Markkinakatsaus. Viikko 18/2019. Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Ruotsin keskuspankki lykkäsi jälleen koronnostoaikeitaan

Samankaltaiset tiedostot
Markkinakatsaus. Viikko 21/2019 Hidas inflaatio ei enää anna sijaa Fedin koronnostoille

Markkinakatsaus. Viikko 40/2019. Brexit-vääntö jälleen jatkuu Britannian parlamentissa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 47/2018 Öljyn hinnan lasku saattaa pian hidastaa inflaatiota

Markkinakatsaus. Viikko 39/2019. Fed-päättäjillä huomattava erimielisyys tulevista liikkeistä Ruotsin työttömyysasteen nousu antaa vääriä signaaleja

Viikko 51/2018 Fedin koronnostotahti hidastuu ensi vuonna EKP ei tuonut yllätyksiä

Markkinakatsaus. Viikko 10/2019. EKP muuttaa pian ohjeistustaan koronnoston ajoituksesta Suomen BKT:n kasvu jäi viime vuonna 2,2 prosenttiin

Markkinakatsaus. Viikko 49/2018 Lyhyt kertaus suhdannedynamiikasta. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus Fed yllätti korkomarkkinat varovaisuudellaan

Markkinakatsaus. Viikko 22/2019 Miksi Ruotsin kruunu on niin heikko? Mayn ero lisää hieman sopimuksettoman brexitin riskiä

Markkinakatsaus. Viikko 42/2018 Kiistanalainen Italian budjetti EU:n syyniin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 8/2019. Euroalue tuskailee vaimeiden kasvunäkymien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 38/2019. Fed laskemassa jälleen korkoa kasvuriskien varjolla EKP:lta uusia elvytystoimia laajalla rintamalla

Markkinakatsaus. Viikko 36/2018 Ruotsin vaalien talousvaikutukset jäänevät pieniksi

Markkinakatsaus. Viikko 37/2019 EKP painaa jälleen elvytysnappia. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 7/2019. Määräelvytyksestä vetäytyminen tulee olemaan haasteellista

Markkinakatsaus. Viikko 48/2018 Kuinka pitkään USA:n noususuhdanne voi jatkua?

Markkinakatsaus. Viikko 38/2018 Kiina turvautuu elvytykseen kasvuhaasteiden edessä

Markkinakatsaus. Viikko 37/2018 EKP pysyy yhä odottavalla kannalla Riksbank siirsi jälleen eteenpäin koronnostoarviotaan

Markkinakatsaus. Viikko 23/2019 Italian budjettivääntö jälleen pöydällä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 19/2019 Kiina globaalin talouden tienjakajana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 44/2018 Euroalue jää kasvumittelössä selvästi USA:n taakse

Markkinakatsaus. Viikko 36/2019 Kauppasota nakertaa Kiinan kasvua. Päätoimittaja: Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 15/2019. EUR/USD-kurssi lähellä pohjaansa. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 12/2019. Kiina hyväksyy hitaamman kasvun Fediltä ei odoteta yllätyksiä, katseet talouden analyysissä

Markkinakatsaus. Viikko 8/2018. BoE:n seuraavat siirrot riippuvat Brexit-sovusta Ruotsin asuntohintojen lasku pysähtyi tammikuussa

Markkinakatsaus. Viikko 7/2018. Inflaatiouhka hermostuttaa markkinoita. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 14/2019. Pitkät korot hinnoittelevat synkkenevää kasvunäkymää Brittiparlamentti ei löydä tietä ulos Brexit-tunnelista

Markkinakatsaus. Viikko 25/2019 Kauppakonfliktin leimahtaminen uhkaa globaalia kasvua

Markkinakatsaus. Viikko 3/2019 USA ja Kiina määrittävät vuoden alun makrokuvan

Markkinakatsaus. Viikko 39/2018 Fed jälleen ratkaisijana. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 4/2019 EKP puun ja kuoren välissä. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 11/2019. EKP:lta täyslaidallinen: mitä ajatella politiikkalinjauksista?

Markkinakatsaus. Viikko 15/2018. Kruunu vajonnut jo finanssikriisin aikaisille tasoille USA:n työmarkkinaraportti tuotti yllättävän pettymyksen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2018 Lyhyt katsaus valuutta-ajureihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 34/2018 Katsaus kesän talousteemoihin. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Maailmantaloudessa jännitteitä, mutta globaali taantuma vältetään Suomi: kuluttajan varovaisuus kietoutuu globaalin talouden uhkiin

Markkinakatsaus. Viikko 50/2018. Muuttaako EKP viestintää talousnäkymien heikentyessä? Brexit-sopimuksen ratkaisun hetket käsillä

Markkinakatsaus. Viikko 24/2019 EKP:n korkoelvytykselle ei näy loppua USA:n työmarkkinat kenties hiljalleen heikentymässä

Markkinakatsaus. Viikko 43/2018 USA:n pitkien korkojen nousu kalvaa osakemarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 12/2018. Vaikuttaako Ruotsin asuntohintojen lasku myös kulutukseen?

Markkinakatsaus. Viikko 5/2019. Fedin koronnostosykli voi pian tulla päätökseen Ruotsin hallitus vannoo finanssipoliittiseen elvytykseen

Markkinakatsaus. Viikko 17/2018. EKP ei kiirehdi rahapolitiikan normalisointiviestien kanssa

Markkinakatsaus. Viikko 19/2018. Kypsyvä suhdanne ja korkojen nousu koettelevat arvopaperihintoja

Markkinakatsaus. Viikko 21/2018. Öljyn hinta saa tukea monelta suunnalta Ruotsin asuntohinnat vakautumassa

Markkinakatsaus. Viikko 6/2019. Globaali kasvu huteralla pohjalla Suomen talous: totuttelua viileään

Markkinakatsaus Brexit-tiekartta edessä vielä monia haasteita

Markkinakatsaus. Viikko 13/2018. USA saa lyhytaikaista tukea finanssipolitiikasta, mutta riskillä Kauppasodan pelko varjostaa sijoitusmarkkinoita

Markkinakatsaus. Viikko 35/2018 Maailmantalouden näkymä aikaisempaa eriytyneempi Kiinan juanin heikentyminen on nyt nähty

Markkinakatsaus. Viikko 45/2018. Demokraatit nappaamassa edustajainhuoneen enemmistön. Italian hallitus ja EU:n komissio törmäyskurssilla

Markkinakatsaus. Viikko 46/2018. Iloitaan Suomen kasvukaudesta niin kauan kuin se kestää. Edessä koronnostoja heikentyvästä kasvusta huolimatta

Markkinakatsaus. Viikko 20/2018. Turbulenssia EM-markkinoilla EKP selventää ohjeistustaan rahapolitiikan suunnasta

