Helsingin seurakuntayhtymä Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika 30.05.2018 klo 18:00-18:33 Paikka Puotilan kappeli Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Pakarinen, puheenjohtaja Salli Ahtiainen Tiina Hieta Pirjo Liisa Kangasniemi Saimi Kautonen Antti Koskela Pekka Majuri Sami Siirilä Jaakko Ojala Juha Raitio Mikko Sorsa Katja Utti-Lankinen Muut saapuvilla olleet Mikko Alava sihteeri Alkuhartaus Salli Ahtiainen piti alkuhartauden.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (18) Allekirjoitukset Jukka Pakarinen puheenjohtaja Mikko Alava sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. 30.5.2018 Helsinki Jaakko Ojala Katja Utti-Lankinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 31.5. 14.6.2018 Vartiokylän seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Turunlinnantie 3, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle 30.5.2018 laitetulla ilmoituksella. Jukka Pakarinen kirkkoherra
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (18) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 31 Kokouksen avaus 4 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 33 Käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 4 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 35 Ilmoitusasiat toukokuun kokous 4 36 Seurakuntaneuvoston kokousajat syksyllä 2018 5 37 Seurakuntavaalit 2018 6 38 1-2 Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa 6 toimintaohjeen hyväksyminen 39 3 Vuosien 2019-2021 kehysbudjetin ja vuoden 2019 talousarvion seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen 7 40 Herttoniemen, Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnan yhteinen määräaikainen diakoniajohtajan virka 12 41 Vartiokylän seurakunnan IP-kerhot ja päiväkerhot ja niissä tarvittavat ohjaajat 13 42 Muut mahdolliset asiat 14 43 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 14
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (18) 31 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18. 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 33 Käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin käsittelyjärjestys ilman muutoksia. 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jaakko Ojala ja Katja Utti-Lankinen. 376/2018 35 Ilmoitusasiat toukokuun kokous ehdotus Merkitään tiedoksi
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (18) Päätettiin esityksen mukaisesti. Selostus Vaali-info 31.5. klo 18 Vartiokylän kirkko 5.6. Mustasaari 375/2018 36 Seurakuntaneuvoston kokousajat syksyllä 2018 ehdotus Merkitään tiedoksi Päätettiin esityksen mukaisesti. Selostus Syksyn 2018 kokousajat 29.8.2018 3.10.2018 31.10.2018 28.11.2018 Joululounas joulukuussa
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (18) 375/2018 37 Seurakuntavaalit 2018 ehdotus Merkitään tiedoksi Päätettiin esityksen mukaisesti. Selostus Seurakuntavaalit lähestyvät ja nyt on aika tehdä ehdokas rekrytointia. Seurakunnan järjestämä vaali-info järjestetään 31.5. Vartiokylän kirkolla. Olisi hyvä, jos siellä olisi esittäytymässä nykyisiä seurakuntaneuvoston jäseniä ja ehdokaslistojen jäseniä. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. 375/2018 38 Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa toimintaohjeen hyväksyminen ehdotus Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto päättää ottaa toimintaohjeen käyttöön Vartiokylän seurakunnassa. Päätettiin esityksen mukaisesti.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (18) Selostus Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 12/2014 (liite 1) kehotetaan seurakuntia laatimaan toimenpideohjeistus ja kokonaissuunnitelma ennaltaehkäisevistä toimista lasten suojelemiseksi ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseksi. Laki on tullut voimaan 1.5.2014. Helsingin seurakunnissa ei ole laadittu ohjeistusta, jota voitaisiin yhteneväisesti käyttää kaikissa Helsingin seurakunnissa, kun tarve lasten kanssa toimivien vapaaehtoisen rikostaustan selvittämiseksi ilmenee. Luther potti-hankerahaa saanut VETYKKI-hanke (Vapaaehtoistoiminnan yhteisen koordinoinnin kehittäminen) on ottanut yhdeksi tavoitteekseen vapaaehtoistoiminnan erilaisten esteiden purkamisen. Rikostaustaotteen hakemisen selkeä ohjeistus ja ennaltaehkäisevien toimien ohjeistus on yksi toimienpide, jolla puretaan esteitä ja mahdollistetaan turvallisen ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestäminen, jossa osallistujina on lapsia ja ohjaajina vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan yhteisen koordinoinnin kehittämisen tiimin yhteisessä työnjaossa tästä rikosrekisteriotteen hakemisen toimintaohjeen valmistelusta on