Perusturvalautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Lapsiperheiden ennaltaehkäisevässä sosiaalityössä on tukiperhepalveluita pyritty vahvistamaan rekrytoimalla ja kouluttamalla uusia tukiperheitä. Ko. palvelua on saanut v. 2017 45 lasta, mutta jonossa on edelleen 37 lasta. Tukiperheiden saatavuus ei ole riittävä tarpeeseen nähden. Tukihenkilöpalveluita on ostettu MLL:lta, v. 2017 tukihenkilöpalvelua on saanut 20 lasta ja jonossa on 3 lasta. Ostopalveluna toteutettua tukihenkilötarvetta on voitu vähentää oman ohjaajan työpanoksella. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudesta on voitu siirtää sellaiset lapset ennaltaehkäisevään sosiaalityö, jotka tulevat autetuiksi tukiperhe- tai tukihenkilöpalvelulla. Laitossijoituksessa on kaksi lasta vähemmän (28 lasta) kuin vuonna 2016. Lapsi- ja nuorisokodin asiakaspaikat ovat täynnä eli 13 lasta, hoitopäiviä 409 (v. 2016 413 hoitopäivää). Sosiaaliohjauksen osuutta palveluissa on lisätty, mutta ennaltaehkäisevän sosiaalityön osuus tarpeeseen nähden on riittämätön. Kotipalvelun henkilöstöresurssia on lisätty 1.8.2017 alkaen kahdella perhetyöntekijällä. Kotipalvelua on saanut 82 eri perhettä, yhteensä 3882 tuntia (v. 2016 83 perhettä ja 3038 tuntia). Lastenvalvoja-ajat on saatu määräaikaisen lastenvalvojavakanssin avulla alle kolmeen kuukauteen, mutta kärjistyneet ja lastensuojeluilmoituksiin johtaneet huoltoriidat ovat kasvaneet. Perheneuvolapalvelut ennaltaehkäisevänä palveluna ovat entisestään tehostuneet: puhelinpalvelu, virtu ja uusi ajanvarausrakenne nopeuttavat kaikkien asiakkaiden asiakkuuteen pääsyä. Monet ryhmämuotoiset palvelut tukevat hyvin asiakastyötä ja kotiin tehtävä työ on sosiaaliohjaajan vahvistamana lisääntynyt.
2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Laitossijoituksessa 31.8.2016 oli 30 lasta, vastaava luku kuluvana vuonna on 28. Sjaisperhesijoituksissa lapsia 31.8.2016 oli 62 lasta, ja vastaavasti kuluvan vuoden elokuun lopussa lapsia sijaisperhesijoituksessa oli 67. Sukulaisperhesijoituksessa 2016 lapsia oli 20 ja 2017 21 lasta. 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen 2016-2018 (hallituksen Lape-kärkihanke) Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Raportti hankkeen etenemisestä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on käynnistynyt maaliskuussa 2017 koko maakunnan tasolla. Rovaniemen osalta kehitetään perhekeskustoimintamallia, lastensuojelun systeemistä toimintamallia, ns. Hackneyn-mallia sekä palveluohjauksen toimintamalleja. Muutosohjelmaan liittyvät kehittämisryhmät ovat käynnistyneet elokuussa 2017. Eri kehittämisryhmiin osallistuu työntekijöitä lapsiperheiden palveluista. Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa.
Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. Aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen palvelut Aikuissosiaalityössä on aloitettu vuonna 2016 uutena toimintana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoiset palvelut pitkäaikaistyöttömille. Ryhmäpalveluita on kehitetty yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien että järjestöjen kanssa, sisältöjen monipuolistaminen jatkuu edelleen. Vuonna 2016 ryhmiä toteutettiin 18. Vuodelle 2017 suunniteltuja ryhmiä on tällä hetkellä 22 ja paikkoja ryhmissä on noin 160 osallistujalle (120 vuonna 2016). Ajalla 1.1.2017-31.8.2017 on toteutettu tai parhaillaan menossa 14 ryhmää joissa osallistujia on ollut 106. Osallistujien keski-ikä on ollut 41 vuotta. Osallistujista 39 on ollut toimeentulotuen saajia ja 42 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta, on palveluneuvontaa ja -ohjausta kehitetty edelleen vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Monikanavaista asiointimahdollisuutta on kehitetty Virtu-palveluiden ja erilaisten sähköisten lomakkeiden kautta ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuutta on lisätty organisoimalla toimintaa toisin sekä kehittämällä asiointiprosessia. Kolme sosiaaliohjaaja pilotoi Lapehankkeen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa videochat palvelua. Palvelu on tarkoitus avata asiakkaille loppuvuodesta 2017 asteittain. Virkaaikaisen sosiaalipäivystyksen koordinointi käynnistyy aikuisten ja työikäisten palveluissa 1.9.2017 alkaen. Valmistelutyötä tehdään asiassa. 1.9.2017 alkaen kaupungissa on virka-aikana yksi sosiaalihuollon taho, joka vastaanottaa, arvioi ja välittää eteenpäin sosiaalihuoltoon sisältyvät kiireelliset asiat. Samalla luodaan asteittain systemaattinen prosessi, jossa myös tuotetaan Rovaniemen kaupungin osalta tietoa tulevaa alueuudistusta varten koko Lapin sosiaalipäivystystä ajatellen. Sosiaalipäivystyksen koordinointia varten henkilöstöä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt 2.5.2017. Ensivuoden alusta sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Rovaniemen kaupunki vastaa sosiaalipäivystyksen järjestämisestä Lapin sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Valmistelutyö uudistuksen toimeenpanoa varten on aloitettu.
Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palvelut ovat osallisena "Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa" - hankkeessa. Hankkeen perusajatus on kehittää asiakaspolkujen toteutumista ja vahvistaa vammaissosiaalityön asiantuntijuutta. Hankkeeseen liittyvä asiakasosallisuusryhmä on aloittanut toimintansa. Tarkoituksena on aloittaa hankkeeseen liittyen myös omaisten osallisuusryhmä. Perheiden palveluiden kanssa on tarvittaessa tehty yhteistyötä vammaisten lasten tai vammaisten vanhempien/vanhemman palvelutarpeen arvioinnissa. Yhteistyötä on tehty myös ikäihmisten palveluiden kanssa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Tavoitteena on, että asiakkaan tarvitsemiin palvelukokonaisuuksiin kyetään vastaamaan aiempaa paremmin monialaisena yhteistyönä sekä tarkoituksenmukaisesti huomioiden olemassa oleva lainsäädäntö. Lisäksi on osallistuttu hallituksen omaishoidon tuen kehittämisen kärkihankkeeseen ja valmisteltu koko maakuntaa koskevia omaishoidon tuen kriteereitä. Henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista valmistellaan. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumisen tehtäväalue, johon sisältyvät kehitysvammaisten asumisen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelut, on aloittanut 1.4.2017. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat siirtyneet terveydenhuollon palvelualueelta aikuisten ja työikäisten palvelualueelle 1.2.2017. Erityisryhmien asumisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu 3:llä sosiaalityöntekijällä sekä toimintayksiköiden ammatillista ja toiminnallista johtamista on vahvistettu muuttamalla kehitysvammaisten asumispalveluiden toimintayksiköissä 4 ohjaajan tointa vastaavien ohjaajien viroiksi. Asumispalveluiden osalta organisoituminen sekä prosessit ja tehtäväsisällöt ovat vielä osin muotoutumassa. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista erityishuoltolain muutoksiin liittyen on vahvistettu koulutuksilla. Vammaisten henkilöiden asumispalveluiden sekä valinnanvapauden kehittämiseksi on valmisteltu asumispalveluiden palveluseteliä. Kas-asuntojen kanssa on tehty yhteistyötä Tukkipojantie asumishankkeen osalta. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Maahanmuuttajasosiaalityön palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmia on kehitetty edelleen. Työnjakoa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kesken on jäsennetty ja erilaisia työvälineitä kehitetty. Sosiaalityötä kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville. Erityistä tukea tarvitsevat mm. asiakkaat, joilla on terveyteen liittyviä ongelmia, luku- ja kirjoitustaidottomat, nuoret alaikäiset ilman huoltajaa aikanaan tulleet, asiakkaat, joilla perheenyhdistäminen on vireillä. Prosesseja kehitetään yhteistyössä monilaisen verkoston kanssa. Kolmannen sektorin toimijana Moninet on edelleen aktiivinen yhteistyökumppani. Yhteistyötä on tehty myös eri hankkeiden kanssa. Maahanmuuttajasosiaalityön yksi sosiaaliohjaaja on 50 % hanketyöntekijänä PoLut hankkeessa (Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 2017-2019). Kuntapaikkoja käytetty 29 kiintiön ollessa 50. Muuttoliike Etelä-Suomeen jatkunut edellisten vuosien tapaan. Asiakkaiden osallisuutta yhteiskuntaan ja vastuuta omasta kotoutumisestaan on vahvistettu. Val-
tion korvausten koordinointia on tehostettu ja tehostetaan edelleen laatimalla eri toimijoille erillinen ohjeistus koskien erityiskorvauksien hakemisesta. Maahanmuuttajasosiaalityö on mukana yhteistyössä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin kaupunkien kanssa liittyen Kela-kunta yhteistyöhön maahanmuuttajia koskevassa toimeentulotukiprosessissa. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista. Aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen palvelut Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt 1.8.2017. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessia edelleen kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Keväällä 2017 on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakassuunnitelma. Syksyllä 2016 aloittanut moniammatillinen työttömien kuntoutustyöryhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana säännöllisesti kuukausittain. Työryhmään kuuluu Rovaniemen kaupungin ja Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Monialaisen yhteispalvelun asiakkaina (typ) oli Rovaniemellä elokuun lopussa asiakkaita yhteensä 544. Vammaissosiaalityön palvelut Toimintaterapiapalvelun ja sosiaalityön toimintatavan muutoksia on valmisteltu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että jatkossa toimintaterapeutin osaamista voidaan paremmin hyödyntää vammaissosiaalityön palvelutarpeen arvioinnissa eri osa-alueilla. Lisäksi tarkoituksena vahvistaa kuntoutustarpeen arviointia sosiaalityöntekijän työpanoksella. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on 450 asiakasta, joista osa on erityistä tukea tarvitsevia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osalta yhteistyön organisoituminen sekä yhteisistä prosesseista sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on meneillään. Asiakasprosessien sujuvuuden kehittämiseksi yhdyspintatyötä tarkastellaan sekä kehitetään yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Sovittuna on mm. että asiakkaiden palveluntarpeen arviointiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon edustajat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluihin perustettu moniammatillinen ja hallintokunnat ylittävä SAS-