Markkinakatsaus. Viikko 25/2018 Kaupan jännitteistä lisähuolta Kiinan kasvunäkymille

Markkinakatsaus. Viikko 11/2018. Entistä vahvempi puoluejohtaja Xi keskittyy uudistuksiin USA:n työllisyys kukoistaa, mutta se ei näy palkoissa

Markkinakatsaus. Viikko 50/2017. Dollarin vahvistuminen jää maltilliseksi. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 9/2019. Havaintoja USA:n kauppapolitiikasta Sopimukseton Brexit olisi kova isku brittitaloudelle

Markkinakatsaus. Viikko 20/2019 EU:n yhtenäisyys punnitaan eurovaaleissa USA-Kiina -kauppasota eskaloituu

Markkinakatsaus. Viikko 22/2018 Ei toistaiseksi syytä panikoida EM-turbulenssista

Markkinakatsaus. Viikko 16/2019. Maailmantalous heikosti varustautunut laskusuhdanteeseen Suomen talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,5 prosenttiin

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 24/2018 Keskuspankit sijoittajien luupin alla. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2017. EKP katsoo läpi sormien, kun inflaatio kiihtyy väliaikaisesti

Markkinakatsaus. Politiikalla merkittävä vaikutus myös valuuttoihin. Viikko 21/2017

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Markkinakatsaus. Viikko 44/2017. EKP:n exitin onnistunut ensiaskel EKP pakottaa Riksbankenin odottamaan

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 5/2018. Suomi nauttii yhä vahvasta kasvuvireestä EKP kantaa huolta valuutan vahvistumisesta

Markkinakatsaus. Viikko 47/2017. Kiinan lokakuun data enteilee hitaampaa kasvua Ruotsin asuntojen hinnat laskussa lokakuussa

Markkinakatsaus. Viikko 23/2018 Italiassa rauhallisempaa, mutta kuinka kauan? Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Markkinakatsaus. Viikko 6/2018. Suhteelliset rahapolitiikkaodotukset heikon dollarin takana Herääkö palkkainflaatio vihdoin USA:ssa?

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Markkinakatsaus. Viikko 22/2017. Öljyn hinta kääntyi laskuun OPEC-päätöksen myötä

Markkinakatsaus. Viikko 43/2017. Keskuspankit päättämässä määräelvytystään. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 41/2017. Tuotantoleikkaukset tukevat monien raaka-aineiden hintoja

Edessä koronnostoja heikentyvästä kasvusta huolimatta

Markkinakatsaus. Viikko 38/2017. Fed aloittanee taseen pienentämisen mutta miten he näkevät korkouran?

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Pohjois-Korean kriisi nostanut markkinavolatiliteettia vain maltillisesti

Markkinakatsaus. Viikko 12/2017. Fedillä optimistinen arvio tulevista koronnostoista OPECin tuotantorajoitussopu menettänyt tehoaan

Markkinakatsaus. Viikko 9/2018. Euroalueen tähtihetki on tässä ja nyt! Korkomarkkinan fokus edelleen USA:n inflaatiossa

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 33/2017. Miksi dollari on heikentynyt euroon nähden. Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Markkinakatsaus. Viikko 40/2017. USA:n verolakiuudistuksen tiellä vielä monta mutkaa

Markkinakatsaus. Viikko 14/2017. Briteille hyvä erosopimus näyttää poliittisesti mahdottomalta

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Viikko 18/2018. Globaali noususuhdanne osoittaa jo jäähtymisen merkkejä Suomen taloussuhdanne saa jatkoajan

Talousennuste. Maailmantalous heikosti varustautunut. Macro Research. Maailmantalous heikosti varustautunut

Markkinakatsaus. Viikko 15/2017. Katsauksia USA:n, euroalueen ja Kiinan talouksiin

Markkinakatsaus. Viikko 49/2017

Markkinakatsaus. Viikko 45/2017. Republikaaneilla yhä haasteita verouudistuksen kanssa. Fedin uusi pääjohtaja Powell edustaa jatkuvuutta

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Viikko 8/2017. Ranskan Le Pen aiheuttaa jo pieniä korkoväristyksiä Fed normalisoi korkotason ennen taseensa pienentämistä

Markkinakatsaus. Viikko 20/2017. Kiinan kasvu hidastuu Iso-Britannian talous luovii Brexit-epävarmuudessa

Markkinakatsaus. Viikko 35/2017. Kesällä nähty raaka-ainehintojen nousutrendi on hauras

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Transkriptio:

Viikon makroteemat Tilastojulkaisut Viikon kalenteri Ennusteet Vastuunrajoitus Markkinakatsaus Viikko 18/2019 Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Ruotsin keskuspankki lykkäsi jälleen koronnostoaikeitaan Päätoimittaja: Janne Ronkanen Ekonomistit: Tiina Helenius Janne Ronkanen

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Öljyn hinta on nousut tämän vuoden alusta eikä nousu enää ole ihan vähäpätöistä. Brent-öljylaatu on nyt noin 32 prosenttia ja WTI-laatu noin 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuoden alussa. Viimeisin katalysaattori hinnan nousulle oli Yhdysvaltojen päätös olla jatkamatta erityislupia, joilla Iranista on saanut tuoda öljyä ilman USA:n sanktioita. Iran vastasi tähän uhkaamalla sulkea Hormuzinsalmen, jonka läpi virtaa noin 20 prosenttia maailman öljykaupasta joka päivä. Iranin öljynvientiin kohdistuneet USA:n asettamat pakotteet eivät monien maiden yllätykseksi astuneetkaan voimaan täysimääräisinä 5. marraskuuta 2018, vaan Yhdysvallat salli kahdeksan maan, mukaan lukien Kiina ja Intia, jatkaa öljyn tuontia Iranista kuuden kuukauden ajan ilman sanktioita. Tämä edesauttoi öljyn hinnan laskua vuoden 2018 lopussa. Nyt 24.4.2019 Trump sitten ilmoitti, ettei USA enää jatka näitä poikkeuslupia, mikä luonnollisesti sai Iranin takajalolilleen ja nosti viime päivinä ennestään öljyn hintaa. On syytä tähdentää, että öljyn hinta kääntyi nousuun jo vuoden vaihteessa, kauan ennen tietoa poikkeuslupien lopettamisesta. Hintakäänteelle on siis etsittävä muitakin syitä kuin USA:n Iranpolitiikka. 2

