Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 40 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 4/ 2012 Aika Tiistai 27.3.2012 klo 18.06-19.32 Paikka Mikaelintalo, kahvio Saapuvilla pj. Mika Ahtola, vs. kirkkoherra x vpj. Leena Erälinna x var. Varpu Lindberg jäs. Eeva Heurlin x var. Tuula Kurki jäs. Anne Kuparinen x var. Anna-Liisa Järvinen jäs. Arimo Lähdeniitty x var. Pasi Pöri jäs. Liisa Pajala x var. Hilkka Hutanen jäs. Seppo Santala x var. Janne Tranberg jäs. Janne Suominen - var. Kimmo Valkonen - jäs. Tommi Yöntilä x var. Timo Sjöblom Muut kv:n pj. Jorma Kakkonen x kv:n vpj. Asko Mäentaka x osallistujat esittelijä Tapio Yliluoma x kn:n siht. Terhi Saari x suntio Anneli Koskinen ja srk-puutarhuri Seppo Pekola olivat läsnä pykälien 42 45 ajan klo 18.06 18.38 Asiat Pykälät 42-51 42 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 43 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti Tommi Yöntilä ja Eeva Heurlin. 44 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti esityslistan kokouksen työjärjestykseksi sillä lisäyksellä, että tiedoksi-asioissa käsitellään kirkkoherran virkavapaus ja sijaisjärjestelyt sekä luottamushenkilöiden neuvottelupäivät syksyllä 2012. Allekirjoitus ja varmennus Mika Ahtola puheenjohtaja, vs. kirkkoherra Terhi Saari sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika 27.3.2012. Tommi Yöntilä Eeva Heurlin Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä taloustoimistossa 29.3. - 16.4.2012.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 41 45 Katsaus kiinteistö- ja hautaustoimeen Kn 45/ Suntio, kiinteistötoimen työalavastaava Anneli Koskinen ja srk-puutarhuri Seppo Pekola 27.3.2012 kertovat kiinteistötoimen ja hautaustoimen työalasta ja ajankohtaisista asioista kirkkoneuvoston jäsenille. Esitys: Päätös: Vs. kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Kirkkoneuvosto merkitsi asian tiedoksi. 46 Seurakunnan ja hautainhoitorahaston maksut vuodelle 2013 Kn 46/ Vuosimenot ja tulorahoitus 27.3.2012 Paimion seurakunnan vuosimenot (käyttötalousmenot, keskusrahastomaksut ym.) ovat n. 2,2 miljoonaa euroa. Vuosimenojen lisäksi varoja tulee kerätä tulevia korjausinvestointeja varten n. 200 000 euroa vuodessa. Seurakunnan vuosittainen rahantarve on siis n. 2,4 miljoonaa. Tulorahoitus koostuu: Verotuloista n. 1 955 000 e kattaa vuosimenoista n. 81 % Korkotuloista n. 80 000 e kattaa vuosimenoista n. 3 % Maksutuloista n. 234 000 e kattaa vuosimenoista n. 10 % Vuosimenoista saadaan katettua tulorahoituksella n. 2 270 000 euroa. Rakenteellinen alijäämä Loppuosa vuosimenoista n.130 000 euroa jää tulevien sukupolvien rahoitettavaksi, koska seurakunnan nykyisellä tulorahoituksella ja menorakenteella ei voida varautua tuleviin korjausinvestointeihin. Käytännössä tulevaisuudessa on siten käytettävä omia varoja korjausinvestointeihin, jolloin korkotulot vastaavasti vähenevät. Korotettava tuloveroprosenttia tai seurakunnan muita maksuja. Tulevaisuudessa seurakunnan vuosimenot tulevat kasvamaan joka tapauksessa esim. eläkemaksujen vuoksi. Tulorahoitus tulee vähenemään mikäli kirkon jäsenkato jatkuu entisellään. Koska tulevaisuudessa on nykyistä enemmän haasteita hoitaa seurakunnan taloutta ja toimintaa, on vastuullista, että tulorahoituksen alijäämän ei anneta kasvaa vaan taloutta tasapainotetaan jo nyt. Talouden tasapainotus Taloutta voidaan tasapainottaa lähinnä kahdella tavalla. Vähennetään menoja