Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Email kunta@liminka.fi Aloitusaika 12.4.2012 Lopetusaika 12.4.2012 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi 0 111 Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki 0 102 Huittinen 0 103 Humppila 0 105 Hyrynsalmi 0 106 Hyvinkää Hyvinge 0
283 Hämeenkoski 0 108 Hämeenkyrö Tavastkyro 0 109 Hämeenlinna Tavastehus 0 139 Ii 0 140 Iisalmi Idensalmi 0 142 Iitti 0 143 Ikaalinen Ikalis 0 145 Ilmajoki 0 146 Ilomantsi Ilomants 0 153 Imatra 0 148 Inari Enare 0 149 Inkoo Ingå 0 151 Isojoki Storå 0 152 Isokyrö Storkyro 0 164 Jalasjärvi 0 165 Janakkala 0 167 Joensuu 0 169 Jokioinen Jockis 0 171 Joroinen Jorois 0 172 Joutsa 0 174 Juankoski 0 176 Juuka 0 177 Juupajoki 0 178 Juva 0 179 Jyväskylä 0 181 Jämijärvi 0 182 Jämsä 0 186 Järvenpää Träskända 0 202 Kaarina S:t Karins 0 204 Kaavi 0 205 Kajaani Kajana 0 208 Kalajoki 0 211 Kangasala 0 213 Kangasniemi 0 214 Kankaanpää 0 216 Kannonkoski 0 217 Kannus 0 218 Karijoki Bötom 0 223 Karjalohja Karislojo 0 224 Karkkila Högfors 0 226 Karstula 0 230 Karvia 0 231 Kaskinen Kaskö 0 232 Kauhajoki 0 233 Kauhava 0 235 Kauniainen Grankulla 0 236 Kaustinen Kaustby 0 239 Keitele 0 240 Kemi 0 320 Kemijärvi 0 241 Keminmaa 0
322 Kemiönsaari Kimitoön 0 244 Kempele 0 245 Kerava Kervo 0 246 Kerimäki 0 248 Kesälahti 0 249 Keuruu 0 250 Kihniö 0 254 Kiikoinen 0 255 Kiiminki 0 256 Kinnula 0 257 Kirkkonummi Kyrkslätt 0 260 Kitee 0 261 Kittilä 0 263 Kiuruvesi 0 265 Kivijärvi 0 271 Kokemäki Kumo 0 272 Kokkola Karleby 0 273 Kolari 0 275 Konnevesi 0 276 Kontiolahti 0 280 Korsnäs 0 284 Koski Tl 0 285 Kotka 0 286 Kouvola 0 287 Kristiinankaupunki Kristinestad 0 288 Kruunupyy Kronoby 0 290 Kuhmo 0 291 Kuhmoinen 0 297 Kuopio 0 300 Kuortane 0 301 Kurikka 0 304 Kustavi Gustavs 0 305 Kuusamo 0 312 Kyyjärvi 0 316 Kärkölä 0 317 Kärsämäki 0 319 Köyliö Kjulo 0 398 Lahti Lahtis 0 399 Laihia Laihela 0 400 Laitila 0 407 Lapinjärvi Lappträsk 0 402 Lapinlahti 0 403 Lappajärvi 0 405 Lappeenranta Villmanstrand 0 408 Lapua Lappo 0 410 Laukaa 0 413 Lavia 0 416 Lemi 0 418 Lempäälä 0 420 Leppävirta 0 421 Lestijärvi 0
422 Lieksa 0 423 Lieto Lundo 0 425 Liminka Limingo 1 426 Liperi 0 444 Lohja Lojo 0 430 Loimaa 0 433 Loppi 0 434 Loviisa Lovisa 0 435 Luhanka 0 436 Lumijoki 0 440 Luoto Larsmo 0 441 Luumäki 0 442 Luvia 0 475 Maalahti Malax 0 476 Maaninka 0 480 Marttila 0 481 Masku 0 483 Merijärvi 0 484 Merikarvia Sastmola 0 489 Miehikkälä 0 491 Mikkeli S:t Michel 0 494 Muhos 0 495 Multia 0 498 Muonio 0 499 Mustasaari Korsholm 0 500 Muurame 0 503 Mynämäki 0 504 Myrskylä Mörskom 0 505 Mäntsälä 0 508 MänttäVilppula 0 507 Mäntyharju 0 529 Naantali Nådendal 0 531 Nakkila 0 532 Nastola 0 534 Nilsiä 0 535 Nivala 0 536 Nokia 0 538 Nousiainen Nousis 0 540 NummiPusula 0 541 Nurmes 0 543 Nurmijärvi 0 545 Närpiö Närpes 0 560 Orimattila 0 561 Oripää 0 562 Orivesi 0 563 Oulainen 0 564 Oulu Uleåborg 0 567 Oulunsalo 0 309 Outokumpu 0 576 Padasjoki 0 577 Paimio Pemar 0
445 Paltamo 0 578 Parainen 0 580 Parikkala 0 581 Parkano 0 599 Pedersören kunta Pedersöre 0 583 Pelkosenniemi 0 854 Pello 0 584 Perho 0 588 Pertunmaa 0 592 Petäjävesi 0 593 Pieksämäki 0 595 Pielavesi 0 598 Pietarsaari Jakobstad 0 601 Pihtipudas 0 604 Pirkkala Birkala 0 607 Polvijärvi 0 608 Pomarkku Påmark 0 609 Pori Björneborg 0 611 Pornainen Borgnäs 0 638 Porvoo Borgå 0 614 Posio 0 615 Pudasjärvi 0 616 Pukkila 0 618 Punkaharju 0 619 Punkalaidun 0 620 Puolanka 0 623 Puumala 0 624 Pyhtää Pyttis 0 625 Pyhäjoki 0 626 Pyhäjärvi 0 630 Pyhäntä 0 631 Pyhäranta 0 635 Pälkäne 0 636 Pöytyä 0 678 Raahe Brahestad 0 710 Raasepori Raseborg 0 680 Raisio Reso 0 681 Rantasalmi 0 683 Ranua 0 684 Rauma Raumo 0 686 Rautalampi 0 687 Rautavaara 0 689 Rautjärvi 0 691 Reisjärvi 0 694 Riihimäki 0 696 Ristiina 0 697 Ristijärvi 0 698 Rovaniemi 0 700 Ruokolahti 0 702 Ruovesi 0 704 Rusko 0