työryhmä koskien asiakkaiden palveluntarpeen ja sijoitusten arviointia on aloittanut toimintansa. Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä palveluntarpeen arviointi on tehty yhteistyössä vammaissosiaalityön kanssa sekä palveluntarpeen arviointimenetelmiä kehitetään osana vammaissosiaalityön Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa - hanketta. Erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyen perustettu moniammatillinen asiantuntija- ja arviointitiimi on aloittanut toimintansa. Ikäihmisten palvelualueen kanssa aloitetaan kotisairaanhoidon ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yhteistyö asiakkaiden sairaanhoitoon liittyen. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa voidaan tarvittaessa olla mukana terveydenhuoltoon varatuilla ajoilla. Terveydenhuollossa on terveydenhoitaja, joka tekee terveystarkastukset maahanmuuttajasosiaalityön asiakkaille. Hän on myös yhteyshenkilönä maahanmuuttajasosiaalityön ja terveydenhuollon välillä. Maahanmuuttajasosiaalityö on mukana, kun valmistellaan terveydenhuollon kanssa toimintaterapiapalvelun ja sosiaalityön toimintatavan muutoksia. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle 2017. Viimesijaisen sosiaalihuollon palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla. Aikuisten ja työikäisten palvelualueen toimintaa on uudelleen organisoitu huomioiden vuoden 2017 alussa tapahtuneet toimintaympäristön muutokset. Perustoimeentulotuki on siirtynyt 1.1.2017 alkaen Kelan hoidettavaksi ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat puolestaan siirtyneet aikuisten ja työikäisten palvelualueelle 1.2.2017 alkaen. Toimeentulotuen osalta siirto on toteutunut suhteellisen hyvin ja paikallisen Kelan kanssa toimintaa kehitetään edelleen. Siirron alkuvaiheessa täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty arvioitua enemmän. Sama kehitys on ollut valtakunnantasolla ja Kuntaliitto selvittääkin asiaa valtakunnallisesti. Kela on tehnyt useita muutoksia myöntämiskäytäntöihin suhteessa alkutilanteeseen, joka selkeyttää edelleen työnjakoa. Maahanmuuttajasosiaalityössä on pidetty useita infoja eri kieliryhmille koskien toimeentulotuen siirtoa Kelalle. Myös maahanmuuttaja- asiakkaiden kohdalla siirto on tapahtunut kohtuullisen hyvin, mutta edelleen toimeentulotuen ohjeistusta ja neuvontaa on jouduttu maahanmuuttajasosiaalityössä tekemään suhteellisen paljon. Perustoimeentulotuen siirto ja aikuisten ja työikäisten palvelualueella tehdyt uudelleen toiminnann organisoinnit ovat mahdollistaneet vammaissosiaalityön fokusoitumisen oman erityisalan kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan koko palvelualueella on eri tehtäväalueiden työnjakoa selkeytetty ja osaamista vahvistettu. Toiminnan organisoimisen ja työtapojen muutoksien kautta on kyetty jalkautumaan jo osittain tarkoituksenmukaisella ja kokonaisvaltaisella tavalla lähemmäs asiakkaiden arkea tekemällä
kotikäyntejä ja tapaamalla asiakkaita myös muissa toimintaympäristöissä. Sosiaalityön palvelut on jalkautettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa muun muassa Rovaniemen päiväkeskukseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty esimerkiksi Nuorten ohjaamon kanssa. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän etäkäyttö on käyttöönotettu elokuun aikana. Uusien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan osana toimintaa. Aikuisten sosiaalityön palvelut on järjestetty kautta linjan yhteistyötä ja kumppanuutta hyödyntäen. Ikäihmisten palvelut 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %-osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista. Palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin tarve on kasvanut vuoden aikana, mikä näkyy lisääntyvinä yhteydenottoina Nestoriin ja arviointikäyntien kasvuna. Palveluohjaukseen on lisätty yhden palveluneuvojan virka kesäkuun alusta. Nestorin toimintaa on tehostettu ja tilastointia on kehitetty. Palveluohjaus ja Ikäosaamiskeskus ovat aktiivisesti mukana Kotihoidon kärkihankkeen palveluohjaus- ja omaishoidon osioissa sekä ikäihmisten perhehoidon osuudessa. Palveluseteliä omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen on laajennettu aiemman ympärivuorokautisen hoidon lisäksi heinäkuun alusta hoidon ja huolenpidon järjestämiseen hoidettavan kotona sekä päivätoiminnassa. Ikäosaamiskeskukseen on keskitetty palveluasumisen ja kotisairaanhoidon lääkäripalveluita ja kehitetty. Vanhussosiaalityön tarve on kasvava kotona asumisen ja ikääntyneiden määrän lisääntyessä koko ajan. Vanhussosiaalityöhön on lisätty toinen sosiaalityöntekijä toukokuun alusta. Tietoisuus ikäihmisten sosiaalityöstä on lisääntynyt ja tämä näkyy esimerkiksi lisääntyneinä yhteydenottoina viranomaiskanavien kautta. Sosiaalityöntekijöiden antama konsultaatioapu ikäihmisten palvelualueella on koettu erittäin tarpeelliseksi. Yhteistyö erilaisten muutosten valmistelussa vammaispalvelun, aikuissosiaalityön, sosiaalipäivystyksen kanssa on tiivistynyt. Asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa on kehitetty Ikäosaamiskeskuksen moniammatillisen geriatrisen arvioinnin työryhmässä. Toinen geriatri aloitti toimintansa elokuun alussa ikäosaamiskeskuksessa. Palvelurakenteen muutos painottuu palveluohjauksen, kotihoidon ja kuntoutuksen vahvistamiseen ja keveimpien palveluasumismuotojen lisäämiseen. Painopistettä on saatu jo jonkin verran siirrettyä kevyempään asumiseen (tavallinen palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon
osuus on vähentynyt ja osa vähennyksestä korvautunut keveämmillä asumismuodoilla n. 10 lisää käytössä. Arviointiyksikön paikat (ent. Hoiva 3) vähenivät kesällä 10 paikkaa yksikön siirtyessä väliaikaisiin tiloihin. Palvelusetelin käyttö on laajentumassa syksyn aikana myös tuetun asumisen ja tavallisen palveluasumisen palveluihin. Terveyskeskussairaala on profiloitumassa (prosessit, toimintatavat, henkilöstö) entistä enemmän kuntoutussairaalaksi kokonaisuudessaan ja osaston nimet on muutettu kuntoutusosastoiksi. Muutosprosessia työstetään yhdessä henkilöstön kanssa Sitku-työpajoissa. Sairaalakadulta siirtyi K2 (ent. A2) Pulkamontielle heinäkuussa sisäilmaongelmien vuoksi. Sairaalavuorokausien määrä kokonaisuutena toteutui lähinnä arvioidun mukaisesti; kesäaikana käyttö ollut vähäisempää, mutta syksyllä tarve kasvaa. Siirtyminen LKS:sta toteutunut keskimäärin yhden vuorokauden sisällä. 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on 91,5 % ja ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus on n. 8,5 % (luku sisältää sekä laitoshoidon että palveluasumisen). 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä Kotihoidon toimintaa on kehitetty vuoden aikana eri muodoissa. Toimiva kotihoito-hankkeessa kotihoidon prosesseja on selkeytetty esim. teknologian ja kotikuntoutuksen osalta. Erilaisia teknologisia välineitä on otettu käyttöön ja mahdollistettu asiakkaiden sairaasta kotiutuminen teknologiaa esim. kukkatolppa hyödyntämällä. Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen osuus on kotihoidossa lisääntynyt. Kotihoidon toimesta on järjestetty lisäksi ryhmämuotoisia toimintatuokioita taloyhtiöiden kerhohuoneissa, johon on kutsuttu kotihoidon asiakkaiden lisäksi talossa asuvia ikäihmisiä. Kotihoidon tiimeissä on toteutettu ja pilotoitu arviointijaksoa uusille kotihoidon asiakkaille. Kotihoitoon perustettiin resurssipooli vastaamaan kotihoidon akuutteihin poissaolotilanteisiin. Viimeisen neljän kuukauden aikana kotihoitoon ei ole pääsääntöisesti tarvinnut ottaa ulkopuolisia sijaisia akuuteissa poissaolotilanteissa ja tältä osin henkilöstön vaihtuvuus on voitu minimoida. Resurssipoolin käyttöönotto on mahdollistanut paremmin myös suunnitelmallisen tiimityön toteutumisen (esim. hoito- ja kuntoutumissuunnitelmien päivittämisen, RAI). Myös henkilöstön työvuorovaihdokset, tuplavuorot jne. ovat vähentyneet resurssipoolin käyttöönoton myötä. Henkilöstön osaamista on kehitetty laajamuotoisella ja suunnitelmallisella sisäisellä koulutuksella. Kotihoidon tiimikymppitoiminta on selkiyttänyt tiimin henkilöstön ja esimiehen välistä vuorovaikutusta ja antanut enemmän mahdollisuuksia henkilöstölähtöiselle johtamiselle.