tai lisätään tulorahoitusta. Käytännössä tasapainotellaan molempien vaihtoehtojen kanssa. Menojen vähennystä suoritetaan raamibudjetoinnilla ja henkilöstön vähennyksillä esim. silloin kun, jokin virka tulee avoimeksi. Taloutta pyritään tasapainottamaan toiminnan kautta siten, että Paimion seurakunnan jäsenistö voisi kasvaa tulevaisuudessa. Seurakunnan merkitystä ihmisten elämässä pyritään lisäämään laadukkaan toiminnan kautta. Talouden tasapainotuksen perinteiset keinot ovat maksujen ja verojen korotukset. Maksuja on korotettu lähinnä inflaation verran. Tuloveroprosenttia ei ole korotettu.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 42 Tulorahoituksen arvovalinnat Verotuksen kautta toimintaa rahoittaa enemmän ne, jotka maksavat isompaa kirkollisveroa. Verotuksen kautta seurakunnan menoja rahoittaa myös isoin osa jäsenistä. Maksut kohdentuvat palvelujen käyttäjiin. Esim. rippileirien maksuun osallistuvat suhteellisesti enemmän ne perheet, joilla on rippikouluikäisiä lapsia. Hautausmaksut kohdentuvat niihin perheisiin, joita on kohdannut lähiomaisen kuolema. Verotuksen avulla pyritään tasaamaan kustannuksia siten, että mikään elämänvaihe ei muodostuisi taloudellisesti liian raskaaksi. Maksujen ja veroprosentin määräytyminen on siten myös arvovalintakysymys. Jos kaikki rippikoulun kustannukset katettaisiin leirimaksuilla, pitäisi rippileirimaksun olla n. 2000 euroa, kun rippileirimaksu on nyt 81 euroa. Tai jos kaikki hautaamiseen liittyvät kulut (hautapaikan rakennuskulut ja hautausmaksut) maksettaisiin hautaamisen yhteydessä, olisi hautausmaksu n. 2300 euroa 30 v. hautapaikalla. Nyt hautapaikka ja hautausmaksu ovat paimiolaiselle 312 euroa. Maksutasoon vaikuttavat ulkopuoliset tekijät Markkinat määrittelevät osittain hinnoittelua. Paimion seurakunta seuraa esimerkiksi millaisia hautaus- ja rippileirimaksuja muut seurakunnat perivät. Kirkossa käynnissä oleva integraatiokehitys, jossa seurakunnat tulevat yhä enemmän sekä taloudessa että toiminnassa, toimimaan yhteisten toimintamallien mukaan vaikuttaa myös maksujen määräytymiseen. Toiminnan ja talouden yhdenmukaistamisella pyritään seurakuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Nykytilanteessa, jossa maksut vaihtelevat seurakunnittain, on saman palvelun hinta eri seurakuntalaiselle riippuen siitä, minkä seurakunnan jäsen hän on. Esimerkiksi rippikoulun tavoite, opetussuunnitelman sisältö sekä tuntimäärä ovat samoja jokaisessa seurakunnassa, mutta maksut vaihtelevat. Maksuja yhtenäistetään mm. 1. seurakuntarakenteen muutoksen kautta, jossa rovastikunnan tai hiippakunnan kaikilla seurakunnilla on sama tuloveroprosentti 2. kirkkohallituksen suunnittelemien hautaustoimen maksujen yhdenmukaisilla määräytymisperusteilla Tilojen vuokraus Seurakunnan tilat on rakennettu seurakunnan oman toiminnan järjestämistä varten. Tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisille silloin, kun tilat eivät ole seurakunnan oman toiminnan käytössä. Jos esim. Mikaelintalon seurakuntasaleja käytettäisiin pelkästään tulorahoituksen saamiseksi, varattaisiin salit vuokraustoimintaa varten eikä saleissa voisi järjestää seurakunnan säännöllistä toimintaa. Tällöin lähtökohta olisi se, että tilat pyritään vuokraamaan ensin ulkopuoliselle taholle ja vasta tämän jälkeen tiloja voisi tarjota seurakunnan omaan toimintaan.