TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017

TUUSULANJÄRVEN KUNNOSTUSPROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Kerava 2012

1

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Sivu ALKUSANAT... 3 1. KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT... 4 2. VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 4 3. TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT... 6 3.1 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet... 6 3.2 Hajakuormituksen vähentäminen... 7 3.2.1 Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet... 7 3.2.2 Kosteikot ja altaat... 8 3.2.3 Muut toimenpiteet... 8 3.3 Ravintoketjukunnostus... 8 3.4 Rantojen kunnostus... 9 3.5 Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus... 10 3.6 Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin... 10 3.7 Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato... 11 4. KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI... 11 4.1 Lähtökohdat... 11 4.2 Projektin ohjausryhmä... 11 4.3 Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus... 12 4.4 Henkilöresurssit... 12 4.5 Yhteistyöelimet... 12 4.6 Tiedotus ja julkaisutoiminta... 12 5. PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS... 13 5.1 Toteutunut rahoitus... 13 5.2 Jatkorahoitus... 14 Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista Liite 2. Hankkeen toteutus vuonna 2013 ja arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin ( ).

3 ALKUSANAT Vesistöjen kunnostustyöt ovat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän tärkeä tehtäväryhmä viemärilaitostoiminnan ohella. Vesiensuojelutyön tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien luomiseksi ja kehittämiseksi toimialueen vesistöissä. Hoito- ja kunnostustyöt perustuvat tutkimuksiin ja koko alueen huomioivaan yleissuunnitteluun. Tuusulanjärven kunnostaminen on alueellisesti tärkeä vesiensuojeluhanke. Järven vedenlaatu on jo parantunut hoitotoimien ansiosta, mutta vielä paremman ja pysyvän tuloksen saavuttaminen vaatii jatkossakin useita toisiaan tukevia hoitotoimenpiteitä ja ravinnekuormituksen huomattavaa vähentämistä. Tuusulanjärvi-projektin suurimmat haasteet kohdistuvat tällä hetkellä hajakuormituksen vähentämiseen Tämä on suunnittelukauden keskeinen toiminnan painopistealue. Viljelijöiden neuvontaa tehostetaan yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä kannustetaan maatalouden kuormituksen vähentämiseen mm. tilakohtaisella ravinnetaselaskennalla sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnittelulla ja niiden perustamisesta maksettavilla vesiensuojelupalkkioilla. Syyskuussa 2009 valmistunut Rantamo-Seittelin kosteikkoalue on merkittävä ravinnekuormituksen vähentämisen esimerkkihanke. Haja-asutuksen kuormitus tulee vähenemään jätevesiasetuksen toimeenpanon edetessä. Alueen kuntien kanssa tehdään yhteistyötä hulevesikuormituksen vähentämiseksi. Keravalla 21. päivänä syyskuuta 2012 KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymähallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja Antero Alhonen Mauri Pekkarinen

4 1. KUNNOSTUSHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on suojella alueen vesistöjä, erityisesti Tuusulanjärveä, Keravanjokea ja Vantaanjokea, ja myös muita Suomenlahden lähivesiä jätevesiltä sekä luoda edellytykset niiden monipuoliselle virkistyskäytölle. Tavoitteeksi on jo kuntainliiton perustamissuunnitelmassa vuonna 1973 asetettu alueen vesistöjen veden laadun osalta hyvä uimakelpoisuus ja soveltuvuus virkistyskalastukseen sekä Tuusulanjärven osalta tila, jossa mahdollisimman monet arvokalat voivat viihtyä. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Keski-Uudenmaan meriviemäriä huolehtien sen käytöstä ja kunnossapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa vesistöjen kunnostustöitä ja muita vesiensuojelutoimia. Tuusulanjärven (pinta-ala 6 km 2 ) ja sen valuma-alueeseen kuuluvaa Rusutjärven (pintaala 1,3 km 2 ) kunnostus aloitettiin kuntayhtymän rahoituksella vuonna 1986 hyväksytyn kunnostussuunnitelman pohjalta. Järven tilan paraneminen oli hidasta ja luonnonolosuhteista johtuva levämäärän vaihtelu oli suurta vuoteen 1997 saakka. Vuonna 1999 Tuusulanjärven kunnostustyöt koottiin laajaksi yhteistyöhankkeeksi, Tuusulanjärven kunnostusprojektiksi, jota kuntayhtymä koordinoi. Hankkeessa toteutetut kunnostustoimet ovat selvästi nopeuttaneet järven tilan paranemista. Jatkossa järven tilan paranemiseen voidaan vaikuttaa erityisesti hajakuormitusta vähentämällä. EU:n vesienhoidon tavoitteena on saattaa kaikki pintavedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tuusulanjärven ekologisessa luokittelussa on käytetty veden ravinnepitoisuuksien lisäksi kasviplanktonin määrää ja kalaston koostumusta. Näiden perusteella Tuusulanjärven tila on tällä hetkellä välttävä eikä hyvän tilan saavuttaminen ole mahdollista vuoteen 2015 mennessä, koska järveen on kertynyt paljon ravinteita pitkään jatkuneen kuormituksen seurauksena. Vesienhoitosuunnitelman mukainen tavoite on saattaa Tuusulanjärvi hyvään tilaan vuonna 2021. Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuuksia virkistyskalastukseen, uintiin sekä vesiin liittyvään ulkoiluun ja retkeilyyn. 2. VEDENLAADUN KEHITYS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Järvenpään jätevesien johtamista meriviemäriin vuonna 1979 seurasi Tuusulanjärven ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon huomattava aleneminen ja talvisen happitilanteen paraneminen 1980-luvun alussa. Suuri hajakuormitus ja sisäinen kuormitus pitivät järven senkin jälkeen ylirehevänä, ja sinileväkukintoja esiintyi yleisesti. Kesän 1997 kaltaisen sinilevien massaesiintymisen todennäköisyys on kuitenkin jo tehtyjen kunnostustöiden ansiosta pienentynyt ja vedenlaatu parantunut selvästi 2000-luvun alussa. 2000-luvulla vuoteen 2009 asti Tuusulanjärven sinilevämäärät olivat pieniä, mutta vuosina 2010 ja 2011 ne yllättäen runsastuivat. Kesät 2010 ja 2011 olivat lämpimiä, mikä suosii sinilevien kasvua. Lämpötila ei kuitenkaan yksin riitä selittämään leväkukintojen syntyä. Kalatutkimusten mukaan järven kalasto on muuttunut lahnavaltaiseksi. Lahnojen aiheuttama ravinteiden kierrätys (sisäinen kuormitus) voi olla hyvin suurta ja yhdessä suotuisien sääolojen kanssa ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet

5 sinilevien runsastumisen vuosina 2010 ja 2011. Kesä 2012 puolestaan oli viileä ja sinilevät eivät runsastuneet. Tuusulanjärven valuma-alueeseen kuuluva Rusutjärvi rehevöityi voimakkaasti lähinnä hajakuormituksen vaikutuksesta 1980-luvulla. Järven tila parani 1990-luvulla merkittävästi mm. hoitokalastusten (1986-1990, 1998-1999) ja vuonna 1992 aloitetun lisävesijuoksutuksen ansiosta. Rehevöityneitä rantoja on kunnostettu vuodesta 1999 lähtien Tuusulan kunnan rahoituksella. Tämän lisäksi järveen johdetaan vähäravinteista vettä Päijänne-tunnelista. Vuonna 2004 kunnan perustama Rusutjärven kunnostustyöryhmän laatima järven kunnostusohjelma julkaistiin Uudenmaan ympäristökeskuksen monistesarjassa syksyllä 2008. Tuusulan kunta on tilannut kunnostussuunnitelman päivityksen vuonna 2012 ja hoitotoimia tullaan toteuttamaan sen mukaan. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Tuusulanjärven vedenlaatua osana vesienhoitoalueen seurantaohjelmaa, jota kuntayhtymän näytteenotto ja tutkimukset täydentävät. Tuusulanjärven hajakuormitusta seurataan Mäyränojan, Sarsalanojan ja Vuohikkaanojan vesinäyttein. Rusutjärven tilan kehitystä seurataan kuusi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Molempien järvien vedenkorkeutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteistoilla. Tavoitteiden toteutumisen indikaattorina on levien määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus, joka Tuusulanjärvelle on esitetty kolmivuotisjakson liukuvana keskiarvona kuvassa 1. Tavoitteena on a-klorofyllin keskimääräinen kasvukauden pitoisuustaso korkeintaan 25 µg/l vuoteen 2017 mennessä. Tämä täyttää uimaveden laatuvaatimukset siten, että sinilevien massaesiintymisiä ei normaalisti keskikesälläkään esiinny. Vuodelle 2013 a-klorofyllin tavoite on korkeintaan 31 µg/l (2011-2013 keskiarvona), mikä täyttää uimaveden laatuvaatimukset loppukesää lukuun ottamatta. Vuoteen 2021 mennessä saavutettavan hyvän ekologinen tilan a-klorofyllin tavoitetaso on 20 µg/l.