Kotihoidon palvelutarpeeseen on voitu vastata pääsääntöisesti tarpeen mukaisesti eikä viivytyksiä hoitoprosesseihin ole juurikaan syntynyt. Palvelutarpeeseen on voitu vastata myös äärialueille. Kotikuntoutuksen siirtyminen kotihoidon alaisuuteen vuoden alusta on tiivistänyt yhteistyötä ja vahvistanut kuntouttavan työotteen toteutumista ja kotihoidon työn tavoitteellisuus on lisääntynyt. Teknologia ja kuntoutuksen lisäksi kotihoidossa on vahvistettu kotisairaanhoidon lääkäripalvelujen jatkuvuutta ja konsultointimahdollisuutta siten, että kotisairaanhoidon omat lääkärit työskentelevät Ikäosaamiskeskuksessa. Kotihoidossa on kokeilussa 1.1. 2017 alkaen geriatrinen puhelinpäivystys henkilökunnalle iltaisiin ja viikonloppuisin. Tarve konsultoinnille arki-iltaisin on kuitenkin ollut vähäinen ja toiminnan tarve arvioidaan jatkossa. Sähköinen palveluseteli otettu käyttöön kotihoidossa huhtikuussa 2017. Uuden sähköisen SAS- toimintaohjelman käyttöönottoa on valmisteltu ja testattu ja sähköinen järjestelmä otetaan käyttöön marraskuussa. Kotikuntoutuksen henkilökuntaa on 30.8. yht. 7 fysioterapeuttia, 1 ½ toimintaterapeuttia ja ½ palveluvastaava sekä määräaikainen liikuntaneuvoja kotihoidossa 3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä Kevään ja kesän aikana on kehitetty kotikuntoutuksen prosessia ja tilastointia. Prosessista on tehty "tuotteet". Toiminta alkaa aina arviokäynneillä ja jatkuu tarvittaessa tehostetulla jaksolla yhdessä kotihoidon kanssa tai geriatrisen kuntoutusjakson avulla. Tehostettuun kotikuntoutuksen on kehitetty lomake, joka täytetään asiakkaan luona alkupalaverissa ja tarkistetaan loppuarvioinnissa. Toimiva kotihoito Lappiin- hankkeessa on osallistuttu kotikuntoutuksen verkostoon. Kotikuntoutus on vakiinnuttanut toimintaansa osana kotiin annettavia palveluja. Kotikuntoutuksen henkilökunta on sijoittunut kotihoidon tiimeihin ja päiväpalveluihin. Pääpaino on edelleen kotiutumisen tukemisessa ja kotona asumisen tukemisessa. Kuntoutus- ja arviointikäyntejä jakson aikana on ollut yhteensä n. 600 käyntiä. Näistä tehostettuja noin kymmenelle henkilölle. Kotikuntoutuksen asiakasmäärä 5-8/2017 aikana on 212.