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 43 Nyt toimitaan päinvastoin; seurakunnan työntekijät varaavat tilat toimintaansa, ja jos heiltä jää vapaita aikoja, voidaan niitä vuokrata ulkopuolisille. Tästä aiheutuu toisinaan tilanvuokrauksen näkökulmasta ongelmia. Esim. on viikonloppu, jossa tila olisi lauantaina vapaa ja sunnuntaina samassa tilassa järjestetään seurakunnan suurimuotoinen tilaisuus. Emäntä voi valmistaa tilan vuokraustoimintaa varten perjantaina, mutta kun seurakunnan oma tilaisuus on sunnuntaina, tulee emännän siivota tila ennen sunnuntain tilaisuutta. Eli käytännössä lauantai-iltana tai sunnuntaiaamuna, jolloin työstä aiheutuu ylityökorvauksia ja ongelmia työvuorosuunnitteluun. Tämän vuoksi tilaa ei käytännössä voi vuokrata, vaikka tila olisikin lauantaina vapaana. Rantalan leirikeskusta on vaikea vuokrata vain pientä tilaisuutta varten, koska keittiö on suurtalouskeittiö, jonka käyttö on vaikeaa, ellei käyttäjä ole ammattitaitoinen keittäjä. Tilat ovat suuria ja usein tarvitaan kuitenkin esim. luokkahuone, jonka vuokra ja koko on isohko pienempää tilaisuutta varten. Leirikeskuksessa ei ole myöskään vakituista henkilökuntaa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin ulkopuolinen vuokraus tulisi usein kysymykseen. Leirikeskuksen vuokrauksessa joudutaankin usein räätälöimään hinta ja miettimään mm. henkilöstön kanssa työvuorojen erityisjärjestelyjä. Toiminnallisista syistä johtuen seurakunnan ei ole mahdollista juurikaan lisätä tilojen vuokraustoimintaa. Tilojen hinnoittelu Seurakuntasaleille voidaan antaa selkeä hinta. Rantalan leirikeskuksessa joudutaan sekä tilojen vuokraus että ateriapalvelujen hinta aina räätälöimään käyttäjien mukaan. Pöytäliinamaksun perusteita on tarkoitus muuttaa. Vuonna 2011 pöytäliinojen pesulalaskut olivat n. 7 100 euroa. Liinatuotot olivat n. 3 600 euroa. Periaatteessa pöytäliinoja pitäisi tulla lähes sama summa kuin mitä maksetaan pesulalaskuja, koska seurakunnan omissa tilaisuuksissa ei juurikaan käytetä pöytäliinoja. Pöytäliinamaksuissa on alun perin ollut tarkoituksena, että liinoja vuokrataan ns. omakustannushintaan eli liinavuokrat ovat yhtä suuria kuin pesulalaskut. Pöytäliinamaksuja ei ole korotettu samassa suhteessa kuin mitä pesulalaskut ovat olleet. Jatkossa asiakkaille tarjotaan halvempaa kaitaliinamahdollisuutta ja pöytäliinojen määrästä neuvotellaan tilanvuokran yhteydessä. Pöytäliinojen maksut tarkistetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Leiri- ja kerhomaksut Leiri- ja kerhomaksut ovat hyvin pieniä suhteessa siihen, mitä palvelujen tuottaminen seurakunnalle maksaa. Maksuja peritään usein sellaisista toiminnoista, jotka ovat seurakunnan perustehtävää esim. kasteopetus rippikoulun ja päiväkerhon osalta. Seurakunnan ja kirkon intressissä on, että ihmiset tulevat kasteopetuksen piiriin. Tämän vuoksi maksuilla ei haluta karkottaa ihmisiä esim. rippikoulun käymisestä. Tähän liittyen maksut on pidetty mahdollisimman alhaisina eikä maksuja juurikaan voida korottaa. Vaikka maksut ovat pieniä, on niitä kappalemääräisesti paljon. Vuositasolla seurakuntatyön maksuja kertyy n. 30 000 euroa. Tämän vuoksi seurakunta perii jatkossakin pieniä osallistumismaksuja.