6 a-klorofylli µg/l 100 80 60 40 20 0 Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien -74-76 -78-80 -82-84 -86-88 -90-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 -14-16 Vuosi + a-klorofyllin kesäkeskiarvot ja ennuste vuodelle 2012 Tavoite 2013-2017 (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo Kuva 1. Tuusulanjärven levämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden kehitys ja tavoitearvot vuosille 2013-2017. 3. TUUSULANJÄRVEN HOITO- JA KUNNOSTUSTYÖT Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustöiden tulosten pysyvyys vaatii pitkäaikaista vesiensuojelutyötä ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi. Ilmastonmuutos voi jatkossa muodostua haasteeksi kunnostustoimien onnistumiselle. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos tulee lisäämään sateisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. 3.1 Yleiset vesiensuojelutoimenpiteet Kuntayhtymä pyrkii vaikuttamaan jäsenkuntiinsa ja muihin vesistöä kuormittavasta toiminnasta vastuussa oleviin osapuoliin siten, että toimialueella - kaikki taaja-asutus saadaan mahdollisimman nopeasti viemäriverkostojen piiriin myös taajaan asutuilla haja-asutusalueilla, - viemäriverkoston ulkopuolelle jäävältä haja-asutukselta edellytetään uuden jätevesiasetuksen (15.3.2011) nojalla tehokasta jätevesien puhdistusta; suositeltavia menetelmiä ovat mm. kompostoivat käymälät, fosforinpoistolla täydennetty maaperäkäsittely sekä WC-jätevesien johtaminen umpisäiliöön (suosituksena vähävetinen WC), jolloin harmaille vesille riittää maasuodatus, - taajama-alueiden hulevesien huippuvirtaamien tasaamista ja vesistökuormituksen vähentämistä edistäviä uudentyyppisiä ratkaisuja (mm. viheralueiden tasausaltaat ja veden imeytysrakenteet) pyritään toteuttamaan suunnitelmallisesti kaikilla uudisrakennusalueilla.

7 3.2 Hajakuormituksen vähentäminen 3.2.1 Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet Tuusulanjärven kunnostusprojektissa noudatetaan soveltuvin osin vuonna 1996 valmistunutta maatalouden ympäristötuen erityistuen (EU) toimenpiteiden yleissuunnitelmaa. Peltoviljelystä aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään vesiuomien varsien suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Kunnostusprojekti kannustaa viljelijöitä peltojen kasvukunnon ja ravinteiden pidätyskyvyn parantamiseen ja seurantaan tarjoamalla tiloille maksutonta peltolohkojen ravinnetaseiden laskentapalvelua. Ravinnetaseita on laskettu 16-17 tilalle vuosille 2001-2004 ja seurantalaskelmat tehtiin yhdeksälle tilalle vuonna 2009. Vuosina 2001-2003 tehtiin tilakohtaiset ympäristönhoidon kartoitustyöt yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa lähes kaikille valuma-alueen tiloille (n. 80 tilaa). Tuusulanjärven valuma-alueen ojien uomaeroosion torjunnasta valmistui suunnitelma opinnäytetyönä vuonna 2004. Kartoitusten pohjalta tapahtuvaa hankesuunnittelua tullaan jatkamaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Vuonna 2012 laaditaan Tuusulanjoen valuma-alueella suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Yleissuunnitelma tulee toimimaan pohjana maatiloilla tapahtuvalle neuvonnalle, joka tulee kohdistumaan seuraavan maataloustukikauden erityisympäristötukien mukaisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Projekti edistää erityisympäristötukien hakemista kustantamalla tilojen erityisympäristötukisuunnitelmia sekä maksamalla vesiensuojelupalkkioita seuraavin maksuperiaattein: - Vesiensuojelua tai Natura-alueiden luonnon monimuotoisuutta edistävästä erityisympäristötukipäätöksestä (mm. suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuus) maksetaan tilalle vesiensuojelupalkkio, 250 euroa. Tavoitteena on tällä kannustaa myös pieniä tiloja vesiensuojelutyöhön. Kyseessä on viljelijöiden vesiensuojeluun perehtymisestä aiheutuvan vaivannäön korvaaminen. - Keskimäärin vähintään 15 m leveiden suojavyöhykkeiden perustamisesta maksetaan edellisen lisäksi vyöhykkeiden ja sopimuskauden pituuteen perustuva kertaluonteinen vesiensuojelullinen suojavyöhykepalkkio, 0,20 euroa /metri sopimusvuotta kohden. Tarkoituksena on erityisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon sisältyvän ylimääräiseksi koetun vaivannäön korvaaminen. Kunnostusprojekti voi avustaa maatiloja myös muiden kuin tukikelpoisten vesiensuojeluhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Avustettavia kohteita voivat olla esimerkiksi pienet laskeutusaltaat ja kosteikot, suodinojat ja ojasuodattimet, ojien putkitukset ja eroosiosuojaukset.