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Öljyn tämän vuoden alun hintarallille löytyy vahvat makroperusteet. Ensinnäkin pelot USA:n talouden ajautumisesta taantumaan liian kireän rahapolitiikan siivittämänä ovat hävinneet sijoitusmarkkinoilta Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin takinkäännöksen jälkeen. Vielä vuodenvaihteessa markkinoiden tunnelmat olivat synkät, sillä Fed nosti ohjauskorkoaan 19. joulukuuta ja ennusti samalla kahta lisäkoronnostoa tälle vuodelle. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Fed on sen sijaan kertonut, ettei se nosta korkoa toistaiseksi ja sen lisäksi se on päättämässä taseensa supistamisen ennenaikaisesti tämän vuoden lokakuuhun. Fedin rahapolitiikan käänne on aikaansaanut varsin voimakkaan laskun pitkiin nimelliskorkoihin niin USA:ssa kuin muualla maailmassa. Rahapolitiikan suunta näyttää muuttuneen USA:n lisäksi myös muualla maailmassa, erityisesti euroalueella, jossa Euroopan keskuspankki (EKP) on jo ilmoittanut pidättäytyvänsä koronnostosta tänä vuonna. Osakemarkkinoilla keskuspankkien muuttunut linja on otettu vastaan riemulla, ja osakekurssit nousivatkin huhtikuussa lähes markkinasta riippumatta, kun taantumahuolet väistyivät. Erityisen vahva nousu on nähty Kiinassa ja kehittyvillä markkinoilla. 3

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Rahapolitiikan käänteen lisäksi toinen keskeinen tekijä öljyn kysyntäodotuksille ja siten hinnoille on ollut Kiinan talouden elvytys, joka käynnistyi raha- ja finanssipolitiikan osalta jo vuoden 2018 jälkipuoliskon aikana, hienoinen näkyminen Kiinan taloustilastoissa (ks. Kiinan talouden yllätysindeksi viereisessä kuvassa). Ostojohtajien barometrien nousu yli psykologisen 50 pisteen rajan ja luotonannon kasvun hidastumisen pysähtyminen ja käänne kiihdytyksen suuntaan synnyttivät odotuksia ei vain Kiinan vaan myös maailmantalouden kasvun vakautumisesta ja piristymisestä tämän vuoden loppupuoliskolla. Rahapolitiikan käänne ja Kiina elvytyksen vaikutusten orastava näkyminen taloustilastoissa muuttivat sijoittajien riskipainotusta riskin ottamisen suuntaan, ja tästä muutoksesta myös raakaainemarkkinat ovat saaneet osansa. Kaiken kaikkiaan rahoitusolosuhteiden kiristyminen vuoden 2018 loppupuoliskolla kääntyi tänä vuonna keventymiseksi ja tämä poisti viimeisetkin esteet öljyn hinnan nousulta, ja sai WTI- ja Brent laatujen hinnat kipuamaan yli 60 ja 70 dollarin psykologisten tasojen. 4

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Öljymarkkinoilla on huhuttu viime aikoina siitä, että Venäjä vetäytyisi OPEC:n tuotannonleikkaussopimuksesta ja lähtisi kasvattamaan markkinaosuuttaan maailman öljykaupasta vastauksena USA:n vahvalle nousulle öljytuottajana. Venäjä kykenisi hukuttamaan markkinat öljyllään, romuttamaan sen kautta öljyn hinnan ja tekemään amerikkalaisesta liuskeöljystä kannattamattoman, mutta tämä vaatisi melkoiset uhraukset ja koituisi hyvin vahingolliseksi sille itselleen. Onnistuminen jäisi myöskin todennäköisesti lyhytaikaiseksi, kuten nähtiin vuonna 2014, jolloin OPEC ja Venäjä edellisen kerran yrittivät kammeta USA:n liuskeöljytuotantoa ja kaapata markkinaosuutta. Tuolloin öljyn hinta romahti vuoden 2014 100 dollarin barrelihinnasta 30 dollariin vuoden 2016 alussa. Seuraukset markkinoihin olivat ennennäkemättömät, ja kaikki niin amerikkalaiset öljy-yhtiöt kuin Saudi-Arabia ja OPEC kärsivät, niin että vuoden 2016 lopulla OPEC ja muut keskeiset öljyntuottajamaat sopivat ensimmäisen kerran tuotantoleikkauksista. Vuoden 2017 lopulla näitä rajoituksia päätettiin jatkaa, ja molempien sopimusten osalta osapuolien välinen sitoutuminen sovittuihin leikkauksiin oli vahvaa. Viimeisin OPEC:n tuotannonrajoitussopimus on vuoden 2018 joulukuun alusta, jonka jälkeen itse asiassa hinnat kääntyivät nousuun. Kun USA:n öljyn tuotannon break-even hinta on laskenut porausteknologian edistymisen ja siitä seuranneen tuottavuuden kasvun myötä, vaatisi Venäjältä hyvin pitkäaikaisia ja aikaisempaa suurempia uhrauksia kammeta öljyn hinta alle 30 dollariin barrelilta. Saavutetun voiton kustannukset osoittautuisivat hyötyjä suuremmiksi. Siksi huhut Venäjän irrottautumisesta OPEC-diilistä ovat epärealistisia. 5

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Mitä tulee Trumpin Iran-pakotteiden vaikutuksiin, riippuu tietenkin siitä, miten suuret öljyn tuojat, erityisesti Kiina, reagoisivat pakotteisiin. USA:n liittolaiset, Eurooppa ja Japani, luonnollisesti mukautuisivat, mutta Kiina ei näytä olevan halukas taipumaan USA:n tahtoon. USA on ilmoittanut, että Saudi-Arabia ja muut OPEC-liittolaiset tulisivat kattamaan markkinoilta häviävän Iranin tuotannon. Kaiken kaikkiaan öljymarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan dynamiikka näyttää tänä vuonna muuttuneen, mistä kertoo myös muuttunut öljyfutuurihinnoittelu. USA:n omassa öljyntuotannossa ongelmaksi näyttää muodostuvan USA:n oman jalostuskapasiteetin pullonkaulat. Siten USA:n tuotannon kasvattaminen riippuu vahvasti sen öljynvientimahdollisuuksista. USA öljy (light sweet) on eri laatuista kuin saudien ja muiden OPEC-maiden (sour crude), joiden öljy soveltuu paremmin globaalien öljynjalostajien jalostusarsenaaliin diesel-öljyn kysynnän kasvaessa suhteellisesti enemmän bensiiniin nähden. USA:ssa myös valtaosa jalostamoista on konfiguroitu tuottamaan jalostettuja öljylaatuja tuodusta raakaöljystä, joka dominoi USA:n tarjontaa ennen liuskeöljyvallankumousta. 6