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 44 Hautaustoimen maksut Seurakunta saa hautausmaksuja n. 12 000 euroa. Hautaustoimen suorat toiminta- ja kiinteistömenot ovat vuodessa n. 207 000 euroa. Kun hautaustoimen kuluihin otetaan myös käyttöomaisuuden poistot ja hautaustoimen osuus hallinto- ja keskusrahastomaksuista, ovat hautaustoimen kokonaiskustannukset n. 306 000 euroa. Seurakunta saa yhteisöveroja mm. hautaustoimen suorittamista varten. Vuonna 2011 näitä veroja maksettiin Paimion seurakunnalle n. 197 000 euroa. Yhteisöverojen tuotto ei kuitenkaan riitä hautaustoimen kustannuksiin, koska yhteisöveroja käytetään myös jäsenrekisterin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon. Hautaustointa on siksi rahoitettava myös kirkollisveroilla ja maksuilla. Kirkkohallitus on asettanut työryhmän miettimään hautaustoimen maksuja. Tavoitteena on, että hautausmaksut sisältävät vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat muusta kuin seurakunnan tekemästä hengellisestä työstä. Hautausmaksuissa ei siis laskutettaisi papin työtä hautaan siunaamistilaisuudessa. Papin palkka rahoitettaisiin kirkollisveroista ja muut maallisemmat kustannukset rahoitettaisiin maksutuotoilla. Näitä ns. maallisempia kustannuksia ovat esim. haudan avaus- ja peittomaksut ja hautapaikkamaksut. Hautaustoimilain vuoksi hautausmaksut ovat kaikille kunnan jäsenille samoja, kuuluivat he kirkkoon tai eivät. Mikäli kaikki hautaustoimen ns. maalliset kustannukset laskutettaisiin hautaamisen yhteydessä, olisi hautausmaksu n. 2 300 euroa. Kirkkoon kuulumattoman näkökulmasta hän maksaisi oikean hinnan. Seurakuntaan kuuluvan henkilön näkökulmasta hinta on suhteettoman korkea, koska hän on osallistunut hautaustoimen rahoittamiseen koko elämänsä aikana maksamalla kirkollisveroa. Koska haudatuista suurin osa kuuluu kirkkoon ja he ovat maksaneet kirkollisveroa ja suurin osa heidän omaisistaankin maksaa kirkollisveroa, ei hautaustoimen maksuja voida nostaa vastaamaan täysimääräistä omakustannushintaa. Hautaustoimen maksukorotuksissa on huomioitava, että tosiasiassa hautaustoimen kustannuksia rahoitetaan suurelta osin kirkollisveron tuotolla. Hautaustoimen maksujen tasokorotukset on siksi tehtävä pidemmällä ajanjaksolla. Esitys: Talouspäällikkö esittää, että 1. seurakunnan rakenteellisen alijäämän vuoksi maksuja korotetaan 2. maksujen korotuksessa huomioidaan edellä mainitut seikat, jolloin kaikkia maksuja ei nosteta prosentuaalisesti yhtä paljon 3. kirkkoneuvosto keskustelee maksujen suuruudesta ja maksuperusteista 4. maksuluettelo hyväksytään myöhemmin täydennyksien jälkeen liite 1 Alustava maksuluettelo v. 2013 Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 45 47 Kehitysvammaistyön talousarvio vuodelle 2013 ja suunnitelma vuosille 2014-2015 Kn 47/ Ehdotus kehitysvammaistyön talousarvioksi on sopimuksen mukaan lähetettävä 27.3.2012 seurakunnille elokuun aikana. Kehitysvammaistyön talousarvio ja toimintasuunnitelma esitetään aikanaan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi seurakunnan talousarvioehdotuksen yhteydessä. Esitys: Vs. kirkkoherra ja talouspäällikkö esittävät, että kirkkoneuvosto hyväksyy liite 2 kehitysvammaistyön talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2013-2015. Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti. 48 Suomen Pipliaseura ry:n jäsenyys ja 200-vuotis juhla Kn 48/ Suomen Pipliaseura ry täyttää 200 vuotta maaliskuussa 2012. 27.3.2012 Pipliaseura on lähettänyt kirkkoneuvostolle osoitetun kirjeen, jossa Paimion seurakuntaa kutsutaan osallistumaan Suomen Pipliaseura ry:n vuosikokoukseen. Vuosikokoukseen osallistuminen katsotaan automaattisesti Pipliaseuran jäseneksi ilmoittautumiseksi. Jäsenmaksun suuruus on 333 e / vuosi. Jäsenmaksua ei peritä, mikäli seurakunnan Raamattulähetyskannatus Suomen Pipliaseuralle on vuodessa enemmän kuin 333 e. Paimion seurakunta antaa lähetysavustusta Pipliaseuralle 440 e vuodessa. liite 3 Turussa vietetään 24. 