8 3.2.2 Kosteikot ja altaat Järven tilan pysyvä paraneminen vaatii ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja hajaasutuksesta aiheutuvan, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Tuusulanjärven ravinnekuormituksen on arvioitu olevan kaksinkertainen järven sietokykyyn nähden. Järveen tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Pelinojan ja Räikilänojan suukosteikot / laskeutusallas (2000-2001) - Rantamon 8 ha:n kosteikko Sarsalanojalla (2001) - Rusutjärven eteläpään suokosteikko (2002) - Mäyränojan suualueen 1,8 ha:n laskeutusallaskosteikko (2002), - Puutarhurin ja Hanhilahden laskeutusaltaat Mäyränojalla (2007) - Rantamon kosteikon laajennus ja Seittelin kosteikko (2009) - Koskelan ja Tikkapiilon altaat Mäyränojalla (2011). Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaatuvaikutuksia sekä kosteikkokasvillisuuden kehittymistä seurataan useampivuotisena yhteistyöhankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKE rahoittaa automaattisen vedenlaadunseurannan kokonaan, laatii alueelle hoitosuunnitelman ja kunnostusprojekti rahoittaa vedenlaadun manuaalisen seurannan. Kunnostusprojekti seuraa muiden kosteikkojen toimintaa näytteenotoin. Suurimpien tulopurojen (Sarsalanoja, Mäyränoja, Vuohikkaanoja) varteen pyritään toteuttamaan uusia kosteikkoja tai lasketusaltaita. Hankkeet vaativat tarkempaa suunnittelua yhteistyössä maanomistajien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Mäyränojan alueen vesiensuojelun tehostamiseksi on erillinen suunnittelutyöryhmä selvittänyt Mäyränojan ojakosteikkojen sijoitusvaihtoehdot alueen maanomistajien kanssa. Näitä pienehköjä kosteikkoja ja muita vesiensuojelukohteita toteutetaan rahoitusja lupatilanteen salliessa. 3.2.3 Muut toimenpiteet Hanke seuraa hajakuormituksen vähentämismenetelmien tutkimusta ja kehitystyötä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esim. ojavesien fosforisaostuksen testaukseen. 3.3 Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostusta jatketaan vuosittain tehokkaalla, suunnitelmallisella hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla. Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannushyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, ja se vähentää järven sisäistä kuormitusta. Hoitokalastuksen toteutus suunnitellaan yhteistyössä Tuusulanjärven osakaskuntien kanssa. Tässä tarvitaan myös kuntien aktiivista osallistumista osakaskuntien toimintaan. Vuonna 2012 allekirjoitettiin eri toimijoiden väliset osakaskuntakohtaiset sopimukset osakaskuntien kanssa vuosille 2012-2014. Sopimuksiin sisältyvät hoitokalastuksen ohella myös muita järvellä toteutettavia toimenpiteitä.

9 Vuosien 1997-2011 hoitokalastussaalis on yhteensä 713 tonnia (taulukko 1). Hoitokalastussaalis jäi pieneksi vuosina 2007 ja 2008 huonojen sääolojen takia. Taulukko 1. Tuusulanjärven vuosittaiset hoitokalastussaaliit. Vuosi Saalis (tn) kg/hehtaari 1997 72,9 122,5 1998 60,2 101,2 1999 107,3 180,3 2000 24,4 40,9 2001 32,9 55,3 2002 18,7 31,4 2003 84,0 141,2 2004 48,3 81,2 2005 39,8 66,8 2006 29,1 48,9 2007 17,7 29,8 2008 2009 18,7 63,9 31,4 107,4 2010 48,1 80,8 2011 47,5 79,8 Yhteensä 713,5 1 198,9 Tuusulanjärven lahnakanta on runsastunut nopeasti parin viime vuoden aikana johtuen suotuisista sääoloista. Tällä hetkellä lahnaa on niin runsaasti, että sitä tulee muutaman vuoden ajan kalastaa hyvin tehokkaasti (n. 40-50 tonnia vuodessa). Tämän jälkeen voidaan siirtyä kevyempään, biomassan kasvun estävään hoitokalastukseen. Lahnakannan vastetta tehokalastukseen seurataan saalisotoksista laskettavalla populaatioanalyysillä. Vuosittainen saalistavoite asetetaan päivitetyn lahnan populaatioanalyysin ja kesän lämpösumman perusteella. Petokalaistutuksilla pyritään parantamaan kalaston koostumusta. Viime vuosina on istutettu ankeriasta osakaskuntien toivomusten mukaan. 3.4 Rantojen kunnostus Umpeen kasvavia ruovikkorantoja on ruopattu virkistyskäyttömahdollisuuksien, maiseman ja kutupaikkojen parantamiseksi v. 2000 laaditun itärannan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Vuosina 2006-2007 ruoppauksia on tehty myös linnuston- ja vesiensuojelun edistämiseksi länsirannan alueilla EU:n puoliksi rahoittamassa Lintulahdet Life -lintuvesien kunnostushankkeessa. Jatkossa uusien ruoppauskohteiden (mm. rantapalteiden poisto ja veneväylät Natura-alueiden poikki) toteutusedellytyksiä arvioidaan yhdessä ELY-keskuksen, metsähallituksen sekä kuntien ympäristö- ja kaavoitusviranomaisten kanssa. Ennen suunnittelukauden alkua on Tuusulanjärvellä toteutettu kuntayhtymän tai kunnostusprojektin rahoituksella seuraavat osahankkeet: - Järvenpään ruoppaus (1991) - Tuomalan rannan ruoppaus (2001) - Tuusulan Kirkkorannan ja Venerannan ruoppaukset (2003, 2006) - järven eteläpään ruoppaukset (virtauskanava, Natura-väylä) (2006)