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Vielä vuoden 2018 joulukuussa öljyn hinta tulevaisuuden toimituksissa hinnoiteltiin öljyfutuureissa matalammaksi kuin tuolloinen nykyhetken hinta, ns. spot-hinta. Öljymarkkinoilla hinnan aikastruktuuri, eli hintaero eri toimitusajankohtien välillä (futuurihintojen ja spot-hinnan ero), indikoi öljyn kysyntätarjontatasapainoa. Bacwardation, eli se, että öljyn spot-hinta on korkeampi kuin futuurihinta, kertoo lyhyen aikavälin tarjontakireydestä, ja vastaavasti contango-markkinalla tulevaisuuden hinnat ovat korkeammat kuin spot-hinta ja contango kuvastaa sitä, että markkina on kysynnän ja tarjonnan suhteen tasapainossa tai markkinoilla on ylitarjontaa. Tänä keväänä öljymarkkina on palannut backwardation-tilanteeseen, jossa nykyhinta kertoo hienoisesta markkinan toimituskireyden odotuksesta. Öljyn hinnan muutos vaikuttaa moniin asioihin. Se on ensinnäkin inflaatio-odotusten ajuri ja hinnan muutoksen seurauksena koroissa saatetaan nähdä vastaavasti selviä reaktioita. Öljyn hinnalla on vaikutusta myös tuotannollisiin prosesseihin maailmantaloudessa, onhan öljy monen hyödykkeen valmistuksessa tärkeä osa. 7

Öljyn hinta noussut vaivihkaa ja se ei ole yhdentekevää Polttoaineiden kallistumisella on erityisesti vaikutusta ruuan tuotantoketjuissa, joissa polttoaineiden hinnan voimakas nousu nostaa joko lopputuotteiden hintoja tai heikentää ruuan arvoketjussa jossain kohtaa kannattavuutta, mikäli energian kallistumista ei pystytä siirtämään täysimääräisenä lopputuotteiden hintoihin. Tutkimuslaitos TS Lombard on arvioinut, että noin 25-30 dollarin barrelihinnan nousu heikentää maailmantalouden kasvua noin prosentilla nousua seuraavan 12 kuukauden aikana. EKP on puolestaan estimoinut, että 10 prosentin nousu öljyn hinnassa kiihdyttää harmonisoitua kuluttajahintainflaatiota 0,1 prosenttiyksiköllä öljyn hinnan nousun jälkeisen vuosineljänneksen aikana. Öljyn hinnan nousun kulutukselle aiheuttama shokki: Kulutuksen heikentyminen 25 dollarin barrelihintanoususta, %:a BKT:sta Lähde: TS Lombard Euroalue on erityisen herkkä öljyn kallistumiselle, koska sillä ei ole omaa öljyn tuotantoa. Euroalueen nykytilanteessa, jossa talouskasvu on jo valmiiksi heikentynyt, öljy hinnan nousun reipas nousu nykytasoistaan olisi luonnollisesti negatiivinen shokki. Öljyn hinnan muita hyödykkeitä tuntuvampi nousu on ollut osallisena lähestulkoon jokaisessa toisen maailmansodan jälkeisessä taantumassa, siksi jokainen tuntuva hinnannousu herättää sijoittajissa levottomuutta. 8

Ruotsin keskuspankki lykkäsi jälleen koronnostoaikeitaan Huhtikuun rahapolitiikan kokouksessa Riksbanken piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan -0,25 prosentissa. Suurempi mielenkiinto kohdistuikin mahdollisiin muutoksiin Riksbankenin korko-ohjeistuksessa sekä joukkovelkakirjaostoihin, ns. QE-ohjelmaan. Näissä saatiinkin pienoiset yllätykset odotettua kyyhkysmäisempään suuntaan. Keskuspankki laski ohjauskorkonsa ennusteuraa koko ennustejakson ajalta. Muutos keskuspankin korkouraennusteessa oli niin suuri, että kerralla ohjeistuksesta katosi lähestulkoon yksi koronnosto. Riksbanken näkee nyt epätodennäköisenä, että ohjauskorkoa nostetaan ensi syksynä. Emme näe talouden olosuhteiden olevat riittävän vahvoja, jotta koronnostoja voitaisiin toteuttaa vuoteen 2021 mennessä. Näkemyksemme mukaan pohjainflaatio tulee hidastumaan keskuspankin tavoitetta hitaammaksi tulevien kuukausien kiihtymisen jälkeen ja työttömyys Ruotsissa kääntyy nousuun. Kaiken kaikkiaan odotamme, että Riksbank joutuu lopulta perääntymään tulevista asteittaisten koronnostojen suunnitelmistaan ja ennustamme ohjauskoron pysyvän nykytasollaan -0,25 prosentissa aina 2021 saakka. Riksbank päätti myös jatkaa arvopaperiostojaan ja ilmoitti ostavansa 45 miljardin Ruotsin kruunun arvosta joukkovelkakirjoja heinäkuun 2019 ja joulukuun 2020 välisenä aikana. Kruunu heikentyi selvästi keskuspankin kokouksen jälkeen. Muutimme kokouksen jälkeen EUR/SEK -valuuttakurssiennustettamme niin, että näemme kruunun vahvistuvan euroon nähden vuosien 2019-21 aikana aiempaa maltillisemmin. Handelsbanken ennuste 9

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Keskuspankki Fedin kokouksesta seurataan Powellin riskiarvioita USA: Keskuspankki Federal Reserven korkopäätös (ke 1.5.) USA:ssa on edessä poikkeuksellisen vilkas viikko merkittävien tilastojulkistusten ja taloustapahtumien saralla. Vappupäivän iltana keskuspankki Fed julkistaa korkopäätöksensä. Lähtökohtaisesti kokouksesta ei ole odotettavissa markkinoita heilauttavia uutisia, eikä tässä kokouksessa myöskään päivitetä Fedin talousennusteita. Edellisen maaliskuun kokouksen jälkeen on inflaatio pysynyt likipitäen ennallaan ja inflaatio-odotukset maltillistuneet. Toisaalta USA:n talous on osoittanut merkkejä varsin vahvasta vedosta vielä alkuvuonna. USA:n annualisoitu BKT:n kasvu ylsi ensitietojen mukaan 3,2 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, kun Fed oli vielä edellisessä kokouksessa huolissaan kasvun hidastumisesta. Myös työllisyys on yhä hyvässä kasvussa. Lisäksi globaalit riskitekijät ovat hieman laantuneet, kun Kiinasta on saatu positiivisempia merkkejä, brexit lykkääntyy ja rahoitusolosuhteet ovat yleisesti parantuneet. Vaikka Fedin pääjohtaja Powell voinee olla lausunnoissaan hieman positiivisempi talouden kuvasta, niin hän luultavasti varoo antamasta liian vahvoja signaaleja talouden lyhyen ajan näkymistä, mitkä voisivat helposti kääntää markkinoiden odotukset rahapolitiikan kiristämisen puolelle. 10