Kuntoutukseen sisältyy myös taiteen ja muun kulttuurin käyttö rikastuttamassa ikäihmisten elämänlaatua ja yhteistoiminta vapaa-ajantoimijoiden kanssa lisääntynyt. Luovuus liikkeelle -toimintaa on toteutettu palveluasumisessa ja hoivaosastoilla; asukkaiden taidenäyttely on kiertänyt yksiköissä sekä Suomi 100-näyttelynä kaupungintalolla. Osallistuttu yhdessä AILI- verkoston (kulttuurisen vanhustyön verkosto) toimintaan. Yksiköissä on kiertänyt kaupungin teatterin Suomi 1oo- tarinoita matkan varrelta esityksiä. Lisäksi aistisalkku- ja savusaunateltta ovat tuottaneet asukkaille muistikokemuksia. Aaltorannan ja Lounakodin ja päiväpalvelun asukkaat ovat päässeet kevään ja kesän aikana riksapyörä-ajelulle koulutettujen vapaaehtoisten Pyöräluotsien turvallisessa kyydissä yhteistyössä Neuvokkaan kanssa. Lapin tanssiopisto on tarjonnut Luovan tanssiliikunnan (ja työhyvinvoinnin) ohjausta ja toimintaa jatketaan edelleen asukkaiden toimintatuokioina. Kunnan pojat ovat käyneet päiväpalveluissa ja syksyllä käydään kotihoidon asiakkaiden luona Yhdessä vapaa-ajan lautakunnan kanssa on liitytty Voimaa Vanhuuteen- hankkeeseen tavoitteena löytää uusia toimintamalleja liikunnan lisäämiseksi ja riskiryhmien löytämiseksi. Terveydenhuollon palvelut 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote-ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Osallistuttu sote-valmistelun työryhmiin ja työpajoihin alueellisen aikataulun mukaisesti. 2. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen Sairaalakadun kiinteistön toimintojen siirtyminen muihin tiloihin Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa 31.12.2017 Sairaalakadun toimintoja on siirretty Metsäruusuntielle ja Piekkarille. Urheilukadun ja Rinteenkulman tilat otetaan käyttöön niiden valmistuessa. 3. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen, Virtu-palveluiden hyödyntäminen terveyspalveluissa Käyttöönoton laajuus
Kansalaisen ajanvaraus on käytössä oleva sähköinen ajanvarausjärjestelmä hoitajien vastaanotolle, joka on käytössä myös pikapolin hoitajien vastaanotoille. Kansalaisen ajanvarausjärjestelmää hyödynnetään lisäksi influenssarokotuksen ajanvaruksessa, joka on kausiluonteinen tapahtuma. Virtu-palveluissa on käytössä hoitotarvikkeiden tilausmahdollisuus ja opiskelijoiden työn valmistumisen myötä sitä laajennetaan omahoidon seurantalomakkeiden käytössä. Erikoissairaanhoitopalvelut (osa terveydenhuollon palveluja) 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote- ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Osallistuttu sote-valmistelun työryhmiin ja työpajoihin alueellisen aikataulun mukaisesti. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden siirtyminen LSHP järjestämisvastuulle Järjestämisvastuun siirtyminen ja uudenlaisen palvelutuotannon kehittäminen ja seuranta yhteistyössä LSHP kanssa Siirtosopimuksen mukaiset mittarit Erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyivät LSHP:n järjestämisvastuulle 1.2.2017 alkaen. Seurantaryhmä on määritellyt mittarit ja antaa ensimmäisen raportin toiminnasta lokakuussa 2017. Mittareilla kuvataan seuraavia osa-alueita: hoitoon pääsyn sujuvuus, hoidon tavoitteellisuus, hoidon vaikuttavuus, avohoidon ensisijaisuus, yhteistyön toteutuminen ja asiakastyytyväisyys. 3. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Tarvittavat muutokset toimeenpantu Päivystysasetus julkaistiin 24.8.2017 ja astuu voimaan 1.1.2018. Neuvottelut toimeenpanosta kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa on käynnistetty. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Perusturvalautakunnan talouden toteuma elokuun jälkeen oli 134,3 miljoonaa euroa eli 67,0 %, kun se tasaisen toteuman mukaan saisi olla 66,7 %. Palvelualueista lapsiperheiden palvelut ja erikoissairaanhoito ovat toteutuneet yli talousarvion. Palvelualueilla on realistiset mahdollisuudet pysyä talousarvioissaan. Perusturvalautakunnan koko vuoden toteuman osalta ratkaiseva tekijä on se, kertyykö Lapin sairaanhoitopiirille ylijäämää palautettavaksi jäsenkunnille. Tammi-elokuun toteuman perusteella perusturvalautakunnan on mahdollista pysyä talousarviossaan.