10 - Loutinojan ja Sarsalanojan suistoalueiden hajotusojastojen ruoppaukset (2006-2007). Tiheää vesikasvillisuutta on niitetty Tuusulanjärven itärannalla vuodesta 2000 lähtien useissa kohteissa ja länsirannan Natura-alueilla vuodesta 2005 lähtien. Niittojen tavoitteina on ollut parantaa maisemaa, lisätä vesistöjen virkistyskäyttöä, tehostaa linnuston suojelua ja parantaa kalojen kutualueita. Voimakkaasti levinnyttä karvalehteä on poistettu järven eteläosassa vuosina 2003-2007. Karvalehden esiintymistä seurataan vuosittain ja vaikka se on runsastunut vuoden 2008 jälkeen, sen poistoon ei ole vielä ollut tarvetta. Vesikasvillisuuden niittosuunnitelmat perustuvat noin 3-5 vuoden välein toistettaviin kasvillisuuskartoituksiin. Kerrallaan niitettävät kohteet, karvalehden poistoa lukuun ottamatta, eivät saa olla liian suuria, jotta vesikasvustojen ravinteita pidättävä kyky tai alueen eläimistö eivät häiriinny. Myös rakennettujen kosteikkojen niittoja varaudutaan tekemään kosteikkojen hoitosuunnitelman mukaisesti. Seuraava vesikasvikartoitus tehdään vuonna 2014 ELY-keskuksen toimesta. 3.5 Alusveden hapetus ja sedimentin kunnostus Vuonna 1998 aloitettua tehostettua kesähapetusta jatketaan neljällä Mixox-laitteella. Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sen myötä sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista hapetusta jatketaan yhdellä laitteella. Tuusulanjärvellä toteutettiin 1990-luvulla laaja tutkimus sisäistä kuormitusta aiheuttavan sedimentin kunnostamisesta. Uutena kunnostuskeinona esitettiin 1,2 km²:n laajuisen syvännealueen mätäliejun käsittelyä ferrisulfaatilla sekä eristämistä 10 cm paksulla savipeitolla (kustannusarvio n. 2 milj. euroa). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 15.11.2002 myöntämä jatkolupa on jo rauennut. Pohjasedimentin kunnostaminen voi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa jos kuormitus kasvaa voimakkaasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia. Uusien sedimentin kunnostamismenetelmien kehitys- ja tutkimustyötä seurataan aktiivisesti, mutta varsinaisia tutkimuksia Tuusulanjärvellä ei ole tällä hetkellä vireillä. 1990-luvulla aloitettuja pohjasedimentin tilan seurantatutkimuksia (kaasunmuodostus-, sedimentaatioja pohjaeläinseurannat) kuitenkin jatketaan vuosittain. 3.6 Yhteydet muihin vesistökunnostus- ja tutkimushankkeisiin Kuntayhtymä seuraa tiiviisti muiden vesistökunnostushankkeiden edistymistä ja niissä käytettäviä kunnostustoimenpiteitä (mm. Säkylän Pyhäjärvi, Hiidenvesi ja Lahden Vesijärvi). Kunnostusprojekti järjestää seminaarin, johon pyydetään alustuksia eri järvikunnostushankkeiden toimijoilta. Lisäksi voidaan järjestää keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan tarkemmin tiettyjä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Kuntayhtymä seuraa myös vesistöjen kuormitukseen liittyvää tutkimusta, esim. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimaa Vantaanjoen eroosio -hankekokonaisuutta (osahankkeina mm. suorakylvön ja kynnön vaikutus maan