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:sta teollisuuden ja palvelujen ISM-ostopäällikköindeksit USA: ISM-ostopäällikköindeksit, huhtikuu (teollisuus ke 1.5. ja palvelut pe 3.5.) USA: kuluttajaluottamus, Conference Board, huhtikuu (ti 30.4.) Yhdysvalloista saadaan myös mielenkiinnolla seuratut ISMostopäällikköindeksit niin teollisuudesta kuin palvelusektorilta. Teollisuuden indeksin odotetaan pysyneen huhtikuussa varsin vakaana noin 55,0 pistelukeman tienoilla. Alueellisti mitatut teollisuuden indeksit, kuten Philadelphia Fed ja New York Fed, ovat hieman laskeneet huhtikuussa, kun taas Markitin koko USA:ta koskettava PMI-ostopäällikköindeksi pysyi ennallaan edelliseen kuukauteen nähden. Palvelusektorin ISM-indeksi laski maaliskuussa lukemaan 56,1, mikä on alin luottamustaso 19 kuukauteen. Huhtikuussa odotuksissa on hienoinen nousu, kun viime aikoina on nähty aiempaa vahvempia vähittäismyynnin lukuja ja kuluttajien luottamus on Michiganin yliopiston barometrin mukaan ollut yhä korkealla tasolla. Markkinoiden konsensusodotuksena on indeksin elpyminen huhtikuussa lukemaan 57,2. Tiistaina saadaan myös Conference Boardin kuluttajaluottamus huhtikuulta, johon odotetaan toipumista maaliskuun pettymyksen jälkeen. 11

Viikon keskeiset tilastojulkaisut USA:ssa työllisyyden vahvan kasvun odotetaan vielä jatkuneen USA: työmarkkinaraportti: uudet työlliset, työttömyysaste ja keskituntipalkat, huhtikuu (pe 3.5.) Perjantaina julkaistaan USA:ssa palvelusektorin ISM-indeksin lisäksi myös mielenkiinnolla odotettu huhtikuun työmarkkinaraportti. Työllisyys on edelleen jatkanut hyvässä kasvussa alkuvuoden aikana, kun kolmen ensimmäisen kuukauden keskimääräinen uusien maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen kuukausimuutos on ollut nettomääräisesti 180 tuhatta. Odotamme huhtikuussa työllisyyden kasvun pysyvän tällä vuoden alun keskimääräisellä tasolla, mikä olisi hieman maaliskuun 196 tuhannen uuden työllisen lisäystä vähemmän. Viime aikoina on kuitenkin saatu hieman ristiriitaisia tietoja USA:n työmarkkinoiden tilasta, kun viikkotilastoissa uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä nousi huomattavasti viikolla 16, vaikkakin historiallisesti ollaan vielä matalalla tasolla. Odotamme tällä kertaa työttömyysasteen pysyvän ennallaan 3,8 prosentissa. Odotamme keskituntipalkkojen vuosikasvun kiihtyvän 3,3 prosenttiin maaliskuun 3,2 prosentista. 12

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Euroalueelta alustavat Q1 2019 BKT-lukemat Euroalue: BKT, Q1 2019 (ti 30.4.) Euroalueelta odotetaan tilastoihin pienoista kohentumista viime kuukausien varsin synkkien taloustilastojen jälkeen. Tiistaina saadaan alustavat tiedot euroalueen BKT:n kasvusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Odotamme kasvun yltäneen 0,3 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, mikä olisi pieni vauhdittuminen viime vuoden viimeisen neljänneksen 0,2 prosentin kasvusta. Vuosikasvun odotamme jääneen 1,0 prosenttiin. Euroalue: työttömyysaste, maaliskuu (ti 30.4.) Odotamme euroalueen työttömyyden edelleen vähentyneen maaliskuussa, mikä on nähtävissä jo julkistetuista Espanjan ja Saksan kansallisissa luvuista. Arvioimme työttömyysasteen laskeneen 0,1 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin. Euroalue: inflaatio, huhtikuu (pe 3.5.) Odotamme euroalueen vuosi-inflaation kiihtyneen 1,5 prosenttiin maaliskuun 1,4 prosentista lähinnä energiahintojen nousun ansiosta. Näemme myös pohjainflaation kiihtyvän 1,0 prosenttiin maaliskuun 0,8 prosentista, kun pakettimatkojen pohjavaikutus nostaa niiden vertailuhintoja huomattavasti pääsiäisen myöhäisen ajankohdan johdosta. 13

Viikon keskeiset tilastojulkaisut Kiinan teollisuuden luottamus ja BoE:n korkopäätös Kiina: ostopäällikköindeksit, teollisuus, huhtikuu (ti 30.4. & to 2.5.) Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat viime kuukausina elpyneet pitkään jatkuneesta laskutrendistään, jonka myötä indeksit päätyivät vuoden alussa jo alle 50 pisteen lukeman. Teollisuuden luottamuksen piristymistä pidetään yhtenä merkkinä Kiinan elvyttävän talouspolitiikan vaikutuksesta talouden aktiviteettiin. Tiistaiaamuna julkaistaan huhtikuulta teollisuuden virallinen PMIindeksi ja torstaiaamuna yksityisen Markit-yrityksen vastaava PMIindeksi. Näitä seurataan nyt suurella mielenkiinnolla. Indeksien maaliskuiset nousut heikensivät globaalin taantuman pelkoa ja rauhoittivat rahoitusmarkkinoita. Odotamme markkinoiden konsensusennusteen tavoin molempien indeksien lievästi nousevan myös huhtikuussa, kun viranomaisten elvytystoimet tukevat Kiinan taloutta tulevien kuukausien aikana. Englannin keskuspankin (BoE) korkopäätös (to 2.5.) Brexitin epävarmuus on ollut pitkälti sen taustalla, että Englannin keskuspankki on ottanut odottavan asenteen viimeisimmissä rahapolitiikan kokouksissaan. Nyt kun brexitiä jälleen lykättiin myöhemmäksi niin esille nousee kysymys, näkeekö BoE koronnoston tarpeelliseksi lyhyellä aikavälillä. Britannian talous on ollut yllättävän vahva maaliskuun rahapolitiikkakokouksesta lähtien: kuukausittainen BKT-indikaattori on ollut odotettua vahvempi tammi-helmikuussa, työmarkkinatilanne jatkaa erittäin suotuisana ja palkkapaineet kasvavat. Lisäksi öljyn viime aikainen hinnannousu pitää yllä inflaatiopaineita lyhyellä aikavälillä. Globaalien kasvunäkymien heikentyminen voi kuitenkin pitää Englannin keskuspankin edelleen varovaisena. Lisäksi rahoitusmarkkinat eivät juurikaan hinnoittele keskuspankilta koronnostoa, joten ohjeistuksen muuttuminen koronnostoa suosivaksi olisi markkinoille melkoinen yllätys. 14