707 Rääkkylä 0 729 Saarijärvi 0 732 Salla 0 734 Salo 0 790 Sastamala 0 738 Sauvo Sagu 0 739 Savitaipale 0 740 Savonlinna Nyslott 0 742 Savukoski 0 743 Seinäjoki 0 746 Sievi 0 747 Siikainen 0 748 Siikajoki 0 791 Siikalatva 0 749 Siilinjärvi 0 751 Simo 0 753 Sipoo Sibbo 0 755 Siuntio Sjundeå 0 758 Sodankylä 0 759 Soini 0 761 Somero 0 762 Sonkajärvi 0 765 Sotkamo 0 768 Sulkava 0 775 Suomenniemi 0 777 Suomussalmi 0 778 Suonenjoki 0 781 Sysmä 0 783 Säkylä 0 831 Taipalsaari 0 832 Taivalkoski 0 833 Taivassalo Tövsala 0 834 Tammela 0 837 Tampere Tammerfors 0 838 Tarvasjoki 0 844 Tervo 0 845 Tervola 0 846 Teuva Östermark 0 848 Tohmajärvi 0 849 Toholampi 0 850 Toivakka 0 851 Tornio Torneå 0 853 Turku Åbo 0 857 Tuusniemi 0 858 Tuusula Tusby 0 859 Tyrnävä 0 863 Töysä 0 886 Ulvila Ulvsby 0 887 Urjala 0 889 Utajärvi 0 890 Utsjoki 0
892 Uurainen 0 893 Uusikaarlepyy Nykarleby 0 895 Uusikaupunki Nystad 0 785 Vaala 0 905 Vaasa Vasa 0 908 Valkeakoski 0 911 Valtimo 0 92 Vantaa Vanda 0 915 Varkaus 0 918 Vehmaa 0 921 Vesanto 0 922 Vesilahti 0 924 Veteli Vetil 0 925 Vieremä 0 926 Vihanti 0 927 Vihti Vichtis 0 931 Viitasaari 0 934 Vimpeli 0 935 Virolahti 0 936 Virrat Virdois 0 942 Vähäkyrö Lillkyro 0 946 Vöyri Vörå 0 972 YliIi 0 976 Ylitornio Övertorneå 0 977 Ylivieska 0 980 Ylöjärvi 0 981 Ypäjä 0 989 Ähtäri Etseri 0 992 Äänekoski 0
2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland
3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pekka Rajala Sähköposti pekka.rajala@liminka.fi Puhelin 0503125000 4. Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallintojohtaja Nimi Katja Vuorinen Sähköposti katja.vuorinen@liminka.fi Puhelin 0444973645 5. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntarakenteen ainakin osittainen uudistaminen on välttämätöntä kuntien toimintaympäristön muuttuessa. Tärkeimpiä syitä kunta ja palvelurakenteen uudistamiselle ovat: kuntien rahoitusvaje suhteessa kunnille annettuihin tehtäviin, kansalaisten eriarvoistuminen palvelujen saatavuuden ja verotuksen suhteen, väestön ikärakenteen muutos, julkisen talouden velkaantuminen, epäsuhta kuntien ja valtion tehtävien välillä vaatimukset julkisen hallinnon tuottavuuden kasvusta. Valtakunnallisella tasolla kunta ja palvelurakenneuudistuksen keskiössä tulisi olla ensisijaisesti palvelurakenteen uudistaminen ja toissijaisena kuntarakenne. Ongelmana on kuntien liian suuri tehtävämäärä suhteessa kuntien taloudelliseen kantokykyyn, kuntakoosta riippumatta. Tehtävien suuri määrä johtaa kuntien eriarvoistumiseen; kaikki kunnat eivät kykene nyt eivätkä tulevaisuudessa järjestämään palveluja ilman merkittävää veronkorotuspainetta, mikä taas johtaa kansalaisten eriarvoistumiseen. Myös sosiaali ja terveydenhuollon organisoinnin ja rahoituspohjan uudistaminen on ratkaistava. Limingan kunta toteaa, että kun kyse on merkittävästä ja kauaskantoisesta uudistuksesta, kunta ja palvelurakenneuudistus tulisi toteuttaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan kuntarajojen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtion ja kuntien välinen tehtäväjako, kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen, sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen sekä rahoitusjärjestelmän uudistus. Tarkastelussa tulisi lähteä liikkeelle kokonaisuudistuksesta palvelujen järjestämisen näkökulmasta, jonka jälkeen voitaisiin arvioida tarpeet kuntarakenteen uudistamiselle.
