrid Information Technology (ICCIT08), Vol. 1, pp. 493-501, 11-13 November, 2008, Busan, South Korea. Keceli, Y., Choi, H.R., Cha, Y.S., Aydogdu, Y.V. (2008b) A Study on User Acceptance of Port Community Systems, International Conference on Value Chain Sustainability (ICOVACS 2008), 12-14 November, 2008, Izmir, Turkey.
Esityksessä käytetyt lähteet 2/4 KL-Net (2003). Introduction of Port Management Information System in Korea. APLF Logistics Conference 2003, Seoul: Korea Logistics Network Corporationin esityskalvot. [Viitattu 1.3.2010]. Saatavissa: <http://www.aplf.net/files/down/b1m.pdf> Kondratowicz, L., Kalinowski, M., Kowalczyk, U., Czermańska, R., Metyk, H., Zima-kowski, M., Wrona, A., Piotrowicz, J., Kubicki, T., Stola, B., Łuczak, B., Burchacz, M., Śliwczyński, B., Wałcerz, S., Dowgielewicz, T., Langer, J., Dębicki, T., Kawecki, T. & Foltyński, M. (2007). Baltic Sea Motorway supporting information services. Baltic Sea Information Motorways (BaSIM), Work Package 4, Final Report. [Viitattu 28.4.2010]. Saatavissa: <http://www.basim.org/documents/final/basim_final_report_wp4.pdf> Kortesmäki, J. (2005). Sähköinen tiedonsiirto kuljetus- ja huolintaprosessien tehostajana. Tutkintotyöraportti, Tampereen ammattikorkeakoulu. Liikennevirasto (2010a). PortNet. [Viitattu 3.5.2010]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/portnet> Liikennevirasto (2010b). AIS Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. [Viitattu 25.3.2010]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/ liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/ais> Liikennevirasto (2010c). Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjär-jestelmä (GOFREP). [Viitattu 25.3.2010]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/ fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/gofrep> Liikennevirasto (2010d). VTS Vessel Traffic Service. [Viitattu 14.5.2010]. Saatavissa: <http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/liikenteen_ohjaus/alusliikennepalvelut/vts> LOGY Competence Oy, Logistiikan peruskurssi. Tehostuuko toimitusketju tietotekniikan avulla? Logistics 10 -seminaari, 20.4.2010, Wanha Satama. Pekka Aaltosen Powerpoint-esitys. [Viitattu 8.7.2010]. Saatavissa: <http://tapahtumat.wanhasatama.com/service.cntum?servicetype=document&documentname=145514/ Tehostuuko+toimitusketju+tietotekniikan+avulla..pdf> Long, A. (2009). Port Community systems. World Customs Journal, Volume 3, Number 1, April 2009. [Viitattu 2.12.2010]. Saatavissa: <http://www.worldcustomsjournal.org/media/wcj/-2009/1/long.pdf> Meriliitto (2010). Satamat. Meriliiton Internet-sivut. [Viitattu 8.7.2010]. Saatavissa: <http://www.meriliitto.fi/?page_id=34>