27.5.2012, vuosikokouksen yhteydessä, Pipliaseuran 200-vuotis juhlaa, joka on samalla Raamattuvuoden pääjuhla. Ohjelma liitteenä. Esitys: Vs. kirkkoherra esittää, että Paimion seurakunta antaa jatkossakin Suomen Pipliaseura ry:lle talousarvioavustusta Raamattulähetystyöhön, mutta Paimion seurakunta ei tässä vaiheessa liity Pipliaseuran varsinaiseksi jäseneksi. Vuosikokoukseen ei näin ollen voi osallistua. Pipliaseuran 200-vuotis juhlaan voi osallistua omalla kustannuksella ja ajalla. Päätös: Kirkkoneuvosto hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 46 49 Tiedoksi Kirkkoneuvostolle annetaan tiedoksi seuraavat asiat: Kn 49/ 27.3.2012 Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto Kirkon palkkausjärjestelmä perustuu siihen, että henkilön palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) perustuu tehtävän vaativuuden arviointiin. Henkilökohtainen palkanosa perustuu vuosisidonnaiseen palkanosaan (ent. ikälisä) sekä harkinnanvaraiseen palkanosaan. Harkinnanvaraisessa palkanosassa työntekijän työsuoritusta arvioidaan kolmen kriteerin (ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta) perusteella. Työsuoritus arvioidaan asteikolla 1. edellyttää kehittymistä 2. normaali 3. hyvä 4. erinomainen Harkinnanvarainen palkanosa on suuruudeltaan enintään 10 % tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta. Virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että 1.4.2013 seurakunnille tulee paikallinen järjestelyerä, jonka suuruus on 0,5 %. Tätä erää voidaan käyttää harkinnanvaraiseen palkanosan käyttöönottoon tai tehtäväkohtaisten palkanosien tarkistukseen. Paimion seurakunnassa järjestelyerän suuruus on n. 350 euroa kuukaudessa eli n. 13 euroa työntekijää kohden. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto vaatii paljon valmistelutyötä ja neuvotteluja henkilökunnan kanssa. Neuvotteluja käydään arviointikriteerien määrittelemiseksi. Talouspäällikkö selvittää kokouksessa tarkemmin harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoa. Kn 49/ Kiinteistöverot vuonna 2012 27.3.2012 Paimion seurakunta maksaa kiinteistöveroa v. 2012 seuraavasti: Kirkko n. 2 200 e Rantalan leirikeskus n. 3 200 e Vanha srk-talo n. 2 800 e Mikaelintalo n. 5 500 e Paltta n. 800 e Palvelukeskuss.tontti n. 400 e Muut rakennukset ja maapohjat n. 1 200 e Yhteensä n. 16 100 e
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 47 Kn 49/ 27.3.2012 liite 4 Kirkkoherran virkavapaus ja sijaisjärjestelyt Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt kirkkoherra Vesa Tuomiselle virkavapautta ajalle 2.3. 1.4.2012 ja määrännyt kappalainen Mika Ahtolan kirkkoherran sijaiseksi ajalla 2. -19.3.2012 sekä 27.3. -1.4.2012. Mika Ahtolan vuosiloman aikana 20. 26.3.2012 kirkkoherran sijaisena on toiminut I-srk pastori Tuija Mäkivalli. Mika Ahtolalle maksetaan sijaisuudesta 30 %:a ja Tuija Mäkivallille 10 %:a kirkkoherran peruspalkasta. Kn 49/ 27.3.2012 Arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivät Arkkihiippakunnan luottamushenkilöille järjestetään viime vuoden tapaan neuvottelupäivät; Salossa 27.10.2012 ja Raumalla 17.11.2012. Molemmissa päivissä on mukana arkkipiispa Kari Mäkinen. Ilmoittautuminen neuvottelupäivään sähköpostilla hallintosihteerille huhtikuun puoliväliin mennessä. Päivän ohjelma kiersi luottamushenkilöiden keskuudessa. Päätös: Kirkkoneuvosto merkitsi annetut asiat tiedoksi. 50 Muut esille tulevat asiat Jorma Kakkonen kiitti muistamisesta syntymäpäivänsä johdosta. 51 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Kn 51/ Päätös: 27.3.2012 Puheenjohtaja antoi pykälän 51 mukaisen oikaisuvaatimusohjeen ja valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo 19.32.