6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestörakenteen muutosta on raportissa kuvattu hyvin väestömäärän, huoltosuhteen sekä vanhusten ja lasten määrän muutoksella. Edellä mainituilla tekijöillä voidaan hyvin kuvata kunnan elinvoimaa ja palvelutarvetta tulevaisuudessa. Limingan kunnan osalta väestökehitys ja väestörakenne osoittavat myönteistä kehityskuvaa. Limingassa väestön kasvuprosentti vuoteen 2030 mennessä on maan korkein eli lähes 58 %. Asukkaita Limingassa ennakoidaan tuolloin olevan noin 14 000 nykyisen 9200 asukkaan sijasta. Liminka kuuluu väestörakenteeltaan maan parhaimmistoon ja vuoteen 2030 mennessä huoltosuhteen muutos Limingassa on maan pienin; ainoastaan 0,3 huollettavaa lisää. Limingassa on myös maan alhaisin keskiikä ja vuonna 2030 Limingassa on edelleen koko maan matalin mediaaniikä. Yli 75vuotiaiden osuus väestöstä ei merkittävästi kasva vuoteen 2030 mennessä. Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta raportin tarkastelu on yhtenäinen kunnan tarkastelun kanssa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien talouden nykytila ja painelaskelmat kuvaavat hyvin kuntien taloudellista tilannetta. Limingan kunnan taloudellinen tilanne on hyvä ja kuntatalouden painelaskelman mukaisesti Limingan talous on kokonaistarkastelussa vahva ja kunta selviää pienillä veronkorotuspaineilla alueen muihin kuntiin verrattuna. Tuloveroprosentin suhteen kunnassa on taloudellista liikkumavaraa koko maakunnan tasoon verrattuna. Raportissa on sinänsä oikein todettu, että valtionosuudet muodostavat Limingassa suuren osan tulopohjasta, minkä vuoksi kunnan tulopohjaan sisältyy merkittävä valtionosuusriski. Valtionosuusriippuvaisuus kuitenkin todentaa, että nykyiset valtionosuusperusteet kohdistuvat oikein sellaiseen kuntaan, jossa on maan alhaisin keskiikä, ja jossa lasten ja nuorten osuus väestöstä on erittäin suuri. Käsityksemme mukaan Suomi tarvitsee myös tulevaisuudessa lapsia ja työntekijöitä. Kuntien erilaisen väestörakenteen vuoksi verotulot /asukas ja valtionosuusriippuvuus ei ole oikeudenmukainen tapa tarkastella kuntien taloudellista tilannetta. Taloustarkastelun osalta selvityksessä olisi tullut huomioida myös nykyisten kuntien palvelutuotannon tuottavuus ja tehokkuus, jota olisi voinut käyttää pohjana arvioitaessa rakennetyöryhmän esitystä. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta raportin tarkastelua voi kuvata puutteelliseksi ja osittain jopa asenteelliseksi. Raportissa on todettu, että keskeinen kysymys yhdyskuntarakenteen osalta koskee Oulun kaupunkiseudun kasvun hallitsemista ja suurin osa tähän liittyvistä kuntarakenteellisista ongelmista poistuu, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja YliIi liittyvät osaksi Oulua. Oulun seudulla on seutuyhteistyönä tehty merkittävää valtakunnallista pilotointityötä maankäytön suunnittelun osalta. Valtioneuvoston vuonna 2007 vahvistama Oulun seudun yhteinen yleiskaava on tiivistänyt seudun yhdyskuntarakennetta ja yleiskaavalla on ohjattu yhdyskuntarakennetta seudun kymmenen kunnan alueella yhdyskuntarakenteellisesti oikeille paikoille. Lisäksi seutuyhteistyönä on tehty yhteinen Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen (MAL) aiesopimus, jota ollaan vuoden 2013 alusta vielä laajentamassa nykyisestään sisältäen Palvelut ja Elinkeinot (MALPE) aiesopimus. Limingan kunta on noudattanut ja noudattaa seudun yhteistä yleiskaavaa kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa. Voimakkaan väestönkasvun Limingassa asuminen on suunnattu asemakaavaalueille ja Limingassa hajarakentamisen osuus vuosina 2000 2011 on ollut ainoastaan 17,0 %. Koko Oulun seudulla hajarakentamisen osuus on korkea, mutta pääosin hajarakentamisen osuus on ollut korkea niissä kunnissa,