11 eroosioherkkyyteen ja fosforikuormitukseen sekä jatkuvatoimisen kuormitusseurannan testaaminen). 3.7 Tuusulanjoen kunnostus ja pohjapato Tuusulanjoen uoman kunnostushanke valmistui toukokuussa 2009. Kunnostushankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset Tuusulanjärven pohjapadon rakentamiselle. Vaasan hallinto-oikeus ei kuitenkaan antanut vuonna 2003 lupaa Tuusulanjärven pohjapadon toteutukselle. Kiinteän pohjapadon vaihtoehtona on tullut esille nykyisen padon saneeraaminen automatisoiduksi padoksi. Järven säännöstelykäytäntö ei tulisi merkittävästi muuttumaan, joten sen toteuttamismahdollisuudet ovat paremmat kuin kiinteän pohjapadon. Uudenmaan ELY-keskus valmistelee nykyisen padon saneeraussuunnitelmaa. Muutostöille ei ole vielä rahoitusta, joten niiden toteutusaikataulu ei ole vielä selvillä. 4. KUNNOSTUSPROJEKTIN HALLINNOINTI 4.1 Lähtökohdat Tuusulanjärven hoito- ja kunnostustyöt on vuoden 1999 alusta lähtien koottu erikseen rahoitettavaksi Tuusulanjärvi-projektiksi, jonka koordinointi tapahtuu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymässä. Kunnostusprojektia ovat rahoittaneet pääasiassa Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta yhtä suurilla rahoitusosuuksilla sekä valtio vuonna 1999 solmitun sopimuksen mukaisesti. Valtion II-vaiheen rahoituksen (0,35 milj. euroa) varmistuttua vuosille 2004-2006 projektia varauduttiin jatkamaan yhteistyöhankkeena ainakin vuoteen 2010 saakka. Kuntayhtymän taloussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty jatkoa vuoteen 2017 asti. Rusutjärven rantojen kunnostustyöt ja muut kunnostusohjelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu Tuusulan kunnan erillisrahoituksella. Myöskään lisäveden johtamista, järven säännöstelyä ja kuntien viemäröintitöiden kustannuksia ei ole toteutettu kunnostusprojektin rahoituksella. 4.2 Projektin ohjausryhmä Kunnostustoimenpiteitä ja niihin liittyvää rahoitusta koordinoimaan on perustettu vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontunut ohjausryhmä, johon kukin taho on valinnut edustajansa seuraavasti: - kuntayhtymä 2 edustajaa - Järvenpää - Tuusula - kalastus- /osakaskunnat - Uudenmaan ELY-keskus 1 edustaja - Pro Tuusulanjärvi -liike - Tuusulan maataloustuottajat ry Tavoitteena on, että kunnat valitsevat ohjausryhmään kärkipoliitikkojaan tai johtavia virkamiehiään.

12 4.3 Kunnostustyöryhmä ja yhtymähallitus Intressiryhmien edustajista koostuvan kunnostustyöryhmän (n. 12 jäsentä) tehtävänä on valmistella käytännön kunnostustoimia ja ohjausryhmälle esiteltäviä asioita. Työryhmässä ovat olleet edustettuina kunnat, kuntayhtymä, Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliike, ProAgria Uusimaa, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry sekä osakaskunnat (Tuomala). Kuntayhtymässä kunnostustoimien urakka- ja sopimusasioista käytännössä päättävä ja myös kuntalain mukaisesti vastuullinen toimielin on yhtymähallitus. Sen 11 jäsenestä viisi on Tuusulasta ja Järvenpäästä. 4.4 Henkilöresurssit Kuntayhtymän toimihenkilöt osallistuvat Tuusulanjärven kunnostusprojektiin liittyviin koordinointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja toteutustehtäviin seuraavan työaika-arvion puitteissa: Ympäristöasiantuntija Toimitusjohtaja 10 kk/vuosi 2 kk/vuosi Kuntayhtymä on perustanut ympäristöasiantuntijan toimen vuonna 2011. Ympäristöasiantuntija toimii hankeen projektivastaavana, jonka työaika sopeutetaan todellista koordinointitarvetta vastaavaksi. Kuntayhtymä palkkaa projektiin tilapäistä tai osapäiväistä henkilökuntaa määräaikaisiin työsuhteisiin tarpeen mukaan. 4.5 Yhteistyöelimet Projektiin liittyvää virkamiesyhteistyötä tehdään erityisesti kuntien (Järvenpää, Tuusula) ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Aatteellisella pohjalla toimiva Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry seuraa kunnostushanketta aktiivisesti ja myös rahoittaa kunnostusta tukevaa toimintaa. Kalastus-/osakaskuntien kanssa tapahtuva yhteydenpito on tiivistä mm. lupa- ja sopimusasioiden takia. Maatalouteen liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään ProAgria Uusimaan kanssa. Pro Tuusulanjärvi -kansalaisliikkeen jäsenet osallistuvat kunnostushanketta tukevaan toimintaan mm. tekemällä omaehtoisseurantaa (näkösyvyysmittaukset). Kuntayhtymä on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja edustettuna sen hallituksessa, yleissuunnittelujaostossa ja Vantaanjoki-neuvottelukunnassa. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu Vantaanjoen vesistöaluetta koskevien laajahkojen vesiensuojeluhankkeiden koordinointi. 4.6 Tiedotus ja julkaisutoiminta Kuntayhtymä tiedottaa kunnostusprojektin hankkeiden suunnittelu- ja toteutustilanteesta alueen asukkaita paikallislehdissä (Keski-Uusimaa, Tuusulanjärven Viikkouutiset, Vartti). Tiedotuksessa hyödynnetään myös kunnostusprojektin internet-sivuja (osoitteessa www.tuusulanjarvi.org) sekä netti-tv:tä (osoitteessa www.vesienhoito.net). Osa tiedotuksesta toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Asukkaiden ja kiinteistöjen etuja ja oikeuksia koskevissa hankkeissa järjestetään lisäksi