Kalenteri: 29.4.-3.5.2019 15

Kalenteri: 29.4.-3.5.2019 16

Kalenteri: 29.4.-3.5.2019 17

Handelsbankenin korko- ja valuuttaennusteet Ohjauskorot 26.4.2019 Q2 2019 Q3 2019 End 2019 Q1 2020 End 2020 End 2021 Euroalue, EKP -0,40-0,40-0,40-0,40-0,40-0,40-0,40 USA, Fed 2,38 2,38 2,38 2,38 2,38 1,63 1,63 UK, BoE 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Ruotsi, Riksbanken -0,25-0,25-0,25-0,25-0,25-0,25-0,25 Norja, Norges Bank 1,00 1,00 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Pitkät korot 10 v. Saksa -0,02 0,10 0,20 0,25 0,25 0,20 0,30 USA 2,50 2,60 2,50 2,30 2,20 2,00 2,10 UK 1,10 1,20 1,10 1,00 1,00 1,00 1,00 Ruotsi 0,13 0,30 0,40 0,45 0,50 0,45 0,60 Norja 1,70 1,80 1,90 1,95 1,95 1,90 2,00 Suomi 0,32 0,45 0,45 0,50 0,50 0,45 0,55 Valuutat 26.4.2019 Q2 2019 Q3 2019 End 2019 Q1 2020 End 2020 End 2021 EUR/USD 1,12 1,13 1,15 1,18 1,20 1,25 1,25 USD/JPY 111,60 109,00 106,00 103,00 105,00 110,00 112,00 EUR/SEK 10,60 10,55 10,40 10,30 10,28 10,20 10,10 EUR/NOK 9,67 9,70 9,60 9,50 9,60 9,70 9,80 EUR/GBP 0,86 0,86 0,87 0,87 0,90 0,88 0,86 USD/CNY 6,73 6,70 6,60 6,50 6,45 6,30 6,40 Lähde: Handelsbanken 18

Handelsbankenin Markkinakatsaus Handelsbanken julkaisee tämän Markkinakatsauksen palveluna asiakkailleen. Julkaisun tarkoituksena on antaa yleistä tietoa, eikä julkaisua näin ollen voi yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana. Pyrimme siihen, että analyysien ja ennusteiden laatimiseen käyttämämme lähteet ja työskentelymenetelmät ovat luotettavia. Emme kuitenkaan vastaa ennusteissa ja analyyseissa olevien tietojen virheettömyydestä ja täydellisyydestä emmekä lähdeaineistossa mahdollisesti olevista puutteista. Handelsbanken ei vastaa niistä tappioista, joiden voidaan olettaa syntyvän seurauksena siitä, henkilö on toiminut tässä julkaisussa esitetyn mukaisesti tai hyödyntää siinä annettuja tietoja. 19

Tutkimuksen vastuuvapauslauseke Varoitus riskistä Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä. Sijoittajia kehotetaan tekemään oma päätöksensä siitä, kuinka tarkoituksenmukaista on sijoittaa tässä raportissa viitattuihin arvopapereihin. Päätöksen tulee perustua sijoittajien omiin sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilaan ja riskinsietokykyyn. Rahoitusvälineen aiempi tuotto ei takaa tulevia tuottoja. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea, eikä kaiken sijoitetun pääoman takaisin saaminen ole varmaa. Tutkimuksen vastuuvapauslausekkeet, joka on Svenska Handelsbanken AB (publ):n (jäljempänä SHB ) yksikkö, vastaa tutkimusraporttien laatimisesta. SHB:n valvova viranomainen on Ruotsissa Ruotsin Finanssivalvonta, jonka lisäksi paikallinen viranomainen Norjassa Norjan Finanssivalvonta, Suomessa Suomen Finanssivalvonta ja Tanskassa Tanskan Finanssivalvonta voi antaa paikallisia ohjeita. Kaikki tutkimusraportit laaditaan kauppaja tilastopalveluiden sekä muiden SHB:n luotettavina pitämien tietojen pohjalta. SHB ei ole erikseen tarkistanut tietoja eikä takaa, että sellaiset tiedot ovat tosia, tarkkoja tai täydellisiä. SHB tai mikään sen tytäryhtiöistä tai kukaan sen toimihenkilöistä, johtajista tai työntekijöistä ei ole missään tilanteessa korvausvelvollinen kenellekään henkilölle mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat tutkimusraporttien sisältämien tietojen käytöstä, mukaan lukien muun muassa tuottojen menetys vaikka SHB:lle nimenomaan on annettu tiedoksi tällaisten vahinkojen mahdollisuus tai todennäköisyys SHB:n tutkimusraporttien sisältämät näkemykset ovat SHB:n ja sen tytäryhtiöiden työntekijöiden mielipiteitä. Ne kuvastavat kunkin analyytikon henkilökohtaista näkemystä tällä hetkellä ja voivat muuttua. Ei ole olemassa takuita siitä, että tulevat tapahtumat ovat yhteneväiset näiden näkemysten kanssa. Jokainen raportissa nimetty analyytikko vakuuttaa myös, että näkemykset, jotka tässä esitetään ja jotka kuuluvat analyytikolle, kuvastavat tarkoin hänen henkilökohtaisia käsityksiään niistä yrityksistä tai arvopapereista, jotka tutkimusraportissa mainitaan. SHB laatii tutkimusraportit vain tiedottavassa tarkoituksessa. Tutkimusraporttien sisältämää tietoa ei tule pitää henkilökohtaisena suosituksena tai yksilöitynä sijoitusneuvona eikä sellaisia raportteja tai mielipiteitä saa pitää investointien tai strategisten päätösten tekemisen perustana. Tämä asiakirja ei myöskään ole itsessään tarjous ostaa tai myydä arvopapereita eikä osa tällaista tarjousta eikä kehotus tehdä arvopapereiden myyntiä tai ostoa koskeva tarjous. Asiakirjaa ei myöskään, kokonaan tai osittain, tule käyttää pohjana mahdolliselle sopimukselle tai muulle sitoumukselle eikä sitä tule käyttää tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen yhteydessä. Aiempi tuotto ei välttämättä toistu eikä sitä tule pitää merkkinä tulevista tuotoista. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto saattaa laskea tai nousta ja sijoittajat saattavat menettää kaiken alun perin sijoittamansa pääoman. Sijoittajille ei anneta takuuta voiton tekemisestä sijoituksilla, ja he voivat menettää rahaa. Vaihtokurssien vuoksi ulkomaille tehtyjen investointien arvo ja niistä saatava tuotto voi nousta tai laskea. Tätä tutkimustuotetta päivitetään säännöllisesti. Mitään SHB:n tutkimusraporttien osaa ei saa jäljentää tai jakaa kenellekään muulle henkilölle ilman SHB:n etukäteen antamaa kirjallista lupaa. Laki saattaa rajoittaa tämän asiakirjan jakamista tietyillä lainkäyttöalueilla. Henkilöt, joiden haltuun tämä asiakirja tulee, tulisi ottaa selvää sellaisista rajoituksista ja noudattaa niitä. Raportti ei kata oikeudellisia tai verotuksellisia näkökohtia, jotka liittyvät osakkeita liikkeelle laskevan tahon suunniteltuihin tai olemassa oleviin velkaemissioihin.