jotka jo liittyvät Ouluun vuoden 2013 alussa (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja YliIi). On asenteellista väittää, että kunnat ovat keskenään kilpailleet hyvistä asukkaista ja valikoineet kuntaan hyviä asukkaita. Yhteisellä maankäytön suunnittelulla Oulun kaupunkiseudulla on kyetty vastaamaan kasvun haasteisiin; raakamaan hinta ja asuntojen hinnat seudulla ovat pysyneet kohtuullisella tasolla ja kuntalaisille on pystytty tarjoamaan heidän haluamiaan asumismuotoja. Yhdyskuntarakenteellisesti Limingasta on jo olemassa olevat hyvät liikenneyhteydet myös joukkoliikenteessä ja Liminka painottaa raideliikenteen merkitystä tulevaisuudessa. Kuten raportissa on todettu, merkittävä osa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä Oulun seudulla poistuu, kun Uuden Oulun kuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alussa. Limingan kunta korostaa jatkossakin Oulun seudun seutuyhteistyön merkitystä maankäytön suunnittelussa. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportin sisältö työssäkäynnistä, saavutettavuudesta ja asioinnista on paikkaansa pitävä. Työssäkäyntikokonaisuudet muodostuvat Oulun ja Raahen ympärille. Oululla on keskeinen sijainti tie, raide, ja lentoliikenteen keskuksena. Liminka kuuluu selkeästi Oulun saavutettavuusalueeseen. Limingassa on nuori ja hyvin koulutettu väestö, joka tarjoaa Oulun työssäkäyntialueelle osaavaa työvoimaa. Pelkästään työssäkäyntialueen käyttäminen tarkastelussa on kuitenkin liian kapea. Tarkastelussa tulee huomioida, että työssäkäyntiä on myös merkittävästi suunnattu keskuksiin valtion ja osin yhteisillä kuntien päätöksillä. Muun muassa sairaanhoitopiirit, yliopistot, koulutusalojen työpaikat sekä valtion toimipisteet kuten poliisi, työvoimahallinto, kela jne. on pääosin valtion päätöksillä keskitetty Ouluun. Ei liene oikein että nuo kaikki työpaikat lasketaan vain Oulun tai Helsingin omiksi. Myös asiointia suunnataan vahvasti ja kaupan sijoittumista rajoitetaan merkittävästi lainsäädännöllä ja valtion toimenpiteillä, mikä lisää asiointia keskuksiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Raportissa on kuvattu peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksistä ainoastaan kuntien nykyinen yhteistoiminta maakunnassa. Kuntien nykyiset yhteistyörakenteet on raportissa kuvattu oikein. Raportissa on Limingan osalta todettu, että kuntien nykyinen kuntayhteistyö osoittaa yhteenkuuluvuutta Oulun kanssa. Tältä osin voi todeta, että kuntien yhteistyörakenteet on pääosin tehty valtion säädöksillä mm. erikoissairaanhoidossa, pelastustoimessa, maaseutuhallinnossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Vakiintunut kuntayhteistyö ei voi kuitenkaan toimia perusteena kuntien liittämiselle elleivät kunnat katso kuntaliitokselle olevan tarvetta. Limingan kunta on edelleen valmis järjestämään palveluja kuntien välisenä yhteistyönä, siltä osin kuin ne tuovat lisäarvoa. Muilta osin raportti on palvelujen järjestämisen kannalta puutteellinen ja arviointia ei ole tältä osin tehty. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta ei ole huomioitu valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa ja rahoitusta. Myöskään kuntien palvelutuotannon taloudellisia ja tuottavuuseroja ei ole mitenkään huomioitu raportissa. Palvelujärjestelmän kannalta olisi keskeistä tehdä muutoksia kuntapalvelujen ja erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudessa. Palvelujärjestelmän uudistamisessa tulisi keskittyä vahvasti palveluprossien ja rakenteiden uudistamiseen sekä tarvittaessa tehdä valtion ja kunnan välisiä tehtävämuutoksia ja/tai tehtävien leikkauksia. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Oulun seudun kunnilla on ollut aiemmin toimiva yhteistyö elinkeinopalveluissa yrityspalvelukeskuksen osalta. Seudun kuntien välinen yhteistyö elinkeinotoimessa kuitenkin lakkasi Oulun perustettua Business Oulun elinkeinojen kehittämiseen vuoden 2011 alussa. Keskuskaupungin merkitys Oulun seudun kuntien elinvoimaisuuden kannalta on merkittävä. Liminka korostaa elinkeinojen kehittämisessä verkostomaista toimintatapaa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta kuntaliitoksella ei saavutettaisi merkittäviä hyötyjä vaan samat hyödyt saavutettaisiin kuntien ja muiden toimijoiden välisellä
yhteistyöllä koko seudun elinvoiman lisäämiseksi. Kuten edellä on aiemmin todettu, pelkkä työpaikkaomavaraisuus ja työssäkäynti eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kunnan elinvoimasta, koska työpaikkoja on merkittävästi keskitetty keskuksiin valtion toimenpiteillä. Ei ole oikeudenmukaista kehyskuntia kohtaan jos nuo valtion työpaikat, esim. Helsingissä ovat vain keskuskaupungin omaisuutta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Limingan väestörakenne tulevaisuudessa säilyy tasapainoisena ja huoltosuhteen muutos on maan pienin; ainoastaan 0,3 huollettavaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Myös Limingan talous on kokonaistarkastelussa vahva. Väkiluvun kasvusta huolimatta palvelutarpeen kasvuun on kunnassa kyetty vastaamaan. Kokonaisarvioinnin osalta on todettu, että kuntaliitoksella vastattaisiin tehokkaasti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Oulun seudulla on kuitenkin tehty valtakunnallista pilottityötä seudun yhteisen yleiskaavan osalta sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Raportissa on todettu, että merkittävä osa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksestä Oulun seudulla poistuu, kun Uuden Oulun kuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alussa. Limingan kunta haluaa jatkossakin korostaa Oulun seudun seutuyhteistyön merkitystä maankäytön suunnittelussa. Pelkästään työssäkäynnin, asioinnin ja kuntayhteistyön ottaminen kuntarakenneuudistuksen pohjaksi on liian kapea näkökulma. Limingassa merkittävä osa väestöstä on lapsia ja nuoria, jotka tässä tarkastelussa unohtuvat kokonaan. On huomattava, että pääosa kunnan tehtävistä ja palveluista kohdistuvat lapsiin ja vanhuksiin, jotka tarvitsevat palvelut läheltä. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta raportin tarkastelu on puutteellinen; palvelujen tuottavuus ja taloudellisuusnäkökulmat ovat puutteelliset ja raportissa ei ole huomioitu valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa ja rahoitusta. Useat keskisuuret kunnat, kuten Liminka, ovat tuottavuudeltaan parempia kuin isot kaupungit. Raportissa esitetty toiminnallinen kokonaisuus on epärealistinen lähtökohta kuntauudistukselle ja esitetyn kuntajakoselvityksen pohjalta ei ole edellytyksiä jatkaa valmistelua. 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen 1 0 1 1 osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? 1 0 1 1 Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? 0 1 1 2 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja 1 0 1 1 asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja 0 1 1 2 tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? 0 1 1 2 Toiminnallisen kokonaisuuden ja 0 1 1 2 kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä 3 4 7 2