vastannut diakoni Lauri Anttila. Hän on kutsunut kokoon työryhmän, joka on valmistellut tämän toimintaohjeen. Työryhmään on kuulunut lastenohjaaja Tanja Berg Pakilan seurakunnasta, Yhteisen seurakuntatyön pastori Ilmari Syrjälä ja diakoni Lauri Anttila yhteisen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin kehittämistiimistä. Toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa on käynyt lausuntokierroksella Helsingin seurakuntien johtavien nuoristyöntekijöiden kokouksessa ja sitä on kommentoinut useat eri Yhteisen seurakuntatyön työntekijät. Ohjeistus on hyväksytty Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 26.4.2018 ja päätöksessään Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntia ottamaan toimintaohjeen käyttöön vapaaehtoistoiminnassa. Toimintaohje ja kirkkohallituksen ohjeistus liitteenä. Liitteet 1 Liite 1 Kirkkohallituksen yleiskirje 12-2014.pdf 2 Toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa.pdf 384/2018
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (18) 39 Vuosien 2019-2021 kehysbudjetin ja vuoden 2019 talousarvion seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen ehdotus Merkitään tiedoksi Päätettiin esityksen mukaisesti. Tiivistelmä Vartiokylän seurakunnan toimintamääräraha on 840 486 ja lisämäärärahat ovat 124 844. Toimintamääräraha on yhteensä 965 330. Toimintamääräraha kasvaa 55 031 euroa verrattuna vuoteen 2018. Tilamäärärahamme on 273 214 ja tilavuokramme ovat 223 369. Toimintaan Vartiokylän seurakunnalla on käytössä 1.015 175 euroa. Talousarvion aikataulu on seuraava: 12.9. Talousarvio valmiina seurakunnissa 11.10 Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee 14.11. Seurakunnat antavat omat lausunnot talousarvioista 29.11 Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee lausunnot 13.12 Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy talousarviot Toimintasuunnitelmamalli on muuttunut aikaisemmista vuosista ja uudessa mallissa seurakunnan on vastattava seuraaviin kysymyksiin. 1. Tähän meitä tarvitaan Mitä kaupungista puuttuisi ilman meitä? Mikä jäisi tekemättä? 2. Suunnittelukaudella erityisen tärkeää Miten toimintaympäristö muuttuu? Miten uusi tapa toimia näkyy? Mihin käytämme voimavaramme? 3. Kolme konkreettista tavoitetta vuodelle 2019 Mikä alueellamme on vuoden kuluttua toisin? Mitä muutos edellyttää? Miten tavoitteen toteutumista seurataan? Keitä tarvitaan mukaan tavoitteen toteuttajiksi? 4. Henkilöstö- ja tilasuunnitelma ja seurakuntalaisten osallisuus Muuttuuko henkilöstön määrä? Miten huolehditaan työhyvinvoinnista, mitä osaamista tarvitaan ja millaista koulutusta sen aikaansaamiseksi? Onko toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat? Miten vastuu jakautuu työntekijöiden ja seurakuntalaisten kesken?
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (18) 5. Selvitys poikkeuksista talousarvioesitykseen Miten seurakunnan tai yksikön kehysmääräraha riittää? (Jos alijäämä on säästöt mukaan lukien alle neljä prosenttia kehyksestä, kerro tasapainotussuunnitelma tässä. Jos alijäämä on yli neljä prosenttia, tee sen kattamisesta erillinen suunnitelma ja lähetä se talousarvioesityksen liitteenä.) Selostus Vuosien 2019 2021 kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Kehysbudjetti ja talousarvion laadinta perustuu realistiseen (=ei positiiviseen) verokertymä- ja talousnäkymään. Käyttötalousosan kehys Kokonaistavoite oli säästää 15,0 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä niin, että seurakuntien osuus tästä on 6,5 milj. euroa. Yhtymän yksiköiden säästötavoite on 8,5 milj. euroa ja lisäksi toimintakulttuurin muutoshankkeeseen varattava 1,5 milj. euroa, eli yhteensä 10,0 milj. euroa ulkoisista kuluista. Toimintakatetasolla on saavutettu 2017 tilinpäätöksessä toukokuussa 2015 linjattu 73 M toimintakatetaso, joka on nykyennusteiden mukaan pidemmällä aikavälillä riittävä taso. Vuoden 2019 kehyksessä seurakuntien toimintamäärärahat ovat samat kuin vuoden 2018 kehyksessä. Yhtymän yksiköiden määrärahat vuodelle 2019 ovat tilinpäätöksen 2017 tasolla ja pysyvät lähellä vuoden 2018 kehyksen tasoa. Seurakunnille on osoitettu kehyksessä lisämääräraha, jonka käytöstä tulee raportoida yhteiselle kirkkoneuvostolle, miten lisämäärärahan käyttö on toteutettu. Henkilöstön osalta tulee käydä painopistekeskustelu rakenteesta ja osaamisen painotuksista. Jäsenmäärän kehitykseksi on arvioitu -1,6 %. Johtoryhmä päätti, että sisäisiä vuokria korotetaan vuodelle 2019 2 %. Sisäisiä vuokria ei korotettu vuonna 2017. Korotus vuonna 2016 oli 5 % ja 2015 4%. Seurakuntien määrärahat vuosille 2020 ja 2021 ovat saman suuruiset kuin vuonna 2019. Vuosien 2020-2021 osalta määrärahojen taso on suuntaa antava ja tasoa ennakoidaan uudelleen talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja ne määritellään lopullisesti kunkin vuoden talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen ja työttömyys. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (18) liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen kysynnästä, hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä. Investointien taso tulee mitoittaa siten, että ne voidaan rahoittaa vuosikatteella. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä on kehysmäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat, joita oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa on seurakunnissa suunniteltu säästettävän 0,8 milj. euroa kehyksessä osoitetusta määrärahasta ja yhteinen seurakuntatyö on suunnitellut käyttävänsä määrärahan lisäksi noin 0,4 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä. Jäljellä oleva säästöjen määrä on näin 10,1 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvioissa on arvioitu jäsenmäärän kehitykseksi 1,6%. Kehysbudjettiin sisältyvät seuraavat verotuloarviot, joissa määrät ovat miljoonina euroina: TP 2016 TP 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Kirkollisverot 80,4 79,9 76,7 78,5 79,5 78,8 Yhteisöverot 3,1 Valtionrahoitus 12,1 12,2 12,5 12,5 12,6 12,7 Yhteensä 95,6 92,1 89,2 91,0 92,1 91,5 Muutos- % - 4,9-3,7-3,2 +2,0 +1,2-0,66 Vuonna 2016 yhteisövero muuttui valtion rahoitukseksi ja sitä suoritetaan kaupungin asukasluvun mukaisesti. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2019 Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2019 määrärahaksi esitetään yhteensä 49,8 milj. euroa (2018 47 milj. euroa). Tämä sisältää: - varsinaisen palkka- ja toimintamäärärahan 31,7 milj. euroa - Tuomiokirkkoseurakunnalle yhteisten tehtävien hoitamiseen 608.000 euroa - tilamääräraha 12 milj. euroa (vuonna 2018 11,9 milj. euroa) Seurakuntien tilamääräraha on tiloista perittävän sisäisen vuokran suuruinen. ehdotuksen 1) kohdan 32,3 M muodostuu 31,707 M + 0,608 M (Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje s.11 Seurakunnallinen toiminta KEHYS 2019)
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (18) ehdotuksen 4) kohdan 4,8 M muodostuu 1,4 M + 3,4 M (Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje s.11 Seurakunnallinen toiminta KEHYS 2019 Lisämääräraha 1 ja Lisämääräraha) Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien toimintaa varten. Talousarviokehykseen on otettu 645.000 euroa tätä tarkoitusta varten. Seurakunta voi myös hakea tukea diakonialeiritoimintaan. Leirien määrärahavaraus on vuodelle 2019 30.000 euroa. Seurakunnilta tulee antaa määrärahaa koskevat esitykset 9.4.2018 mennessä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat vuoden 2011 voimaan astuneita laskentaperusteita. Laskenta-perusteet ovat seuraavat: 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0 18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 31.12.2017) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Liitteenä on jakoperiaatteen mukaan laskettuna vuoden 2019 palkka- ja toimintamääräraha seurakunnittain. Seurakuntien määrärahoihin ei ole tehty vähennystä ja yhtymän yksiköiden osalta määrärahat ovat vuoden 2017 tilinpäätöksen tasolla. Liitteet 3 Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje 2019.doc
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (18) 377/2018 40 Herttoniemen, Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnan yhteinen määräaikainen diakoniajohtajan virka ehdotus Seurakuntaneuvosto päättää 1) perustaa Herttoniemen, Helsingin Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnan kanssa yhteisen (kukin 1/3) määräaikaisen diakoniajohtajan viran ajalle 1.9.2018-31.8.2021 vaativuusryhmän ollessa 602 sillä ehdolla, että Vartiokylän seurakunnan, Helsingin Mikaelin seurakunnan ja Herttoniemen seurakunnan seurakuntaneuvostot tekevät asiassa myönteisen päätöksen ja seurakuntayhtymän palkkaustyöryhmä hyväksyy uuden seurakuntien yhteisen viran vaativuusryhmän, ja 2) kutsua virkaan Helsingin Mikaelin seurakunnan diakonian työalajohtajan, terveystieteen maisterin Outi Juntusen. Päätettiin esityksen mukaisesti. Selostus Herttoniemen, Vuosaaren ja Mikaelin seurakunnan kirkkoherrat ovat tehneet ehdotuksen, että seurakuntiin perustetaan yhteinen määräaikainen diakoniajohtajan virka ajalle 1.9.2018-31.8.2021 vaativuusryhmän ollessa 602. Työntekijän palkkaamisessa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä ja jakaa kustannuksia seurakuntien kesken taloudellisen sopeuttamisen johdosta ja Helsingin seurakuntayhtymän