Huomaa seuraavat tärkeät tutkimusta koskevat tiedonannot: SHB:n työntekijät, analyytikot mukaan lukien, saavat korvausta, jonka perustana on yrityksen kokonaiskannattavuus. Analyytikoille suoritettava korvaus ei perustu yksittäisiin corporate finance- tai joukkovelkakirjamarkkinapalveluihin. Mitään osaa analyytikkojen korvauksesta ei ole kytketty tai tulla kytkemään suoraan tai epäsuorasti tutkimusraporteissa ilmaistaviin yksittäisiin suosituksiin tai käsityksiin.. SHB ja/tai sen tytäryhtiöt saattavat tarjota investointipankkipalveluita ja muita palveluita, mukaan lukien corporate finance palveluita ja arvopaperineuvontaa mille tahansa tutkimuksessamme mainitulle yritykselle. Voimme toimia neuvonantajana ja/tai välittäjänä niille yrityksille, jotka analyysissamme mainitaan. SHB voi myös tavoitella corporate finance -toimeksiantoja näistä yrityksistä. Käymme omissa nimissämme asiakkaiden kanssa arvopaperikauppaa niillä arvopapereilla, jotka mainitaan analyyseissamme. Siksi meillä voi eri ajankohtina olla joko pitkä tai lyhyt positio tällaisissa arvopapereissa. Voimme myös toimia arvopapereiden markkinatakaajana kaikkien niiden yritysten osalta, jotka mainitaan analyysiraporteissamme. [Lisätietoa ja - selvityksiä on saatavilla analyysiraporteissamme.] SHB tai sen tytäryhtiöt, niiden asiakkaat, toimihenkilöt, johtajat tai työntekijät saattavat omistaa tai niillä saattaa olla positiot tutkimusraporteissa mainituissa arvopapereissa. Yhdessä rahoitusvälineisiin liittyvien palveluiden kanssa pankki saattaa tietyissä olosuhteissa saada tai maksaa kannustimia, ts. palkkioita ja provisioita muilta osapuolilta kuin asiakkaalta tai vastaanottaa sellaisia näiltä tahoilta. Kannustimet voivat olla sekä rahallisia että ei-rahallisia etuja. Jos kolmannelle osapuolelle maksetaan kannustimia tai siltä saadaan kannustimia, maksun tulee pyrkiä parantamaan palvelun laatua, eikä maksu saa estää pankkia turvaamasta asiakkaan etuja. Asiakkaalle on ilmoitettava tällaisesta pankin saamasta korvauksesta. Kun pankki tarjoaa sijoitustutkimusta, pankki saa vähäisiä ei-rahallisia etuja. Vähäiset ei-rahalliset edut koostuvat seuraavista: Yleisluontoinen tieto tai asiakirja rahoitusvälineestä tai sijoituspalvelusta. Kolmannen osapuolen, joka on liikkeelle laskija, tuottama kirjallinen materiaali uuden annin markkinoimiseksi. Osallistuminen tiettyyn rahoitusvälineeseen tai sijoituspalveluun liittyviin konferensseihin ja seminaareihin Vieraanvaraisuus kohtuulliseen määrään asti. Pankilla on käytössään tutkimusta koskeva ohjeistus, jonka tarkoitus on varmistaa tutkimusanalyytikoiden ja tutkimusosaston loukkaamattomuus ja riippumattomuus sekä tunnistaa todelliset ja mahdolliset eturistiriidat, jotka koskevat analyytikoita tai pankkia sekä ratkaista sellaiset ristiriidat poistamalla ne tai vähentämällä niitä ja/tai soveltuvin osin julkistaa ne. Osana eturistiriitojen hallintaansa pankki on ottanut käyttöön rajoituksia ( tietosulkuja ) tutkimusosaston ja pankin muiden osastojen välillä. Lisäksi pankin organisaatiorakenteessa tutkimusosasto pidetään erillään corporate finance-osastosta ja muista samanlaisten vastuualueiden osastoista. Tutkimusta koskeva ohjeistus sisältää sääntöjä siitä, miten analyytikoille saa maksaa korvauksia, bonuksia ja palkkaa, millaisiin markkinointiaktiviteetteihin analyytikko saa osallistua, miten analyytikon tulee hoitaa omat ja lähipiirinsä arvopaperikaupat jne. Lisäksi analyytikon ja analyysin kohteena olevan yhtiön välistä viestintää on rajoitettu. Handelsbanken konsernin eettisen ohjeistuksen mukaisesti pankin hallituksen ja kaikkien työntekijöiden on noudatettava korkeita eettisiä periaatteita omassa toiminnassaan pankin sisällä ja muita toimeksiantoja hoitaessaan. Katso pankin eettinen ohjeistus osoitteessa www.handelsbanken.com ja valitse About the bank Sustainability at Handelsbanken Sustainability Policy documents and guidelines Policy documents Policy for ethical standards in the Handelsbanken Group. Handelsbankenilla on nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota kohtaan. Se on määritetty pankin lahjontaa ja korruptiota koskevassa konsernin periaatteissa. Lahjontakielto sisältää myös työntekijän perheelle, ystäville, kumppaneille tai tuttaville tarkoitettujen lahjusten pyytämisen, järjestämisen tai hyväksymisen. Katso pankin korruption vastainen periaate pankin verkkosivuilta osoitteesta www.handelsbanken.com ja napsauta About the bank Sustainability at Handelsbanken Sustainability Policy documents and guidelines Policy documents Policy against corruption in the Handelsbanken Group.

Jakaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa SHB jakaa tutkimusraportteja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. SHB toimii Ruotsin Finanssivalvonnan (Finansinspektionen) ja Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusvakauden valvontaviranomaisen (Prudential Regulation Authority) antaman luvan puitteissa ja Yhdistyneen kuningaskunnan Finanssivalvonnan (Financial Conduct Authority) ja rahoitusvakauden valvontaviranomaisen rajoitetun sääntelyn alaisena. Tiedot Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusvakauden valvontaviranomaisen valtuutuksen ja sääntelyn laajuudesta ja Finanssivalvonnan sääntelyn laajuudesta ovat saatavana pyynnöstä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevien asiakkaiden tulee huomata, että sijoitusliiketoiminnalle laaditun Yhdistyneen kuningaskunnan rahoituspalveluiden korvausjärjestelmän (Financial Services Compensation Scheme) tai Finanssivalvonnan säännöt, jotka on laadittu yksityisasiakkaiden suojaamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act) (sellaisena kuin se on muutettuna) mukaan, eivät koske tätä tutkimusraporttia ja sen mukaisesti kyseinen järjestelmä ei suojaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa olevia asiakkaita. Tätä asiakirjaa saa jakaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain henkilöille, jotka ovat valtuutettuja tai vapautettuja henkilöitä vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act) (sellaisena kuin se on muutettuna) (tai sen nojalla annetun määräyksen) merkityksessä tai (i) henkilöille, joilla on ammattimaista kokemusta vuonna 2000 rahoituspalveluista ja -markkinoista annetun lain (Financial Services and Markets Act (Financial Promotion)) vuoden 2005 määräyksen (Order 2005) ( Määräys ) artiklan 19(5) piiriin kuuluvista investoinneista, (ii) Määräyksen artiklan 49(2)(a) (d) piiriin kuuluville yhteisöille, joilla on korkea varallisuusasema, tai (iii) henkilöille, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan Finanssivalvonnan Conduct of Business Sourcebookin luvun 3 mukaisia ammattimaisia asiakkaita (kaikkia sellaisia henkilöitä kutsutaan yhteisnimityksellä Asiaankuuluvat henkilöt ). Jakaminen Yhdysvalloissa Tärkeitä kolmannen osapuolen tutkimusilmoituksia: SHB:n tutkimus ei ole globaalisti tuotteistettu tutkimus, ja kaikille SHB:n tutkimuksen vastaanottajille kerrotaan, että Yhdysvalloissa SHB:n tutkimusta jakaa Handelsbanken Markets Securities, Inc. ( HMSI ), joka on SHB:n tytäryhtiö. HMSI ei tuota tutkimusta eikä työllistä tutkimusanalyytikoita. SHB:n tutkimus ja SHB:n tutkimusanalyytikot ja työntekijät eivät ole FINRAn tutkimusanalyytikkosääntöjen alaisia. Nämä säännöt on tarkoitettu ehkäisemään eturistiriitoja muun muassa kieltämällä tiettyjä korvauskäytäntöjä, rajoittamalla analyytikoiden käymää kauppaa ja rajoittamalla viestintää tutkimusraportin kohteena olevien yritysten kanssa. SHB:lla ei ole kytköstä, liiketoimintaa tai sopimussuhdetta HMSI:n kanssa, joka todennäköisesti antaisi tietoa SHB:n tutkimusraporttien sisällöstä. SHB tekee kaikki tutkimussisältöä koskevat päätökset ilman HMSI:n panosta. SHB:n tutkimusraportit on tarkoitettu jaettavaksi Yhdysvalloissa ainoastaan suurille yhdysvaltalaisille institutionaalisille sijoittajille vuoden 1934 arvopaperimarkkinalain (Securities Exchange Act) säännössä 15a-6 (Rule 15a-6) määritetyllä tavalla. Jokainen suuri yhdysvaltalainen suursijoittaja, joka saa kopion tutkimusraportista, ilmaisee ja hyväksyy vastaanottamalla tutkimusraportin kopion, ettei se jaa tai toimita tutkimusraportteja kenellekään muulle henkilölle. Kaikki yhdysvaltalaiset henkilöt, jotka saavat SHB:n tutkimusraportteja ja haluavat suorittaa transaktioita tutkimusraporteissa käsitellyillä osakkeilla, tulee soittaa tai kirjoittaa HMSI:lle. HMSI on FINRAn jäsen; puhelinnumero +1-212-326-5153.

Yhteystiedot Macro Research Lena Fahlen Head of Macro Research +46 8 701 83 29 Christina Nyman Chief Economist +46 8 701 51 58 Web Editor Terese Loon +46 8 701 28 72 Sweden Helena Bornevall Scenario Analysis and Senior Economist +46 8 701 18 59 Johan Löf Senior Economist, Sweden +46 8 701 50 93 Anders Bergvall Senior Economist, Thematic Analysis and US +46 8 701 8378 Finland Tiina Helenius Head, Macro Research +358 10 444 2404 Janne Ronkanen Senior Economist, Finland +358 10 444 2403 Debt Capital Markets Tony Lindlöf Head of Debt Capital Markets +46 8 701 25 10 Per Eldestrand Head of Debt Capital Markets Sweden +46 8 701 22 03 Måns Niklasson Head of Corporate Loans and Acquisition Finance +46 8 701 52 84 Thomas Grandin Head of Corporate Bonds +46 8 463 45 83 Denmark Jes Asmussen Head, Macro Research, Denmark and Netherlands +45 46 79 12 03 Rasmus Gudum-Sessingø Senior Economist, Denmark and Eurozone +45 46 79 16 19 Bjarke Roed-Frederiksen Senior Economist, China and Latin America +45 46 79 12 29 Norway Kari Due-Andresen Head, Macro Research, Norway, UK +47 22 39 70 07 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Marius Gonsholt Hov Senior Economist, Norway +47 22 39 73 40 Halfdan Grangård Senior Economist, Norway +47 22 39 71 81 Trading Strategy Claes Måhlén Chief Strategist +46 8 463 45 35 Martin Jansson Senior Commodity Strategist +46 8 461 23 43 Nils Kristian Knudsen Senior Strategist FX/FI +47 22 82 30 10 Lars Henriksson Strategist FX +46 8 463 45 18 Kiran Sakira Strategist FX +46 8 701 46 14 Regional Sales Copenhagen Kristian Nielsen +45 46 79 12 69 Gothenburg Björn Torsteinsrud +46 31 774 83 39 Gävle Petter Holm +46 26 172 103 Helsinki Mika Rämänen +358 10 444 62 20 Luleå/Umeå Ove Larsson +46 90 154 719 Malmö Fredrik Lundgren +46 40 243 900 Oslo Petter Fjellheim +47 22 82 30 29 Stockholm Malin Nilén +46 8 701 27 70 Linköping Fredrik Lundgren +46 13 28 91 10 London Tolga Kulahcigil +44 207 578 86 12 Toll-free numbers From Sweden to N.Y. & Singapore 020-58 64 46 From Norway to N.Y. & Singapore 800 40 333 From Denmark to N.Y. & Singapore 8001 72 02 From Finland to N.Y. & Singapore 0800 91 11 00 Within the US 1-800 396-2758