8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta raportti on puutteellinen. Raportissa on todettu, että keskeinen kysymys yhdyskuntarakenteen osalta koskee Oulun kaupunkiseudun kasvun hallitsemista. Oulun seudulla maankäytön suunnittelua on tehty seutuyhteistyönä koko 2000 luku seudun yhteisellä yleiskaavalla ja MALaiesopimuksella. Yhteisellä maankäytön suunnittelulla Oulun kaupunkiseudulla on kyetty vastaamaan kasvun haasteisiin. Koko Oulun seudulla hajarakentamisen osuus on korkea, mutta pääosin hajarakentamisen osuus on ollut korkea niissä kunnissa, jotka jo liittyvät Ouluun vuoden 2013 alussa (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja YliIi). Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksistä on kuvattu ainoastaan kuntien nykyinen yhteistoiminta maakunnassa. Palvelujen osalta ei ole huomioitu valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa ja rahoitusta. Myöskään kuntien palvelutuotannon taloudellisia eroja ei ole mitenkään huomioitu raportissa. Palvelujärjestelmän kannalta olisi keskeistä tehdä muutoksia kuntapalvelujen ja erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudessa. Palvelujärjestelmän uudistamisessa tulisi keskittyä vahvasti palveluprossien ja rakenteiden uudistamiseen sekä tarvittaessa tehdä valtion ja kunnan välisiä tehtävämuutoksia ja/tai tehtävien leikkauksia. Pelkästään työssäkäynnin, asioinnin ja kuntayhteistyön ottaminen kuntarakenneuudistuksen pohjaksi on liian kapea näkökulma. Limingassa merkittävä osa väestöstä on lapsia ja nuoria, jotka tässä tarkastelussa unohtuvat kokonaan. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta raportti on puutteellinen, koska raportissa on huomioitu ainoastaan erikoiskaupan sijoittuminen. 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta tulisi tarkastella talous ja tuottavuus sekä asiakasnäkökulmien toteutuminen. Raportissa on täysin sivuutettu mahdollisuudet palveluprosessien ja rakenteiden uudistamiseen sekä mm. sähköisten palvelujen lisääminen. Kuntauudistus tulisi toteuttaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan kuntalain kokonaisuudistus, valtion ja kuntien välinen tehtäväjako, kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen, sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä rahoitusjärjestelmän uudistus. Tarkastelussa tulisi lähteä liikkeelle palvelujen järjestämisen näkökulmasta sekä kokonaisuudistuksesta, jonka jälkeen voitaisiin arvioida tarpeet kuntarakenteen uudistamiselle. 10. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei
11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? 12. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 14. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei
15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 16. 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? 17. 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 18. 3. Perustelunne aikataululle 19. 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? 20. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. 21. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaki tulee säilyttää kuntien yleislakina. Kuntalain luonteen tulisi olla kannustava ja mahdollistaa kunnille liikkumavapautta toimintaan ja palvelujen järjestämiseen. Kuntalain uudistuksessa keskeistä on huomioida, että kuntien toimintaympäristö maan eri osissa on erilainen, jolloin lain tulee huomioida erilaiset kuntakäsitykset maan eri osissa. Yksi kuntalain keskeisistä uudistamistarpeista on kuntien taloussäännösten nykyistä tiukempi sääntely kuntalaissa. Kuntalaissa tulisi säätää kuntatalouden reunaehdot ja kunnille tulisi säätää velvoittavana lainsäädäntönä velvollisuus talouden tasapainottamiseen. Kuntalaissa tulisi säätää myös sitova menettely kuntien uusien tehtävien määräämiseen ja uusien tehtävien kustannukset tulisi kompensoida kunnille täysimääräisesti. Demokratian ja johtamisen osalta kuntalaissa tulisi vahvistaa valtuustokeskeisiä toimielimiä ja säätää nykyistä tarkemmin poliittisen ja ammatillisen johtamisen tehtävistä ja rooleista.
22. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntalain kokonaisuudistuksessa tulisi kiinnittää huomiota kuntien paikallis ja lähidemokratian vahvistamiseen ja luoda välineitä ja pysyviä toimintamalleja kuntalaisia osallistavaan toimintatapaan. 23. 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmää tulisi edelleen selkeyttää niin, että se nykyistä paremmin ottaa huomioon kunnan olosuhteet ja palvelutarpeiden eron maan eri osissa. Valtionosuusjärjestelmän perustarkoituksena tulisi säilyttää sen tehtävä tasata maan eri osissa eroja kuntien rahoituspohjassa. Valtionosuuksiin sisältyvästä verotulojen tasausjärjestelmästä ei pidä luopua, vaan sitä tulee edelleen käyttää tasaamaan maan eri osissa olosuhteista ja palvelutarpeista johtuvia eroja kuntien rahoituspohjassa. Harkinnanvarainen valtionosuus tulisi poistaa, sillä on kymmeniä kuntia, jotka ovat saaneet sitä poliittisin perustein yli 20 vuotta. Valtionosuusjärjestelmään tulisi rakentaa kannustejärjestelmä erikokoisille kunnille, joka palkitsee hyvästä taloudenpidosta ja tuottavuuden kasvusta. 24. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Julkisen talouden heikentyessä ja julkisen talouden velkaantuessa kuntien tehtävien vähentämistä tulisi tarkastella kaikilta osin. Normien purkaminen on keskeinen osa uudistustyötä. Suomalainen etuusviidakko on muodostunut niin laajaksi, että se tulisi arvioida uudelleen. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien tehtävänä nykyisellään on palo ja pelastustoimen ylläpito. Suojeluun ja turvallisuuteen liittyvänä toimintana palo ja pelastustoimi liittyisi luontevammin valtion tehtäväkenttään. Vastaavalla tavalla ensihoito ja varautuminen tulisi siirtää valtion tehtäviin aluepelastuslaitoksille. Valtion ja kuntien välistä tehtäväjakoa tulisi muutoinkin tarkastella kokonaisuutena erityisesti sosiaali ja terveyspalveluiden osalta. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Lähtökohtaisesti kunnille ei saisi enää määrätä uusia tehtäviä, ellei niiden rahoituksesta sovita pitkälle aikavälille kuntien ja valtion sektorihallinnon kesken. Uusia tehtäviä määriteltäessä kustannukset tulisi kompensoida kunnille täysimääräisesti. Kuntien uusien tehtävien määrittelyssä tulisi kattavasti sopia niiden resursoinnista, palvelujen laadusta ja kattavuudesta sekä siitä, miten kustannukset kunnille kompensoidaan. Menettelystä voitaisiin säätää kuntalaissa.
25. 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.