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 48 Paimion seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto kokouspäivämäärä pykälät 27.3. 2012 42-51 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 42, 43, 44, 45, 46, 47, 49, 50 ja 51 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 48 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n Pöytäkirjan pykälät: 4. Oikeudenkäymiskaari 1:1 (työsuhteeseen valitseminen) Pöytäkirjan pykälät: 5. hallintolainkäyttölain 5 :n 1 mom:n, Pöytäkirjan pykälät: 6. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Paimion seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Pyölintie 3 Postiosoite: PL 14, 21531 PAIMIO Telekopio: 02-477 0722 Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: 48 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on 30.000 (tavarat ja palvelut), 100.000 (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja 150.000 (rakennus ja käyttöoikeusurakat)
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 49 HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Seuraaviin hankintayksikön päätöksiin tai muihin hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuihin tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki 80-83 ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Paimion seurakunta, kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Pyölintie 3 Postiosoite: PL 14, 21531 PAIMIO Telekopio: 02-477 0722 Sähköposti: Pöytäkirjan pykälät: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hallinto-oikeus Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4 Postiosoite: PL 32 20101 TURKU Telekopio: 010-3642414 Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Hämeenkatu 30 Postiosoite: PL 60, 20501 TURKU Telekopio: 02 279 7001 Sähköposti: Valitusaika 30 päivää Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), 00161 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää
Kirkkoneuvosto Tark: TY EH PÖYTÄKIRJA 4/ 27.3.2012/ 50 Valitus markkinaoikeuteen Hankintavalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Käynti/postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 43300 Faksi: 029 56 43314 Sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika 14 päivää Muutoksenhakuajan laskeminen Valituskirjelmä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Oikeudenkäyntimaksu Lisätietoja Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 90 euroa ja markkinaoikeudessa 226 euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Lisätietoja pykälistä 42 51 ja oikaisu- ja valitusasioista antaa kirkkoherra Vesa Tuominen puh. 02 4770 711 talouspäällikkö Tapio Yliluoma puh. 02-4770 721 Käyntiosoite Paimion seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja taloustoimistoon on Pyölintie 3. Paimion seurakunnan kirkkoherranviraston ja taloustoimiston postiosoite on PL 14, 21531 PAIMIO. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.