13 tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvissä tutkimus- ja neuvonta-asioissa pyritään järjestämään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ( Studia Onnela -luentosarja) yhteistyössä ProAgria Uusimaan kanssa. Viljelijöitä informoidaan tilaisuuksista ja tärkeistä vesiensuojeluasioista kirjeitse (jakelu n. 80 kpl). Projektin tuloksia on esitelty laajemmin tutkijoille ja kuntalaisille v. 2002 järjestetyssä Tuusulanjärvi-seminaarissa. Seuraava seminaari, jonka kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti järven käyttäjät ja kuntalaiset, on tarkoitus järjestää v. 2012. Kuntayhtymä tuo projektia kuntalaisille tutuksi myös järven tuntumassa järjestettävissä yleisötapahtumissa. Projektista laaditaan v. 2012 raportti, joka julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa. Samassa sarjassa on julkaistu myös muita projektin selvityksiä. Kalastukseen liittyviä tutkimustuloksia on julkaistu muutaman vuoden välein Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. 5. PROJEKTIN TALOUS JA RAHOITUS 5.1 Toteutunut rahoitus Tuusulanjärven kunnostusprojektia rahoittavat Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki sekä valtio (Taulukko 2). Vuosina 1999-2012 kuntien myöntämä rahoitus on yhteensä 4,2 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 0,749 milj. euroa. Tuusulanjärven Naturaalueita kunnostettiin Lintulahdet Life -hankkeessa vuosina 2004-2007. Taulukko 2. Tuusulanjärven kunnostusprojektin toteutunut rahoitus vuosina 1999-2012. Summat 1 000. Vuosi Kuntien rahoitus Valtion rahoitus EU:n Life -rahoitus Kaikki yhteensä 1999 241,3 241,3 2000 336,4 31,8 368,2 2001 336,4 194,2 530,6 2002 350,0 110,0 460,0 2003 280,0 15,2 295,2 2004 280,0 11,4 2,3 293,7 2005 280,0 20,1 2,4 302,5 2006 280,0 36,0 3,0 319,0 2007 280,0 26,4 19,1 325,5 2008 340,0 115,9 455,9 2009 500,0 163,0 663,0 2010 240,0 12,0 252,0 2011 220,0 2,6 222,6 2012 200,0 10,0 210,0 Yhteensä 4 164,1 748,6 26,8 4 939,5 Tuusulanjärven kunnostushankkeen eri toimenpiteiden kustannukset vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 on esitetty liitteessä 1. Tuusulanjärvi-projekti sisältyy kuntayhtymässä käyttötalouteen. Projektilta on vuodesta 2002 lähtien peritty kiinteää yleiskustannuslisää kattamaan osuuttaan kuntayhtymän yhteisistä kustannuksista. Yleiskustannuslisä alennettiin 20 000 eurosta/vuosi 15 000

14 euroon vuonna 2011. Se vastaa noin 5 %:n osuutta kuntayhtymän vuotuisista yleiskuluista. 5.2 Jatkorahoitus Kuntayhtymä hoitaa Tuusulanjärvi-projektin talouden käyttötaloutensa puitteissa Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan vastatessa kustannuksista (Taulukko 3). Uudenmaan ELY-keskuksen rahoitusosuudeksi vuosille 2013-2017 on arvioitu 10 000 euroa/vuosi. Vuosittain haettava harkinnanvarainen avustus pyritään kohdistamaan ensisijaisesti vesiensuojelutoimiin, kuten kosteikkojen peruskunnostuksiin, uusien kohteiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Tämän lisäksi ELY-keskus toteuttaa vesienhoitoalueen seurantaohjelman mukaista vedenlaadun seurantaa Tuusulanjärvellä ja sen valuma-alueella. Seurannan kustannukset ovat olleet vuosittain 16 000-18 000 euroa. Taulukko 3. Tuusulanjärvi-projektille esitettävä jatkorahoitus vuosina 2013-2017. Summat 1 000 euroa. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Valtion osuus (ELY-keskus) 10 10 10 10 10 Järvenpää 100 100 90 90 90 Tuusula 100 100 90 90 90 Yhteensä 210 210 190 190 190 Tuusulanjärvi-projektiin sisältyvien vesiensuojelu-, hoito- ja kunnostustöiden kustannukset vuosina 2013-2017 ovat yhteensä 990 000 euroa (taulukko 4). Kustannusten jakautuminen eri kohteisiin vuonna 2013 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 4. Tuusulanjärvi-projektin kustannukset vuosina 2012-2016, summat 1 000. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous 20 15 15 15 15 - kosteikot ja altaat 20 40 20 20 20 Kalastus (biomanipulaatio ja tutkimus) 55 40 40 40 40 Rantojen kunnostus 20 20 20 20 20 Hapetus /sedimentin kunnostus 20 20 20 20 20 Yhteiset (mm. proj.vast. palkkakulut) 60 60 60 60 60 Kiinteät yleiskulut 15 15 15 15 15 Yht. 210 210 190 190 190 Tuusulanjärven kunnostusprojektin lisäksi Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta rahoittavat vesistöjen kunnostusmaksuilla kuntayhtymän suorittamia muita vesistön hoitotöitä. Päijänne-tunnelista pumpataan lisävettä Rusutjärveen pääasiassa kesäkaudella vähentämään leväesiintymiä. Lisävedellä on myös myönteinen vaikutus Tuusulanjärven ja Tuusulanjoen kesävedenkorkeuksiin kuivakausina. Lisäveden johtamisen kustannukset ovat 1,6 senttiä/m³ eli 45 000 euroa vuodessa (ilman yleiskuluja), kun lisäveden määrä on 2,8 milj. m³ vuodessa ja lisävirtaama 0,2 m³/s. Lisäveden pumppaamistarve tarkistetaan suunnittelukauden aikana jos Tuusulanjärven luusuan