suosituksen mukaisesti. Johtavan diakonin palkkakustannukset ja lakisääteiset sosiaalikustannukset jaetaan tasan Herttoniemen, Vartiokylän ja Mikaelin seurakunnan kesken niin, että kukin seurakunta maksaa 1/3 kuluista. Yhteinen diakoniajohtajan virka on toimintakulttuurin mukainen kokeilu kolmen itähelsinkiläisen seurakunnan diakonian johtamistehtävässä. Seurakuntien diakonityöllä on lähiöseurakunnan toimintaympäristö, hyvin paljon samanlaisia sosiaalisia ja taloudellisia haasteita ja seurakunnat sijaitsevat Itä-Helsingissä Metroradan varrella lähellä toisiaan. Koska kyseessä on rovastikunnassa toteutettava uusi virkajärjestely, viran vaativuusryhmä tulee käsitellä ja päättää seurakuntayhtymän palkkaustyöryhmässä.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (18) Kirkkoherrat ehdottavat, että määräaikaiseen diakoniajohtajan virkaan kutsutaan Mikaelin seurakunnan työalajohtaja, terveystieteen maisteri, diakonissa Outi Juntunen. Outi Juntunen on toiminut vuodesta 2010 asti Mikaelin seurakunnassa johtavana diakonian viranhaltijana ja työalajohtajana. Outi Juntunen on suorittanut johtamisen JET-tutkinnon ja tehnyt työnsä kiitettävästi. Hän on ilmaissut suostumuksensa uuteen tehtävään. Esityksestä koskien kolmen seurakunnan uutta diakoniajohtajan virkaratkaisua on keskusteltu jokaisen seurakunnan diakoniatyöntekijöiden kanssa. Mikaelin seurakunnan johtoryhmä ja diakonian työala tukevat ehdotusta. Seurakunnille annetut taloudellisen sopeuttamisen tavoitteet vuosille 2015-2018 edellyttävät yhteistyötä ja yhteisten virkojen perustamista. Seurakuntayhtymän toimintakulttuurin tavoitteet suosivat aktiivista yhteistyötä erityisesti rovastikuntien alueella. Vartiokylän rovastikuntien seurakunnat ovat kuluneiden vuosien aikana aktiivisesti etsineet ja myös toteuttaneet yhteisiä virkaratkaisuja. Yhteisen viran perustaminen mahdollistaa määräaikaisen diakoniatyöntekijän lisäresurssin saamisen seurakunnan diakoniatyöhön. 380/2018 41 Vartiokylän seurakunnan IP-kerhot ja päiväkerhot ja niissä tarvittavat ohjaajat ehdotus Merkitään tiedoksi Päätettiin esityksen mukaisesti. Selostus Vartiokylän seurakunnan järjestämään IP-kerhoon on tämän hetkisen tiedon mukaan tulossa 30 lasta, joista 6 lasta on erityisen tuen piirissä. Näihin erityisen tuen piirissä olevien lasten tukemiseen Helsingin kaupunki myöntää erityistä tukea noin 15.000 /kausi. Kolmenkymmenen lapsen ryhmässä, jossa on 6 erityistä tukea vaativia lapsia, vaaditaan kolme ohjaajaa. Kaupungin tuki on tarkoitettu lisäohjaajan palkkaamiseen. Kirkkoherra on vastaavan lastenohjaajan esityksestä päättänyt, että voidaan rekrytoida yksi lastenohjaaja syyskaudelle 2018. Lastenohjaajan rekrytointi on alkanut 21.5.2018. Loppu syksystä asiaa tarkastellaan ja tehdään keväästä uusi päätös.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (18) Seurakuntaneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoherralla on oikeus palkata lastenohjaajat. 42 Muut mahdolliset asiat 43 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo 18.33. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain 146.2 :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä. Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (18) Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): 60 000 euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), 300 000 muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: Edellä mainittuihin seurakuntaneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava seurakuntaneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (18) Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Turunlinnantie 3, Helsinki Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki vartiokyla.srk@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Hankintaoikaisun sisältö Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Turunlinnantie 3, Helsinki Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki vartiokyla.srk@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin seurakuntaneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (18) Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Oikeudenkäyntimaksu Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 2000 Fax: 029 564 2079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Alistusasioissa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki Fax: (09) 2340 3050 Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Fax: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (18) Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 130 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 3300 Fax: 029 564 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.