15 padon saneeraus toteutetaan. Rusutjärven lisäveden johtamisen ja Tuusulanjärven säännöstelyn menot katetaan vuosittain jäsenkunnilta perittävillä kunnostusmaksuilla Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmassa (1986) esitettyjen seuraavien rahoitusosuuksien (%) mukaisesti (Taulukko 5). Taulukko 5. Kuntien rahoitusosuudet (%) lisäveden johtamisesta ja säännöstelystä aiheutuneiden kulujen jakamiseksi. Lisävesi Säännöstely Järvenpää 20 35 Tuusula 75 65 Kerava 5 Keravanjoen vesistön hoitokustannukset ovat yhteensä n. 162 000 vuonna 2013, mistä Järvenpään kaupungin osuus on 2 % ja Tuusulan kunnan osuus on 14 %. Yhteenveto kuntien vesienhoitomaksuista on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Järvenpään ja Tuusulan kunnostusmaksut Tuusulanjoen ja Keravanjoen vesistön hoitoon vuosina 2013-2016. Summat 1 000 euroa. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Järvenpää, säännöstely 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 Tuusula, säännöstely 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 Järvenpää, lisävesi 11,3 11,3 11,3 11,3 11,3 Tuusula, lisävesi 42,2 42,2 42,2 42,2 42,2 Järvenpää, Keravanjoki 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 Tuusula, Keravanjoki 22,7 22,7 22,7 22,7 22,7 Yhteensä 84,5 84,5 84,5 84,5 84,5

16 Liite 1. Hankkeen toteutuma vuonna 2011 ja tammi - elokuussa 2012 sekä arvio loppuvuoden 2012 menoista. Toteutuma v. 2011 Toteutuma 1.1.-31.8.12 Arvio 1.9.-31.12.12 Rahoitussuunnitelma v. 2012 Hajakuormituksen vähentäminen 40000 - Maatalouden kuormituksen vähentäminen 3500 3838 14000 tiedotus ja neuvonta vesiensuojelupalkkiot ym. - Kosteikot ja altaat 54400 Koskelan ja Tikkapiilon altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta Kalastus 48300 75000 - hoitokalastus 26715 74000 - tutkimus Rantojen kunnostus 12000 10000 20000 - vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto Hapetus /sedimentin kunnostus 10500 8053 6000 20000 - hapettimet - seuranta Yhteiset 55000 38032 25000 55000 - palkkakulut - muut Kiinteät yleiskulut 15000 15000 15000 Yht. 198700 91638 129000 230000

17 Liite 2. Arvio käytettävän rahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin vuonna 2013 ( ). Hajakuormituksen vähentäminen Vuoden 2013 rahoitusosuus Rahoitus yhteensä - Maatalouden kuormituksen vähentäminen tiedotus ja neuvonta (ProAgria Uusimaa) erityisympäristötoimenpiteiden suunnittelu vesiensuojelupalkkiot ravinnetaselaskelmat 20 000 5 000 8 000 2 000 5 000 - Kosteikot ja altaat vanhojen kohteiden hoito ja seuranta uusien kohteiden suunnittelu 20 000 10 000 10 000 Kalastus - hoitokalastus - tutkimus 55 000 35 000 20 000 Rantojen kunnostus - vesikasvien niitto - Järvenpään Natura-alueiden hoito - karvalahden poisto 20 000 9 000 3 000 8 000 Hapetus /sedimentin kunnostus - hapettimet - seuranta 20 000 18 000 2 000 Yhteiset - palkkakulut - muut 60 000 55 000 5 000 Kiinteät yleiskulut 15 000 15000 Yht. 210 000 210 000